Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

[Morgenstern]

Kiitokseni Mosurille oivasta summauksesta.

Käteeni näyttää jäävän:

- Kaikki paikannetut kiitotiet voidaan rikkoa.

- Rikottua tietä korjaavat tienrakennuskoneet voidaan huomata, joskus sekin että tie on korjattu ja naamioitu rikkinäiseksi.

- On joitain mahdollisuuksia siirrellä Horneteja teitse, niin että ne eivät lennä tutkakuvassa kohteeseen; mikä siirtotie on valvomaton, ehjä, ja käytännöllisen mittainen, jää mietittäväksi. Kuinka laajaa/tiuhaa voi lavettikuljettelu sodassa olla, jää arvoitukseksi.

- On joitain mahdollisuuksia tehdä Hornet -valemaaleja. Koska nämä ovat hyvin hitaita kaukaa ampuvaan viholliseen verrattuna, operaatiot vaativat huimaa uhkarohkeutta, ja monilta.

-Kukaan ei tiedä kuinka hyvin laskeutuvaa Hornetia pystytään seuraamaan elson ja harhautusyritysten seassa.


- Jotta Hornet edes pääsisi käyttämään ainoaa täyskuormaansa nopeaa kaukaa ampuvaa vihollista vastaan, sen tulisi nousta maasta yllättäen, omaa ampumaetäisyyttään selvästi pienemmälle etäisyydelle. Sitten ollaan tasoissa, kunhan vihollinen ei heti kiihdytä pakoon.

 

[kunnas]

Myös ne hornetit siellä varalaskupaikassa voidaan rikkoa kasettipommeiila. Yksi 500 kg:n kasettipommi leviää n. 300x 200 metrin alueelle ja yhdessä RBK-500U-PTAB pommissa on 352 kpl pienempää pommia. Pienemmmän pommin keskimääräinen väli on 14,7 metriä. Hornetin siipien väli on 11.43 ja pituus 17,07. Joten hornetti on tämän jälkeen ainakin korjaamolla.

Edit: BLU-26 on tappava 40 jalan (13 m) päähän. Venäläinen vaastine on isompi ja siten todennäköisesti myös tehokkaampi

 

[Hande]

Samalla logiikalla naapurin tankit eivät ole meille uhka, koska pystymme paikantamaan ne, katkaisemaan niiden kulkureitit ja tuhoamaan vaunut lopuksi ohjuksilla. Vai?

 

[SJ]

Kiitokseni Mosurille oivasta summauksesta.

Käteeni näyttää jäävän:

- Kaikki paikannetut kiitotiet voidaan rikkoa.

- Rikottua tietä korjaavat tienrakennuskoneet voidaan huomata, joskus sekin että tie on korjattu ja naamioitu rikkinäiseksi.

- On joitain mahdollisuuksia siirrellä Horneteja teitse, niin että ne eivät lennä tutkakuvassa kohteeseen; mikä siirtotie on valvomaton, ehjä, ja käytännöllisen mittainen, jää mietittäväksi. Kuinka laajaa/tiuhaa voi lavettikuljettelu sodassa olla, jää arvoitukseksi.

- On joitain mahdollisuuksia tehdä Hornet -valemaaleja. Koska nämä ovat hyvin hitaita kaukaa ampuvaan viholliseen verrattuna, operaatiot vaativat huimaa uhkarohkeutta, ja monilta.

-Kukaan ei tiedä kuinka hyvin laskeutuvaa Hornetia pystytään seuraamaan elson ja harhautusyritysten seassa.


- Jotta Hornet edes pääsisi käyttämään ainoaa täyskuormaansa nopeaa kaukaa ampuvaa vihollista vastaan, sen tulisi nousta maasta yllättäen, omaa ampumaetäisyyttään selvästi pienemmälle etäisyydelle. Sitten ollaan tasoissa, kunhan vihollinen ei heti kiihdytä pakoon.

Hieman lisään:

- Kaikki kiitotiet voidaan rikkoa, jos aikaa on. Tämä siksi, että Iskandereja on rajallinen määrä ja loput pitäisi hoitaa lentokoneilla tms. ja uskoisin, että tuo lentosuoritusten määrä on se rajoittava tekijä. Hommaa auttaa toki, jos kaikki Hornetit saadaan pidettyä kentillä ja/tai tuhottua samantien ilmataistelussa, mutta mikäli ei, niin pommikoneet joutuvat toimimaan huomattavasti varovaisemmin.

- Tienrakennuskoneet voidaan havaita, jos on tarpeeksi tiedustelukapasiteettia niiden tarkkailuun ja tunnistamiseen. Tunnistaminen on tärkeää, koska muuten homma menee siihen, että kaikki kentät, joilla oli edes jotakin liiketta katsotaan korjatuksi n. tunnin päästä tai aikaisemmin.

- Nuo Hornettien maa kuljetukset voisivat onnistua ainakin tietyissä paikoissa, eli nimellisesti niissä, joissa on jokin sopiva suora lähettyvillä. Esimerkki tästä voisi olla vaikkapa Virttaan varalaskeutumispaikka. Paikka sijaitsee Säkylän ja Alastaron välissä. Siitä jos mennään Säkylän ohi lännen suuntaan, niin siellä on Eura, jossa on kenttä. Myös pohjoiseen mentäessä löytyy kenttä Kokemäeltä. Uskoisin, että kaikki tietävät mitä Alastarolla tapahtuu ja tapahtuma paikka on juurikin tuossa Virttaan vieressä. Etelään mennessä seurataan tietä 41 n. kymmenen kilsaa ja sieltä löytyy vielä yksi kenttä. Ja sikäli kun tuota aluetta katselen Google earthilla, niin uskoisin, että tuolta löytyy monta tien pätkää, jotka ovat tarpeeksi suoria ja leveitä ainakin nousukiitoon.

- Itse näkisin, että Hornet valemaalit olisivat lähinnä niitä, joita pidetään kenttien laidoilla. Jos jotakin tarvitaan esittämään Hornettia ilmassa, niin käytetään lennokkia. Tietenkin jos pitää tehdä se hämäys, jolla estetään vihollista päättelemästä mihin Hornet laskeutui, niin siinä pitää melkeimpä olla miehitetty kone, koska lennokit eivät oikein voi lentää muodostelmassa.

- Mitä taas tulee tuohon "kukaan ei oikein tiedä" -kohtaan, niin muistetaampa, että tämä on Internet.

- Huomaa muuten, että tarkoitus tuskin on nousta ilmaan lähellä vihollista, vaan olla jo valmiiksi vähintään samalla korkeudella, kun vihollinen tulee tutkan kantamalle. Vihollinen tuskin myöskään pystyy kiihdyttämään pakoon, koska heillä on epäilemättä suurempi lasti, kuin Hornetilla ja pommi/rynnäkkökoneilla ei muutenkaan nopeus riitä pakenemiseen (no ok, osa pommikoneista kyllä pääsee pakoon, jos tosissaan haluavat, mutta se taitaa silti tarkoittaa pitkälti tehtävän keskeytymistä, koska saattajilla tuskin riittää polttoaine uuteen yritykseen).

 

[Iso-Mursu]

Kiitokseni Mosurille oivasta summauksesta.

Käteeni näyttää jäävän:

- Kaikki paikannetut kiitotiet voidaan rikkoa.

- Rikottua tietä korjaavat tienrakennuskoneet voidaan huomata, joskus sekin että tie on korjattu ja naamioitu rikkinäiseksi.

- On joitain mahdollisuuksia siirrellä Horneteja teitse, niin että ne eivät lennä tutkakuvassa kohteeseen; mikä siirtotie on valvomaton, ehjä, ja käytännöllisen mittainen, jää mietittäväksi. Kuinka laajaa/tiuhaa voi lavettikuljettelu sodassa olla, jää arvoitukseksi.

- On joitain mahdollisuuksia tehdä Hornet -valemaaleja. Koska nämä ovat hyvin hitaita kaukaa ampuvaan viholliseen verrattuna, operaatiot vaativat huimaa uhkarohkeutta, ja monilta.

-Kukaan ei tiedä kuinka hyvin laskeutuvaa Hornetia pystytään seuraamaan elson ja harhautusyritysten seassa.


- Jotta Hornet edes pääsisi käyttämään ainoaa täyskuormaansa nopeaa kaukaa ampuvaa vihollista vastaan, sen tulisi nousta maasta yllättäen, omaa ampumaetäisyyttään selvästi pienemmälle etäisyydelle. Sitten ollaan tasoissa, kunhan vihollinen ei heti kiihdytä pakoon.

Hieman lisään:

- Kaikki ki

- Huomaa muuten, että tarkoitus tuskin on nousta ilmaan lähellä vihollista, vaan olla jo valmiiksi vähintään samalla korkeudella, kun vihollinen tulee tutkan kantamalle. Vihollinen tuskin myöskään pystyy kiihdyttämään pakoon, koska heillä on epäilemättä suurempi lasti, kuin Hornetilla ja pommi/rynnäkkökoneilla ei muutenkaan nopeus riitä pakenemiseen (no ok, osa pommikoneista kyllä pääsee pakoon, jos tosissaan haluavat, mutta se taitaa silti tarkoittaa pitkälti tehtävän keskeytymistä, koska saattajilla tuskin riittää polttoaine uuteen yritykseen).

Ja vaikka hornet ei ampuisi alas rynnäkkökoneiden muodostelmasta yhtään konetta. Niin jo keskeytynyt rynnäköinti on eräänlainen TORJUNTAVOITTO..

 

[Morgenstern]

Tässähän joutuu jälleen antamaan kiitoksia! Olemme päässeet pitkälle ilman inttämistä.
Kunnas replikoi oivaa tarkennusta kuorma-ammusten yms liitopommien aina hämmästyttävään suorituskykyyn. 300x200 m peitto on melkoinen, ja maastossa ,myös asfaltissa on 352 reikää, isompiakin lienee. Horneteja reijitettäessä kannattaa muistaa että sota kestää muutaman viikon eikä enää muutamia vuosia, ja korjaukset tehdään räntäsateessa pressun alla roikkalamppujen valossa.
T-90:set eivät todellakaan olisi uhka, jos ne vaurioituisivat yhtä helposti kuin ohutalumiininen herkällä koneistolla täytetty kerosiinisäiliö: Hornet. Tai jos Suomella olisi reilusti Strixin kaltaisilla ammuksilla täytettyjä MLRS-heittimiä. Aah onnea)

 

[Morgenstern]

Edit: Morgenstern poisti postinsa.

 

[SJ]

Kiitos myös SJ.
Toivoisin että lennokki antaisi jollain kikalla Hornetin tutkakuvan, mutta mikäs on lennokin huippuvauhti ja Hornetin sakkausnopeus, olen itse nähnyt kun H lentää maha edellä hitaasti ja HILJAA!
Niin, turhia kuormureita parkkiin "korjaamaan" vaurioitettuja kenttiä, pikku jäynää!
Olispas puhallettavia H:ta, tai edes Leoja. Maksaa näköjään liikaa. BUKit olisi pitänyt säilyttää valeuhkaksi/maaliksi, hinta nolla, mutta kun ei.

http://www.vectorsite.net/twuav_03.html Tuossa on linkki mistä löytyy monenlaista lennokkia, joista osa ainakin sopisi lentelemään häirintää, jos jonkinlainen autopilotti löytyy. Tutkakuvaa luulisi saavan kasvatettua ainakin hieman käyttämällä liberaalisti foliota tai jotakin mikä antaa vieläkin paremman tutka kaiun.

Mutta huomaa, että uusien NASAMS systeemien kautta ei tarvita mitään BUK:n näköistä valemaaliksi, kun systeemi muutenkin on kovasti laivakonttien näköinen. Mutta on totta, että vaikka BUK:eista ei ohjuksia uusitakkaan, niin ainakin ne valvontatutkat olisivat olleet ainakin jollakin tavalla hyödyllisiä, vaikka niiden verkottaminen olisikin hieman vaikeaa.

 

[JOKO]

Horneteja reijitettäessä kannattaa muistaa että sota kestää muutaman viikon eikä enää muutamia vuosia, ja korjaukset tehdään räntäsateessa pressun alla roikkalamppujen valossa.

Miksi sota kestäisi vain muutaman viikon? Irakissa nähty rynnistys on meidän maastossa lähes mahdoton toteuttaa. Runsaalla tulivoimalla ura tietysti aukeaa, mutta se on hidasta touhua jo ihan logistiikan johdosta.

Ilmavoimien taktiikasta en tiedä, mutta lähtökohtaisesti pidän vääränä heittää kaikki Hornetit heti peliin, jos voimasuhteet ovat erittäin epäedulliset. Parempi kätkeä osa koneista ja pitää ne piilossa ensimmäisten päivien tai viikkojen ajan. Ne muodostavat ehjinä ollessaan vastapuolelle uhan, joka estää vapaan lentämisen. Vastapuoli joutuu jatkamaan saattoja, lentokenttien murjomista sekä Awacsien lennättämistä. Libyassa nähty koneparien ilmapäivystys muuttuu mahdottomaksi. Se vähentää huomattavasti vastapuolen ilmatuen käytettävyyttä.

 

[SJ]

Horneteja reijitettäessä kannattaa muistaa että sota kestää muutaman viikon eikä enää muutamia vuosia, ja korjaukset tehdään räntäsateessa pressun alla roikkalamppujen valossa.

Miksi sota kestäisi vain muutaman viikon? Irakissa nähty rynnistys on meidän maastossa lähes mahdoton toteuttaa. Runsaalla tulivoimalla ura tietysti aukeaa, mutta se on hidasta touhua jo ihan logistiikan johdosta.

Ilmavoimien taktiikasta en tiedä, mutta lähtökohtaisesti pidän vääränä heittää kaikki Hornetit heti peliin, jos voimasuhteet ovat erittäin epäedulliset. Parempi kätkeä osa koneista ja pitää ne piilossa ensimmäisten päivien tai viikkojen ajan. Ne muodostavat ehjinä ollessaan vastapuolelle uhan, joka estää vapaan lentämisen. Vastapuoli joutuu jatkamaan saattoja, lentokenttien murjomista sekä Awacsien lennättämistä. Libyassa nähty koneparien ilmapäivystys muuttuu mahdottomaksi. Se vähentää huomattavasti vastapuolen ilmatuen käytettävyyttä.

Meinaat jotakin vastaavaa mitä Britit tekivät -40? Eli lähettivät minimi määrän hävittäjiä pommittaja lauttaa vastaan, ei sinällään ampumaan niitä alas, vaan pakottamaan ne keskeyttämään tehtävänsä ja samalla säästää hävittäjiä muihin tehtäviin (siis seuraavaan lauttaan). Tällöin hävittäjät eivät kaikki ole samaan aikaan tankkaamassa, jos vihollinen pääsee yllättämään ja myöskään hävittäjiä ei lähetetä mihinkään "ratkaisevaan" taisteluun, vaan koetetaan pitkittää taistelua.

Tämä ei tietenkään mene ihan samalla tavalla nyky aseilla, mutta edelleenkin pommittajat koettavat vältellä hävittäjiä, torjuntahävittäjät koettavat vältellä saattohävittäjiä, samalla pyrkien pommikoneiden kimppuun, ja saattohävittäjät pyrkivät taisteluun torjuntahävittäjien kanssa, samalla yrittäen pysyä pommittajien suojana, koska muuten heidät houkuteltaisiin pommittajista erilleen.

Kuinka paljon koneita Libyassa oli muuten käytössä? Meinaan, että aluetta oli melkoisesti, mutta uskoisin, että valvottu alue vastannee Suomea pinta-alassa. Ja vaikka sinne lennettiin toisinaan pitkänkin matkan päästä, niin ei kai se vihollinenkaan kaikkea kalustoa laittaisi Äänisen tälle puolelle? Koneiden tekninen tasoero olisi meillä huomattavasti tapapuolisempi, kuin Libyassa, joten uskoisin vihollisen joutuvan operoimaan isoissa joukoissa tai ei ollenkaan.

 

[baikal]

Hirmu vaikeaa hahmottaa tuota saattohävittäjä-pommittajat-tms. kun ametit ovat niin pitkiä, joku tst-ohjus kajautetaan yli sadasta kilsasta menemään jne. jne. Ja toisaalta sitä samaa asetta voidaan häiritä vastapuolen toimin jne. Jotenkin tuntuu, että neljä ilmaan noussuta taistelukonetta voi tehdä todella rumaa jälkeä onnistuessaan: siipispankat on pullollaan ohjuksia ja jokainen ohjus voi periaatteessa niitata yhden kohteen.

Kovasti erilaista kuin Ilmojen korkkareissa. D.

 

[Mosuri]

Horneteja reijitettäessä kannattaa muistaa että sota kestää muutaman viikon eikä enää muutamia vuosia, ja korjaukset tehdään räntäsateessa pressun alla roikkalamppujen valossa.

Miksi sota kestäisi vain muutaman viikon? Irakissa nähty rynnistys on meidän maastossa lähes mahdoton toteuttaa. Runsaalla tulivoimalla ura tietysti aukeaa, mutta se on hidasta touhua jo ihan logistiikan johdosta.

No itse en ainakaan näe, että ennen Kymijokilaaksoa olisi mitään merkittävää luonnonestettä tai, että joukkoja tarvitsisi ajaa jonkinlaisessa "possujunassa" kohti länttä esim. tieverkon puutteiden takia.

Ikäväksi asian tekee se, että Kymijokilaakso itsessään on tuottavaa aluetta. Sen jälkeen ensimmäisen todella haastavan maasto hyökkääjälle tulee kehä III:n kohdalla kun pääkaupunkiseudun urbaani "sekamaasto" alkaa.

Kun vielä huomioi sen, että koko Suomenlahden rannikko on haavoittuvainen maihinnousuille ja maahanlasku sekä ilmarynnäkköjoukoilla on mahdollista tehdä menestyksellisiä pataljoona tason hyökkäyksiä - on melkoinen soppa valmis.

Ilmavoimien taktiikasta en tiedä, mutta lähtökohtaisesti pidän vääränä heittää kaikki Hornetit heti peliin, jos voimasuhteet ovat erittäin epäedulliset.

Nyt herää kuitenkin kysymys - onko meillä edes vaihtoehtoa hävittäjä voimien täysimittaisen peliin laittamisen sijasta? Suomen nykyinen ilmapuolustus poikkeaa radikaalisti siitä ratkaisusta joka meillä oli käytössä esim. jatkosodan aikana. Silloinhan ilmatorjunta pystyi suojaamaan jopa kymmeniä paikkakuntia. Nyt tilanne on se, että ilmatorjuntaa on varattu vain pääkaupunkiseudun suojaamiseen. Helsinkiä ja puolustusvoimien yksiköitä lukuunottamatta koko loppu Suomi on vain hävittäjätorjunnan varassa.

Käytännössä tuo ilmavoimien lamauttaminen tarkoittaisi sitä, että vihollinen siirtyisi moukaroimaan muita "Wardenin kehiä" (aivan kuten tapahtui NATO:n ja Jugoslavian välisessä sodassa). Noin esimerkin omaisesti. Pirkkalassa sijaitseva "hävittäjä potentiaali" ei juurikaan lämmitä jos vihollinen tuhoaa ensin Tampereen voimalaitokset. Sen jälkeen isketään Tampereen tietoliikenteen solmukohtiin ja viranomaisten toimipaikkoihin poliisi, palokunta, sosiaalitoimi, KELA jne.. Seuraavaksi tuhotaan liikenteeseen liittyvä infra ja sähkönjakelun solmukohdat. Siinä vaiheessa kun iskut kohdistuvat varsinaiseen paikkakunnan teollisuuteen on laitokset jo lamautuneet sähkönpuutteen vuoksi ja myös sen takia, etteivät työntekijät pysty liikkumaan.

Ilmavoimien säästäminen johtaa tilanteeseen jossa vihollinen pääsee iskemään yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin myös Kotka-Oulu linjan länsipuolella. Tuollainen ilmaterrori käytännössä rampauttaisi koko yhteiskunnan toiminnan ja esim. Tampereelle olisi parin viikon sisällä tilanne jossa ainakin ruoka loppuisi. Tai ei voida puhua sen loppumisesta vaan sen "jakeluketjun" tuhoutumisesta. Suomi kyllä saattaa selviytyä siitä, että eteläinen rantamaa sekä pääkaupunkiseutu tuhoutuu sodassa. Koko kaupungistuneen yhteiskuntarakenteen tuhoutumista Suomi ei sen sijaan voi kestää.

Keskeinen kysymys kuuluukin - pystyykö ilmavoimamme tuottamaan tarpeeksi tappiota vastustajalle? Pystyykö vastustaja saamaan omat tavoitteensa läpi vai pystyykö ilmapuolustuksemme raatelemaan tarpeeksi hyökkääjää? Siinä vaiheessa kun ilmapuolustus menettää toimintaedellytyksensä on sota hävitty.

 

[Morgenstern]

Edit: Morgenstern poisti postinsa.

 

[JOKO]

Horneteja reijitettäessä kannattaa muistaa että sota kestää muutaman viikon eikä enää muutamia vuosia, ja korjaukset tehdään räntäsateessa pressun alla roikkalamppujen valossa.

Miksi sota kestäisi vain muutaman viikon? Irakissa nähty rynnistys on meidän maastossa lähes mahdoton toteuttaa. Runsaalla tulivoimalla ura tietysti aukeaa, mutta se on hidasta touhua jo ihan logistiikan johdosta.

No itse en ainakaan näe, että ennen Kymijokilaaksoa olisi mitään merkittävää luonnonestettä tai, että joukkoja tarvitsisi ajaa jonkinlaisessa "possujunassa" kohti länttä esim. tieverkon puutteiden takia.

Ikäväksi asian tekee se, että Kymijokilaakso itsessään on tuottavaa aluetta. Sen jälkeen ensimmäisen todella haastavan maasto hyökkääjälle tulee kehä III:n kohdalla kun pääkaupunkiseudun urbaani "sekamaasto" alkaa.

Kun vielä huomioi sen, että koko Suomenlahden rannikko on haavoittuvainen maihinnousuille ja maahanlasku sekä ilmarynnäkköjoukoilla on mahdollista tehdä menestyksellisiä pataljoona tason hyökkäyksiä - on melkoinen soppa valmis.

Ilmavoimien taktiikasta en tiedä, mutta lähtökohtaisesti pidän vääränä heittää kaikki Hornetit heti peliin, jos voimasuhteet ovat erittäin epäedulliset.

Nyt herää kuitenkin kysymys - onko meillä edes vaihtoehtoa hävittäjä voimien täysimittaisen peliin laittamisen sijasta? Suomen nykyinen ilmapuolustus poikkeaa radikaalisti siitä ratkaisusta joka meillä oli käytössä esim. jatkosodan aikana. Silloinhan ilmatorjunta pystyi suojaamaan jopa kymmeniä paikkakuntia. Nyt tilanne on se, että ilmatorjuntaa on varattu vain pääkaupunkiseudun suojaamiseen. Helsinkiä ja puolustusvoimien yksiköitä lukuunottamatta koko loppu Suomi on vain hävittäjätorjunnan varassa.

Käytännössä tuo ilmavoimien lamauttaminen tarkoittaisi sitä, että vihollinen siirtyisi moukaroimaan muita "Wardenin kehiä" (aivan kuten tapahtui NATO:n ja Jugoslavian välisessä sodassa). Noin esimerkin omaisesti. Pirkkalassa sijaitseva "hävittäjä potentiaali" ei juurikaan lämmitä jos vihollinen tuhoaa ensin Tampereen voimalaitokset. Sen jälkeen isketään Tampereen tietoliikenteen solmukohtiin ja viranomaisten toimipaikkoihin poliisi, palokunta, sosiaalitoimi, KELA jne.. Seuraavaksi tuhotaan liikenteeseen liittyvä infra ja sähkönjakelun solmukohdat. Siinä vaiheessa kun iskut kohdistuvat varsinaiseen paikkakunnan teollisuuteen on laitokset jo lamautuneet sähkönpuutteen vuoksi ja myös sen takia, etteivät työntekijät pysty liikkumaan.

Ilmavoimien säästäminen johtaa tilanteeseen jossa vihollinen pääsee iskemään yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin myös Kotka-Oulu linjan länsipuolella. Tuollainen ilmaterrori käytännössä rampauttaisi koko yhteiskunnan toiminnan ja esim. Tampereelle olisi parin viikon sisällä tilanne jossa ainakin ruoka loppuisi. Tai ei voida puhua sen loppumisesta vaan sen "jakeluketjun" tuhoutumisesta. Suomi kyllä saattaa selviytyä siitä, että eteläinen rantamaa sekä pääkaupunkiseutu tuhoutuu sodassa. Koko kaupungistuneen yhteiskuntarakenteen tuhoutumista Suomi ei sen sijaan voi kestää.

Keskeinen kysymys kuuluukin - pystyykö ilmavoimamme tuottamaan tarpeeksi tappiota vastustajalle? Pystyykö vastustaja saamaan omat tavoitteensa läpi vai pystyykö ilmapuolustuksemme raatelemaan tarpeeksi hyökkääjää? Siinä vaiheessa kun ilmapuolustus menettää toimintaedellytyksensä on sota hävitty.

En tarkoittanut maastomme itsessään muodostavan merkittävää estettä hyökkääjälle. Lähinnä ajan takaa maaston ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia puolustustaisteluun. Kohtuullisen niukalla varustuksella on mahdollista hidastaa hyökkäys mateluksi. Rynnistys tyhjän alueen läpi on estettävissä käytössämme olevilla resursseilla, kunhan tahtoa löytyy.

Taistelujen alusta asti varmasti kärsitään taloudellisia tappioita ilmaiskujen ja menetetyn alueen muodossa. Suurimman ongelman muodostanee voimalat ja sähköverkko. Niiden suojaamiseen ei ole, eikä tule keinoja. Sähkäverkkoa voidaan paikkailla kohtuullisen nopeasti, mutta voimaloiden korjaaminen vaatii enemmän aikaa. Siten tärkeimmät kohteet olisi varmistettava omilla generaattoreilla. Muun yhteiskunnan on tultava toimeen muuttuneessa tilanteessa. Eläminen käy kaikkialla vaikeammaksi ja iso osa teollisuudesta sekä taloudesta lamaantuu. Osa ihmisistä joutuu muuttamaan muiden nurkkiin. Toimivan verkon puitteissa sähköä jaetaan tärkeimpiin paikkoihin. Tämä tilanne on vaikea, mutta kestettävissä useamman kuukauden ajan.

Muun infran osalta yhtä tärkeitä paikkoja ei ole. Viestiverkon lamaantuminen aiheuttaa tietysti merkittävää haittaa, mutta siitä päästäneen nopeasti yli. Posti kykenee hoitamaan valtaosan talouden ja tavallisten kansalaisten tarpeista.

Liikenteen osalta siltojen ja polttoainehuollon kärsimät vauriot ovat toki haitallisia, mutta tuskin yhteiskunnan huoltoa lamauttavia. Yksityisautoilu vähenee pottoaineiden säännöstelyn ja talouden lamaantumisen seurauksena. Valtaosa kulku- ja kuljetustarpeesta poistuu. Mökkireissut, sukuloinnit ja shoppailu siirtyvät tulevaisuuteen.

Useimpien virastojen pommittaminen lähinnä helpottaa tavallisten kansalaisten elämää, joten sitä voi pitää suorastaan suotavana.

Ihmiset selviävät aika vähällä. Polttoaineita ja elintarvikkeita pitää saada jaettua. Muutoin ihmiset kyllä pärjäävät vanhojen rojujen ja kierrätyksen varassa.

En siis usko yhteiskunnan olevan pakotettavissa taipumaan douhetismin keinoin edes täsmäaseiden aikana. Siten Hornetteja ei pidä uhrata heti aluksi. Mieluummin väijytään ja painostetaan, sekä siinä sivussa käytetään vastapuolen virheet hyväksi.

 

[Mosuri]

En tarkoittanut maastomme itsessään muodostavan merkittävää estettä hyökkääjälle. Lähinnä ajan takaa maaston ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia puolustustaisteluun. Kohtuullisen niukalla varustuksella on mahdollista hidastaa hyökkäys mateluksi. Rynnistys tyhjän alueen läpi on estettävissä käytössämme olevilla resursseilla, kunhan tahtoa löytyy.

Eli tarkoitat juuri sitä, että maasto muodostaa otollisen puolustusalueen = luonnoneste.

Taistelujen alusta asti varmasti kärsitään taloudellisia tappioita ilmaiskujen ja menetetyn alueen muodossa. Suurimman ongelman muodostanee voimalat ja sähköverkko. Niiden suojaamiseen ei ole, eikä tule keinoja. Sähkäverkkoa voidaan paikkailla kohtuullisen nopeasti, mutta voimaloiden korjaaminen vaatii enemmän aikaa.

Ongelma on se, että se sähkö sattuu olemaan nykyaikaisen yhteiskuntaruumiin veri. Eikä niitä voimaloita niin vain "korjailla". Mikä tahansa suomalainen voimalaitos on parin 1500 kilon miinapommin jälkeen entinen - sitä ei korjata vaan on käytännössä tehtävä uusi voimalaitos. Siitä voidaan keskustella jääkö laitoksesta vielä joitain käyttökelpoisia osia uuden jälleenrakentamiseen.

Sähköverkon osalta se korjaaminenkin on helpommin sanottu kun tehty. Sotatilanteessa ongelmana ei ole muutama petäjä sähkölinjalla vaan se, että täsmäpommit tuhoavat maan taselle esim. sata muuntamoa ja sähkönjakeluasemaa.

Muun infran osalta yhtä tärkeitä paikkoja ei ole.

Ai no miten olisi vaikka kaupunkien vesihuolto tai vaikka valtavat keskusliikkeiden logistiikkakeskukset Keravalla. Tai miten mahtaa liikkuminen onnistua kun valtateiden suuret sillat tuhotaan...

Siten tärkeimmät kohteet olisi varmistettava omilla generaattoreilla.

Kuten viime myrskyssä nähtiin - varautuminen on täysin riittämätöntä. Keskivertokunnassa ei ole mitään eväitä laittaa paria miljoonaa euroa varavoimaan tilanteessa jossa vanhukset makaa paskavaipoissa päivät pitkät ja koululaiset vetää henkeensä homeitiötä päivät pitkät.

Viestiverkon lamaantuminen aiheuttaa tietysti merkittävää haittaa, mutta siitä päästäneen nopeasti yli. Posti kykenee hoitamaan valtaosan talouden ja tavallisten kansalaisten tarpeista.

No höpö höpö. Poikkeustilanteessa sen kuson pitää kulkea. Mikään keskitetty johtaminen ja yhteistyö ei ole mahdollista ilman toimivaa viestiverkkoa. Sanotaan vaikka, että sun mummon talo palaa ilmahyökkäyksessä. Mummo tarvitsee katon pään päälle, vaatteet, insuliinia ja nitroja. Kuinka hyvin asia järjestyy jos sossun tädin täytyy hoitaa asioita kirjeillä joiden kulku kestää 1-3 päivää per suunta?

Ylipäätänsä ne kirjeet lajitellaan nykyisin valtavissa keskuksissa joiden toimivuus poikkeusoloissa on vähän niin ja näin.

Liikenteen osalta siltojen ja polttoainehuollon kärsimät vauriot ovat toki haitallisia, mutta tuskin yhteiskunnan huoltoa lamauttavia.

No kannattaa joskus mennä töihin vaikka johonkin keskusliikkeen varastoon. Voin kokemuksesta kertoa, että yhden valtatiesillan sulkeminen pariksi tunniksi sotkee asioita aivan helvetisti. Puhumattakaan siitä jos polttoaineen tai sähkön saannissa olisi jotain ongelmia. Siihen kun vielä lisätään se ettei sähköposti kulje, känny soi tai edes faksi ei laulu niin ei hyvää päivää...

Useimpien virastojen pommittaminen lähinnä helpottaa tavallisten kansalaisten elämää, joten sitä voi pitää suorastaan suotavana.

No laitetaan kokeeksi kela, apteekit ja sossut kiinni viikoksi ja katsotaan mitä tapahtuu?

Ihmiset selviävät aika vähällä. Polttoaineita ja elintarvikkeita pitää saada jaettua. Muutoin ihmiset kyllä pärjäävät vanhojen rojujen ja kierrätyksen varassa.

No tuosta unohtuu sellaiset välttämättömyydet kuin lääkkeet, sairaanhoito, sisäinen turvallisuus, vesi, tiedotus ja vaikka rahaliikenne. Käytännössä noiden asioiden hoitaminen vaatii esim. jonkinasteista tietoliikennettä mutta sinun mielestäsi riittää, että kusti polkee...

 

[Roope Ristintekijä]

Taistelujen alusta asti varmasti kärsitään taloudellisia tappioita ilmaiskujen ja menetetyn alueen muodossa. Suurimman ongelman muodostanee voimalat ja sähköverkko. Niiden suojaamiseen ei ole, eikä tule keinoja. Sähkäverkkoa voidaan paikkailla kohtuullisen nopeasti, mutta voimaloiden korjaaminen vaatii enemmän aikaa.

Ongelma on se, että se sähkö sattuu olemaan nykyaikaisen yhteiskuntaruumiin veri. Eikä niitä voimaloita niin vain "korjailla". Mikä tahansa suomalainen voimalaitos on parin 1500 kilon miinapommin jälkeen entinen - sitä ei korjata vaan on käytännössä tehtävä uusi voimalaitos. Siitä voidaan keskustella jääkö laitoksesta vielä joitain käyttökelpoisia osia uuden jälleenrakentamiseen.
Sähköverkon osalta se korjaaminenkin on helpommin sanottu kun tehty. Sotatilanteessa ongelmana ei ole muutama petäjä sähkölinjalla vaan se, että täsmäpommit tuhoavat maan taselle esim. sata muuntamoa ja sähkönjakeluasemaa.

Eikä tarvta edes tuon kokoluokan pommeja. Kosovossa ei ole viläkään saatu toimimaan kaikkia sähköverkon osia joihin pudoteltiin pieniä tytärammuksia, jotka levittivät  kohteeseen kilometreittäin ohuen ohutta grafiittinauhaa ja -pölyä.

Viestiverkon lamaantuminen aiheuttaa tietysti merkittävää haittaa, mutta siitä päästäneen nopeasti yli. Posti kykenee hoitamaan valtaosan talouden ja tavallisten kansalaisten tarpeista.

Itella ei kyken hoitamaan postin tehtäviä edes normaailoloissa kunnolla, saati sitten kriisiaikana ja vielä lisääntynein erikoistarpein.

Ylipäätänsä ne kirjeet lajitellaan nykyisin valtavissa keskuksissa joiden toimivuus poikkeusoloissa on vähän niin ja näin.

Niiden toiminta on jo ihan normaalioloissakin vähän niin ja näin.

 

[Roope Ristintekijä]

Aikoinaan nuorempana kun knekkasin oli mulla seurakaveri, joka oli todella kova kuntoinen ja omasi erinomaisen lyöntitekniikan. Erityisesti hänen oikea suoransa oli melkoinen pyssy ja iskusarjat toivat voiton useamman kerran. Eräässä turnauksessa tuli sitten vastaan melko hiljattain aloitellut katupoikamainen tappelija. Tämän seurakaverini taktiikkana oli ensimmäinen erä tanssia alta pois. Toisessa erässä sitten vastustajaa väsytettään härnäämäällä ja napsimalla pisteitä ja osumia vasurilla. Kolmannessa erässä sitten mylly päälle ja väsyneestä vastustajasta selvä voitto. Taktiikka oli purrut jo useamman kerran. Olisi voinut purra tätä katupoikaakin vastaan, kun tämä tuli tuulimyllynä päälle alusta asti, mutta seurakaverini kun makasi selällään toisessa erässä kuuntelemassa luvut kymmeneen, niin tuli pieni laskuvirhe.

Myös suomalaiset kestävyysjuoksijat ovat hyviä säätelemään voimiaan räjähtävään kiriin viimeisellä kierroksella. Ainoa ongelma on että kärki on ollut jo pari minuuttia maalissa siinä vaiheesa kun tuo kiri irtoaa.

Irak säästeli aikoinaan hävittäjiään paljonkin jenkkejä vastaan lentämällä ne suojaan Iraniin.

Noiden maantietukikohtien ja varalaskeutumispaikkojen yksi idea on nimenomaan siinä, että kun varsinainen tukikohta jouttuu hyökkäyksen alle nostetaan sen alta koneet ilmaan ja mikäli ei laskeutumispaikkaa jää otetaan kone alas varapaikalla, huolletaan ja nostetaan ilmaan. Ei niissä ole tarkoitus koneita säilytellä ja varastoida. Ne ovat vain varavaihtoehtoja niin pitkäksi aikaa kun varsinainen tukikohta tarvitsee aikaa korjatakseen vaurioita toiminnan jatkamiseksi. Ei kenttää ja konetta ole mitenkään kiinteästi sidottu toisiinsa. Jokaisella ilmassa olevalla koneella on aina käytössään useampi laskeutumispaikkamahdollisuus ja hyvin harva näistä on vain yhden kiitoradan varassa.

Ja mitä tulee noihin lukemiin tytärammusten tiheydestä niin 300x200m on tukikohdasta sangen pieni alue. Siihen tippuu se vajaa 400 tytärammusta eli yksi tytärammus per 150 neliömetriä. Tie on vajaa 25m leveä ja jos tuo on pitkittäin niin keskimäärin tielle osuu 50 tytärammusta. Näistä jää keskimäärin 10% laukeamatta. Kauanko kestää käyttöönotto? Vai voiko käyttää seuraavaa pätkää? Hornet on vajaa 200 neliömetriä laskettuna maksimimittojen muakisena ruutuna eli keskimäärin osuisi yksi ammus. Tasajako kun ei kuitenkaan ole taktiikkaa, niin nuo eivät jakaudu tasaisesti, vaan keskellä tuota 300x200m ruutua on enemmän osumia ja reunoilla vähemmän. Jos tuo ruutu ei osukaan ihan kohdalleen? Kosovossa jenkkien tytärammus ryppäitä löytyi jopa parin kilometrin päässä maalatusta kohteesta. MInen tiedä lopultakaan ilmapuolustuksesta oikeastaan yhtään mitään, mutta sen tiedän ettei se hyökkääjänkään homma ole ihan yhtä helppoa kuin tietokonepelit antavat ymmärtää.

 

[Morgenstern]

Pysyäksemme edes jotenkin topicissa, mitä hyötyä olisi Horneteista jos hyökkääjä luottaisi massiiviseen epäsuoraansa, jota tulee mereltäkin?
Hyökkääjän hurja ohjus-it yhdessä saattohävittäjien kanssa riittää pitämään hyökkääjän ilmatiedustelun ehjänä, sitä kun ei tarvita kuin rannikolla 160 km matkan kulkevan kiilan alueella.
16 pv, n.10 km/päivä, 2 taistelua KarPr:n ja PorPr:n kanssa overkill-epäsuoralla, ja Kehätiellä ollaan. Tai pannaan muutama päivä lisääkin: Finis Finlandiae.
Mutta siis: jos minimilennot?

 

[kunnas]

Ja mitä tulee noihin lukemiin tytärammusten tiheydestä niin 300x200m on tukikohdasta sangen pieni alue. Siihen tippuu se vajaa 400 tytärammusta eli yksi tytärammus per 150 neliömetriä. Tie on vajaa 25m leveä ja jos tuo on pitkittäin niin keskimäärin tielle osuu 50 tytärammusta. Näistä jää keskimäärin 10% laukeamatta. Kauanko kestää käyttöönotto? Vai voiko käyttää seuraavaa pätkää? Hornet on vajaa 200 neliömetriä laskettuna maksimimittojen muakisena ruutuna eli keskimäärin osuisi yksi ammus. Tasajako kun ei kuitenkaan ole taktiikkaa, niin nuo eivät jakaudu tasaisesti, vaan keskellä tuota 300x200m ruutua on enemmän osumia ja reunoilla vähemmän. Jos tuo ruutu ei osukaan ihan kohdalleen? Kosovossa jenkkien tytärammus ryppäitä löytyi jopa parin kilometrin päässä maalatusta kohteesta. MInen tiedä lopultakaan ilmapuolustuksesta oikeastaan yhtään mitään, mutta sen tiedän ettei se hyökkääjänkään homma ole ihan yhtä helppoa kuin tietokonepelit antavat ymmärtää.

Ajattelin lähinnä että ne rypälepommit tuhoaisivat tai vaurioittaisivat niitä koneita siellä varalaskupaikoilla. Koneille kun ei ole mitään suojaa.

Taiwanilla on käytössään myös mantietukikohtia Kiinan hyökkäyksen varalta. USA suositteli Taiwanille että varustaivat maantietukikohtansa lujilla konesuojilla. Luultavasti juuri rypäleaseita vastaan.

 

[ctg]

Tarkoitatko kaksi strategista iskua joiden läpi hyökkääjän tulee kulkea abc-varustuksessa? Rakas Naapuri kykenee tuohon tahtoessaan, mutta samalla se menettää saastumiselle suuria alueita satojen vuosien ajaksi.

Onko se järkevää?

En usko. Mitä hyötyä sille siitä on, kun tuollainen valtaus tulee sille takkiin, sen menettäessä alueella olevan potentiaalin. Pelkkä infra tuhoaminen kostautuu sille isolla kädellä. Mutta luonto voittaisi loppu kädessä kuten me olemme nähneet Ukrainan poikkeusalueelta.

Mitä tulee massapommituksiin, niin Rakkaalla Naapurilla ei ole tarpeeksi pommeja tuhoamaan joka pätkää, mitä Suomesta löytyy. Talvella niitä on jumalaton määrä enemmän jos jään paksuus on riittävä. Mihin se pystyy on pitämään kiinteät kohteet alhaalla pelkillä ilmaiskuilla ja muutamalla sadalla risteilyohjuksella.

Mutta niin pystymme mekin, jos ilmasta-maahan --- sekä pitkän matkan tykistö-projekti (150 - 250 km) onnistuu (foliohattu idea, gauss-gun hovitser-patteri)


PS. Ei mua pelota naapurin kalusto taikka sen saturaatio-kyky, kun mä olen monta vuotta istunut strategisen iskun keskipisteessä Lontoossa.