Melkein merisotilas, mikä varustus?

Sanoisin, että tukevissa aselajeissa on päälliköinä myös luutnantteja. On tietenkin niin, että hierarkian rungossa, taitelevassa aselajissa, pitää tietenkin arvojärjestyksen olla kohdallaan. Sivummalla siitä ei niin väliksi.

Jos nyt kuitenkin ajatellaan sotilasarvojen puoluepoliittista käyttöä kunnallis- ja eduskuntavaaleissa niin olisi selkeää, että reservin sotilaalliset sotilasarvot olisivat melko linjassa, koska tällä esittämälläni jaolla osa poliittisista kapteereista ja majureista tunnettaisiin poliittisiksi upseereiksi, mikäli reservin sotilaalliset sotilasarvot olisivat kohdallaan.
 
Jos sotilasarvot halutaan sitoa tehtäviin, niin lähdetään sitten historiallisista lähtökohdista ja luutnantti on yksiselitteisesti upseeripalveijan/adjutantin arvo, sillä ei siis ole mitään tekemistä minkään joukon johtamisen kanssa.

Jossain vaiheessa on ollut hieno ajatus käyttää jäjrejestelmää jollainen on joissain armeijoissa voimassa. Nimittäin, että vanhin joukkueenjohtaja on luutnantti ja muut joukkueenjohtajat ovat vänrikkejä. Tämä todettiin hyvinkin pian mahdottomaksi toeuttaa miikäläisessä järjestelmässä. Joukkueenjohtaja voikin olla arvoltaan lähes mitä vain kersantin ja yliluutnantin väliltä ja poikkeustpauksessa jopa tuon rajauksen ulkopuoleltakin.

Olen muuten törmännyt kaislajääkäri vänrikkiin. En tosin muista oliko tämä ennen vai jälkeen sen kun tuo porukka siirrettiin maavoimista merivoimiin palvellut hemmo. Rannikkotykistössä käytettiin linnakkeilla ainakin maavoimien arvoja reserviläisistä, vaikka olikin siniset villapaidat jaossa ja ylennykset tehtiin edelleen ylikersantista vääpeliksi eikä purseriksi (onko vastaava arvo muuten ilmavoimissa stuertti?).
 
Hande kirjoitti:
Mitä merivoimien väreissä olevia vaatekappaleita yms rannikkojoukot käyttävät? Karvalakki vaihtuu mustaksi, baretti merivoimien malliksi ja arvomerkit tulevat myös laivastosta.

Olen kuvitellut muutosten olevan siinä, mutta sitten näin Dragsvikista tullutta merivoimien porukkaa maastopuvussa ja laivaston villapaidassa.

Asia on olennainen, jotta osaamme hankkia sodan varalta oikean varustuksen. Mitä siitäkin tulisi, jos aliluutnanttina esiintyvällä vänskällä olisi väärän värinen villapaita... :a-grin:

Ole originelli ja hanki itsellesi aito norjalainen villapaita, Norwool.

Jahas, Hande ei suostukaan vajoamaan Keuruun romujen kanssa perspektiivittömien taistelijoiden delete-ohjelmaan, hyvä hyvä. :angel:
 
jokiranta kirjoitti:
Sanoisin, että tukevissa aselajeissa on päälliköinä myös luutnantteja. On tietenkin niin, että hierarkian rungossa, taitelevassa aselajissa, pitää tietenkin arvojärjestyksen olla kohdallaan. Sivummalla siitä ei niin väliksi.

Luetko ollenkaan mitä muut kirjoittavat?!?!?!?

Juuri kirjoitin, että meillä on suuri määrä komppanioita, joissa päällikkö on luutnantti (kandi), varapäällikkö ylil-kapt (res). Joukkueenjohtajat näissä komppanioissa on helposti kers (ammatti-au) - ylil (res) väliltä. Eli siis helposti tilanne voi olla se, että KPÄÄLL on ltn (kandi), varapääll kapt(res), joukkueenjohtajana ylil (res)
Sanoisin, että suurin osa "taistelevista" komppanioista on tuolla kaavalla miehitetty.
 
Kapiainen kirjoitti:
Juuri kirjoitin, että meillä on suuri määrä komppanioita, joissa päällikkö on luutnantti (kandi), varapäällikkö ylil-kapt (res). Joukkueenjohtajat näissä komppanioissa on helposti kers (ammatti-au) - ylil (res) väliltä. Eli siis helposti tilanne voi olla se, että KPÄÄLL on ltn (kandi), varapääll kapt(res), joukkueenjohtajana ylil (res)
Sanoisin, että suurin osa "taistelevista" komppanioista on tuolla kaavalla miehitetty.

Sanoisin, että tuo on jonkinlainen overstatement. On olemassa yksiköitä, joissa päällikkö on valtiotieteiden maisteri, varapäällikkö on kauppatieteiden maisteri ja joukkueenjohtajissa on nuoria diplomi-insinöörejä.

Tässä mielessä akateemisuuden astetta ja monitieteisyyttä on ehkä enemmän kuin yhden tieteenalan joukoissa.
 
jokiranta kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Juuri kirjoitin, että meillä on suuri määrä komppanioita, joissa päällikkö on luutnantti (kandi), varapäällikkö ylil-kapt (res). Joukkueenjohtajat näissä komppanioissa on helposti kers (ammatti-au) - ylil (res) väliltä. Eli siis helposti tilanne voi olla se, että KPÄÄLL on ltn (kandi), varapääll kapt(res), joukkueenjohtajana ylil (res)
Sanoisin, että suurin osa "taistelevista" komppanioista on tuolla kaavalla miehitetty.

Sanoisin, että tuo on jonkinlainen overstatement. On olemassa yksiköitä, joissa päällikkö on valtiotieteiden maisteri, varapäällikkö on kauppatieteiden maisteri ja joukkueenjohtajissa on nuoria diplomi-insinöörejä.

Tässä mielessä akateemisuuden astetta ja monitieteisyyttä on ehkä enemmän kuin yhden tieteenalan joukoissa.

Mitä?!?!?!?!? Nyt en taas vaihteeksi ymmärtänyt lainkaan miten tuo liittyy mihinkään mistä tässä on keskusteltu.
 
Kapiainen kirjoitti:
jokiranta kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Juuri kirjoitin, että meillä on suuri määrä komppanioita, joissa päällikkö on luutnantti (kandi), varapäällikkö ylil-kapt (res). Joukkueenjohtajat näissä komppanioissa on helposti kers (ammatti-au) - ylil (res) väliltä. Eli siis helposti tilanne voi olla se, että KPÄÄLL on ltn (kandi), varapääll kapt(res), joukkueenjohtajana ylil (res)
Sanoisin, että suurin osa "taistelevista" komppanioista on tuolla kaavalla miehitetty.

Sanoisin, että tuo on jonkinlainen overstatement. On olemassa yksiköitä, joissa päällikkö on valtiotieteiden maisteri, varapäällikkö on kauppatieteiden maisteri ja joukkueenjohtajissa on nuoria diplomi-insinöörejä.

Tässä mielessä akateemisuuden astetta ja monitieteisyyttä on ehkä enemmän kuin yhden tieteenalan joukoissa.

Mitä?!?!?!?!? Nyt en taas vaihteeksi ymmärtänyt lainkaan miten tuo liittyy mihinkään mistä tässä on keskusteltu.

Heh heh, jokirannan jutuista löytyy tietty kaavamaisuus, mutta jaksaa joka kerta yllättää :-D
Omana kommenttina heittäisin, että kyllähän se joukon tehokkuuden nostaa ihan eritasolle, jos avaintehtävät on miehitetty henkilöillä, jotka ovat ko. asioiden kanssa tekemisissä työkseen. Ei epäilystäkään.
 
Leppis kirjoitti:
Omana kommenttina heittäisin, että kyllähän se joukon tehokkuuden nostaa ihan eritasolle, jos avaintehtävät on miehitetty henkilöillä, jotka ovat ko. asioiden kanssa tekemisissä työkseen. Ei epäilystäkään.
Totta! Ja mielestäni se on meikäläiseltä armeijalta täysin oikea peliliike sijoittaa kenttäarmeijassa oikeat miehet oikeisiin tehtäviin riippumatta siitä, mikä kenenkin arvomerkki on! Luutnantti voi olla KPÄÄLL ja kapt hänellä varapäällikkönä..tai ylik JJOHT ja hänellä vänr varajohtajana eikä päinvastoin vain sen takia että arvomerkki on kullakin mikä on.
 
Meidän kertausharjoituksessa oli pääsosa ryhmänjohtajista arvoltaan kersantteja (rajavartijoita), joukkueenjohtaja oli arvoltaan ylikersantti (rajavartija). Suurin osa alikessuista (res.) oli partionjohtajina.

Komppanianpäällikkönä oli luutnantti (palkattua henkilöstöä).

Lisäksi harjoituksessa vilahteli isomahaisia yliluutnantteja :)
 
Tässä on muuten sellainen hauskakin piirre ollut harjoituksissa havaittavissa että siinä missä jotkut resupseerit esittävät esim. liittonsa suulla kritiikkiä siitä että ammattisotilailla miehitetään yhä alempia tehtäviä, jolloin resupseereilta menee vaativampia tehtäviä sivu suun..ovat "ammattikessun" kakkosmieheksi joukkueessa päätyneet resups:t olleet pääsääntöisesti helpottuneita siitä, että puikoissa on ammattimies..puhumattakaan KPÄÄLL- tehtävistä, joissa se kapt (res) on usein ollut hyvinkin huolissaan siitä miten hänen osaamisensa riittää..ja ollut hyvinkin helpottunut kun se ammattiluutnantti on astunut remmiin.

Pidän tätä hyvin positiivisena merkkinä sen vuoksi, koska se kertoo hyvin siitä, miten vakavasti useimmat resupseerit suhtautuvat tehtäväänsä kenttäarmeijassa. Hyvin pitkälti Sama koskee myös resau:ja.
Hyvää on kuitenkin se, että lähes kaikilla em. tapauksilla osaaminen on parempaa kuin he itse ovat huomanneetkaan - pienellä ohjaamisella ja alkutuella homma kyllä useimmiten lähtee luistamaan. Mutta pidän sitä lievää epävarmuutta omaan osaamiseen hyvänä merkkinä - se kun kertoo siitä että hommat otetaan tosissaan, eikä niitä haluta tehdä "vasemmalla kädellä sinnepäin.."
Paljon huolestuttavampina tapauksina pidän niitä..onneksi hyvin harvoja..tapauksi joissa asenne on "kyyyllä mä oon niiiiiiiiin paljo näitä hommia tehny..."
 
Kapiainen kirjoitti:
Tässä on muuten sellainen hauskakin piirre ollut harjoituksissa havaittavissa että siinä missä jotkut resupseerit esittävät esim. liittonsa suulla kritiikkiä siitä että ammattisotilailla miehitetään yhä alempia tehtäviä, jolloin resupseereilta menee vaativampia tehtäviä sivu suun..ovat "ammattikessun" kakkosmieheksi joukkueessa päätyneet resups:t olleet pääsääntöisesti helpottuneita siitä, että puikoissa on ammattimies..puhumattakaan KPÄÄLL- tehtävistä, joissa se kapt (res) on usein ollut hyvinkin huolissaan siitä miten hänen osaamisensa riittää..ja ollut hyvinkin helpottunut kun se ammattiluutnantti on astunut remmiin.

Keistä muista kuin Upseeriliiton jäsenistä ja muutamasta näyttävästi eronneesta kenraalista johtuu reserviläispäällikköjen taso?

Upseeriliiton jäsenten taso riippuu reserviläisäänestäjistä ja reserviupseerien taso riippuu Upseeriliiton jäsenistä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Mitä?!?!?!?!? Nyt en taas vaihteeksi ymmärtänyt lainkaan miten tuo liittyy mihinkään mistä tässä on keskusteltu.

Siinä, missä ammattisotilas on vasta kandidaatti, on reserviläinen jo maisteri tai tohtori.

Esimerkiksi kokenein kaartilainen turvallisuuspolitiikan alalla on ulkoasiainhallinnon harjoittelija, miehistöstä korpraaliksi ministerinä ylennetty Alexander Stubb.

Meillä ei surra - iske ja murra!

Mauno Koivisto ylennettiin korpraalista alikersantiksi ministerinä ilman miehistöstä aliupseeriksi - kurssia.
 
baikal kirjoitti:
Ole originelli ja hanki itsellesi aito norjalainen villapaita, Norwool.

Jahas, Hande ei suostukaan vajoamaan Keuruun romujen kanssa perspektiivittömien taistelijoiden delete-ohjelmaan, hyvä hyvä. :angel:

Enpä ajatellut hankkia minkäänlaista villapaitaa...

Mitä omaan merkityksellisyyteeni rannikkopuolustuksen ehdottomana tukipilarina tulee, niin luokittelen itseni lähinnä inhorealistiksi. Tästä paatista on tappi poistettu jo hyvän aikaa sitten ja nyt odotellaan mitä jänskää siitä seuraa? Tuskin joudun suuresti yllättymään :a-grin:
 
jokiranta kirjoitti:
Siinä, missä ammattisotilas on vasta kandidaatti, on reserviläinen jo maisteri tai tohtori.

En ymmärrä nyt taas vaihteeksi oikeastaan lainkaan, mikä tuolla kommentilla ajetaan takaa.. mutta se nyt on ihan se ja sama jos KPÄÄLL on sotatieteen kandi ja KVARAPÄÄLL jonkun muun alan maisteri tai tohtori.

Tuskin kukaan sitäkään kyseenalaistaa etteikö lääketieteen kandi olisi oman alansa hommissa selvästi pätevämpi kuin jonkun muun alan maisteri tai tohtori..vaikka vasta kandi onkin.

Se kun nyt vaan on niin, että jalkaväen kandi on saanut ihan kohtalaisen määrän opetusta KPÄÄLL tehtäviin + hänen opetuksensa on jatkunut hänen valmistuttaan joukko-osastossa. Reserviläinen ei ole saanut oikeastaan minkäänlaista koulutusta KPÄÄLL-tehtäviin. "Korkein" tämän alan koulutus reservinupseerille on 1 + 1vko kestävä KVARAPÄÄLL-kurssi, joten en nyt ihan heti lähtisi sitä RUK:n käynyttä, jonkun siviilialan maisteria, joka on käynyt 1-1vkon mittaisen pintapuolisen kurssin KVARAPÄÄLL tehtäviin, pitämään jalkaväen kandia pätevämpänä pitämään KPÄÄLL-tehtäviin.
 
jokiranta kirjoitti:
Sanoisin, että tuo on jonkinlainen overstatement. On olemassa yksiköitä, joissa päällikkö on valtiotieteiden maisteri, varapäällikkö on kauppatieteiden maisteri ja joukkueenjohtajissa on nuoria diplomi-insinöörejä.

Tässä mielessä akateemisuuden astetta ja monitieteisyyttä on ehkä enemmän kuin yhden tieteenalan joukoissa.

Tiedän yksikön, jossa päällikkö on lukion kesken jättänyt baarimikko, varapäällikkö on yo-levyseppähitsari ja joukkueenjohtajista ainakin yksi on filosofian tohtori ja toinen portsari, kolmannen ammattia ja koulutuspohjaa en tiedä.

Tosin sitä en tiedä mitä näillä millään on tekemistä tämän ketjun aiheen kanssa.

Niin ja muinoin oli alhaalla tilanne, jossa eräässä joukkueessa olivat kaiiki kolme ryhmänjohtajaa, joukkuuen varjohtaja ja joukkueenjohtaja luutnantteja. Joukkueen varajohtaja oli ainoa reserviläinen muut aktiivipalveluksessa olevia. Erästä ryhmänjohtajista asia kismitti suunnattomasti. Seuraavassa rotaatiossa asia korjattinkin ja kaikki viisi olivat aktiivipalveluksessa olevia luutnantteja. Tosin tuo reserviläinen oli tehtävässään huomattavasti parempi kuin hänet korvannut tyyppi. Siitä yksinekrtaisesta syystä, että hän keskittyi hoitamaan nimenomaan oman tehtävänsä parhaan kykynsä mukaan, Seuraaja ei pitänyt ilmeisesti ihan kaikki tehtävän osa-alueita arvolleen sopivana ja kun vielä sekä joukkuueenjohtajalla että joukkueenvarajohtajalla oli hirmuinen hinku päästä kentälle tekemään ryhmänjohtajien ja heidän alaistensa töitäkaiken hallinnollisen yms puolen sijaan, niin käytännössä joukkueella oli viisi aktiivipalveluksessa olevaa luutnantti-ryhmänjohtajaa ja joiukkueen johtaminen meni vähän miten sattui. Ei siksi, etteikö noista viidestä olisi löytynyt ammattitaioista miestä kumpaan tahansa tehtävään joukkuueen johtajaksi tai varajohtajaksi (olisi itse asiassa löytynyt kestä tahansa muusta kuin siitä kuka joukkueenjohtajaksi päätyi), vaan koska heiltä ei löytynyt siihen riittävästi halua ja kiinnostusta, vaan ambitiot suuntautuivat muiden tehtäviin joukkueessa.

EIkä tämäkään kyllä liity mitenkään merisotilaisiin.
 
Niinpä. Yhdessä yksikössä 1995 oli päällikkönä myöhäiskeski-ikäinen autonmyyjä-kapteeni ja varapäällikkönä vientimies-vänrikki, joka oli käynyt ja kiinnostunut aihepiiristä jo neljä vuotta aikaisemmin päällikkökurssilla. Joukkueenjohtajat olivat häntä vanhempia luutnantteja ja sitten joidenkin osalta aivan nuoria vänrikkejä. No kertausharjoituksia oli vähän ja hieman eri aikaan, kun porukka oli siirretty aivan kentältä hieman rauhallisemmin liikkuvien miesten porukkaan yläviistoon.

No joka tapauksessa asiaa oli uskomattomasti ja aikaa vain vallan viikko. Mukana olivat toki myös substanssiryhmänjohtajat ja yhteysupseerit arvoilla ylikersantista yliluutnanttiin: samassa tehtävässä.

Päällimmäisenä huolena ei ollut kahvipöytäjärjestys, vaan yhteisenä huolena oli, miten tämäkin asia hoidettaisiin oikein.
 
Kapiainen kirjoitti:
jokiranta kirjoitti:
Siinä, missä ammattisotilas on vasta kandidaatti, on reserviläinen jo maisteri tai tohtori.

En ymmärrä nyt taas vaihteeksi oikeastaan lainkaan, mikä tuolla kommentilla ajetaan takaa.. mutta se nyt on ihan se ja sama jos KPÄÄLL on sotatieteen kandi ja KVARAPÄÄLL jonkun muun alan maisteri tai tohtori.

Tuskin kukaan sitäkään kyseenalaistaa etteikö lääketieteen kandi olisi oman alansa hommissa selvästi pätevämpi kuin jonkun muun alan maisteri tai tohtori..vaikka vasta kandi onkin.

Kapiainen kirjoitti:
Se kun nyt vaan on niin, että jalkaväen kandi on saanut ihan kohtalaisen määrän opetusta KPÄÄLL tehtäviin + hänen opetuksensa on jatkunut hänen valmistuttaan joukko-osastossa. Reserviläinen ei ole saanut oikeastaan minkäänlaista koulutusta KPÄÄLL-tehtäviin.

No miten uskot, että esimerkiksi magna cum laude approbaturilla lukiosta valmistunut "sotatieteiden" kandidaatti kahden viikon koulutuksella selviäisi päällikön tehtävistä verrattuna esimerkiksi jonkin vaativan tieteenalan maisteriin tai tohtoriin verrattuna?

Miksi Upseeriliiton jäsenet viroissa istuessaan everstiluutnantteina, eversteinä, prikaatikenraaleina ja kenraalimajureina pitävät reservin apupäälliköt ja päälliköt niin heikoilla koulutuksella? Onko tarkoituksena johtaa tai tukea reservin päälliköiden osaamista ja käskeä heitä vai onko tarkoituksena osoittaa, että se, joka vanhenee armeijassa 10 - 20 vuotta on juuri ja juuri reserviupseerin tasoinen joukkueenjohtaja tai päällikkö?

Sanoisin kyllä, että osa Upseeriliiton jäsenistä on eräänlaista leipäpapistoa, joka pyrkii vain tehostamaan omaa akavalaista asemaansa ja sanoutumaan irti niin kappalaisista (reservin päälliköistä ja apupäälliköistä) ja suntioista (toimiupseereista).

Tuo yhtenäispäällystökehitys on ilmeisesti antanut kenraalikunnan painostuksella vääpeleille luvan ajatella luutnantteina tai kapteeneina, mutta tasa-arvokehitys eli lupa ajatteluun ei koske vielä aivan kaikkia.

Yleensäkin puolustusvoimat on laitos, jossa sananvapaus alkaa ensimmäisenä eläkepäivänä ja ajattelu vasta tuossa everstiluutnantin, everstin, vanhemman everstin eli prikaatikenraalin ja kenraalimajurin kohdalla.

Aselajeista olen sitä mieltä, että kunniat, pokkuroinnit, miehekkyydetä ja kovuudet sekä sotilasarvot pitää olla kohdallaan taistelevassa aselajissa, jalkaväessä ja ylemmällä tasolla taktinen osaaminen on siellä.

Sen sijaan tukevissa aselajeissa ja huoltavassa aselajissa, jotka ovat palvelijattaria taistelevalle, voi ylänappi olla hieman löysemmällä ja protokollavirheitä voidaan ymmärtää arvomerkkien kohdalla tehtävään nähden.
 
jokiranta kirjoitti:
Sen sijaan tukevissa aselajeissa ja huoltavassa aselajissa, jotka ovat palvelijattaria taistelevalle, voi ylänappi olla hieman löysemmällä ja protokollavirheitä voidaan ymmärtää arvomerkkien kohdalla tehtävään nähden.

No minä en sitten ymmärrä tätä kirjoitusta.
Totta kai aselajijoukkojen tehtävä on tukea taistelevaa joukkoua, no doubt, mutta tarkoittaako se, että protokollasta sun muista napeista voi löysäillä?
 
jokiranta kirjoitti:
No miten uskot, että esimerkiksi magna cum laude approbaturilla lukiosta valmistunut "sotatieteiden" kandidaatti kahden viikon koulutuksella selviäisi päällikön tehtävistä verrattuna esimerkiksi jonkin vaativan tieteenalan maisteriin tai tohtoriin verrattuna?

En ymmärrä tätä(kään) kysymystä?!?! Mikä merkitys on sotatieteen kandin lukion todistuksilla tässä asiassa??
KPÄÄLL:köksi sijoitetun jalkaväen kandin opintojen eräs tärkeimmistä tavoitteista on ollut antaa hänelle valmiudet sodanajan komppanianpäällikön tehtäviin, joten hän on saanut siihen suhteellisen perusteellisen koulutuksen ja häntä on harjaannutettu siihen tehtävään myös valmistumisen jälkeen.

"Vaativan tieteenalan" maisterin tai tohtorin osaaminen suuntautuu sille "vaativalle tieteenalalle", hän on varmasti kova tekijä sillä alalla - se ei kuitenkaan tee hänestä komppanian johtamisen ja taisteluteknisen käytön asiantuntijaa..ei edes sotilasjohtamisen osaajaa.

Alkaa vähän kuulostaa siltä, että sinun maailmassasi ihmiset jaetaan melko tiukasti luokkiin heidän oppiarvojensa mukaisesti. Tohtorit ovat älyllistä eliittiä, maisterit (ilmeisesti sotatiede poislukien, koska et pitäne sitä edes tieteenä) heti siinä perässä, kandit ovat jo jonkinlaista kuraa, amk-taso puhdasta kuraa, opisto- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet eivät ole enää edes ihmisiä..

Ei ihmisen älykkyyyttä, kyvykkyyttä saati viisautta..mitata oppiarvoilla!

Edelleen hämmästelen hieman myös tarkoitusperiäsi tässä keskustelussa?!
Keskusteluahan käydään nyt kai siitä, onko ammattilainen jossakin tehtävässä lähtökohtaisesti parempi kuin samassa tehtävässä ilman koulutusta tai hyvin nopean perehdytyksen saanut pätevämpi kuin se, joka on ko. tehtävään koulutettu ammattilainen?!
Jos se jumaloimasi jonkun alan tohtori käy ensiapukurssin, niin sinun logiikallasi hänestä tulee lääkäriä pätevämpi lääkärinhommissa! Eihän se nyt niin mene!!
 
Täytyy sanoa, että en kyllä nyt ymmärrä ollenkaan herr Åstrandin näkökantoja. Kysynpä siis seuraavaa: Mitä valmiuksia esim. tekniikan tohtorin tutkinto antaa komppanian päällikön tehtäviin? Tunnen aika monta kyseisen tutkinnon omaavaa henkilöä ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että minä tiedän sotilasasioista enemmän kuin he. Ja minä en tiedä komppanian päällikön tehtävistä käytännössä yhtään mitään. Ehkä jotain, mutta se on niin pientä, ettei sillä ole merkitystä. Sama juttu on vvarmasti muidenkin alojen tohtoreilla. Ei se tohtorin tutkinto ole mikään yleispätevä juttu kaikkeen. Johonkin kyllä, mutta ei sodankäyntiin. Ei lääkärinä toimimiseen, eikä moneen muuuhunkaan. Äläkä nyt ota esille mitään julkishallinnon virkoja, joihin vaaditaan vaan ylempi korkeakoulututkinto sen enempää sitä erittelemättä.
Sotatieteen kandidaatti opiskelee MpKK:ssa sen kolme vuotta sekä teoriassa ja käytännössä ( niin hyvin kuin se rauhan aikana on mahdollista ) sitä komppanianpäällikön tehtävää. Lisäksi koulusta päätyään harjoittelee useamman vuoden ennen siirtymistään maisterikoulutukseen, jossa hän sitten alkaa opiskella pataljoonan komentajan tehtävää.
Kauppatieteen tohtori tai lääketieteen tohtori ei osaa suunnitella, huoltaa, neuvoa tai opettaa dieslmoottoreita. Tekniikan tohtori ei osaa tehdä varmaa diagnoosia sairaasta ihmisestä. Näitä voisi jatkaa loputtomiin.
Kyllä se vaan on niin, että alalla kuin alalla se ammatti-ihminen on se osaaja. Tietty heitäkin on monentasoisia, mutta silti. Ei kai muuten olisi erilaisia kouluttautumissuuntauksia. Omassa työssäni kohtaan aika usein kaikenlaisia handyman virityksiä, jotka sitten maksavat pahimmassa tapauksessaa sellaiseen sortuneelle asiakkaalle "maltaita". Niistä asioista selviää rahaal, mutta sotahommissaa se hinta lasketaan ihmishenkinä. Sotiminen muutenkin on aika lailla erikoisaluetta yhteiskunnassa. Toki sitäkin voi opiskella itseopiskeluna, mutta kuten muissakin, se itseopiskelu ei tee kenestäkään ammattilaista. Ja ammattilainen on ainoa oikeasti pätevä henkilö.
 
Back
Top