Opponoisin tähän vähän. Tässä liikutaan tosin sellaisten asioiden ympärillä, josta ei ole ymmärrettävästi kovinkaan paljoa julkista tietoa, mutta en usko, että mainitsemaasi kalustoa löytyy tällä hetkellä yhtään ylimääräistä.
Tämäkin asia on käyty jo aikaisemmin läpi toisaalla, mutta käydään nyt taas. JvPr perillisten epäsuoran runko muodostuu 122H63 ja 120Krh kalustosta, näitä löytyy varastosta ihan tuorempien ilmoitusten mukaan 474kpl ja 822kpl. Nämä jos käännetään patteristoiksi ja Krh komppanioiksi, niin päästään lukemiin 26 patteristoa ja 91 Krh komppaniaa, eli pelkkä putkitykistö riittää muodostamaan 26 taisteluosastoa, vanhoiksi prikaateiksi käännettynä 13 JvPr
Tuollaisia määriä joukkoja, erityisesti ns. alueellisia (jotka tuota kalustoa käyttää) ei ole ollut SA vahvuuksissa enää aikoihin. 120mm Krh kalustosta osa on sijoitettuna operatiivisiin joukkoihin joten laskutoimitus ei ole noin yksinkertainen, mutta kuten määristä nähdään, ylimäärää on sielläkin ns. reippaasti.
Rynnäkkökivääri, saappat ja vyö voi löytyä, mutta eritoten tykkikaluston suhteen joukoilla on sitä mitä on tarjolla. Samaa korostaisin eritoten taisteluvöiden ja muiden varusteiden osalta. Sodan ajan joukoilla on koko kirjo ihan valjastetsari m/60:seen asti.
Merkittävää osaa prikaateista, ja erityisesti jääkäriprikaateja ei koskaan saatu varustettua ajanmukaisella kalustolla ja ne lakkautettiin paperitiikereinä ja tilalle perustettiin taisteluosastoja. Sanottakoon, että vanhoihin jalkaväkiprikaateihin ei olla palaamassa. Taisteluosastot ja niiden muodostamat laajemmat kokonaisuudet ovat aivan eri sfääreissä suorituskyvyltään
En ihan ymmärrä tätä ainaista tst-vyö keskustelua, huollossa, tykistössä ym. takaportaan tehtävässä, minne isoja lukumääriä käsipareja sitoutuu on aivan tuon taivaallisen sama mikä tst-vyö on käytössä, jos edes on mitään. Siellä on vaikka kuinka tehtäviä missä se rynkky lojuu tosipaikassa enemmän ns. ajoneuvossa tai asemissa jossain about näköetäisyydellä. Ja ihan niin kuin rätit&lumput olisi se mihin joukkojen perustaminen muka nyypähtäisi, että juuri niitä ei kartakaikkiaan saataisi mistään, niille jotka niitä oikeasti tarvitsee
Minä puhun JvPr:sta sen takia että niiden kautta on helpointa hahmottaa millaiseen tehtävään joukkoa on suunniteltu käytettäväksi, se että niitä purettiin alueellisiksi tst-osastoiksi ei muuta tehtävää niiden osalta jotka on suunniteltu ns. torjuntaan.
Miten alueelliset tst-osastot ovat suorituskyvyltää ihan eri sväärissä, kun niiden kalusto perustuu pitkälti purettujen JvPr kalustoon? Osa toki Jpr90 jäämistöistä, mutta siellä onkin ns. liikkuvammat tst-osastot erikseen ja ne lienee perustettu juurikin Jpr90 varusteista.
Tämän takia en mielelläni puhu tst-osastoista, koska siellä on sekaisin erilaisiin tehtäviin varustettuja kokonaisuuksia. JvPr ja Jpr90 jälkeläiset on huomattavasti helpompi hahmottaa ilman näin pitkiä selvennyksiä.
Tässä lauot kyllä aivan omia oletuksia ja laitat sanoja suuhuni. Näkemykseni perustuvat ihan viranomaisasiakirjoihin perustuvaan historiantutkimukseen maavoimien heikosta tilasta. Voinen laittaa liiteeksi muutaman arvion 70-luvun traktoriprikaativuosilta. Huomioi muun muassa se, että ohjusilmatorjunta uupui aivan täysin ja ilmatorjunta perustui laajalti ilmatorjuntakonekivääreihin tai tykkeihin.
Niin, se suurin perustelu kun SA-vahvuuksia alettiin supistamaan, oli yleisimmin juurikin IT-kaluston puute/vanhanaikaisuus, kuinka yhtymä olisi täysin toimintakyvytön ja tst-hekojen/rynnäkkökoneiden lämpökameroiden armoilla. Ja miten nyt sitten Ukrainassa näiden kanssa kävi, muutama kun tuli tonttiin olkapääohjuksilla, niin sen jälkeen ollaankin pysytelty kiltisti omalla puolella ja ammutaan raketit roikkona jonnekkin hehtaari kartalle
Ryssän ilma-ase osoittautui aivan täydeksi kuplaksi oletuksiin nähden, Ukrainakin sai lisää olkapää ohjuksia lännestä omien päälle heti kiireellisyys järjestyksen kärjessä, millä perusteella me emme Natossa niitä sitten muka saisi?
Sama koskee joukkojen liikkuvuutta, millaisin harppauksin rintama nyt Ukrainassa sitten elää, että traktoreillakaan ei pysy liikkeessä perässä
Erityisesti rintaman hiljaisemmat suunnat, niihinhän näillä lisävahvuuksilla tukea/parempien joukkojen vapauttamista erityisesti haettaisiin, mihin sitä liikkuvuutta on mm. viimeisen vuoden aikana Dnepren rannoille jämähtäneillä linjoilla tarvittu?
Näitäkään yhtymiä ei lopulta ollut kovinkaan paljoa. Prikaateja oli v. 1974 yhteensä 20, joista suurin osa varust-asteeltaan tyyppiä B. Jääkäriprikaateja oli 9, mutta niistä useampi oli vain muutaman jääkäripataljoonan vahvuisia. 1980-luvun lopussa taas 14 Pr + 10 JPr + 1 RPr. Vuonna 2008 jalkaväkiprikaateja oli enää 6! Sen lisäksi kaksi jääkäriprikaatia ja kolme valmiusyhtymää.
Heikompien ja pienempien joukkojen määrä kasvoi ajan myötä kun ajanmukaisella kalustolla ei saatu varustettua kuin suojajoukot, ja niistäkin vain osan. Vartiokomppanioihin ja erilliskomppanioihin sekä -pataljooniin uppoitui yllättävän suuri osuus koko sodan ajan vahvuudesta. Yleisjoukkojen osalta Lapissakin tehtävänä oli sissisodankäynti. Puolustukseen ei nähty olevan edellytyksiä.
Kyllä vain erillisiä torjunta pataljoonia ja komp. oli aikoinaan aika kiitettäviä määriä, näkisin hyvinkin toimivina kokoonpanoina miehittämään juurikin niitä syrjäseutuja/toimimaan niiden reservinä mistä ei oletettavasti ns. tosissaan läpi yritetä, mutta tyhjäksi niitäkään alueita ei voi olemattomimmankaan tiestön osalta jättää. Ryssä pistäisi tasanvarmasti painetta koko rajan leveydeltä, nykysillä vahvuuksilla se olisi jopa nerokasta koska se saisi sidottua/hyppyytettyä meidän parempia joukkoja jos jostain päästäisiinkin vähän läpi tulemaan. 2- ja 3-tason kokoonpanot on juuri sitä varten että 1-portaan joukot voi keskittyä niiden varsinaisten painopisteiden puolustamiseen, ideaali tilanteessa pysyttelemään täysin tuoreina reservissä välittömästi vastahyökkäys kykyisinä. Ukraina on paikoitellen ongelmissa juurikin sen takia että joukot kuluvat loppuun paineen alla ilman mitään lepokiertoa ja ns. "liian hyviä liikkuvia joukkoja" sitoutuu puolustustaisteluun.
Ja mainittakoon että tuolloin ennenvanhaan oli mm. ihan erillisiä pioneeri rykmenttejä, oletettavasti massiivista sulutus/miinoitus toimintaa varten. Tervehtisin mm. niiden paluuta täydellä volyymillä erittäin suurella lämmöllä, koska juuri sillä on saatu ryssä Ukrainassakin pysymää ns. pellon omalla puolen ja aiheuttu jäätäviä tappioita. Siis joukkoja jotka vastaavat työlaistä valmistelevista toimenpiteistä, mitä niillä tetsareilla sielläkään on tekoa
Mainittakoon vielä myös ilmavoimien hajautettu maantietukikohta verkosto, nuo kannattaisi pitää ehdottomasti ns. "lämpöisinä" täysin aktiivisen kentän vaatimalla vartiokokoonpanoilla joka ikinen, riippumatta siitä vieraileeko siellä välttämättä koneita ikinä. Siitä ei satelliitista ota selvää silloin onko se kenttä oikeasti käytössä vai ei. Liikettä ja lämpöjälkeä syntyy ihan itsessään kun siellä pyöritetään vaikka sitä pelkkää kentän suoja organisaatiota. Ne voi ajankulukseen siirrellä valemaaleja, tyhjiä tankkiauton peräkärrejä sun muita ja kaivautua maahan sen varalta että ryssä tervehtii risteilevällä, tykistöohjuksella tai drooneilla. Pääasia että sekoitetaan tiedustelun pakkaa oikeasti arvomaalien kohdalla ihan huolella. Ja jälleen, tetsareista ei jää tämäkään käsipareja syövä homma kiinni
Tämän kaiken perusteella sinulla on aivan liian ruusuinen kuva siitä, mitä persutamisvalmius on ollut. DDR-kaupat pelastivat laajalti maavoimien toimintakyvyn. Se on fakta.
Miksi vetää kuvaan mukaan jotain aikaa ennen DDR hankintoja, ne luojan kiitos tehtiin, vaikka sitäkin kovasti suurimman sulatus innon aikana kritisoitiin. Sieltä tuli paljon tavaraa joka on tänäpäiväkin vielä varauksissa mukana
En ihmettelisi vaikka sitä valuisi vielä jossain muodossa mahdollisesti nyt kasvatettavan SA-vahvuudenkin varustukseen
