Maakuntajoukkoihin huonokuntoisena

Yksi syy on motivaatio. Pääosa harjoituksista tapahtuu viikonloppuisin ja liian monelle se kotisohva tuntuu olevan vaan liian suuri houkutus perjantaina työpäivän päälle.
Parikymppisenä olikin varmaan noin. Pikkulapsiarjen vasta vähitellen jättävänä täytyy sanoa, ettei se viikonloppu todellakaan soffalla mene. Monesti on odotellut maanantaita, jotta pääsee töihin elpymään viikonlopusta. :)
Aika tyypillinen tapaus on se, että alkuun innokkaasti ollaan kaikissa mahdollisissa harjoituksissa mukana, mutta 1-3v aikana pikkuhiljaa aktiivisuus tippuu ja lopulta itse purkaa sitoumuksen tai ei vaan osallistu enää harjoituksiin ja kun sitoumus umpeutuu niin ei enää uusi sitä.
Varmasti silläkin on osansa, että epäkohdat alkaa enemmän tökkimään, ylennys on saatu ja kun sitä sotaakaan ei ole ollut näköpiirissä niin voi viedä intoa.
 
Kansalliskaarti, kesä talvi ja säännöllisine vkl harjoituksineen. Korvaus siten, ettei se vaikuta esim. Opiskelijaetuuksiin. Koulutusvoimana valmiusressut, joille pätkä on kh.

Olisiko vetoa?
 
Suurin haaste on varmasti tuossa se että ei vaikuttaisi mihinkään etuuksiin. Ei tule tapahtumaan. Ikinä.
Ikinä on pitkä aika. Kolmannen maailmanpalon jälkeen saatetaan ottaa käyttöön kaikenlaista mitä emme nyt uskoisi.
 
Harjoitusten yksinkertainen puute. Jos hyvin käy niin joka vuosi yksi kolmen päivän VEH ja joka viiden vuoden väli saattaa olla 3-5 päivän KH, epätodennäköisesti. Yhteydenpitoa ei ole muuten kun se VEH kirje. Sitten niiden vähäisren harjoitusten laatu on välillä perseestä. Tehdään vähän jotain tai ollaan maaliosastona koko harjoitus varusmiehille. Ja ainut kiitos koko hommasta on jonkun everstin lämpimät sanat harjoituksen loppupuheessa. Taitaa omakin jatkopahvi jäädä allekirjoitusta vaille.
 
Harjoitusten yksinkertainen puute. Jos hyvin käy niin joka vuosi yksi kolmen päivän VEH ja joka viiden vuoden väli saattaa olla 3-5 päivän KH, epätodennäköisesti. Yhteydenpitoa ei ole muuten kun se VEH kirje. Sitten niiden vähäisren harjoitusten laatu on välillä perseestä. Tehdään vähän jotain tai ollaan maaliosastona koko harjoitus varusmiehille. Ja ainut kiitos koko hommasta on jonkun everstin lämpimät sanat harjoituksen loppupuheessa. Taitaa omakin jatkopahvi jäädä allekirjoitusta vaille.
Kovin on erilaista meno eri yksikköjen välillä.
 
Kovin on erilaista meno eri yksikköjen välillä.
Kateellisena seurannut naapuri maakin toimintaa, siellä toimintaa useasti vuoden aikana. Liekkö maakkia hoitavan upseerin panos jäänyt mallia palkan voi nostaa vähemmällä työllä asteelle vai odottaako pääsyä pois muihin hommiin ja tämä pitää vain kestää.

Tuo kuntoraja esim Cooper 2300 on olut ihan hyvä aloitus raja. Sitten kun pääsee sisään niin joka janulle ohjelma millä kuntoa/ toimintakykyä pyritään kehittämään.
 
Alusta saakka mukana olleena ja aikanaan sitoumuksen allekirjoittaneena ex maakkilaisena loihen lausumaan sen, että ei se sotilasharrastaminen niin sitovaa ollut ellei sitä itse halunnut. Ja minulla sattuivat ne elämän ruuhkat tietenkin kohdalle. Kyse on usein mukavuusaspektista ja siitä, minkä verran on valmis tinkimään elämän helppoudesta. Ajattelin aikanaan kantaa korteni kekoon ja uhrata muutaman päivän vuodessa maanpuolustukseen. Noin 15 maakkilaisvuoden jälkeen en enää täyttänyt sitoumusta; alkuperäisen suunnitelman mukaan rotaation olisi pitänyt pyöräyttää minut jo aiemmin pois kokoonpanosta ja ulkoistin itseni ennen kuin siihen olisi kehotettu PV:n taholta.

MPK kursseja ja VEH -toimintaa oli alueellani tarjolla yllin kyllin, mutta osallistuin niihin kohtuudella kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. No problemo.

Nyt kun jälkikasvu on aikuisikäistä olisi sotilastoiminnan harrastamiselle ehkä paremmin aikaa, toisaalta niitä kovempia taistelutehtäviä ajatellen on rujo ruoto alkanut hiljalleen rapistua. Aamulla herätessä ronkkoa kolottaa ja sivut on kippeänä. Ei ikä yksin tule, sanoo kansanviisaus.

Varttuneemmille mutta sielultaan halullisille gubbersoneille voisi ehkä olla paikallaan jonkinlainen ruutiukkokomppania nyt kun reservin yläikärajaa ollaan korottamassa. Tehtävät voisivat olla kouluttamiseen ja sotilaallisiin sekä yhteiskunnan tukemiseen tähtääviä eli sellaisia, joihin myös seestyneempi väki kykenee. Rollaattoripataljoonat ja selbststopfermann -sissiosastot olisivat sitten tätä ruutiukkoilua seuraava askelma diehard -mielisille.

Nuoremmat ikäluokat ovat erilaisia kuin vanhemmat ja arvottavat asioita eri tavalla. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Vapaaehtoisten rekrytoinnin ja sitouttamisen näkökulmasta olisi nykyisenä ja tulevana maailmanaikana mielestäni tarpeellista muokata esim. maakuntakomppanioiden tai muuhun maanpuolustukselliseen toimintaan liitttyvien henkilöiden etuisuusmahdollisuuksia, jotta sitoumuksen tekemisen houkuttelevuus- ja kiinnostuskerrointa voitaisiin kasvattaa. Tässä keskusteluketjussa on esitetty useita ja varsin hyviä sellaisia. Niistä voisikin ehkä tehdä koosteen?
 
Mielenkiintoinen tiedonhakutehtävä sinulla.

Suorituskykyvaatimukset tosiaan eivät ole kaikilla julkisia eikä kaikilla organisaatiorakennekaan, mutta aina täällä joku lörpöttelee mielellään ja on jotain mieltä. Sillä onneksi ei välttämättä ole aina mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Kuntoa voi rakentaa, ja siitä on kaikinpuolinen hyöty ihmiselle muutenkin.
Ei ollut suinkaan tarkoitus kuulostaa vieraan vallan tiedustelijalta, pahoittelut jos aloituksestani sai sellaisen kuvan. Tietenkään kaikesta ei saa eikä voi puhua julkisesti.

Fyysiset ominaisuuteni ovat sellaiset, että esim. täällä väläytelty 2800 Cooperissa on minulle käytännössä mahdoton, mikäli en keskittäisi 100% elämästäni urheiluun ja silloinkin haaste olisi valtava. Siksi minua kiinnostaa tietää, onko mitään mahdollisuuksia osallistua maakuntajoukkojen toimintaan vai luovunko ajatuksesta ja keskityn muihin ressujuttuihin.
 
Ei ollut suinkaan tarkoitus kuulostaa vieraan vallan tiedustelijalta, pahoittelut jos aloituksestani sai sellaisen kuvan. Tietenkään kaikesta ei saa eikä voi puhua julkisesti.

Fyysiset ominaisuuteni ovat sellaiset, että esim. täällä väläytelty 2800 Cooperissa on minulle käytännössä mahdoton, mikäli en keskittäisi 100% elämästäni urheiluun ja silloinkin haaste olisi valtava. Siksi minua kiinnostaa tietää, onko mitään mahdollisuuksia osallistua maakuntajoukkojen toimintaan vai luovunko ajatuksesta ja keskityn muihin ressujuttuihin.
Virallinen vaatimus taitaa olla tuo 2300 m. Jos se ei mene, eikä mene kohtuullisen harjoittelun kautta, niin silloin on parempi luopua ajatuksesta.

2800 m on ehkä hyvä mutta se ei ole vaatimus.
 
Ei ollut suinkaan tarkoitus kuulostaa vieraan vallan tiedustelijalta, pahoittelut jos aloituksestani sai sellaisen kuvan. Tietenkään kaikesta ei saa eikä voi puhua julkisesti.

Fyysiset ominaisuuteni ovat sellaiset, että esim. täällä väläytelty 2800 Cooperissa on minulle käytännössä mahdoton, mikäli en keskittäisi 100% elämästäni urheiluun ja silloinkin haaste olisi valtava. Siksi minua kiinnostaa tietää, onko mitään mahdollisuuksia osallistua maakuntajoukkojen toimintaan vai luovunko ajatuksesta ja keskityn muihin ressujuttuihin.
Jos mielenkiintoa on niin hae ehdottomasti. Ei kannata odotella jos menohaluja on. Voit myös kysyä nuosta kuntorajoista oman aleen makkiin omasta aluetoimistosta, sieltä tulee tarkat vastaukset.
 
Back
Top