Maastokuorma-autot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja otwa
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

otwa

Luutnantti
Luodaas tällainen ketju, kun en sattunut löytämään. Keskustelua maastokuorma-autoista ja niiden ominaisuuksista.

Aloitetaas kysymällä, mikä on porukan mielipide SK:sta? Mitä sotilaskuljettajien kanssa juttelin, niin suurin osa sanoo "paska". Yritetty tehdä halvalla maastokuorkki, muttei toimi.
 
Ei SK nyt aivan niin huono ole. Ei toki Masin tai Rasin veroinen, mutta huomattavasti maastokelpoisempi kuin A2045. Huonoinpana puolena ainakin meillä käytössä olleissa yksilöissä oli heikko käynnistyminen pakkasella.
 
Aloitetaas kysymällä, mikä on porukan mielipide SK:sta? Mitä sotilaskuljettajien kanssa juttelin, niin suurin osa sanoo "paska". Yritetty tehdä halvalla maastokuorkki, muttei toimi.
Eiks se ole kiinteällä rungolla? Ei kiertyvällä niinkö Masit ynnä muut oikeat maastoautot.

Eli on tehty tavallisesta maantieautosta maastokelposempi versio nelivedolla ja isommilla pyörillä.

Hyvä kompromissi, mutta ei oikein hyvä maastoon eikä tielle?

Eikä niitä nykyaikaisiin autoihin ohjaamonkaan osalta kannata verrata kun on kasarin autoja.

Veikkaan hinnan olleen edullinen maastokuorma-autoihin nähden.
 
Ei SK nyt aivan niin huono ole. Ei toki Masin tai Rasin veroinen, mutta huomattavasti maastokelpoisempi kuin A2045. Huonoinpana puolena ainakin meillä käytössä olleissa yksilöissä oli heikko käynnistyminen pakkasella.
Meillä kuljut arvioivat juuri päinvastoin, pitivät A2045:sta parempana maastossa. SK:n huono käynnistyminen tuli huomattua, sai sahata minuutin verran. Ainoa huono puoli on A2045:n robottiloota, ei ole oikea automaatti
 
Lisäksi SK:n nostokorkeus on suurempi kuin A2045:n jolloin lavan lastaus käy työstä, varsinkin tellulootien kanssa
 
Kuultuna oikeilta käyttäjiltä, olen tullut käsitykseen että A2045 on oikein käytettynä hyvin kykenevä maastossa. Heitä ärsytti sivustahuutelijat, jotka ovat saaneet kyseiselle kalustolle aiheettomasti huonon maineen.
 
Viimeksi muokattu:
Eiks se ole kiinteällä rungolla? Ei kiertyvällä niinkö Masit ynnä muut oikeat maastoautot.

Eli on tehty tavallisesta maantieautosta maastokelposempi versio nelivedolla ja isommilla pyörillä.

Hyvä kompromissi, mutta ei oikein hyvä maastoon eikä tielle?

Eikä niitä nykyaikaisiin autoihin ohjaamonkaan osalta kannata verrata kun on kasarin autoja.

Veikkaan hinnan olleen edullinen maastokuorma-autoihin nähden.
Näissä ajaudutaan helposti harhaan, kun ei tiedetä millaista autoa hankinnassa on tavoiteltu. Joskus on hyväksyttävääkin jättää ominaisuudet puolitiehen, mutta kuitenkin ajateltuun tarpeeseen riittävälle tasolle mikäli näin saadaan hankintamäärää nostettua vaikkapa 50%.

Todetaan lopuksi ettei minulla ole tietoa millaisia ominaisuuksia minkäkin auton kohdalla on tavoiteltu. Arvaan ettei niitä toisaalta ole varusmieskuskeillakaan.
 
Ehkä tuo Sk sarja on tarkoitettu enemmän huonolle tielle ja siiltä sivuun siirtymiseksi, eikä varsinaiseksi maastoajoneuvooksi.
Itsellä ei ole kuin proto- sisusta kokemusta, en oo edes ryssän ajoneuvoissa ollut.
 
Ehkä tuo Sk sarja on tarkoitettu enemmän huonolle tielle ja siiltä sivuun siirtymiseksi, eikä varsinaiseksi maastoajoneuvooksi.
Itsellä ei ole kuin proto- sisusta kokemusta, en oo edes ryssän ajoneuvoissa ollut.
Usein riittää että auto pärjää kuluneella metsäautotiellä ja pystyy tekemään satunnaisen kierron maaston kautta, sekä ajamaan ilmasuojaan. Tuolla pystytään hyvin pitkälti varmistamaan huollon toiminta.

typo
 
Viimeksi muokattu:
Muistaakseni yksi kuskeista sanoi, ettei SK:ssa ole kuin lukot takana, vaikka neliveto onkin. Mutta voin muistaa väärin.
 
Hyvä aihe ketjulle! Sen verran minussakin on autoharrastajaa, että mattavihreät kuorma-autot ovat aina jotenkin puhutelleet! Tyyppikirjo on edelleen huima, mutta mikä mahtaa olla puolustusvoimien yleisin maastokuorma-auto tällä hetkellä?

Erinomainen tietolähde suomalaisiin sotilasajoneuvoihin on Markku Mäkipirtin erinomaiset kirjat. Niiden tietoihin pohjautuen voisi tietysti tehdä yhteenvedon maastokuorma-autoista, joita puolustusvoimilta löytyy käytössä tai mahdollisesti vielä luolien perukoilta.

Aloitetaan legendaarisesta Ziltonista eli ZiL-131 -maastokuorma-autosta. Malli esiteltiin 1966 ja se oli valmistuksessa vuoteen 1991. Suomeen näitä tuli kahdessa erässä 1973-1979 ja 1987-1991 yhteensä 525 kappaletta. Mäkipirtin kirjojen mukaan parisensataa saattaisi vielä löytyä perimmäisen varastoluolan viimeisestä siivestä. Autossa on 150 hv (110 kW) 5,96 l bensa-V8. Maasto-ominaisuuksia kehutaan hyviksi, mutta muuten kyseessä on perinteinen neuvostotuote perinteisellä laadulla.
Zil-131.webp
ZiL-131 (Kuva: Wikipedia)

Toinen legendaarisen maineen saanut kulkuväline on aito Ukrainan tuote eli KrAZ-255. Malli esiteltiin Krementšukin autotehtaalla 1966 ja sarjatuotanto alkoi seuraavana vuonna. Suuren vauhdintunteen tuottaa 14,86 l diesel-V8:n 176 kW teho. Suomeen näitä hankittiin erityisesti ponttoniautoina ja tykkien vetäjiksi vuosina 1972-1979 ja 1988-1991. Hankintamäärä Suomeen oli 419 kpl, mutta näitä ei välttämättä enää ole edes varastoissa. KrAZin ääni on kyllä legendaarinen!
Kraz-255.webp
KrAZ-255B (kuva: Wikipedia)

Kotimainen klassikko on Masi-Sisu eli Sisun maastokuorma-autot SA-150, SA-151 ja SA-130. Vuosina 1982-1991 valmistui noin 330 SA-150 ja SA-151 -maastokuorma-autoa. Moottorina on 6,6-litrainen Valmetin suorakuutos-diesel, jonka teho on 150 kW. Tuotanto jatkui vuosina 1992-1993 mallilla SA-130, joita valmistui 120 kappaletta. Hämmästyttävää on, että Masi on edelleen erittäin yleinen näky huolimatta autojen 30-40 vuoden iästä! Jossain joku puolustusvoimien edustaja kommentoi, että auton edulliset käyttökulut kannustavat pitämään autot rivissä.
Masi-Sisu.webp
Sisu SA-150 (Kuva: Wikipedia)

Sisu SA-240/241 eli Rasi on tunnetusti kolmiakselinen versio Masista. Rasia on perinteisesti käytetty erityisesti tykinvetäjänä. Moottorina on 246 kW Cummins. SA-240 -Raseja valmistettiin vuosina 1984-1990 ja vuosina 1990-1991 tuotannossa oli malli SA-241. Rasien valmistusmäärästä minulla ei ole mitään tietoa, mutta arvaus on jotain 200-300 kpl.
Sisu_SA-240.webp

Seuraava Sisun kehitysversio olikin jo aloituspostauksessa mainittu Sisun SK-sarja. Puolustuvoimat tilasi suurehkon sarjan SK-181 MIL -maastokuorma-autoja 1990-luvun alussa. Ajoneuvoja valmistettiin 1990-1993 ja vuonna 1994 tuotanto siirtyi malliin Sisu SK-192 4*4 MIL. Moottorina on kuusisylinterinen Cummins. Yksi erikoisversioista oli ammuskuljetuksiin tarkoitettu SK-250 6*6 MIL, joka oli tuotannossa 1990-1993. Valmistusmäärä ei ole minulla tiedossa, mutta puhdas arvaus on, että näitä olisi valmistettu jotain nelisensataa. SK-sarja perustui siviilikuorma-autoon ja tämän suurin valtti oli edullisuus: kahden Masin hinnalla oli mahdollista hankkia kolme SK-sarjan maastokuorma-autoa. Myös näiden elinkaari on ollut pitkä, yli kolmekymmentä vuotta ja näitä näkee edelleen tasaisesti.
Sisu_SK-181MIL.webp
Sisu SK-181 4*4 MIL (Kuva: pottupellossa.fi)
 
Viimeksi muokattu:
1990-luvun lopun maastokuorma-autoa edustavat Sisu E11T 6*6 -sarja vuodelta 1998 ja sen jatkettu 8*8-versio vuodelta 2000. Kumpikin perustuu Sisun siviilikuorma-autoihin, mutta mm. runko on erikseen suunniteltu sotilaskäyttöön. 8*8-versio oli tuotannossa vuosina 2000-2006. Moottorina on 10,82 l Cummins-diesel, jonka teho on 300 kW. Valmistusmääristä minulla ei ole mitään havaintoa, mutta yleinen näky tämä on esimerkiksi varuskunnissa.Sisu_E11T_8x8.webpSisu E11T8*8 (kuva: Wikipedia)

Sisun maastokuorma-autotuotannon huippua taitavat edustaa Sisu E13TP 8*8 ja pidennetty Sisu E15TP-L 10*10. Maastokuorma-auto on ollut valmistuksessa vuodesta 2006 ja logistiikkakärryn lisäksi näitä käytetään NASAMS-lavettien ja KEVA2010-tutkien kuljetukseen. 10*10-versio on puhtaasti Leguan-sillan kuljetukseen tarkoitettu versio. Hankintamääristä ei jälleen ole mitään tietoa, mutta Mäkipirtin kirjassa on kuva luovutusta odottavista 60 logistiikka-ajoneuvosta. Moottorina on 13 l Caterpillar-diesel, jonka teho on 500 kW.

Sisu_E13TP_8x8_(2).webp
Sisu E13TP 8*8 ((kuva: Wikipedia)

Uusin Sisun valmistama maastokuorma-autosarja on Sisu A2045 vuodesta 2009 lähtien. Näitä on hankittu ainakin 234 kappaletta. Moottorina on 179 kW MAN-diesel. Maastokuorma-auto on tarkoitettu erityisesti Protojen korvaajaksi. Auto on kasattu pitkälti MANin komponenteista.
Sisu_A2045.webp
Sisa A2045 (Kuva: pottupellossa.fi)

Puolustusvoimien raskaan maastokelpoisen logistiikan selkäranka tuntuu nykyisin olevan kaupalliset 8*8 tai 8*4-kuorma-autot, jotka on sopivasti sotilaallistettu. Näitä on hankittu ainakin Scanialta, Volvolta ja Mercedes-Benziltä eri tyyppeinä todennäköisesti useita satoja.
scania_maastokuorma-auto.webp
Scania 8*8-maastokuorma-auto (Kuva: Reserviläinen.fi)

Uusin 4*4-maastokuorma-autotyyppi on Mercedes-Benz Zetros -sarjan kuorma-autot, joita on alkanut näkyä varsin usein. Näitä on hankittu vuodesta 2019 lähtien.
Mercedes_Zetros.webp
Mercedes-Benz Zetros (Kuva: reserviläinen.fi)
 
Viimeksi muokattu:
DAFin maastokuorma-autoja puolustusvoimilta löytyy kahta eri tyyppiä, joista kumpikin on tullut maahan käytettynä.

Hollannista hankittujen raskaiden raketinheittimien mukana maahan tuli satakunta Hollannin armeijan vanhaa DAF YAD 4442 4*4-maastokuorma-autoa sekä DAF YBZ 3300 6*6 -hinausautoja. YAD 4442 -sarja tuli tuotantoon Hollannin armeijalle vuonna 1989.
DAF-YA-4442.webp
DAF YAD 4442 (Kuva: defensiefotographie.nl)

Logistiikkakäyttöön hankittiin Britanniasta käytettyjä Leyland DAF DROPS 8*6 -maastokuorma-autoja vuodesta 2017 lähtien ainakin 126 kappaletta. Näissä on Multiliftin koukkulaitteisto ja kuormalavat 20' merikontin käsittelyyn. Nämä oli tarkoitettu British Army On Rhine (BAOR) -joukkojen käyttöön ja kuljettajan paikka on normaalisti vasemmalla puolella.
Leyland_DAF_DROPS.webp
Leyland DAF DROPS 8*6 (Kuva: Wikipedia)

Unohtuiko jokin puolustusvoimien maastokuorma-autotyyppi? Näitä on aivan hengästyttävän paljon!
 
Viimeksi muokattu:
Kuultuna oikeilta käyttäjiltä, olen tullut käsitykseen että A2045 on oikein käytettynä hyvin kykenevä maastossa. Heitä ärsytti sivustahuutelijat, jotka ovat saanee kyseiselle kalustolle aiheettomasti huonon maineen.
En tiedä sivustahuutelijoista, mutta en ollut aikanaan pataljoonan kuljettajista ainut joka piti A2045:tä lähinnä Mersun Ategon vastineena. Kuljetusupseeriltakaan ei kehuja sadellut.

@otwan mainitsema lavan korkeus on toki kuormauksen kannalta plussa. Vaihtokauppana tulee pienehköt renkaat (vähän maavaraa akselin kohdalla) ja (ilma)jousituksen vähäinen liikevara.
 
Viimeksi muokattu:
Unohtuiko jokin puolustusvoimien maastokuorma-autotyyppi? Näitä on aivan hengästyttävän paljon!
Unimog on ainakin vielä käsittelemättä. Näitä ei KymJP:n käytössä minun aikanani ollut, mutta ne pari kertaa kun pääsin testaamaan jättivät kyllä positiiviset tunnelmat. Äärimmäisen kova menijä maastossa, lava vain on vähän turhan pieni jääkärijoukkueen tarpeisiin.

Vaihteistossa oli mielenkiintoinen ominaisuus joka salli valita vaihteen etukäteen, jonka jälkeen tarvitsi vain painaa kytkin pohjaan ja nostaa ylös. Valitettavasti kytkintä oli pidettävä pohjassa niin kauan että olisin ehtinyt vaihtaa perinteisellä tyylillä yhtä nopeasti.
 
Unohtuipa tietenkin vielä yksi tärkeä malli!

Suomessakin tärkeä maastokuorma-autotyyppi on Mercedes-Benz Unimogin eri versiot. Näitä on ollut tasaisesti rivissä aina 1950-luvulta lähtien ja malliversioita on varmasti kymmeniä. Unimog on jokaisen armeijan peruskuorma-auto ja näitä on Suomessakin varmastikin satoja.

Viime vuosina varuskunnissa on alkanut näkyä kuvanmukaisia vähän nuhjaantuneita Unimog U1300L-sarjan maastokuorma-autoja joko pressukapellilla tai kiinteällä kontilla. Puolustusvoimat ei ole minusta tiedottanut hankinnasta, mutta nämä näyttävät vahvasti käytetyiltä, esimerkiksi Bundeswehrin varastoista hankituilta.
U1300L.webp
Unimog U1300L (Kuva: internetin syöverit)

Uudempaa Unimog-kalustoa on myös alkanut näkyä varsin paljon. Näitä on hankittu ainakin Stinger-pattereille, mutta todennäköisesti löytyy hyvinkin laajasti eri käyttötarkoituksissa.Unimog_U1500L.webpUnimog U1500L (Kuva: Reserviläinen)
 
Unimog on ainakin vielä käsittelemättä. Näitä ei KymJP:n käytössä minun aikanani ollut, mutta ne pari kertaa kun pääsin testaamaan jättivät kyllä positiiviset tunnelmat. Äärimmäisen kova menijä maastossa, lava vain on vähän turhan pieni jääkärijoukkueen tarpeisiin.

Vaihteistossa oli mielenkiintoinen ominaisuus joka salli valita vaihteen etukäteen, jonka jälkeen tarvitsi vain painaa kytkin pohjaan ja nostaa ylös. Valitettavasti kytkintä oli pidettävä pohjassa niin kauan että olisin ehtinyt vaihtaa perinteisellä tyylillä yhtä nopeasti.
Ilmavoimien lyhyissä Unimogeissa on 8-lovinen manuaali H-kaaviossa (siis ilman alueita tai puolittajia) sekä tavallisen polkimella toimivan levykytkimen lisäksi automaattilaatikoista tuttu turbiinikytkin. Kytkintä poljetaan vaihteita vaihtaessa, mutta liikkeellelähdöt ja pysäytykset tehdään jarrua vasten kuten automaatilla. Kyseinen ominaisuus on tarkoitettu ennen kaikkea lentokoneiden hinaamiseen. Vanhempien U1400 lisäksi löytyy myös kahta uudempaa sukupolvea (U350 & U500 tms), näissä robottiloota (puoliautomaatti, ei vaihda ilman kuskin käskyä) ja vastaava turbiinikytkin.
 
Viimeksi muokattu:
Puolustusvoimien raskaan maastokelpoisen logistiikan selkäranka tuntuu nykyisin olevan kaupalliset 8*8 tai 8*4-kuorma-autot, jotka on sopivasti sotilaallistettu. Näitä on hankittu ainakin Scanialta, Volvolta ja Mercedes-Benziltä eri tyyppeinä todennäköisesti useita satoja.
Katso liite: 110681
Scania 8*8-maastokuorma-auto (Kuva: Reserviläinen.fi)
Näytä yksikin Volvo SA:n kilvissä?!?

Kenraalien S90:ä tai busseja ei lasketa.
 
Back
Top