arix
Respected Leader
Tavoitteena on tietysti toistaa valetta kunnes se alkaa vaikuttaa todelta. Toistoa toiston perään, kuka sitä jaksaa korjata samaa valetta aina vaan.
Malesialais-kone ammuttu alas Ukrainan kriisialueella
Tavoitteena on tietysti toistaa valetta kunnes se alkaa vaikuttaa todelta. Toistoa toiston perään, kuka sitä jaksaa korjata samaa valetta aina vaan.
Nenialas Idook
Kapteeni
Globalresearch.ca, tuo luotettavista luotettavin tiedonlähde, on löytänyt taas jotain uutta ja jännää MH17:n pudottamiseen liittyen. Nyt kuulemma tapauksen hollantilaiset tutkijat ovat nöyrtyneet pyytämään venäläisiltä apua Venäjän tutkadatan avaamisessa. Näissä tiedoissa on sitten jotain sellaista, joka osoittaa vastaanasanomattomasti BUK-ohjuksen tulleen Ukrainan hallitsemalta alueelta. Artikkelissa ei vain kerrota, mitä tämä data on ja heitetään ilmoille varma arvaus, että tutkimuskomissio tulee ohittamaan nämäkin tiedot.
Toisaalta jutussa sotketaan pakkaa heittämällä kehiin toinenkin varma tieto, professori Kees van der Pijlin (joka on mm. The Committee of Vigilance Against Resurgent Fascism -kansalaisjärjestön PJ) uusi kirja, jossa tapausta lähestytään geopoliittiselta (!) kannalta. Siis että kekä hyötyy. No tietysti USA; kone ammuttiin alas päiviä sen jälkeen, kun BRICS-maat olivat ilmoittaneet oman pankin perustamisesta ja Merkel ja Putin olivat lähestymässä toisiaan Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Lisäksi näin saatiin hyvä syy kiristää pakotteita ja ajaa Eurooppaa pois Venäjän energia-asiakkuudesta USA:n firmojen syliin.
Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja, hra Dimitri Sedov, luonnollisesti spekuloi vielä sillä, kieltävätkö Euroopan viranomaiset tämän mainion kirjan julkaisun ja levittämisen.
Että sellaista huttua. Tavattoman raskasta lukea, sillä koko pökellyksestä tuntuu puuttuvan minkäänlainen logiikan punainen lanka. Tosin se ei jaksa minua yllättää globalresearchin kyseessä ollessa.
Toisaalta jutussa sotketaan pakkaa heittämällä kehiin toinenkin varma tieto, professori Kees van der Pijlin (joka on mm. The Committee of Vigilance Against Resurgent Fascism -kansalaisjärjestön PJ) uusi kirja, jossa tapausta lähestytään geopoliittiselta (!) kannalta. Siis että kekä hyötyy. No tietysti USA; kone ammuttiin alas päiviä sen jälkeen, kun BRICS-maat olivat ilmoittaneet oman pankin perustamisesta ja Merkel ja Putin olivat lähestymässä toisiaan Ukrainan kriisin ratkaisemisessa. Lisäksi näin saatiin hyvä syy kiristää pakotteita ja ajaa Eurooppaa pois Venäjän energia-asiakkuudesta USA:n firmojen syliin.
Artikkelin alkuperäinen kirjoittaja, hra Dimitri Sedov, luonnollisesti spekuloi vielä sillä, kieltävätkö Euroopan viranomaiset tämän mainion kirjan julkaisun ja levittämisen.
Että sellaista huttua. Tavattoman raskasta lukea, sillä koko pökellyksestä tuntuu puuttuvan minkäänlainen logiikan punainen lanka. Tosin se ei jaksa minua yllättää globalresearchin kyseessä ollessa.
tulikomento
Supreme Leader
Eli tuossakin siis toistuu tuo ryssän mediapelin peruskaava. Omaa propagandaa ja valeuutisointia tuetaan kaiken maailman käärmeöljykauppiaiden ja foliohattupäiden lausunnoilla. Näille sitten annetaan paljon ruutuaikaa ja palstatilaa, yleensä esitellään vielä viimeisen päälle komealta kuulostavat tittelit, että saataisiin uskottavuutta mukaan. Dosentti Bäckman on itse tästä mainio esimerkki.
sirra
Kapteeni
Kun kyseessä on Global research, niin en voi sanoa muuta kuin, että unohda koko juttu. Ko pulju kuuluu siihen samaan sontakasaan Sputnkin ja Putkosen toimiston kanssa.
vlad
Respected Leader
Novaja Gazetan verkkosivuilla julkaistiin heidän erikoiskirjeenvaihtaja Pavel Kanygin suorittama, Alankomaiden kansallisen syyttäjäviraston palveluksessa olevan syyttäjä Fred Westerbeken, haastattelu. Varsin pitkässä haastattelussa käydään läpi Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisen tutkintaa, huomioidaan eräitä merkittäviä henkilöitä – kuten Sergei Dubinskiy aka Khmuriy, jonka rooli Buk-TELARin siirto-operaatiossa paikkakunnalta toiselle Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla oli huomionarvoinen. Dubinskyi on arvoltaan Venäjän asevoimien kenraalimajuri, Alankomaiden syyttäjäviranomaiset eivät kuitenkaan ole varmoja, onko hän ollut Venäjän asevoimien palveluksessa heinäkuussa 2014.
Omana huomiona toteaisin, että Venäjän palveluksessa hän, aivan kuten useampi muu näkyvässä roolissa ollut venäläisupseeri, tuolloin oli siitä huolimatta, että he eivät virallisesti olisi olleet asevoimien, FSB tai sisäministeriön palveluksessa. Kuten tiedetään Igor ”Strelkov” Girkin jätti eroanomuksen GRU:sta talvella 2014 vain joitain viikkoja ennen Krimin niemimaan miehityksen alkua. Mutta toki ymmärrettävää, että virallinen taho (syyttäjäviranomainen) ei voi kommentoinneissaan lausua mitään sellaista, josta hän ei ole ehdottoman varma.
Kanyginin haastattelu avaa kiinnostavalla tapaa myös sitä prosessia, jolla tutkintaa on suoritettu ja sitä, kuinka tärkeää on se, että tutkinnassa ja kaikessa kommentoinnissa toimitaan lain edellyttämällä tavalla. Eikä haastattelussa ohitettu laajaa disinformaatiotakaan, sekin vaikuttaa omalta osin tutkintaan, samoin kuin se, että todisteiden määrä on huomattava ja tässä joukossa on myös disinformaatiota.
Haastattelussa syyttäjä Fred Westerbeken toteaa ”In case somebody missed this, I repeat: the truth is non-negotiable issue.”
https://www.novayagazeta.ru/articles/2017/10/16/74192-the-purpose-is-to-bring-this-matter-to-court
vlad
Omana huomiona toteaisin, että Venäjän palveluksessa hän, aivan kuten useampi muu näkyvässä roolissa ollut venäläisupseeri, tuolloin oli siitä huolimatta, että he eivät virallisesti olisi olleet asevoimien, FSB tai sisäministeriön palveluksessa. Kuten tiedetään Igor ”Strelkov” Girkin jätti eroanomuksen GRU:sta talvella 2014 vain joitain viikkoja ennen Krimin niemimaan miehityksen alkua. Mutta toki ymmärrettävää, että virallinen taho (syyttäjäviranomainen) ei voi kommentoinneissaan lausua mitään sellaista, josta hän ei ole ehdottoman varma.
Kanyginin haastattelu avaa kiinnostavalla tapaa myös sitä prosessia, jolla tutkintaa on suoritettu ja sitä, kuinka tärkeää on se, että tutkinnassa ja kaikessa kommentoinnissa toimitaan lain edellyttämällä tavalla. Eikä haastattelussa ohitettu laajaa disinformaatiotakaan, sekin vaikuttaa omalta osin tutkintaan, samoin kuin se, että todisteiden määrä on huomattava ja tässä joukossa on myös disinformaatiota.
Haastattelussa syyttäjä Fred Westerbeken toteaa ”In case somebody missed this, I repeat: the truth is non-negotiable issue.”
https://www.novayagazeta.ru/articles/2017/10/16/74192-the-purpose-is-to-bring-this-matter-to-court
vlad
tulikomento
Supreme Leader
Erittäin mielenkiintoinen uutisjuttu. Paljon hyviä pointteja itse tutkinnan suorittamisesta, sekä erityisesti Venäjän roolista. Vaikka syyttäjä puhuukin kieli keskellä suuta ja lakiteknisin termein, ei minusta ole mitään epäselvyyttä Venäjän aktiivisesta roolista. Vastaa hyvin asiallisesti kysymykseen itse Buk-järjestelmästä.
— As a prosecutor, I can only talk about what I can prove. Even if it is perfectly clear for someone whose system that was, it is still not a legally established fact. It simply does not work this way. This is what everyone unhappy with the lengthy investigation should understand. So far, we have conclusive evidence of where the system came from and where it went back. Next, we need to establish the identity of the operators and, what is even more important, those who were in charge – the chain of command that made the decision about the Buk. Only when we are totally confident about our evidence, we will present it to the court and to the public.
Syyttäjä myös kertoo etteivät ole olleet missään tekemisissä mielikuvitustasavaltojen "viranomaisten" kanssa. Haastattelussa käsitellään hyvin myös todistajien asemaa.
— Every Russian citizen, not just Khmuriy, who wish to cooperate will be offered a number of options. If it is being a protected witness, we are ready to guarantee their safety and security, giving them a safe place anywhere in the world. If the figure is a party to the tragedy but wishes to cooperate, there may be a deal envisaged by the laws of the Netherlands.
Todella asiallinen ja mielenkiintoinen haastattelu. Jutun syyttäjä vaikuttaa olevan ammattimies.
D
Deleted member 1079
Guest
MH17 ja KAL007 lentojen vertaaminen oli mielenkiintoista, etenkin alasampumiseen käytettyjen välineiden osalta ja niistä seuranneiden vaurioiden osalta.
Lukekaa itse kuinka Boeing747 ei todellakaan räjähtänyt ilmassa, kuten käytännössä MH17 tapahtui, toki tuokin tuli kenttään mutta huomattavasti pienemmillä vaurioilla vaikka sai 2 kaliningrad-8 ohjusta persaukseen.
Lukekaa itse kuinka Boeing747 ei todellakaan räjähtänyt ilmassa, kuten käytännössä MH17 tapahtui, toki tuokin tuli kenttään mutta huomattavasti pienemmillä vaurioilla vaikka sai 2 kaliningrad-8 ohjusta persaukseen.
Korean Airin lento 7
Korean Airin lennon 007 alasampuminen
Onnettomuuskone vuonna 1981
Yhteenveto
Päivämäärä 1. syyskuuta 1983
Onnettomuustyyppi alasampuminen
Tapahtumapaikka Japaninmeri, Sahalin, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
LähtöpaikkaJohn F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema, New York City, Yhdysvallat
Välilaskupaikka
MääränpääGimpon lentoasema, Soul, Etelä-Korea
Kuolleita 269
Loukkaantuneita 0
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 747-200
Lentoyhtiö
Rekisteritunnus HL7442
Matkustajia 246
Miehistöä 23
Korean Airin lento 007 oli Neuvostoliiton ilmavoimien 1. syyskuuta 1983 Japaninmeren yllä alas ampuma Korean Airin Boeing 747 matkustajalentokone. Alun perin New York Citystä Souliin Anchoragen kautta matkalla ollut kone poikkesi vahingossa Kamtšatkan niemimaan yli Sahalinin saarelle ja joutui siten Neuvostoliiton ilmatilaan. Neuvostoliiton ilmavoimien Suhoi Su-15 -hävittäjä ampui matkustajakoneen alas ohjuksella Moneronin saaren lähellä, kun hävittäjän lentäjä sai suoran käskyn johdolta. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistönjäsentä saivat surmansa, mukaan lukien yhdysvaltalainen poliitikko Lawrence McDonald. Välikohtaus hiersi entisestään Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välejä kylmässä sodassa ja herätti kansainvälistä pahennusta Neuvostoliittoa kohtaan.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1983 kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä oli jännittynyt äärimmilleen sitten vuoden 1962 Kuuban ohjuskriisin. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli puheessaan 8. maaliskuuta nimittänyt Neuvostoliittoa ”pahan valtakunnaksi”. 23. maaliskuuta Reagan ilmoitti televisiopuheessa Strategic Defense Initiativesta, jossa Yhdysvallat yritti rakentaa avaruuteen ohjuspuolustusjärjestelmän Neuvostoliiton mannertenvälisten ballististen ydinohjusten varalta. Neuvostoliitto pelkäsi Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän rikkovan kauhun tasapainon. Kun Neuvostoliitto sijoitti SS-20-ydinohjuksia Itä-Eurooppaan, sotilasliitto Nato ilmoitti aikovansa sijoittaa Pershing II -ydinohjuksia Länsi-Saksaan vuoden 1983 keväällä. Naton ydinohjukset Länsi-Saksassa pystyivät lentämään kymmenessä minuutissa Moskovaan saakka. Neuvostoliiton johtajan Juri Andropovin hallinto laajensi KGB:n operaatio RJANin selvittämään Yhdysvaltain kykyä suorittaa ensi-isku ydinsodassa.
Ennen Korean Airin lentoa 007 Yhdysvaltain laivasto järjesti pohjoisella Tyynellämerellä FleetEx ’83 -meriharjoituksen. Harjoituksen aikana lentotukialusten USS Midwayn ja USS Enterprisen lentokoneet lensivät Neuvostoliiton huippusalaisten ohjustukikohtien ylitse Kuriileilla. Neuvostoliiton ilmapuolustuksen kyvyttömyys ampua ilmatilaa rikkovia yhdysvaltalaisia hävittäjiä alas herätti tyytymättömyyttä tukikohtien komentajissa. Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjillä oli kuitenkin rajallinen toimintasäde, koska niihin tankattiin polttoainetta vain 50 minuutin lennon ajaksi. Neuvostoliitto halusi estää hävittäjälentäjien loikkaukset länteen, kun yliluutnantti Viktor Ivanovitš Belenko oli lentänyt MiG-25:llä Japaniin vuonna 1976.
Neuvostoliitto suoritti ohjuskokeen Kamtšatkan niemimaalla 1. syyskuuta 1983. Ohjuskoetta seurasi Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135 -tiedustelukone, jonka neuvostoviranomaiset sanoivat vakoilleen tukikohtia. Länteen loikannut Neuvostoliiton ilmavoimien kapteeni Alexander Zujev paljasti vuonna 1993, että kymmenen vuorokautta ennen Korean Airin lentoa 007 arktiset tuulenpuuskat olivat sammuttaneet Neuvostoliiton tutkat Kamtšatkan niemimaalla. Rajallinen tutkan kantama viivytti Neuvostoliittoa tunnistamattomien lentokoneiden havainnoinnissa ja jäljittämisessä.
Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alasampumista edeltävät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korean Airin lennon 007 onnettomuuspaikka sekä suunniteltu ja todellinen lentoreitti kartalla.
Korean Airin lennolla 007 käytettiin Boeing 747-230B -matkustajalentokonetta, jonka sarjanumero oli CN20559/186 ja rekisteritunnus HL7442. Kone oli toimitettu palvelukseen 28. tammikuuta 1972. Lentokone lähti 31. elokuuta 1983 kello 23.50 EDT (3.50 UTC) New Yorkin John F. Kennedyn kansainvälisen lentoaseman portilta 15, 35 minuuttia myöhässä. Kone teki polttoainetankkausta varten välilaskun Alaskan Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla, josta se lähti Souliin kello 13.00 UTC. Lennon määränpää oli Etelä-Korean Gimpon lentoasema.
Korean Airin lennolla 007 oli yhteensä 246 matkustajaa, joista suurin osa oli kotoisin Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Koneessa oli myös 23 eteläkorealaista miehistön jäsentä. Koneen lentokapteeni oli Chun Byung-in. Matkustajista 22 oli alle 12-vuotiaita lapsia. 130 matkustajaa aikoi jatkaa Soulista muilla lennoilla Tokioon, Hongkongiin ja Taipeihin. 1980-luvulla Korean Air oli edullinen lentoyhtiö, joten monet Pohjois-Amerikkaan matkustaneista aasialaisista lensivät Soulin kautta.
Lennon matkustajien joukossa oli yhdysvaltalainen poliitikko Lawrence McDonald, joka oli Georgian edustaja Yhdysvaltain kongressissa ja äärikonservatiivisen John Birch Societyn puheenjohtaja. McDonald, Pohjois-Carolinan senaattori Jesse Helms, Idahon senaattori Steven Symms ja Kentuckyn kongressiedustaja Carroll Hubbard oli kutsuttu Souliin esiintymään Etelä-Korean ja Yhdysvaltain välisen puolustussopimuksen 30-vuotisjuhlallisuuksissa. McDonald oli myöhästynyt alkuperäiseltä lennoltaan John F. Kennedyn kansainväliseltä lentoasemalta ja ottanut uuden lennon Korean Airilla. Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla Helms kutsui McDonaldin Korean Airin lennolle 015, mutta McDonald halusi matkustaa yksin Souliin. McDonald istui ensimmäisessä luokassa paikalla 02B. Helms, Symms ja Hubbard lähtivät Anchoragesta Korean Airin lennolla 015, joka lensi 15 minuuttia Korean Airin lennon 007 jäljessä.
Korean Airin lentokoneeseen lähetettiin ilmoitus, että Anchoragen VOR-majakka ei ollut käytössä huollon takia, mutta lentäjät eivät piitanneet siitä. He eivät siirtyneet inertiasuunnistukseen, vaikka kone oli radionavigointimajakoiden kantaman ulottumattomissa. Kymmenen minuuttia nousun jälkeen Anchoragen kansainväliseltä lentoasemalta matkustajakone teki 245 asteen käännökseen pohjoiseen, mutta kallistuksen takia kone poikkesi alkuperäisestä lentoreitistä, jonka piti olla Tyynenmeren yllä 30 kilometrin päässä Neuvostoliiton ilmatilan rajasta. Kone poikkesi 500 kilometriä suunnitellusta reitistä ja lensi Kamtšatkan niemimaan ylitse, kun sen piti alun perin välttää Neuvostoliiton ilmatilaa ja lentää etelän kautta Japanin pohjoissaarten yläpuolelta Japaninmeren kautta Souliin. Kone lensi viiden ja puolen tunnin ajan Beringinmeren yllä suoraan Neuvostoliiton alueelle. Päiväys vaihtui 31. elokuusta 1. syyskuuksi, kun lento ylitti Tyynellämerellä päivämäärärajan. Lentäjät eivät tienneet virheestä, vaan luulivat alasampumiseen asti lentävänsä suunnitellulla reitillä.
Alasampuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokoneella luotu kuva onnettomuudesta
Kone saapui Neuvostoliiton kiellettyyn ilmatilaan Kamtšatkan niemimaalla kello 15.51 UTC. Neuvostoliiton ilmavoimat lähetti Sahalinilla sijaitsevasta Smirnykhin lentotukikohdasta yhden MiG-23:n ja Dolinsk-Sokolin lentotukikohdasta kolme Suhoi Su-15:tä jäljittämään konetta, joka oli 80 kilometrin päässä niemimaan rannikosta. Neuvostoliittolaisten upseerien näkemykset menettelystä ilmatilaa rikkovan koneen kanssa poikkesivat toisistaan: kenraali Valeri Kamenski puolsi koneen mallin tunnistamista, mutta Dolinsk-Sokolin lentotukikohdan komentaja kenraali Anatoli Kornukov halusi antaa hävittäjille hyökkäyskäskyn. Hävittäjät eivät kuitenkaan onnistuneet jäljittämään konetta. Korean Airin lennon 007 lentokone lensi tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa kunnes Kamtšatkan niemimaan ylitettyään se siirtyi Ohotanmeren kansainvälisten vesien ylle. Kone palasi kuitenkin Sahalinin saarella takaisin Neuvostoliiton ilmatilaan. Ennen alasampumista lento oli viipynyt yhteensä kahden tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa.
Neljä hävittäjää havaitsi Neuvostoliiton ilmatilaan palaavan koneen Sahalinin yllä. Matkustajakoneen paluu vakuutti neuvostoliittolaiset siitä, että tuntematon kone oli tullut vakoilemaan Neuvostoliiton tukikohtia. Maan lennonjohto määräsi majuri Gennadi Osipovitšin Suhoi Su-15:n tulittamaan varoituslaukauksia koneelle. Korean Airin Boeing 747:n lentäjät eivät nähneet varoituslaukauksia, koska Osipovitšin hävittäjän konetykissä ei ollut valojuova-ammuksia. Osipovitš ampui yli 200 laukausta, mutta matkustajakone jatkoi takaisin kansainvälisille vesille. Tokion lennonjohto myönsi koneelle luvan hidastaa nopeutta ja nostaa korkeutta. Osipovitš tulkitsi tällöin koneen tekevän tahallisen väistöliikkeen vältelläkseen hävittäjiä. Kenraali Kornukov ei halunnut koneen pakenevan kansainvälisille vesille, joten hän antoi everstiluutnantti Titovninin kautta Osipovitšille käskyn tuhota Korean Airin lennon 007 Boeing 747:n kello 18.26 UTC. Osipovitšilla ei ollut aikaa harkita alasampumista, koska hänen hävittäjänsä polttoaine oli loppumassa. Osipovitš ampui kaksi Kaliningrad K-8 -ilmatorjuntaohjusta koneen perään Moneronin saaren liepeillä. Pitkään uskottiin lentäjän erehtyneen luulemaan Boeing 747 -matkustajakonetta RC-135-tiedustelukoneeksi. Vuonna 1996 Osipovitš kuitenkin kertoi haastattelussa, ettei lennonjohto edes kysynyt häneltä koneen mallista, vaikka hän oli huomannut vilkkuvalot koneen siivenkärjissä.[1]
Korean Airin lennon 007 Boeing 747 oli 11 000 metrin korkeudessa maanpinnasta, kun ilmatorjuntaohjukset vaurioittivat koneen runkoa. Ohjukset vahingoittivat koneen hydrauliikkaa ja puhkoivat pikkuruisia reikiä runkoon. Reikien takia ilmanpaine katosi matkustamossa ja matkustajien oli otettava happinaamarit. Kello 18.27 UTC viimeisessä ohjaamon ääninauhurin tallenteessa koneen lentäjät ilmoittivat Tokion lennonjohdolle menettävänsä korkeutta, kun kone oli enää 5 000 metrissä maanpinnasta. Kello 18.28 UTC Boeing 747 teki käännöksen pohjoiseen. Osipovitš ilmoitti lennonjohdolle ampuneensa kohteen alas, mutta todellisuudessa kone ei pudonnut välittömästi. Kone jatkoi matkaansa lähes yhdeksän minuutin ajan ennen kuin se putosi 4 000 metristä Japaninmeren kansainvälisille vesille kello 18.35 UTC. 300 metrin korkeudessa Korean Airin lennon 007 Boeing 747 katosi Japanin itsepuolustusvoimien tukikohdan tutkasta Hokkaidōn Wakkanaissa. Kaikki koneessa olleet 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat turmassa.
Mitä ajat takaa?
MH17 ei tietääkseni räjähtänyt ilmassa, vaan syöksyi alas koko lailla yhtenä palana. (*) Ainakin youtubesta löytyy video jossa väitetysti MH17 tippuu toinen moottori liekeissä. Lisäksi koneen palat tippuivat melko pienelle alalle, jota ei tapahtuisi jos kone räjähtäisi paloiksi 10km korkeudessa.
KAL007 sai osumat perään, MH17 ohjaamon kohtaan eli lentäjät jäivät pelista heti alkuun. BUKin kärjessä räjähdysainetta 70kg, K2:ssa 40.
edit:
(*) näemmä ohjaamo irtosi loppukoneesta räjähdyksen voimasta eli siinä mielessä räjähti
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
MH17:n rojut levisivät kyllä melko laajalle alueelle.
http://graphics.wsj.com/mh17-crash-map/
Ensimmäisenä irtosi ohjaamo rungosta. Seuraavaksi siivenkärjet repeytyivät irti. Tämän jälkeen irtosi koneen peräosa. Keskirunko tuli maahan ylösalaisin. BBC tiivistää asian.
http://www.bbc.com/news/world-europe-28357880
Investigators believe it was between 60 and 90 seconds after the cockpit came off that the rest of the aircraft hit the ground.
Olet oikeassa. Mutta tämä johtui lähinnä koneen syöksystä, eikä "räjähdyksestä". KAL007 pysyi nähtävästi jossain määrin ohjauskykyisenä loppuun asti eikä siksi "räjähtänyt".
tulikomento
Supreme Leader
Wikin artikkelistakin käy hyvin ilmi Jumbon vahva rakenne ja ilmeisen onnistunut suunnittelufilosofia. Hydrauliikallekin oli peräti neljä erillistä järjestelmää. Tosin vauriot olivat sitä luokkaa, että toivoa selviytymisestä tuskin oli.
https://en.wikipedia.org/wiki/Korean_Air_Lines_Flight_007#Missile_damage_to_plane
MH17:lla sen sijaan ei ollut mitään mahdollisuuksia Bukin osuman jälkeen.
tulikomento
Supreme Leader
Uutta tietoa tutkimuksiin liittyen. Hollannin sotilastiedustelu on noutanut Georgiasta Buk-ohjuksen, jota tullaan käyttämään todistusaineistona rikostutkinnassa. Hollantilaislähteiden mukaan ohjus noudettiin jo helmikuussa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005412878.html
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005412878.html
sirra
Kapteeni
Tämä Novaja Gazetan artikkeli oli mielenkiintoinen. Tutkinnassa pyörivät isot pyörät. Aikaahan tässä on kulunut runsaasti, mutta huolellisuus on nyt valttia. Ainakin voidaan varmistua siitä, että siinä vaiheessa kun syytteitä ruvetaan nostamaan, on Venäjän propagandan mentävät aukot pyritty tilkitsemään mahdollisimman huolella. Siitä tosin voisin melkein lyödä vaikka vetoa, että Venäjä tulee kiistämään syytteet ja väittämään tehtyä tutkintaa puolueelliseksi. Samoin Venäjä tulee varmastikin kertomaan, että sen kaikkia sen toimittamia "todisteita" ei ole otettu huomioon tutkinnassa. Toivon mukaan ihmiset muistavat vielä kaiken sen hölyn pölyn, mitä Moskovasta on tästä koneen pudotuksesta tuupattu ilmoille. Disinformaation tuottamiseenhan osallistui aivan korkeintakin sotilasjohtoa; esikuntatasolta pidettiin pian tapahtuman jälkeen tiedotustilaisuus, jossa tuon ukrainalaisen koneen (SU 25) osuus laskettiin pierun lailla ilmoille. Asian peittelyyn ja salailuun on ainakin osallistunut aivan Venäjän korkeinkin sotilasjohto.
Tutkinta on nähtävästi viemässä korkealle tasolle, koskapa sitäkin selvitellään, kenen käskystä BUK kärrättiin Ukrainaan, ja ennen kaikkea kenen hyväksyntä toimilla oli.
I am only interested in specific individuals involved in the attack: who pushed the button, who gave the order and those who approved the delivery of the Buk to Ukraine.
Tutkinnassa saattaa siis mennä vielä kuukausia tai vuosikin. Ensi vuonna voisi ehkä olettaa jotakin tapahtuvan. Syylliseksi epäiltyjä ruvetaan kaipailemaan oikeuden eteen -> Venäjä ei tod näk luovutuksia hevillä tee -> lännen vastaus tähän? Tässä on kuitenkin osallisena EU ja ennen kaikkea Australia (jolla on läheiset välit myös USA:n kanssa), joten vastatoimia uskaltaisin odottaa, jos epäiltyjen luovuttaminen kovin takkuaa.
Tutkinta on nähtävästi viemässä korkealle tasolle, koskapa sitäkin selvitellään, kenen käskystä BUK kärrättiin Ukrainaan, ja ennen kaikkea kenen hyväksyntä toimilla oli.
I am only interested in specific individuals involved in the attack: who pushed the button, who gave the order and those who approved the delivery of the Buk to Ukraine.
Tutkinnassa saattaa siis mennä vielä kuukausia tai vuosikin. Ensi vuonna voisi ehkä olettaa jotakin tapahtuvan. Syylliseksi epäiltyjä ruvetaan kaipailemaan oikeuden eteen -> Venäjä ei tod näk luovutuksia hevillä tee -> lännen vastaus tähän? Tässä on kuitenkin osallisena EU ja ennen kaikkea Australia (jolla on läheiset välit myös USA:n kanssa), joten vastatoimia uskaltaisin odottaa, jos epäiltyjen luovuttaminen kovin takkuaa.
tulikomento
Supreme Leader
Erittäin hyvä kommentti. Tuo että syyttäjän mukaan ollaan kiinnostuneita vain itse kyseisen ohjusvaunun laukaisunappia painaneesta miehistöstä, sekä niistä henkilöistä jotka Buk-ohjuskaluston Itä-Ukrainaan lähettivät, ei Venäjän johdossa voi riemunkiljahduksia aiheuttaa. En hämmästyisi yhtään jos jäljet johtaisivat suoraan komentoketjun yläpäähän, Putteen, Shoiguun ja Lavroviin. Kusessahan Venäjä on. Eivät pääse tilanteesta yli eivätkä ympäri. Ainoa mitä se voi tehdä on kieltää kaikki syytökset kuten tähänkin asti ja esittää vain omia surkeita propagandavalheitaan. Muuhun se ei pysty.
Vaikea sitten sanoa yhtään pidemmälle mikä on muun maailman reaktio (lue: lännen). Kuinka pitkälle ollaan halukkaita menemään sillä uhalla, että välit kylmenevät entisestään. Paskahousun ja roistovaltion leimansa Venäjä on kyllä totisesti ansainnut.
.
vastaavis siviilikoneiden alasampumisis ei ole tainnu vielä kukaa oikeuteen joutua. Rahalla soviteltu.
1988 USA ampui iranilaisen airbusin alas- 1996 maksettiin noin 230.000$ per matkustaja.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Iran_Air_Flight_655
2001 Ukrainassa ammuttiin venäläinen Tupolev alas jossa oli israelilaisia matkustajia.- 2003 maksettiin 200.000$ per matkustaja.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Siberia_Airlines_Flight_1812
Tuosta Kal007 alasampumisesta ei ole vissiin rahaa maksettu.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Korean_Air_Lines_Flight_007
Voi olla että on vielä joitain itselle tuntemattomia tapaksia?
Vahva veikkaus että tästä mitää kovin suurta ennakkotapausta tästä ei tehdä.
sirra
Kapteeni
Tässä taitaa olla nyt erotuksena se, että asiassa on käynnissä rikostutkinta ja tapaus on vahvasti menossa oikeuteen. Nähtävästi rahalla tästä ei selvitä, vaan selvästi haetaan syyllisiä vastuuseen. Vrt Lockerbie.
Alankomaiden rikosoikeus tuomitsee venäläisiä ja venäjä ei luovuta tuomittuja.
Venäjä ei vissiin muutenkaan paljon kansalaisiaan luovuttele,kuten ei moni muukaan maa.
Sen tuomion jälkeen hetken asiaa pidetään yllä Euroopassa ja Australiassa mutta mitään ei tapahdu.
Voin toki väärässä olla, mutta näin veikkaan käyvän.
Edit. Lockerbie siinä mielessä eri että siinä hyökättiin tarkoituksella siviilejä kohtaan eli terrori isku.
sirra
Kapteeni
Nähtäväksi jää, mutta aikomus viedä asia tuomioistuimeen tarkoittaa, että asiassa ollaan valmiita menemään pitkälle.
Alunperinhän oli aloite yk:n alaisesta tribunaalista, mutta Venäjä torppasi sen (yllätys) veto-oikeudellaan. Nyt asianosaiset ovat hyväksyneet, että oikeutta istutaan Hollannissa.
Se on ihan varmaa, että Venäjä ei epäiltyjä hevillä luovuta oikeuteen. Tässä nyt siis odotellaan vastatoimia EU:ltä, Malesialta ja Australialta (Australialle on odotettavissa tukea USA-Kanada-Uusi Seelanti akselilta). Pakoteruuviin on odotettavissa tiukennuksia.
Vertaus Lockerbiehin on siinä, että pakotteiden säestämänä Libya viimein luovutti epäillyt oikeuden eteen. Venäjä on varmasti kovempi luu tässä, mutta vastaavia keinoja epäiltyjen luovutusta ajatellen on lupa odottaa.