Maantiekenttämme tutkassa, ja täsmäohjusten maalina

Ruotsin ilmavoimien opetusfilmi Bas90 konseptista.

Vastaavaan suomalaiseen opetusfilmiin maantietukikohtien toiminnasta en ole törmännyt. Jos et ole palvellut ilmavoimissa tai ilmavoimien reservissä, niin kannattaa katsoa.

Jos et ole svekomaani, niin filmiin saa tekstityksen englanniksi.



Wikipedia artikkeli Bas90 tukikohdista.

Todella hyvä ja mielenkiintoinen video. Selvensi kyllä monta asiaa. Käsittääkseni Ruotsin kautta tuli alkujaan koko maantietukikohta-ajattelu Suomeen joskus 60-luvulla.
 
Joo, kaikkein suurin ero meillä tuohon järjestelmään nähden on käytetty kieli. :)

Eikös Suomen puolustusasioita käsitelty korkeimmalla tasolla ruotsiksi vielä noihin aikoihin? Näin väitetään. Komentajina Klenberg ja Hägglund, puolustusministerinä Rehn, varmaan esikuntaväessäkin huomattava määrä ruotsinkielisiä... eikä siinä tietysti mitään sinällään, parempi ruotsiksi kuin venäjäksi. :p

Todella hyvä ja mielenkiintoinen video. Selvensi kyllä monta asiaa. Käsittääkseni Ruotsin kautta tuli alkujaan koko maantietukikohta-ajattelu Suomeen joskus 60-luvulla.

Ihan hyvä video, kyllä.

Minua jää mietityttämään tähän kotimaiseen konseptiin verrattuna tuo "flight line position", ts. tankkaus- ja aseistuspaikat. Jos otetaan vertailuun vaikkapa Alavuden varalaskupaikka ja Rommehedin Bas 90, niin Rommehedista löytyy nopeasti Googlen satelliittikuvien ja Google Street View'n avulla iso määrä tuollaisia n. 20x30 metriä olevia levikkeitä teiden varsista. Alavudelta löytyy, öö, kiitotie ja kääntöpaikat sen päissä eikä sitten paljon muuta.

En nyt tietenkään väitä, että olisi iso homma tehdä tien varteen 20x30 metrin päällystetty levike - tai edes muutama kymmenen sellaista. Onhan tässä maassa maanrakennusurakoitsijoita ja asfalttifirmoja. Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?
 
Eikös Suomen puolustusasioita käsitelty korkeimmalla tasolla ruotsiksi vielä noihin aikoihin? Näin väitetään. Komentajina Klenberg ja Hägglund, puolustusministerinä Rehn, varmaan esikuntaväessäkin huomattava määrä ruotsinkielisiä... eikä siinä tietysti mitään sinällään, parempi ruotsiksi kuin venäjäksi. :p



Ihan hyvä video, kyllä.

Minua jää mietityttämään tähän kotimaiseen konseptiin verrattuna tuo "flight line position", ts. tankkaus- ja aseistuspaikat. Jos otetaan vertailuun vaikkapa Alavuden varalaskupaikka ja Rommehedin Bas 90, niin Rommehedista löytyy nopeasti Googlen satelliittikuvien ja Google Street View'n avulla iso määrä tuollaisia n. 20x30 metriä olevia levikkeitä teiden varsista. Alavudelta löytyy, öö, kiitotie ja kääntöpaikat sen päissä eikä sitten paljon muuta.

En nyt tietenkään väitä, että olisi iso homma tehdä tien varteen 20x30 metrin päällystetty levike - tai edes muutama kymmenen sellaista. Onhan tässä maassa maanrakennusurakoitsijoita ja asfalttifirmoja. Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?

No, mun aikaani Puolustusvoimien komentaja oli Valtanen ja Ilmavoimien komentaja Meriö. :-)
 
En nyt tietenkään väitä, että olisi iso homma tehdä tien varteen 20x30 metrin päällystetty levike - tai edes muutama kymmenen sellaista. Onhan tässä maassa maanrakennusurakoitsijoita ja asfalttifirmoja. Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?

Ruotsalaisten kunnianhimoisena tavoitteena oli alunperin rakentaa kalliosuojia ja HAS rakennelmia noiden maantietukikohtien yhteyteen.

Rahoitusta ei kuitenkaan noille suojille saatu ja sitten meni se kylmä sotakin loppumaan.

Suomessahan on joissakin paikoissa noita kallioleikkauksien välissä sijaitsevia "pysäköintipaikkoja". Ovat varmasti myös vastapuolen tiedossa.
 
Suomessahan on joissakin paikoissa noita kallioleikkauksien välissä sijaitsevia "pysäköintipaikkoja". Ovat varmasti myös vastapuolen tiedossa.

On myös ainakin yksi tunneli eli jätetty katto louhimatta auki. Sijaitsee yläsavossa maantietukikohdan päässä.

Tiehallinnon vanhat parrat kertoivat, että oli aikomuksena rakentaa näitä enemmänkin, mutta Ilmavoimilta loppui kiinnostus. Syynä ainakin ilmeisen vähäiset hyödyt kustannuksiin nähden, vanjan tietoisuus näistä ja kylmä sotakin pääsi loppumaan.
 
Eikös Suomen puolustusasioita käsitelty korkeimmalla tasolla ruotsiksi vielä noihin aikoihin? Näin väitetään. Komentajina Klenberg ja Hägglund, puolustusministerinä Rehn, varmaan esikuntaväessäkin huomattava määrä ruotsinkielisiä... eikä siinä tietysti mitään sinällään, parempi ruotsiksi kuin venäjäksi. :p



Ihan hyvä video, kyllä.

Minua jää mietityttämään tähän kotimaiseen konseptiin verrattuna tuo "flight line position", ts. tankkaus- ja aseistuspaikat. Jos otetaan vertailuun vaikkapa Alavuden varalaskupaikka ja Rommehedin Bas 90, niin Rommehedista löytyy nopeasti Googlen satelliittikuvien ja Google Street View'n avulla iso määrä tuollaisia n. 20x30 metriä olevia levikkeitä teiden varsista. Alavudelta löytyy, öö, kiitotie ja kääntöpaikat sen päissä eikä sitten paljon muuta.

En nyt tietenkään väitä, että olisi iso homma tehdä tien varteen 20x30 metrin päällystetty levike - tai edes muutama kymmenen sellaista. Onhan tässä maassa maanrakennusurakoitsijoita ja asfalttifirmoja. Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?

Kun puolustusbudjetti on pitkään ollut vain puolet naapurista, on turha olettaa saavansa täysin vastaavaa suorituskykyä. Bas90 oli hieno konsepti mutta on siihen saatu kruunujakin upottaa aika määrä.
 
Kyllä näitä asioita on mietitty:
Pistin liitteeksi Sotateknisen arvion 2025 pdf:n.
Sivuilla 257-265 kerrotaan Lentotukikohdan pioneeri ja suojelutoiminnasta:
- Lentotukikohdan asevaikutuksen ja raivaamisentiedustelu
- Raivaaminen
- Lentokaluston liikennealueiden vauriokorjaus
- Raivaamisen ja vauriokorjaamisen kehitysnäkymiä
- Lentotukikohtien suojelutoiminta
Esim.
- sivulla 259 GPS-paikantimella, dataloggerilla ja kolmella magnetometrianturilla varustettu syväetsin Joroisten EOC-työmaalla (Explosive Ordnance Clearance)
- mielenkiintoisia kuvia esim. sivulla 260 Päällystäminen teräsbetonielementeillä ja
sivulla 261 Korjatun pommikuopan päällysteenä käytettävä alumiinimatto on nopea asentaa
Lisäksi sivulla 248 on mielenkiintoinen kuva jossa näytetään ballistisen ohjuksen maalipisteistä ja osumatarkkuuden merkityksistä kun ohjusta käytetään lentotukikohtaa vastaan
Muistaakseni uusin Gripukka-E vaatii noustakseen vain 700m kiitorataa. Tätä ominaisuutta varmaankin mietitään myös HX-hankkeessa
Lisäksi laitan kuvan googlesta.
Kuva on eräästä Turun moottoritiellä olevasta syvällä kallion läpi kulkevasta tunnelista jonka edessä on ihan mukavan pitkä suora.
1523257329028.webp
 

Liitteet

Eikös Suomen puolustusasioita käsitelty korkeimmalla tasolla ruotsiksi vielä noihin aikoihin? Näin väitetään. Komentajina Klenberg ja Hägglund, puolustusministerinä Rehn, varmaan esikuntaväessäkin huomattava määrä ruotsinkielisiä... eikä siinä tietysti mitään sinällään, parempi ruotsiksi kuin venäjäksi. :p



Ihan hyvä video, kyllä.

Minua jää mietityttämään tähän kotimaiseen konseptiin verrattuna tuo "flight line position", ts. tankkaus- ja aseistuspaikat. Jos otetaan vertailuun vaikkapa Alavuden varalaskupaikka ja Rommehedin Bas 90, niin Rommehedista löytyy nopeasti Googlen satelliittikuvien ja Google Street View'n avulla iso määrä tuollaisia n. 20x30 metriä olevia levikkeitä teiden varsista. Alavudelta löytyy, öö, kiitotie ja kääntöpaikat sen päissä eikä sitten paljon muuta.

En nyt tietenkään väitä, että olisi iso homma tehdä tien varteen 20x30 metrin päällystetty levike - tai edes muutama kymmenen sellaista. Onhan tässä maassa maanrakennusurakoitsijoita ja asfalttifirmoja. Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?
Alavuden asfaltti vaatisi ainakin melkoista korjausta,jos siihen nyt alettaisiin hornetteja ottaa:D sellainen junarata katkoksineen,että voisi kone pompata läheiseen kuusikkoon.
 
Kyllä näitä asioita on mietitty:
Pistin liitteeksi Sotateknisen arvion 2025 pdf:n.
Sivuilla 257-265 kerrotaan Lentotukikohdan pioneeri ja suojelutoiminnasta:
- Lentotukikohdan asevaikutuksen ja raivaamisentiedustelu
- Raivaaminen
- Lentokaluston liikennealueiden vauriokorjaus
- Raivaamisen ja vauriokorjaamisen kehitysnäkymiä
- Lentotukikohtien suojelutoiminta
Esim.
- sivulla 259 GPS-paikantimella, dataloggerilla ja kolmella magnetometrianturilla varustettu syväetsin Joroisten EOC-työmaalla (Explosive Ordnance Clearance)
- mielenkiintoisia kuvia esim. sivulla 260 Päällystäminen teräsbetonielementeillä ja
sivulla 261 Korjatun pommikuopan päällysteenä käytettävä alumiinimatto on nopea asentaa
Lisäksi sivulla 248 on mielenkiintoinen kuva jossa näytetään ballistisen ohjuksen maalipisteistä ja osumatarkkuuden merkityksistä kun ohjusta käytetään lentotukikohtaa vastaan
Muistaakseni uusin Gripukka-E vaatii noustakseen vain 700m kiitorataa. Tätä ominaisuutta varmaankin mietitään myös HX-hankkeessa
Lisäksi laitan kuvan googlesta.
Kuva on eräästä Turun moottoritiellä olevasta syvällä kallion läpi kulkevasta tunnelista jonka edessä on ihan mukavan pitkä suora.
Katso liite: 20811

Jos olen oikeassa paikassa ja tuossa tunnelin jälkeen vasemmalla on ABC niin korkeuseroakin on useampi kymmenen metriä. Mikähän vaikutus sillä olisi? Nuo viivan päässä näkyvät levikkeet ovat siis suht korkean mäen päällä ja sieltä laskeudutaan tuonne tunnelille.
 
Siltikin vähän arveluttavaa jättää homma valmiusrakentamisen varaan... entäs jos koneisto pitäisi saada toimimaan täysillä heti, ei kolmen vuorokauden kuluttua?

Onhan virallisia lentopaikkojakin Suomessa melkein yksi per Hornet. Maantietukikohdat ovat niiden lisäksi. Eli hajauttaminen onnistuu per heti niin että jokainen parvi on eri paikassa.
 
Jos olen oikeassa paikassa ja tuossa tunnelin jälkeen vasemmalla on ABC niin korkeuseroakin on useampi kymmenen metriä. Mikähän vaikutus sillä olisi? Nuo viivan päässä näkyvät levikkeet ovat siis suht korkean mäen päällä ja sieltä laskeudutaan tuonne tunnelille.
Joo taitaa olla muuten just tuo kohta.
En tiedä mitenkä tuo ylä/alamäki-suora vaikuttaisi. Ainakin noustessa ylämäkeen täytyisi laittaa hieman enemmän hanaa ;). Mutta olisikos alamäkeen laskeutuessa riski suuri? Ainakin tarkemmin pitäisi ottaa. Laskeutuuhan ne lentokoneet aallokossa keikkuvaan lentotukialukseenkin.
 
Yllätys tapahtumassa...Kirri-Tikkakoski nouseekin työn alle...


http://www.ksml.fi/kotimaa/Keskusta...1070248?pwbi=1d0e7a1f6278f5531d7ddcf93c580657

Kriisiajan varalaskeutumispaikkakin on mukana kentän eteläpuolella, kuten toinenkin varalaskupaikka nykyisen kentän pohjoispuolelle. Mäkisen Tommin "tehdas" saa myös uuden liittymän 4-tieltä ja asfaltin pihaan asti samalla.. Suurin muutos on Kirrin tunnelin muutos avoleikkaukseksi.

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/e...p_r_p_564233524_categoryId=14400#.Wg2EweuJerU

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ke...p_r_p_564233524_categoryId=14400#.Wg2JQeuJerU
Tikkakoskella on muutenkin vahvistaminen ihan hyvin käynnissä. Hardened AB -> Super Hardened AB, välillä on ero. Esimerkiksi tuohon tulee konekivääribunkkereita ja ennen kuin joku alkaa avautua niin osa on sattuneesta syystä ihan julkisien teiden varsilla.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Noille määritetään erilaisia vahvasti raudoitetun betonin läpäisyjä. Mitenkähän ne vertautuu graniittiin?
 
Back
Top