Morgenstern
Luutnantti
Esitän arvoisalle raadille aktiivisen ilmapuolustuksemme strategiaa koskevan kysymyksen.
On esitetty, että Hornetit hajautettaisiin sodan aluksi " maantietukikohtiin".
Tällä ei tarkoitettane niitä varusteltuja maantiekenttiä, joiden paikat löytyvät Wikipediastakin, vaan muita tienpätkiä.
Miksi vihollinen ei tarkkailisi lennostojemme liikkeitä, ja seuraisi ulottuvilla AWACSia vastaavilla tutkillaan, ja muilla, minne Hornetit laskeutuvat. Stealthia ne eivät todellakaan ole.
( Jätän tässä Hornetien hitauden, surkean ametin ja vain 1 kpl täyskuorman ohjusvaraston käsittelemättä.Tiehen on silti helpompaa osua.)
Miksi jo sodan alettua Hornetien ensilennolla ei nähtäisi, että suunnilleen minkä tiensuoran kohdalta ne nousivat, tai sitä minne ne laskeutuivat. Sota-aikanahan vihollisella on tutkakoneita myös ilmatilassamme, eli lähempänä. Hävittäjäkoneenkin tutka näkee missä pisteessä suunnilleen Hornet laskeutui. Maastokatveista ei voida puhua lentokonetutkien ollessa kyseessä, vuorettomassa maassa.
Glonass toimii jo, ja paranee, joten tytärammusohjuksilla pystytään pitämään tavallinen asfaltti riittävästi rikki. ( kts. sellaisen impact vaikka nettivideoista. )Yksi iso männynoksakin tiellä estää toiminnan; rauhan aikana Hornet tarvitsee imuriautonkin kentilleen. Yksikin ammeen kokoinen kuoppa puolivälissä riittäisi.
Satunnaisajastetut tytärammukset vaikeuttavat sadan kuopan korjaamista, ja voihan kenttiä kuopittaa vaikka päivittäin tarvittavat kolme viikkoa, (jolloin panssarikärki on jo Helsingissä, haluttu rannikkokaistale vallattu merihuoltoisesti ja sisään jätetyn Natoanomuksen/uhkauksen monivuotinen käsittely näin estetty. ) Kuopittamisen jälkeen otettuun ilma- tai satelliittikuvaan vertaamalla nähdään onko kenttää korjailtu.
Se että joka Hornet, tai edes H-pari, olisi omalla kentällään, on ymmärtääkseni mahdoton ajatus logistisistakin syistä, ja olisihan noita täsmäohjuksia, tai jopa pommejakin ihan riittämiin silloinkin.
Miksi siis täsmäaseiden (ja etukäteen saapuneiden erikoisjoukkojen? ) takia on jouduttu luopumaan
tutkassa (paitsi vastatykistötutkassa) näkymättömistä, naamioitavista, kovaa pommitusta kestävistä ja erittäin tarkan osuman vaativista rannikkobunkkereista,
mutta kilometrien mittaiset tavalliset asfalttitiet pysyvätkin sodassa sileinä?
Eikös se ollutkaan niin, että nykyään kaikki mikä voidaan paikantaa, voidaan tuhota? Paitsi suomalainen asfalttitien pätkä joka näkyy satelliittiinkin?
On esitetty, että Hornetit hajautettaisiin sodan aluksi " maantietukikohtiin".
Tällä ei tarkoitettane niitä varusteltuja maantiekenttiä, joiden paikat löytyvät Wikipediastakin, vaan muita tienpätkiä.
Miksi vihollinen ei tarkkailisi lennostojemme liikkeitä, ja seuraisi ulottuvilla AWACSia vastaavilla tutkillaan, ja muilla, minne Hornetit laskeutuvat. Stealthia ne eivät todellakaan ole.
( Jätän tässä Hornetien hitauden, surkean ametin ja vain 1 kpl täyskuorman ohjusvaraston käsittelemättä.Tiehen on silti helpompaa osua.)
Miksi jo sodan alettua Hornetien ensilennolla ei nähtäisi, että suunnilleen minkä tiensuoran kohdalta ne nousivat, tai sitä minne ne laskeutuivat. Sota-aikanahan vihollisella on tutkakoneita myös ilmatilassamme, eli lähempänä. Hävittäjäkoneenkin tutka näkee missä pisteessä suunnilleen Hornet laskeutui. Maastokatveista ei voida puhua lentokonetutkien ollessa kyseessä, vuorettomassa maassa.
Glonass toimii jo, ja paranee, joten tytärammusohjuksilla pystytään pitämään tavallinen asfaltti riittävästi rikki. ( kts. sellaisen impact vaikka nettivideoista. )Yksi iso männynoksakin tiellä estää toiminnan; rauhan aikana Hornet tarvitsee imuriautonkin kentilleen. Yksikin ammeen kokoinen kuoppa puolivälissä riittäisi.
Satunnaisajastetut tytärammukset vaikeuttavat sadan kuopan korjaamista, ja voihan kenttiä kuopittaa vaikka päivittäin tarvittavat kolme viikkoa, (jolloin panssarikärki on jo Helsingissä, haluttu rannikkokaistale vallattu merihuoltoisesti ja sisään jätetyn Natoanomuksen/uhkauksen monivuotinen käsittely näin estetty. ) Kuopittamisen jälkeen otettuun ilma- tai satelliittikuvaan vertaamalla nähdään onko kenttää korjailtu.
Se että joka Hornet, tai edes H-pari, olisi omalla kentällään, on ymmärtääkseni mahdoton ajatus logistisistakin syistä, ja olisihan noita täsmäohjuksia, tai jopa pommejakin ihan riittämiin silloinkin.
Miksi siis täsmäaseiden (ja etukäteen saapuneiden erikoisjoukkojen? ) takia on jouduttu luopumaan
tutkassa (paitsi vastatykistötutkassa) näkymättömistä, naamioitavista, kovaa pommitusta kestävistä ja erittäin tarkan osuman vaativista rannikkobunkkereista,
mutta kilometrien mittaiset tavalliset asfalttitiet pysyvätkin sodassa sileinä?
Eikös se ollutkaan niin, että nykyään kaikki mikä voidaan paikantaa, voidaan tuhota? Paitsi suomalainen asfalttitien pätkä joka näkyy satelliittiinkin?