Korean Airin lento 7
Korean Airin lennon 007 alasampuminen
Onnettomuuskone vuonna 1981
Yhteenveto
Päivämäärä 1. syyskuuta 1983
Onnettomuustyyppi alasampuminen
Tapahtumapaikka Japaninmeri,
Sahalin,
Venäjän SFNT,
Neuvostoliitto
Lähtöpaikka John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema,
New York City,
Yhdysvallat
Välilaskupaikka Anchoragen kansainvälinen lentoasema,
Anchorage,
Alaska,
Yhdysvallat
Määränpää Gimpon lentoasema,
Soul,
Etelä-Korea
Kuolleita 269
Loukkaantuneita 0
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 747-200
Lentoyhtiö Korean Air
Rekisteritunnus HL7442
Matkustajia 246
Miehistöä 23
Korean Airin lento 007 oli
Neuvostoliiton ilmavoimien 1. syyskuuta 1983
Japaninmeren yllä alas ampuma
Korean Airin Boeing 747 matkustajalentokone. Alun perin
New York Citystä Souliin Anchoragen kautta matkalla ollut kone poikkesi vahingossa
Kamtšatkan niemimaan yli
Sahalinin saarelle ja joutui siten Neuvostoliiton ilmatilaan. Neuvostoliiton ilmavoimien
Suhoi Su-15 -hävittäjä ampui matkustajakoneen alas ohjuksella
Moneronin saaren lähellä, kun hävittäjän lentäjä sai suoran käskyn johdolta. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistönjäsentä saivat surmansa, mukaan lukien yhdysvaltalainen poliitikko
Lawrence McDonald. Välikohtaus hiersi entisestään Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välejä
kylmässä sodassa ja herätti kansainvälistä pahennusta Neuvostoliittoa kohtaan.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1983 kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä oli jännittynyt äärimmilleen sitten vuoden 1962
Kuuban ohjuskriisin.
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli puheessaan 8. maaliskuuta nimittänyt Neuvostoliittoa ”pahan valtakunnaksi”. 23. maaliskuuta Reagan ilmoitti televisiopuheessa
Strategic Defense Initiativesta, jossa Yhdysvallat yritti rakentaa avaruuteen ohjuspuolustusjärjestelmän Neuvostoliiton mannertenvälisten ballististen ydinohjusten varalta. Neuvostoliitto pelkäsi Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän rikkovan
kauhun tasapainon. Kun Neuvostoliitto sijoitti
SS-20-ydinohjuksia
Itä-Eurooppaan, sotilasliitto
Nato ilmoitti aikovansa sijoittaa
Pershing II -ydinohjuksia
Länsi-Saksaan vuoden 1983 keväällä. Naton ydinohjukset Länsi-Saksassa pystyivät lentämään kymmenessä minuutissa
Moskovaan saakka. Neuvostoliiton johtajan
Juri Andropovin hallinto laajensi
KGB:n operaatio
RJANin selvittämään Yhdysvaltain kykyä suorittaa ensi-isku
ydinsodassa.
Ennen Korean Airin lentoa 007
Yhdysvaltain laivasto järjesti pohjoisella
Tyynellämerellä FleetEx ’83 -meriharjoituksen. Harjoituksen aikana lentotukialusten
USS Midwayn ja
USS Enterprisen lentokoneet lensivät Neuvostoliiton huippusalaisten ohjustukikohtien ylitse
Kuriileilla. Neuvostoliiton ilmapuolustuksen kyvyttömyys ampua ilmatilaa rikkovia yhdysvaltalaisia hävittäjiä alas herätti tyytymättömyyttä tukikohtien komentajissa. Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjillä oli kuitenkin rajallinen
toimintasäde, koska niihin tankattiin
polttoainetta vain 50 minuutin lennon ajaksi. Neuvostoliitto halusi estää hävittäjälentäjien loikkaukset länteen, kun yliluutnantti
Viktor Ivanovitš Belenko oli lentänyt
MiG-25:llä Japaniin vuonna 1976.
Neuvostoliitto suoritti ohjuskokeen Kamtšatkan niemimaalla 1. syyskuuta 1983. Ohjuskoetta seurasi
Yhdysvaltain ilmavoimien Boeing RC-135 -tiedustelukone, jonka neuvostoviranomaiset sanoivat vakoilleen tukikohtia. Länteen loikannut Neuvostoliiton ilmavoimien kapteeni Alexander Zujev paljasti vuonna 1993, että kymmenen vuorokautta ennen Korean Airin lentoa 007 arktiset tuulenpuuskat olivat sammuttaneet Neuvostoliiton
tutkat Kamtšatkan niemimaalla. Rajallinen tutkan kantama viivytti Neuvostoliittoa tunnistamattomien lentokoneiden havainnoinnissa ja jäljittämisessä.
Lento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alasampumista edeltävät tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korean Airin lennon 007 onnettomuuspaikka sekä suunniteltu ja todellinen lentoreitti kartalla.
Korean Airin lennolla 007 käytettiin
Boeing 747-230B -matkustajalentokonetta, jonka sarjanumero oli CN20559/186 ja rekisteritunnus HL7442. Kone oli toimitettu palvelukseen 28. tammikuuta 1972. Lentokone lähti 31. elokuuta 1983 kello 23.50
EDT (3.50
UTC) New Yorkin
John F. Kennedyn kansainvälisen lentoaseman portilta 15, 35 minuuttia myöhässä. Kone teki polttoainetankkausta varten välilaskun
Alaskan Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla, josta se lähti
Souliin kello 13.00 UTC. Lennon määränpää oli
Etelä-Korean Gimpon lentoasema.
Korean Airin lennolla 007 oli yhteensä 246 matkustajaa, joista suurin osa oli kotoisin Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Koneessa oli myös 23 eteläkorealaista miehistön jäsentä. Koneen lentokapteeni oli Chun Byung-in. Matkustajista 22 oli alle 12-vuotiaita lapsia. 130 matkustajaa aikoi jatkaa Soulista muilla lennoilla
Tokioon,
Hongkongiin ja
Taipeihin. 1980-luvulla Korean Air oli edullinen lentoyhtiö, joten monet
Pohjois-Amerikkaan matkustaneista aasialaisista lensivät Soulin kautta.
Lennon matkustajien joukossa oli yhdysvaltalainen poliitikko Lawrence McDonald, joka oli
Georgian edustaja
Yhdysvaltain kongressissa ja äärikonservatiivisen
John Birch Societyn puheenjohtaja. McDonald,
Pohjois-Carolinan senaattori
Jesse Helms,
Idahon senaattori
Steven Symms ja
Kentuckyn kongressiedustaja
Carroll Hubbard oli kutsuttu Souliin esiintymään Etelä-Korean ja Yhdysvaltain välisen puolustussopimuksen 30-vuotisjuhlallisuuksissa. McDonald oli myöhästynyt alkuperäiseltä lennoltaan John F. Kennedyn kansainväliseltä lentoasemalta ja ottanut uuden lennon Korean Airilla. Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla Helms kutsui McDonaldin Korean Airin lennolle 015, mutta McDonald halusi matkustaa yksin Souliin. McDonald istui ensimmäisessä luokassa paikalla 02B. Helms, Symms ja Hubbard lähtivät Anchoragesta Korean Airin lennolla 015, joka lensi 15 minuuttia Korean Airin lennon 007 jäljessä.
Korean Airin lentokoneeseen lähetettiin ilmoitus, että Anchoragen
VOR-majakka ei ollut käytössä huollon takia, mutta lentäjät eivät piitanneet siitä. He eivät siirtyneet
inertiasuunnistukseen, vaikka kone oli radionavigointimajakoiden kantaman ulottumattomissa. Kymmenen minuuttia nousun jälkeen Anchoragen kansainväliseltä lentoasemalta matkustajakone teki 245 asteen käännökseen pohjoiseen, mutta kallistuksen takia kone poikkesi alkuperäisestä lentoreitistä, jonka piti olla Tyynenmeren yllä 30 kilometrin päässä Neuvostoliiton ilmatilan rajasta. Kone poikkesi 500 kilometriä suunnitellusta reitistä ja lensi Kamtšatkan niemimaan ylitse, kun sen piti alun perin välttää Neuvostoliiton ilmatilaa ja lentää etelän kautta Japanin pohjoissaarten yläpuolelta Japaninmeren kautta Souliin. Kone lensi viiden ja puolen tunnin ajan
Beringinmeren yllä suoraan Neuvostoliiton alueelle. Päiväys vaihtui 31. elokuusta 1. syyskuuksi, kun lento ylitti Tyynellämerellä
päivämäärärajan. Lentäjät eivät tienneet virheestä, vaan luulivat alasampumiseen asti lentävänsä suunnitellulla reitillä.
Alasampuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tietokoneella luotu kuva onnettomuudesta
Kone saapui Neuvostoliiton kiellettyyn ilmatilaan Kamtšatkan niemimaalla kello 15.51 UTC. Neuvostoliiton ilmavoimat lähetti Sahalinilla sijaitsevasta Smirnykhin lentotukikohdasta yhden
MiG-23:n ja Dolinsk-Sokolin lentotukikohdasta kolme Suhoi Su-15:tä jäljittämään konetta, joka oli 80 kilometrin päässä niemimaan rannikosta. Neuvostoliittolaisten upseerien näkemykset menettelystä ilmatilaa rikkovan koneen kanssa poikkesivat toisistaan: kenraali Valeri Kamenski puolsi koneen mallin tunnistamista, mutta Dolinsk-Sokolin lentotukikohdan komentaja kenraali Anatoli Kornukov halusi antaa hävittäjille hyökkäyskäskyn. Hävittäjät eivät kuitenkaan onnistuneet jäljittämään konetta. Korean Airin lennon 007 lentokone lensi tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa kunnes Kamtšatkan niemimaan ylitettyään se siirtyi
Ohotanmeren kansainvälisten vesien ylle. Kone palasi kuitenkin Sahalinin saarella takaisin Neuvostoliiton ilmatilaan. Ennen alasampumista lento oli viipynyt yhteensä kahden tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa.
Neljä hävittäjää havaitsi Neuvostoliiton ilmatilaan palaavan koneen Sahalinin yllä. Matkustajakoneen paluu vakuutti neuvostoliittolaiset siitä, että tuntematon kone oli tullut vakoilemaan Neuvostoliiton tukikohtia. Maan lennonjohto määräsi majuri Gennadi Osipovitšin Suhoi Su-15:n tulittamaan varoituslaukauksia koneelle. Korean Airin Boeing 747:n lentäjät eivät nähneet varoituslaukauksia, koska Osipovitšin hävittäjän
konetykissä ei ollut
valojuova-ammuksia. Osipovitš ampui yli 200 laukausta, mutta matkustajakone jatkoi takaisin kansainvälisille vesille. Tokion lennonjohto myönsi koneelle luvan hidastaa nopeutta ja nostaa korkeutta. Osipovitš tulkitsi tällöin koneen tekevän tahallisen väistöliikkeen vältelläkseen hävittäjiä. Kenraali Kornukov ei halunnut koneen pakenevan kansainvälisille vesille, joten hän antoi everstiluutnantti Titovninin kautta Osipovitšille käskyn tuhota Korean Airin lennon 007 Boeing 747:n kello 18.26 UTC. Osipovitšilla ei ollut aikaa harkita alasampumista, koska hänen hävittäjänsä polttoaine oli loppumassa. Osipovitš ampui kaksi
Kaliningrad K-8 -ilmatorjuntaohjusta koneen perään Moneronin saaren liepeillä. Pitkään uskottiin lentäjän erehtyneen luulemaan Boeing 747 -matkustajakonetta RC-135-tiedustelukoneeksi. Vuonna 1996 Osipovitš kuitenkin kertoi haastattelussa, ettei lennonjohto edes kysynyt häneltä koneen mallista, vaikka hän oli huomannut vilkkuvalot koneen siivenkärjissä.
[1]
Korean Airin lennon 007 Boeing 747 oli 11 000 metrin korkeudessa maanpinnasta, kun ilmatorjuntaohjukset vaurioittivat koneen runkoa. Ohjukset vahingoittivat koneen
hydrauliikkaa ja puhkoivat pikkuruisia reikiä runkoon. Reikien takia
ilmanpaine katosi matkustamossa ja matkustajien oli otettava happinaamarit. Kello 18.27 UTC viimeisessä ohjaamon ääninauhurin tallenteessa koneen lentäjät ilmoittivat Tokion lennonjohdolle menettävänsä korkeutta, kun kone oli enää 5 000 metrissä maanpinnasta. Kello 18.28 UTC Boeing 747 teki käännöksen pohjoiseen. Osipovitš ilmoitti lennonjohdolle ampuneensa kohteen alas, mutta todellisuudessa kone ei pudonnut välittömästi. Kone jatkoi matkaansa lähes yhdeksän minuutin ajan ennen kuin se putosi 4 000 metristä Japaninmeren kansainvälisille vesille kello 18.35 UTC. 300 metrin korkeudessa Korean Airin lennon 007 Boeing 747 katosi
Japanin itsepuolustusvoimien tukikohdan tutkasta
Hokkaidōn Wakkanaissa. Kaikki koneessa olleet 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat turmassa.