Maanpuolustuksen materiaalihankintojen määräraha kasvaa 42 prosenttia

Vertailun vuoksi: Turvapaikanhakijoihin menee VVM:n arvion mukaan tänä vuonna hieman yli 800 miljoonaa. Todennäköisesti tuokin arvio on vielä alakanttiin.

Ei siis aihetta juhlaan.

Siirtolaisille tehtiin lisäbudjetti, mutta eivät nämä rahat materiaalihankintoihin menisi, vaikka ei olisi yhtään turvapaikanhakijaa. Eivätkä vanhuksille. Eivät myöskään lapsille. Eivätkä ainakaan keskiluokalle. Tästä ei oikein propaganda-arvoa tule hyvästä yrityksestä huolimatta. Joutavaa rahanmenoa muutamaan tulijaan, mutta asehankinnat päätetään tai ollaan päättämättä ihan eri momentilta.

Kansanedustajille on vaikea myydä asehankintoja rauhan aikana. Toista se on naapurissa. Pietarissa on suljettu katuja, kun parvekkeet uhkaavat tippua. Mutta show must go on. Katkeraan loppuun asti?
 
Siirtolaisille tehtiin lisäbudjetti, mutta eivät nämä rahat materiaalihankintoihin menisi, vaikka ei olisi yhtään turvapaikanhakijaa. Eivätkä vanhuksille. Eivät myöskään lapsille. Eivätkä ainakaan keskiluokalle. Tästä ei oikein propaganda-arvoa tule hyvästä yrityksestä huolimatta. Joutavaa rahanmenoa muutamaan tulijaan, mutta asehankinnat päätetään tai ollaan päättämättä ihan eri momentilta.

Tuo on se ikiaikainen perustelu, joka oikeuttaa julkisen rahan hassaamisen ihan mihin tahansa. Menee ehkä läpi idiooteille, mutta ei kenellekään täysjärkiselle. Jokaisella valtion käyttämällä eurolla on vaihtoehtoiskustannus. Mitä enemmän käytetään rahaa esim. turvapaikanhakijoihin, sitä vähemmän sitä on käytettävissä kaikkeen muuhun.

Turvapaikanhakijat eivät muuten ole mitään siirtolaisia. Ipad-miehet olisi pitänyt käännyttää jo rajalta takaisin Ruotsiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on se ikiaikainen perustelu, joka oikeuttaa julkisen rahan hassaamisen ihan mihin tahansa. Menee ehkä läpi idiooteille, mutta ei kenellekään täysjärkiselle. Jokaisella valtion käyttämällä eurolla on vaihtoehtoiskustannus. Mitä enemmän käytetään rahaa esim. turvapaikanhakijoihin, sitä vähemmän sitä on käytettävissä kaikkeen muuhun.

Turvapaikanhakijat eivät muuten ole mitään siirtolaisia. Ipad-miehet olisi pitänyt käännyttää jo rajalta takaisin Ruotsiin.

Käytännössä valtio ottaa enemmän lainaa, koska se on jo valmiiksi PA.
Eli usko tai älä, mihinkään ei olisi ollut lisää rahaa. Toki velkaa olisi ollut vähemmän, mikä olisi positiivista.
 
Käytännössä valtio ottaa enemmän lainaa, koska se on jo valmiiksi PA.
Eli usko tai älä, mihinkään ei olisi ollut lisää rahaa. Toki velkaa olisi ollut vähemmän, mikä olisi positiivista.

Tuon kirjoitukseni takana oli olettamus, että valtion rahojen käytöstä päättäisivät täysjärkiset ihmiset. Ikävä kyllä on myönnettävä, ettei tuo olettama tällä hetkellä vastaa todellisuutta.
 
Tänään ei osteta yhtään mitään, koska naapurin aseteollisuus on kieltolistalla. Enkä oikeastaan näe miksi edes PKM:ää olisi tarpeen ostaa heiltä, kun pitäisihän noita muualtakin saada. Itseasiassa olisi lystiä, jos PKM:iä hankittaisiin Ukrainasta.

Joo niin se on tämä EU bojkotti venäjä vastaan
 
Ihme ja kumma, että edes slobo konekivääri kelpaa Suomelle siis näin imagon puolesta meinaan. Luulisi nyt Saksasta ostettavan konekivääreitä edes keihäänkärjelle.

Käsittääkseni sieltä haluttiin hankkia DDR:n ylijäämät, mutta olikohan se Turkki joka kerkesi ostaa varastot tyhjäksi.

Minä en nyt muista, että mikä konekiväärejä Saksasta voisi saada, mutta MG-3 sopii lähinnä vain ajoneuvoalustalle. On huomattavasti painavampi kuin muut vastaavat.
 
Käsittääkseni sieltä haluttiin hankkia DDR:n ylijäämät, mutta olikohan se Turkki joka kerkesi ostaa varastot tyhjäksi.

Minä en nyt muista, että mikä konekiväärejä Saksasta voisi saada, mutta MG-3 sopii lähinnä vain ajoneuvoalustalle. On huomattavasti painavampi kuin muut vastaavat.

Se ensimmäinen, Suomi halusi ostaa 2S3 152mm SP telatykkejä mutta ne oli niin huonossa kunnossa että ei tullut kauppaa.
Se toinen, saksalla on kaks konekivääriä jalkaväelle, Heckler & Koch MG4 Standard light machine gun of the German Army ja [URL='https://en.wikipedia.org/wiki/Rheinmetall_MG3'][/URL]
[URL='https://en.wikipedia.org/wiki/Rheinmetall_MG3']Rheinmetall MG3 Standard general-purpose machine gun of the German Army[/URL]
[URL='https://en.wikipedia.org/wiki/Rheinmetall_MG3'][/URL]
[URL='https://en.wikipedia.org/wiki/Rheinmetall_MG3']https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_modern_equipment_of_the_German_Army[/URL]
 
@Rajajääkäri
Vaikka ensi miettimällä ajatus varojen suuremmasta kohdistamisesta aseisiin kuullostaa hyvältä, olen toisella miettimisellä erimieltä.
Nykyään tilannetietoisuus ja kyky hankkia tietoa vihollisesta ja kyky hallita omaa tietoa on hyvin tärkeä. Meille perusressuille tuo on usein vain liian korkealentoista.
Nämä eivät ole täysin toisiaan pois sulkevia kuten: aseistettuja tai kamikaze lennokkeja, tst-hekoja, aseistettuja tiedustelu ajoneuvoja, lämpökamera/pimeänäkö maalinosoittimia/tähtäimiä, tiedustelijoille konepistooleja vaimentimilla, jne.
 
Nämä eivät ole täysin toisiaan pois sulkevia kuten: aseistettuja tai kamikaze lennokkeja, tst-hekoja, aseistettuja tiedustelu ajoneuvoja, lämpökamera/pimeänäkö maalinosoittimia/tähtäimiä, tiedustelijoille konepistooleja vaimentimilla, jne.

Olet oikeassa, ne eivät täysin poissulje toisiaan.
 
Otsikkoa sivuten. Modet siirtäkööt jos löytyy parempi säie.

Tykistö, hävittäjät, laivasto... Suomi ostaa aseita 500 miljoonalla

[
6382b86e02744fa0b05080a5fb60edea.jpg

Suomi on ylläpitänyt vahvaa tykistöä. Nyt tykistön tehoon haetaan vaikuttavuutta ja liikkuvuutta. Korealainen 155 mm telatykki K-9 on ehdolla uudeksi tykkimalliksi. (KUVA: © Ho New / Reuters)
Julkaistu: 16.10. 14:27


Puolustusvoimat saa seuraavien kymmenen vuoden aikana aseiden ostamiseen yli 500 miljoonaa euroa lisää. Miten nuo rahat käytetään?
Se on vakuuttava näky, kun tämä lähtee, eversti evp. Ahti Lappi sanoo ja napauttaa BUK1-ilmatorjuntaohjuksen vihreää kuorta Hyrylän Ilmatorjuntamuseossa.

Kyseessä on se sama ohjustyyppi, joka äskettäin vei Suomen kansainvälisen huomion keskipisteeseen. Paljastui, että Suomi oli tarjonnut Hollannille apua Ukrainassa kaksi vuotta sitten pudotetun malesialaiskoneen tutkinnassa.

Entisen everstin äänestä huokuu lukkarinrakkaus. Lappi oli suomalaisten tekninen pääneuvottelija, kun BUK1-järjestelmä 1990-luvun puolivälissä hankittiin Suomeen Venäjältä. Nyt Suomen ilmatorjunnan järeintä torjuntakykyä edustanut ohjus on siirtymässä museoesineeksi. Suomi uusii kiihtyvään tahtiin asevoimiensa kalustoa.




BUK voi kuljettaa 70 kilon räjähdekärjen 3,5-kertaisella äänennopeudella 20 kilometrin korkeuteen. Se on yhä pelottava ase, vaikkakin Hyrylän museon koulutusohjuksen taistelukärjen paikalla on puinen, halkeileva sylinteri.

Juuri BUK oli se ohjus, joka pudotti Boeing 777 -matkustajakoneen ja sen 298 matkustajaa Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014. Krimin ja Ukrainan tapahtumat olivat lähtölaukaus kehitykselle, joka nyt näkyy Puolustusvoimien asehankintoihin käytettävän rahamäärän kasvuna.


UKRAINA on kaukana, mutta lähelläkin tapahtuu. Venäjän aktiivisuus Suomen rajojen tuntumassa ja Itämeren piirissä on lisääntynyt. Viime viikolla kahden Su-27-hävittäjän epäillään loukanneen kahdella lennolla Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla.

Venäjä on tuonut uusia iskukykyisiä Iskender-ohjuksia Kaliningradiin ja Pietarin ympäristöön, mistä ne yltävät Oulun tasolle saakka. Venäjälle sotilaallisesti elintärkeän Muurmanskin alueen sotavoima yltää myös Suomeen. Pietarin alueelle on sijoitettu moderneja S400-ilmatorjuntaohjuksia.




2010-luvun alussa Puolustusvoimat pantiin säästökuurille. Kehitys katkesi Krimin miehitykseen ja Itä-Ukrainan sotaan. Samaan aikaan työtään tehnyt parlamentaarinen selvitysryhmä päätyi lähes yksimielisesti ehdottamaan Puolustusvoimille lisää rahaa erityisesti kalustohankintoihin. Vain vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät raporttiin täydentävät tai eriävät mielipiteet.

33845cb5d93b41aea2fba18244c4870b.jpg

Tilannekuvaa tuottava Orbiter-lennokki on osa johtamisjärjestelmien uudistusta. (KUVA: Jussi Nukari)

Myös sotilaallista suorituskykyään kovalla kädellä liki parinkymmenen vuoden ajan leikannut Ruotsi aloitti samaan aikaan sotilasbudjettinsa kasvattamisen uudelleen.

37a895b54e2b4b65ad015865721886d1.jpg

681fc01d3a7c4d01878c7f0e5039396b.jpg

Tietokonekuva 2020-luokan taistelualuksesta, jotka korvaa vanhenevat Rauma-luokan ohjusveneet sekä Hämeenmaa-luokan miinalaivat.

Vuosina 2017–2025 Puolustusvoimat saa asehankintoihin lisää rahaa 500 miljoonaa euroa. Näiden hankintojen alla rullaavat omaa elämäänsä kaksi omassa miljardiluokassaan painivaa jättiprojektia, joiden rahoitus tulee, jos on tullakseen, erillisbudjetista: ilmavoimien Hornet-hävittäjien uusiminen eli puolustusvoimajargonilla HX-hanke ja merivoimien taistelualushanke, Laivue 2020.





ITSENÄISYYSPÄIVÄN räntäsateessa Puolustusvoimien kalustoesittelyä sohvaltaan sivusilmällä seuraavaa kansalaista kiinnostaa, mitä kalustoa jatkossa ruudussa vilahtaa. Uuden kaluston saamisessa maavoimat on eturivissä.

– Maavoimien kehittäminen on ollut painopistealue jo vuodesta 2013, strategisen suunnittelun parissa työskentelevä eversti Janne Jaakkola Pääesikunnasta sanoo.

90b6849560824e6f82967ef9fce54226.jpg

Eversti Janne Jaakkolan mukaan Puolustusvoimien edessä olevat miljardihankinnat on pakko viedä läpi tai muuten koko puolustusjärjestelmämme pitää miettiä uusiksi. (KUVA: Terhi Ylimäinen)

Kun aikaisemmin Suomen puolustuksesta puhuttaessa puhuttiin ”pelotteesta”, joka tekee maahantunkeutumisen hyökkääjälle kalliiksi, Jaakkolan hahmotellessa kuvaa tulevaisuuden puolustuskyvystä puheessa vilahtaa usein sana ”pidäke”.

– Käyttäisin mieluummin sitä sanaa. Tappioiden tuottaminen toimii hyökkääjän pidäkkeenä.

Krimillä ja Itä-Ukrainassa nähdyt tunnuksettomina esiintyvät taistelijat eli ”vihreät miehet” kertovat sodankäynnin luonteen muuttumisesta. Tilanteet kehittyvät nopeasti ja ennakoimattomasti. Se edellyttää johtamisjärjestelmien kehittämistä paitsi entistä nopeammiksi, myös taistelua kestäviksi.


Ilmatorjuntamme on nyt hivenen heikommassa tilassa kuin 1990-luvulla.”

Esikunnat ja johtopaikat sijoitetaan kontteihin, jotka hajautetaan. Lähes jatkuvasti liikkeessä olevia johtopaikkoja on mahdoton tuhota.


KESÄN 1944 ratkaisutaisteluiden opetuksena Suomi on pitänyt yllä vahvaa tykistöä – eräiden arvioiden mukaan lukumääräisesti jopa Euroopan suurinta. Jatkossakin operatiivinen tykistö on tärkeä.

0c8f179ba5284691b83f605ad84f209b.jpg

Raskas MRLS raketinheitin tulitoiminnassa. Heittimeen asejärjestelmät mahdollistavat satojen kilometrien päässä olevien maalien tulittamisen. (KUVA: JEON HEON-KYUN)

Vanhenevan kaluston poistaminen aloitetaan pienimmistä 122 mm:n ja 130 mm:n vedettävistä tykeistä. Nopea tulenavaus ja suojautuminen vastatykistötoiminnalta edellyttävät itsenäiseen liikkumiseen kykenevää tykkikalustoa. Yksi vahva ehdokas on korealainen 155 K9 -panssarihaupitsi, joka voitaisiin hankkia käytettynä, aivan kuten Hollannista ostetut Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut.





Sadan Hollannista hankitun Leopard-taistelupanssarivaunun pitäisi taata mekanisoitujen joukkojen kohtaamistaistelukyky 2040-luvulle saakka. Uutta panssariaseistusta ei hankita, mutta venäläisvalmisteisten BMP-2- ja ruotsalaisten CV-90-rynnäkkövaunujen modernisoinnilla niiden käyttöikää voidaan jatkaa 2030-luvulle saakka.




Jotain pitäisi myös keksiä niinikään Hollannista käytettynä kymmenen vuotta sitten ostetuille MLRS-raketinheittimille. Alunperin niiden piti olla jalkaväkimiinoja korvaavaa aseistusta. Heittimellä olisi ammuttu miinoitusta korvaavia rypälepommeja, mutta hyvin pian järjestelmän ostamisen jälkeen kansainvälinen paine myös rypälepommien kieltämiseksi kasvoi. Rypälepommien hankkiminen keskeytettiin. Nyt Puolustusvoimissa pyritään löytämään MLRS-raketinheittimille sopiva tykistöohjus.


PALATAAN hetkeksi Hyrylän ilmatorjuntamuseoon, jossa odotetaan jo BUK1-kaluston saapumista. Se on saanut tehdä tilaa amerikkalais-norjalaiselle NASAMS 2 -ohjusjärjestelmälle. Ei välttämättä huonouttaan. Venäläisellä ohjusjärjestelmällä oli kiistattomia vahvuuksia: se lensi kaksi kertaa korkeammalle ja pystyi suojaamaan laajemman alueen kuin seuraajansa. Mutta ohjusjärjestelmillä on tyypillisesti parasta ennen -käyttöpäivä, ja se tuli BUK:lla täyteen. Ohjusten parin vuosikymmenen ikään ehtineiden ajorakettien toimivuutta ei voitu enää taata.

BUK:n poistumisen jälkeen Suomen korkealle yltävässä ilmatorjunnassa on puute, jolle etsitään nyt paikkaajaa.

– Ilmatorjuntamme on nyt hivenen heikommassa tilassa kuin 1990-luvulla, eversti evp. Lappi sanoo.




Lappi on ilmatorjunnan mies henkeen ja vereen ja kirjoittanut runsaasti aselajinsa historiasta. HX-hankkeen puolestapuhujille Lappi on kiusallinen mies. Hän on kyseenalaistanut koko kalliin hävittäjähankinnan mielekkyyden.

– Hävittäjien aika on menemässä ohi. Hävittäjäkone voi suojata kohdettaan vain silloin, kun se on ilmassa. Ilmatorjuntaohjus voi olla toimintavalmiina jatkuvasti, Lappi sanoo.




Lapin mukaan Suomen olisi valmistauduttava myös ballististen ohjusten torjumiseen, sellaisten kuten lähialueille sijoitetut Iskenderit.

– Tosin kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää Persianlahden ensimmäisen sodan aikana, Yhdysvaltain Patriot-ohjukset eivät pystyneet torjumaan Irakin Scud-ohjuksia. 70 vuotta saksalaisten kehittämien V2-ohjusten käyttöönoton jälkeen tekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että ballististen ohjusten torjunta alkaa olla mahdollista, Lappi sanoo.


ILMATORJUNTAMIEHEN mukaan tutkassa näkymättöminä pidettyjen viidennen sukupolven häivelentokoneiden hyödyt ovat osoittautumassa kyseenalaisiksi.

– Metrialueen tutkat näkevät häivekoneet, ei ole olemassa tutkassa näkymätöntä lentokonetta. Myös passiiviset infrapunasensorit pystyvät havaitsemaan häivekoneita.

On totta, että häivekonetekniikka koki takaiskun Jugoslavian sodassa, kun venäläisvalmisteinen S-125-ohjus pudotti amerikkalaisen F-117-pommikoneen. Nyt kone on vedetty pois palveluskäytöstä.

HX-hankkeen piirissä asia nähdään täysin päinvastoin

– Ilmatorjunta ei voi ottaa vastuuta ilmapuolustuksesta. Ilmatorjunta suojaa kohteita, mutta ei ilmatilaa. Kaikissa viime aikoina käydyissä sodissa lentoaseella on ollut keskeinen rooli, hankekoordinaattori Lauri Puranen puolustusministeriöstä sanoo.

Purasen mukaan ballistisen torjuntakyvyn hankkiminen tekee suurvalloillekin tuskaa. Suomen kaltainen pieni maa ei pysty edes haaveilemaan siitä. Ja hävittäjille on edelleenkin käyttöä ilmapuolustuksessa.

– En ole kuullut, että yksikään maa olisi luopumassa hävittäjistä.

Hän ei jaa näkemyksiä, joiden mukaan häiveominaisuus olisi menettänyt merkityksensä tulevaisuuden sotalentokoneilta vaadittavien ominaisuuksien joukossa.

– Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä suunnitellaan uusia hävittäjäsukupolvia, joissa häiveominaisuudet ovat mukana, Puranen muistuttaa.

94a841132f7b4c51b59a8c58096c926d.jpg

Hornetin asekuormaan kiinnittyvä JASSM-ristelyohjus on armeijan pitkävaikutteisin ase, jonka pelotevaikutus ulottuu maan rajojen ulkopuolelle.

Hornetin seuraajaksi valittavalla hävittäjällä tulee olla monitoimiominaisuus, ja yhä tärkeämmäksi on noussut kyky iskeä myös maassa olevia kohteita vastaan. Tätä ominaisuutta edustavat jo nykyisten Hornetien aseistukseksi hankitut JASSM-risteilyohjukset. Satojen kilometrien päähän, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelle ulottuvalla täsmäaseella katsotaan olevan pelotevaikutusta.

9459dbb2287d426ea4e9a7fb533c2f90.jpg

Hornet-hävittäjät ovat olleet käytössä 1990-luvulta lähtien. (KUVA: Kalle Koponen)
7dff0abaab714ecb83cb0b2727148a03.jpg

Ehdolla Hornetin korvaajaksi on Eurofighter Typhoon. (KUVA: Marko Mumm)
140ee9bc25af4e5d9772de0fe907de4a.jpg

F-35 on yksi Hornetien korvaajaehdokkaista. (KUVA: U.S. Navy Photo / Lockheed Martin)
1d4d740c28c14ba38d62a9fe4e1e43d2.jpg

Dassault Rafale -hävittäjien ostamistakin on väläytelty. (KUVA: JAGADEESH NV)
90567a4ecf0b446eb5de9ebf37c30efe.jpg

Onko Suomen seuraava hävittäjä sittenkin Saab Gripen? (KUVA: Peter Karlsson, Svarteld form &)

Puolustusvoimissa Hornetin seuraajan valitseminen sekä merivoimien uusien taistelualusten hankkiminen nähdään välttämättöminä.

– On hyvä, että hankinnoista keskustellaan. Hornetit ja merivoimien seitsemän poistuvaa alusta ovat kuitenkin päätorjuntajärjestelmiä. Jos niitä ei korvata, koko puolustusjärjestelmämme menee käytännössä uusiksi, Janne Jaakkola sanoo.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001931663.html
 
Viimeksi muokattu:
Esim, niilä on varmasti paljon 122 PsH 74 varastossa ja MT-LB , BMP-2 ja tykistönrakentinheittemiä y m, onko Suomi muutamassa tykistö kalipeeria 155 mm NATO standartiin?

Tähän vielä, taisi mennä loput 152-milliset jo luiskaan, joten nyt mennään kokonaan 155-millisillä mitkä muutenkin on pitkään ollut enemmistönä ja pääkalustona. 122-millistä toki vielä löytyy telavehjettä ja vedettävää.
 
Tähän vielä, taisi mennä loput 152-milliset jo luiskaan, joten nyt mennään kokonaan 155-millisillä mitkä muutenkin on pitkään ollut enemmistönä ja pääkalustona. 122-millistä toki vielä löytyy telavehjettä ja vedettävää.
Muutuuko 122mm sitten joskus 120mm tai 125mm, 130mm, en muista mikä on se toinen Nato standard
 
Tykistössä 105mm. (Panssareissa tietysti sileäputkinen 120mm ja brittien rihlattu 120mm.) Ei kai ole koettu kovin houkuttelevana täällä kun runsaslukuinen 120mm heitin on paljolti samalla tontilla.
 
Back
Top