Makuupussi

[Stokes]

Hyvä combo on Goretex kuori, synteettinen kesäpussi ja untuva talvipussi (3 vuodenaikaa). Alle SA patja ja tarpeen mukaan lyhyt ilmatäytteinen (itsetäyttyvä, Goren sisään) julmetuille pakkasille (eli kesät talvet mukavuudenhalusta). Tuota voi säätää sään ja tarpeen mukaan.

SA-patjaa ei voi suositella millään muotoa. Se painaa noin 250 g enemmän kuin esimerkiksi Thermarestin Ridgerest Solar Large, on huomattavasti lyhyempi, kapeampi ja ohuempi. R-arvokin lienee siinä yhden tienoilla.

Mitä ilmatäytteisiin tai ilmauntuvatäytteisiin alustoihin tulee niin ovathan ne mukavia ja lämpöisiä vaan rikkoontuessaan eivät juuri minkään väärttejä. Siksi minä suosin solumuovia etenkin sotatoimissa.

Bivypussia en ole talvella yleensä käyttänyt, ongelmaksi olen kokenut juuri aiemmissakin viesteissä mainitun kosteuden jonka osalta havaintoni ovat olleet ihan samanlaisia kuin Samovaarilla painon lisäystä myöten.

 

[Vonka]

Tuo höyrysulku vaikuttaa kyllä aika retardilta touhulta, mutta toki mies tekee - mies vastaa. Itse mielummin kuivaan hyvin hengittävän makuupussin kehonlämmöllä, kuin kastelen itseäni (= menetän nestettä ja suoloja) Kenttäolosuhteissa pelkästään keinokuitutäytteisten pussien käyttö on vaan kaikinpuolin helpompi ja järkevämpi vaihtoehto. Untuvapussia käytetään siis lähinnä paremman eristys-painosuhteen takia, ymmärsinkö oikein?

Tavallaan. Untuvapussit ovat kalliimpia ja menettävät lämmöneristyskykyään kostuessaan (untuva paakkuuntuu). Keinokuitupussit säilyttävät paremmin eristyskykynsä kostuessaan, sillä kuiturakenne ei muutu. Ne ovat myös halvempia.

Keinokuitupussit ovat toisaalta tulenarkoja, mutta avotulelle nukkuville on palosuojattuja.

Untuvapussin etuja ovat keveys, pieni koko ja pitkäikäisyys. Käsittääkseni monet vaeltajat ja kiipeilijät ovat tarkkoja "grammoista".

Eristävyyteen vaikuttaa myös täytteen laatu ja määrä. Untuva on eristävyydeltään parempaa, joten sitä tarvitaan samaan lämmöneristävyyteen vähemmän kuin kuitumateriaaleja.

EN-13537 -standardin niin sanottu comfort-arvo kertoo, mikä on kylmin lämpötila, jossa keskivertonainen tai -lapsi nukkuu yönsä mukavasti. Limit-arvo puolestaan kertoo saman keskivertomiehen osalta. Extreme-arvo taas ilmoittaa, missä lämpötilassa pussi suojaa keskivertonaista tai -lasta paleltumiselta. Makuupussin valinnassa kannattaa siis seurata erityisesti comfort- ja limit-arvojen lukemia. Lämpötilaraja-arvot ovat kuitenkin ohjeellisia, sillä paleluherkkyydessä on paljon yksilöllisiä eroja.

Oma valintani, kuten monen muunkin ahkerasti retkeilevän valinta retkipussiksi on kolmen vuodenajan untuvapussi. Kolmen vuodenajan makuupussilla pärjää keväästä syksyyn ja lisäksi sillä tarkenee talvellakin kamiinalla lämmitetyssä teltassa. Varsinaiset talvimakuupussit ovat liian lämpimiä kesäkäytössä. Siellä on kuitenkin se minun käyttöni 99%:sti sulan maan aikaan. Ehkä nämä kaverit ovat aina pussissa ulkona lumikuopassa, kun on yli 20 astetta pakkasta, en tiedä.

Jaa mutta avausviestissä pyydettiin pakkaspussia.

 

[oml]

SA-patjaa ei voi suositella millään muotoa. Se painaa noin 250 g enemmän kuin esimerkiksi Thermarestin Ridgerest Solar Large, on huomattavasti lyhyempi, kapeampi ja ohuempi. R-arvokin lienee siinä yhden tienoilla.

SA-patjalla kestävyys on kyllä parempi, reissua varten kellarikomerosta haettu Thermarestin makuualusta ei pysynyt montakaan minuuttia ehjänä kun koiranpentu päätti iskeä kiinni siihen naskalihampaansa. Nykyään makuualusta lojuu kellarikomerossa uusiokäyttöä odottamassa noin neljäsosan pinta-alastaan menettäneenä. SA/Savotan makuualusta taas kestää kovempaakin retuutusta.

 

[samovaari]

Kenttäolosuhteissa pelkästään keinokuitutäytteisten pussien käyttö on vaan kaikinpuolin helpompi ja järkevämpi vaihtoehto. Untuvapussia käytetään siis lähinnä paremman eristys-painosuhteen takia, ymmärsinkö oikein?

Moro. Joo, olet asian ytimessä. Nyrkkisääntö ainakin ennen oli, jos halutaan sama lämmöneristys niin kuitupussi painaa 2x untuvapussi. Nykyisin teknologia on hieman kaventanut tätä suhdetta mutta vieläkin tuo ero on huomattavan iso. On tuo luonnon oma eristävyyskyky edelleen hienoa työtä.
Kuitupussi ei tosiaankaan ole niin kosteusarka ja jos kostuu, nopeampi kuivata.
Untuvan puolesta puhuu sitten pitkäikäisyys, näitä voidaan pestä uudenveroisiksi. Esim. tuo minun vanha Joutsen ollut pesussa neljä kertaa, no pari kertaa siihen on lisätty pikkaisen lisäuntuvaa. Lämmöneristys on lähes uuden veroinen vaikka pussi on jo yli 25v vanha.
Kun noita kuitupusseja pestään, jokaisessa pesussa menetetään vähän eristävyyttä.
Tuosta kenttäkelpoisuudesta. Tässä olet myös täysin oikeassa. Kuitupussi on huolettomanpi käytössä, vois sanoa, sopii jopa perusjampalle.
Meillä retkuilijoilla ja sotaväellä on hieman eri lähestymistapa tähänkin varusteeseen.
Siitä olen tyytyväinen, varustepuolen majurit valinneet noista kuitupusseista varmaan sen parhaan käyttöön.

 

[Stagideus]

Meikäläinen ei edes osaa kaivata tuollaista vuosikymmenten yli kestävää elinkaarta, vaikka moderneissa sotavehkeissä paino-kestävyys-laatu-eristävyys-kenttäkelpoisuusmatriisi on jo aika kohdallaan eikä kamasta ihan heti lopu kilometrit vaikka keinokuitua ovatkin. Itse rinkka selässä panostan siihen, että mahdollisuuksien mukaan kaikki kannettava on monikäyttöistä, eli giganttisen talvipussin sijasta kannan mukanani kevyempää makuupussia, jota täydennän tarpeen mukaan taukopuvulla. Näin keinokuitujen paino ei pääse syntymään liiaksi kynnyskysymykseksi. Kenttä/vaellusolosuhteissa itse arvostan eniten nopeastikuivuvia materiaaleja, kun lähtökohtaisesti harvemmin minkäänlaisen ulkoisen lämmönlähteen kanssa nukutaan, joten vaatteet ja makuupussi pitäisi olla kehonlämmöllä/tuulella/ilmalla helposti kuivattavaa sorttia. Varsinkin kun rinkan sisältöä ei aina pysty 100% suojelemaan kastumiselta, niin kosteudesta ja vedestä vähemmän kärsivät materiaalit ovat kova juttu.

PJ/sissiteltassa kaminan kanssa uinuminen on sitten taas asia ihan erikseen, sen nyt tekee melkeen miten vaan, kunhan ei paria perusvirhettä tee ja laita puuvillaa ihoa vasten.

 

[samovaari]

Itse rinkka selässä panostan siihen, että mahdollisuuksien mukaan kaikki kannettava on monikäyttöistä, eli giganttisen talvipussin sijasta kannan mukanani kevyempää makuupussia, jota täydennän tarpeen mukaan taukopuvulla. Näin keinokuitujen paino ei pääse syntymään liiaksi kynnyskysymykseksi. Kenttä/vaellusolosuhteissa itse arvostan eniten nopeastikuivuvia materiaaleja, kun lähtökohtaisesti harvemmin minkäänlaisen ulkoisen lämmönlähteen kanssa nukutaan, joten vaatteet ja makuupussi pitäisi olla kehonlämmöllä/tuulella/ilmalla helposti kuivattavaa sorttia. Varsinkin kun rinkan sisältöä ei aina pysty 100% suojelemaan kastumiselta, niin kosteudesta ja vedestä vähemmän kärsivät materiaalit ovat kova juttu.

Moro. Joo, olet tajunnut hyvin tään jutun.
Monikäyttöisyys, keveys, turvallisuus ovat avainsanoja näissä jutuissa. Vielä kuitenkin lisäisin tuohon pitkäikäisyyden ihan näin vihreänä arvona. Ja aina pitää miettiä tuota hinta/laatu-suhdetta. Pari hukkaostosta tullut vuosien mittaan tehtyä, ei se rahan menetys nyt niin pahalta tuntunut vaan se tieto itselle, pöljän kaupan teit.

 

[baikal]

Moro. Nyt näistä monista viesteistä, älkää hyvät veljet provosoituko. En pidä itseäni ns.besserwisserinä. Oon vaan kymmenillä reissuilla jotain havainnut. Jos joku on itselleen hyvän varustuksen huomannut toimivan, ok. Haluaisin itsekin näistä kokemuksia. Aina voi pikkaisen parantaa omaan varustukseen.

No ei provosoiduta. Pitkän linjan kokemustieto on aina poikaa. Yllättävän paljon tätäkin vitjaa seurataan eli tilausta näille keskusteluille löytyy.

 

[hansai]

Moro. Joo, olet asian ytimessä. Nyrkkisääntö ainakin ennen oli, jos halutaan sama lämmöneristys niin kuitupussi painaa 2x untuvapussi. Nykyisin teknologia on hieman kaventanut tätä suhdetta mutta vieläkin tuo ero on huomattavan iso. On tuo luonnon oma eristävyyskyky edelleen hienoa työtä.
Kuitupussi ei tosiaankaan ole niin kosteusarka ja jos kostuu, nopeampi kuivata.
Untuvan puolesta puhuu sitten pitkäikäisyys, näitä voidaan pestä uudenveroisiksi. Esim. tuo minun vanha Joutsen ollut pesussa neljä kertaa, no pari kertaa siihen on lisätty pikkaisen lisäuntuvaa. Lämmöneristys on lähes uuden veroinen vaikka pussi on jo yli 25v vanha.
Kun noita kuitupusseja pestään, jokaisessa pesussa menetetään vähän eristävyyttä.
Tuosta kenttäkelpoisuudesta. Tässä olet myös täysin oikeassa. Kuitupussi on huolettomanpi käytössä, vois sanoa, sopii jopa perusjampalle.
Meillä retkuilijoilla ja sotaväellä on hieman eri lähestymistapa tähänkin varusteeseen.
Siitä olen tyytyväinen, varustepuolen majurit valinneet noista kuitupusseista varmaan sen parhaan käyttöön.

Mitä kustantaa Joutsenen pesureissu?

 

[Ingsoc]

Makuupussien pesemiseen liittyy kaikenlaisia uskomuksia.

Likainen pussi ei eristä yhtä hyvin kuin puhdas ja saastaiseen haisevaan pussiin ryömiminen on aina ikävä kokemus. Pussin pesutarvetta voi toki vähentää käyttämällä sisäpussia.

Joka tapauksessa makuupusseista löytyy pesuohje ja sitä noudattamalla pussi ei mene pestessä pilalle. Omaa kesäpussiani (joka sopiii myös sisämajoitukseen) käytän hyvin paljon ja se mahtuu mainiosti tavalliseen pesukoneeseen. Kolmen vuodenajan- tai talvipussit eivät mahdu tavalliseen pesukoneeseen ja ne pitää pestää vaikka taloyhtiön pesukoneessa. Pesuainetta kannattaa laitta vähemmän kuin tavalliselle pyykille ja mitä enemmän rummussa on tyhjää tilaa sen parempi. Kannattaa valita myös extra huuhtelu.

Makuupussi menettää 10% prosenttia lämpöarvostaan joka pesun yhteydessä. Itse käytän yksinkertaista nyrkkisääntöä, jos tuntuu siltä, että pussi pitäisi pestä, niin pesen sen. Uusia pusseja saa kaupasta, jos vanha menettää lämpöarvonsa.

 

[Ingsoc]

Untuvapussit ovat erittäin hyviä makuupusseja. Mitä taas tulee pussien kastumiseen, niin väitän kokemuksesta, että untuvapussi ei ole märkänä sen huonompi kuin kuitupussi. Märällä makuupussilla ei tee mitään vaikka se olisi tehty merinovillasta.

Untuvapussit eivät kuitenkaan sovi allergioista kärsiville.

Untuvapussien suurien heikkous on niiden rakenteessa. Jos pussin kankaaseen tulee reikä (ei tarvitse olla iso), niin untuvat valuvat pellolle ja pussin käyttöarvo ennen korjausta on mennyt.

 

[Stokes]

Mitä taas tulee pussien kastumiseen, niin väitän kokemuksesta, että untuvapussi ei ole märkänä sen huonompi kuin kuitupussi.

Nykyaikaisenkin untuvapussin kuivattaminen on isompi projekti kuin kuitupussin ja untuvapussi kastuu yhä nykyäänkin helpommin kuin kuitusäkki. Selvää on, että molemmille on paikkansa ja aikansa, itsellänikin on useampia pusseja eri materiaaleista ja luonnollisestikin käytän eri pussia -25 asteen pakkasella kuin syyssateella.

 

[samovaari]

Mitä kustantaa Joutsenen pesureissu?

Moro. Nyt viimeeksi paikallisessa SOL-pesulassa 40eur. Pari kertaa lähetetty Riihimäelle Suomen Höyhenen tehtaalle, silloin lisättiin pesun jälkeen vähän lisäuntuvaa. En nyt enää tarkkaan muista, olisiko ollut 80-100euroa.
Voisihan tuon kotikoneessakin pestä untuvanpesuaineella, ongelmaksi tulee vain tuo kuivatus kun ei ole kuivausrumpua.

 

[Helikopteri]

Tuo höyrysulku vaikuttaa kyllä aika retardilta touhulta, mutta toki mies tekee - mies vastaa. Itse mielummin kuivaan hyvin hengittävän makuupussin kehonlämmöllä, kuin kastelen itseäni (= menetän nestettä ja suoloja) Kenttäolosuhteissa pelkästään keinokuitutäytteisten pussien käyttö on vaan kaikinpuolin helpompi ja järkevämpi vaihtoehto. Untuvapussia käytetään siis lähinnä paremman eristys-painosuhteen takia, ymmärsinkö oikein?

Parempi eristys/paino-suhde ja 2-3 kertaa pidempi käyttöikä. Tuo linkkini mukainen vettähylkiväksi käsitelty untuva tasoittaa eroa kosteuden kestoon keinokuituun verrattuna huomattavasti.

Idea on siis siinä, että hikoilu loppuu kokonaan, kun nukkumislämpötila on sopiva.

Ja ainoa järkevä paikka höyrysulun käytölle on kun joudutaan kovassa pakkasessa yli viikon ajan yöpymään makuupussissa ilman mahdollisuuksia kamppeiden kuivaamiseen ulkopuolista lämmönlähdettä käyttäen. Esimerkiksi naparetkikunta. Tuollaisessa tilanteessa makuupussi tai toppavaatteet eivät kuivaa kehonlämmöllä, vaan hiki tiivistyy takaisin vedeksi jo eristekerroksessa ja jäätyy sinne.

Jos majoite on edes hetkellisesti lämmitettävä(vaikka edes retkikeittimellä), tai muuten vaikkapa kevätauringossa pussin ja muut kamppeet saa välillä kuivattua, ei tuossa höyrysulun käyttämisessä ole mitään järkeä.

 

[baikal]

Itse käytän yksinkertaista nyrkkisääntöä, jos tuntuu siltä, että pussi pitäisi pestä, niin pesen sen. Uusia pusseja saa kaupasta, jos vanha menettää lämpöarvonsa

Sama menettely. En ala hinkkaamaan paskaisen ja lähmäisen pussin kanssa vaan joko ostan uuden tai pesen sen.

Olen muuten pari kertaa pessyt kesähelteillä pusseja painepesurilla pihalla. Tottakai pitää olla tolkkua, kun säätää painetta ja kuivatus levällään auringossa. Ensin ruiskutan pesuainetta ja annan muhia minkäpä aikaa milloinkin. Ja sitten poooohhhh. Eivät ole pilalle menneet. Se on mukavaa kesäpuuhaa. Istua lösöttää lepotuolissa vaahteran varjossa, ärähtelee penskoille ja koiralle, juo kahvia ja vetää tupakkaa. Välillä tohauttelee pesurilla.

 

[baikal]

Märällä makuupussilla ei tee mitään vaikka se olisi tehty merinovillasta.

Mulla on ollut vain yksi untuvapussi nevö. Eikä se minusta kostuneena ollut yhtään sen jalompi kuin kuitupussikaan. Jos oli, niin en ainakaan huomannut. Untuvatakki on ollut kanssa ja sama peli. Märkä on märkä, olipa se vaikka immenvillaa Ähtäristä.

Joskus tuli käytyä alkukesän haahkajahdeissa. Kolmessa päivässä luodolla kaikki kamppeet alkoivat olla -kylmiä- eli tod.näk. kosteita. Tuolloin kyllä villakamppeet tuntuivat ihan parhailta. v.-96? oli muistaakseni juuri palveluksessa untuvapussi ja kylmähän se oli, kolkko kuin inkvisiittorin liiteri.

Mutta en lähde väittelemään, ehkä tuotteiden väliset erot korostuvat nimenomaan äärioloissa, kun pakkanen naukuu ja jäämereltä puhaltaa oikea äitipuolen puhallus.

 

[samovaari]

Mutta en lähde väittelemään, ehkä tuotteiden väliset erot korostuvat nimenomaan äärioloissa, kun pakkanen naukuu ja jäämereltä puhaltaa oikea äitipuolen puhallus.

Moro. Kyllä äärioloissa nuo varuste-erotkin vaikuttavat. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin ymmärtää nuo olosuhteet ja toimia niiden mukaisesti. Näin sotilaspuolelle jos viittaan, mitenkäs se Ivalon porukan varustepuoli vs. normijampan? Jos opsec, ei tarvi vastata.

 

[Rajajääkäri]

Moro. Kyllä äärioloissa nuo varuste-erotkin vaikuttavat. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin ymmärtää nuo olosuhteet ja toimia niiden mukaisesti. Näin sotilaspuolelle jos viittaan, mitenkäs se Ivalon porukan varustepuoli vs. normijampan? Jos opsec, ei tarvi vastata.

Minuakin kiinnostais tietää, millaiset on Ivalon RVL:n sisseillä/tiedustelijoilla makuupussit, vaatteet ja ylipäätänsä varusteet ja aseistus tänään.

 

[Helikopteri]

Mutta en lähde väittelemään, ehkä tuotteiden väliset erot korostuvat nimenomaan äärioloissa, kun pakkanen naukuu ja jäämereltä puhaltaa oikea äitipuolen puhallus.

Ja tässä kannattaa huomata että vaelluskäytössä kestävyys on eri asia, kun asevelvollisen kestävyys:

Grammanviilaaja arvostaa sitä, että kolmen vuodenajan pussi painaa kahdeksansataa grammaa ja että se kestää hänen käytössään 20 vuotta.
Vaeltaessa ihan kaiken joutuu kantamaan omassa selässä, joten keveyttä arvostaa. Kaiken saa tehdä omaan tahtiin ja kokemus auttaa pitämään kamppeet kuivina sekä tekemään asiat järkevästi, jolloin esimerkiksi ultrakeveät kankaat kestävät siinä kuin paksummatkin.

Kun samat kamppeet annettaisiin edellisen yön valvoneen, ensimmäistä kertaa luonnossa nukkuvan ja nollat taulussa vetävän morttileiriläisen käyttöön, niin ultrakeveät Pertex Quantumit olisivat hyvin äkkiä riekaleina. Höyhenet vaan pöllyäisi.

 

[Herman30]

Ja muutenkin kohdellaan sitä tavaraa jota on omilla rahoilla ostanut hieman hellimmin kuin vierasta lainatavaraa.

 

[Rajajääkäri]

Moro. Kyllä äärioloissa nuo varuste-erotkin vaikuttavat. Mielestäni tärkeintä on kuitenkin ymmärtää nuo olosuhteet ja toimia niiden mukaisesti. Näin sotilaspuolelle jos viittaan, mitenkäs se Ivalon porukan varustepuoli vs. normijampan? Jos opsec, ei tarvi vastata.

Olen aika varma, että Ivalon rajan miehillä on paremmat vaate-ja yöpymisvälineet, kuin puolustusvoimien puolella, kuten jo 80-luvulla. Meillä oli siihen aikaan untuvapussit, ainakin niin puhuttiin. En osannut siihen aikaan asiaa miettiä, koska eihän niihin juuri maastossa ollessa ehtinyt sisään kömpiä. Sissiteltan kamiinan lämpöön kun joskus hetkeksi pääsi, oli äkkiä taju kankaalla rasituksesta. Hetken päästä joku töni hereille ja siitä sitten vartioon, kipinään, partioon tai ylläkköä valmistelemaan.