Jeps. HDMS Alsin. Taanit käyttävät tuota ja sen sisarta noiden StanFlex-modulien liikutteluun satamassa. Ei noissa käsittääkseni ole mitään kytkentöjä noille. Ilman sähköjä, paineilmaa ja datayhteyksiä tuo moduuli on pelkkää kuollutta painoa.
Meritaisteluohjukset ja tykistö
- Viestiketjun aloittaja Einomies1
- Aloitus PVM
-TripleX-
Respected Leader
Kuulunee ehkä tähän ketjuun, uutinen JASSM ja LRASM valmistuksen tuplaamisesta USA:ssa ei ole mielestäni palstalla ollut.
www.airandspaceforces.com
Lockheed Martin Looks to Boost LRASM Production as US Rushes to Buy Anti-Ship Weapons | Air & Space Forces Magazine
Lockheed Martin has opened a second production line to produce two of the Pentagon’s most in-demand needed weapons: the LRASM and the JASSM-ER
www.airandspaceforces.com
Voisi ajatella, että näitä alkaa menemään Ukrainaan F-16 mukanaKuulunee ehkä tähän ketjuun, uutinen JASSM ja LRASM valmistuksen tuplaamisesta USA:ssa ei ole mielestäni palstalla ollut.
Lockheed Martin Looks to Boost LRASM Production as US Rushes to Buy Anti-Ship Weapons | Air & Space Forces Magazine
Lockheed Martin has opened a second production line to produce two of the Pentagon’s most in-demand needed weapons: the LRASM and the JASSM-ER
Einomies1
Respected Leader
Eipä kannata vielä toivoa sitä. Tähän saakka kauas venäjän maaperälle vaikuttaminen US-aseilla on ollut no-no. Nuo on sitten melkoisen kantavia aseita.
Luulen että lukemani perusteella USA haluaa pikemminkin nostaa oman JASM- stockpilensa lähelle tuota 10 000 ohjusta pidemmällä aikajanalla. Aikaisemmin tavoite oli noin puolet tästä.
Totta. Toivotaan, että perus JASSM lähtee varastoista kiertoon kun er:ä alkaa olla riittävästi varastossa. Se on kuitenkin suoraan F-16 sopiva, turha niitä koneita on lähettää ilman aseistusta.
Einomies1
Respected Leader
Jos/kun F-16 versioita Ukrainalle annetaan, ne tulevat muualta kuin USA:a. Tästä on jo viitteitä ja varmaankin se on osa pientä liennytystä USA-Venäjä välillä.
Ukraina käyttää jo JDAM- ja HARM- ohjuksia koneistaan, joten ne kuuluvat varmasti aseistukseen. Sen lisäksi varmuudella Ukraina saa AIM-120C versioita sekä AIM-9X versioita. Muu on sitten spekulaatiota.
Voisi ajatella että Ukraina haluaa Harpoonin tms. meritaisteluohjuksen ainakin ja pidemmän kantaman liitopommin, kuten AGM-154 JSOW. Ne on todennäköisesti helpoja interoida päivitettyihin F-16 versioihin. Mukaan tulee myös varmuudella maalinosoitussäiliöitä, pimeänäkölaseja ja tietysti uudet lentäjien varusteet JHMCS-kypärineen.
Einomies1
Respected Leader
Olen vieraillut jo useamman kesän aikana Pirttisaaressa ja katselemassa vanhoja 152/45CR Canet-tykkejä. Olen niistä lukenut tämän lisäksi vain wikipediasta ja olisi mielenkiintoista kuulla joltain asiasta tietävältä lisää näistä Tsaarinajan tykeistä, joiden käyttöikä suomessa oli +80 vuotta. Tykkejä oli modifioitu useasti ja suurin parannus rannikkotykkinä oli joustomekanismin kääntäminen alhaalta ylös. Näin saatiin tykin koroa lisättyä ja samoin ampumaetäisyyttä. Tykkejä oli käytössä Wikin mukaan suomessa vajaa 100 kpl ja ensimmäiset tehtiin 1800-luvun lopulla. Suunnittelija oli ranskalainen Gustave Canet.
Suomessa joihinkin tykkeihin vaihdettiin myös Tampellan putki ja pituus oli ilmeisesti 50 kaliiperinmittaa, joka nosti edelleenkin a-etäisyyttä.
Tämän verran tiedän ja nämä tykit olivat ilmeisesti aikanaan suomen rannikkopuolustuksen runko, ennen 130TK/100TK kautta. Pirttisaaressa on 3 tykkiä(vanha 45 cal putki) ja se herätti pohtimaan että ammuttiinko noilla leikkausmenetelmällä koko patterilla? Ilmeisesti 130TK ammutaan kahdella vain vai olenko väärässä? Nimenomaan 152/45CR tykin ominaisuudet ja käyttöperiaatteet kiinnostavat. Lähtönopeus lienee ollut hidas. Oliko suomessa käytössä merimaalikranaatteja noihin vai ammuttiinko perussirpaletta?
Asiaan liittyvä uutinen:
https://yle.fi/a/3-10257437
Suomessa joihinkin tykkeihin vaihdettiin myös Tampellan putki ja pituus oli ilmeisesti 50 kaliiperinmittaa, joka nosti edelleenkin a-etäisyyttä.
Tämän verran tiedän ja nämä tykit olivat ilmeisesti aikanaan suomen rannikkopuolustuksen runko, ennen 130TK/100TK kautta. Pirttisaaressa on 3 tykkiä(vanha 45 cal putki) ja se herätti pohtimaan että ammuttiinko noilla leikkausmenetelmällä koko patterilla? Ilmeisesti 130TK ammutaan kahdella vain vai olenko väärässä? Nimenomaan 152/45CR tykin ominaisuudet ja käyttöperiaatteet kiinnostavat. Lähtönopeus lienee ollut hidas. Oliko suomessa käytössä merimaalikranaatteja noihin vai ammuttiinko perussirpaletta?
Asiaan liittyvä uutinen:
Pienessä saaressa seisova tykki antoi talvisodassa kaikkensa pelastaakseen Suomen – nyt koko kalusto on myynnissä ja hinta tiettävästi maailman hurjin
https://yle.fi/a/3-10257437
J0h1F
Ylipäällikkö
Venäläinen sotalaiva ampui kovia ohjuksia Itämerellä sotaharjoituksissa
Venäjä voisi halutessaan häiritä Suomelle elintärkeitä Itämeren laivayhteyksiä merisotaharjoitusten avulla, arvioi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra.
www.is.fi
Tulipas tässä oheisesta jutusta mieleen, että tämänkaltainen kiusanteko puoltaisi hyvin rannikkotykistön paikkaa ainakin olemassaolonsa puolesta, sillä sopivan pitkäkantamaisilla tykeillä pystyisi tekemään NOTAM:it ja järjestämään tuollaiselle kiusanteolle vastavetona Suomenlahdella rannikkotykistöharjoituksen, joka sulkisi koko kansainvälisen merialueen (ja mikäli Viron kanssa yhteistyössä, niin ihan kokonaan). Tykistön harjoituksella voisi perustella huomattavasti pidempää harjoitusta, kun voisi ampua enemmän kuin ohjuksia ammuttaessa.
Ukrainan valossa kiinteä rannikkotykki vaatii mielellään niin vahvan panssarikuoren, että vaaditaan raskaan ampumatarvikkeen (tykistöohjus, pommi, tykistön kranaatti) täysosuma torniin, että lähiosuma tai "lentävä mopo" ei riitä tuhoamaan tykkiä. Automatisoitu mahdollisimman pienitorninen 155 L/58 tykki (tai jos niin pitkää ei onnistuisi tehdä, L/52; USA:n kokeellinen M1299 on L/58), jossa on ammusvarasto alhaalla ja miehistö alhaalla (nykyisissähän on torneissa) sietää kaikenlaisia onteloammuksiin perustuvia drooneja, ellei epäonnisesti ontelosuihku osu juuri ammusten ollessa latauskoneistossa tai ladatun tykin panoskammioon. Tällaisessa olisi suotavaa olla ehkä joku muutaman laukauksen pikamakasiini nopeaa tulenkäyttöä varten tornissa, joka ladattaisiin vasta kun tulitehtävän valmius käsketään.
Ampumatarvikkeen osalta nykyisen tyyppisen lisäksi (nythän on perävirtausyksiköllä varustettu merimaalikranaatti) joku Copperheadin ja Krasnopolin kaltainen laserosoitukseen hakeutuva rakettiavusteinen merimaalikranaatti: näin osumatarkkuus myös paranisi äärikantamalle ammuttaessa, ja kantamaa myös saataisiin selkeästi lisää. Rakettiavusteisuus ilman älyosuutta heikentää osumatarkkuutta (tai siis lisää keskeishajontaa), joten se ei yksinään olisi mitenkään kauhean hyödyllinen.
Toki kiintoasenteisen tykin sijaan myös itseliikkuva tykki voisi olla, mutta käytännön tehokas kantama heikkenee, jos pitää ampua mantereelta (ellei sitten saariin tehtäisi suojia näille; saarissa ilman suojia ne olisivat alttiina kaikenlaisille pienillekin ampumatarvikkeille). Tällöin tosiaan pitkä L/58 putki ja rakettiavusteinen ampumatarvike, sekä älyavusteinen vaihtoehto myös, tulisi tarpeeseen. Toisaalta L/58 kiintoasenteinen tykkikin voisi olla vähän kauempana, jolloin siihen olisi vaikea iskeä esim. laserosoitukseen ohjautuvilla pommeilla ja ohjuksilla, kun osoitusta ei onnistuisi mereltä suoraan tekemään.
Tykkikalusto puoltaisi paikkaansa myös kansainvälisoikeudellisesti, sillä merisaarronhan pitää olla sellainen, jota tosiasiallisesti kykenee ylläpitämään, jotta siihen liittyviin velvoitteisiin olisi kauppalaivojenkin taivuttava (siis tarkistuksiin alistumiseen). Ohjuskalustolla tuskin kannattaisi ruveta ampumaan jokaista läpimenoa ehkä yrittävää ja tarkistuksia uhmaavaa kauppalaivaa, ja jos näin ei tehtäisi, niin merisaarron velvoitteet kauppalaivoille olisivat pätemättömät. Toki voitaneen argumentoida, että lait vaikenevat Venäjää vastaan sotiessa, mutta se silti aiheuttaisi omat ongelmansa.
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
Sotatalouspäällikkö paljastaa, millaiset varusteet sotilas vähintään saisi tosipaikassa
Kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen kannattaa reserviläistarvikkeiden verovähennysoikeutta.
www.mtvuutiset.fi
Uutena suorituskykynä Suomi on hankkimassa liikkuvia 155 mm:n tykistöaseita rannikkopuolustuksen tarpeisiin, Logistiikkalaitoksen julkistaman tarjouspyynnön mukaan noin 16 kappaletta.
326204-2024 - Competition - TED - Liferay DXP
Finland – Artillery – PARTICIPATION APPLICATION REQUEST, THE ARTILLERY SYSTEM FOR COASTAL DEFENCE
Buyer: Official name: Puolustusvoimien logistiikkalaitos
Procedure
Title: PARTICIPATION APPLICATION REQUEST, THE ARTILLERY SYSTEM FOR COASTAL DEFENCE
Description: The Defence Forces Logistics Command (later referred to as Contracting Entity) requests a participation application regarding The Artillery System in accordance with this participation application request and its appendices. Self-propelled 155 mm artillery system with NATO Joint Ballistic Memorandum of Understand (JBMoU) compatibility ammunition and charge system. The acquired entity will contain 16 artillery systems +/- 4 systems, depending on the funding provided. In addition, options for years 2029-2031 will be requested for 6 systems depending on the quantity to be acquired. The aim of the procurement is to create a mobile artillery capability for coastal defence forces in order to engage vessels in Finnish territorial waters at the littoral area including the archipelago and hostile forces on land. The system shall have a high degree of mobility enabling deployment in the operational environment. The primary operational environment for the system is the Finnish coastal area.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Vähän pystyn ehkä auttamaan. Kyllä, olivat runko ennen 100TK kautta jota sitten 130TK jatkoi/täydensi.
Ei omassa koulutuksessani ollut mitään tuollaista mikä olisi viitannut tuohon ettei tarvittaessa käytettäisi koko patteria oli kalustona 100 tai 130TK (tai molempia) eikä oikeastaan ole varmasti ollut mitään syytä aiemmallakaan kalustolla olla ampumatta kaikella käytettävissä olevalla kalustolla jos sellaiselle tulenkäytölle on tarvetta ja kaikki putket käytettävissä. Tuo toki edellyttää että koko patteri on tulivalmis eikä esim tykkejä huollossa, niitähän ei valmiussyistä kannata pistää koko saarta kerralla remppaan.
Olen melko varma jos sanon että erityisiä merimaalikranaatteja tuskin oli erikseen, sytyttimiä lienee ollut erilaisia mutta itse "perusmurkula" kuori+r-aine lienee sama kaikkialla.
Tästä olisi kiva kuulla enemmän ja jos joku osaa korjata kirjoittamaani niin opin mielelläni uutta.
-TripleX-
Respected Leader
Ruotsi saanut parisen viikkoa sitten jonkin määrän RBS15 Mk. 2 mobiiliohjuslavetteja operatiiviseen käyttöön.
www.naval-technology.com
Sweden advances coastal defence with next-gen robot platform
Sweden FMV has transferred a number of vehicle-based platforms designed for coastal defence to the Swedish Armed Forces.
www.naval-technology.com
Hanki vanha kirja
Lauri Immonen, Kaksi tykkiä. Mantsinsaari talvisodassa.
Kylmä tosiasia on, että kiinteät laitteet oli vanhentuneet jo 1970-luvun lopussa vastapuolen kehityksen takia.Venäläinen sotalaiva ampui kovia ohjuksia Itämerellä sotaharjoituksissa
Venäjä voisi halutessaan häiritä Suomelle elintärkeitä Itämeren laivayhteyksiä merisotaharjoitusten avulla, arvioi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra.
Tulipas tässä oheisesta jutusta mieleen, että tämänkaltainen kiusanteko puoltaisi hyvin rannikkotykistön paikkaa ainakin olemassaolonsa puolesta, sillä sopivan pitkäkantamaisilla tykeillä pystyisi tekemään NOTAM:it ja järjestämään tuollaiselle kiusanteolle vastavetona Suomenlahdella rannikkotykistöharjoituksen, joka sulkisi koko kansainvälisen merialueen (ja mikäli Viron kanssa yhteistyössä, niin ihan kokonaan). Tykistön harjoituksella voisi perustella huomattavasti pidempää harjoitusta, kun voisi ampua enemmän kuin ohjuksia ammuttaessa.
Ukrainan valossa kiinteä rannikkotykki vaatii mielellään niin vahvan panssarikuoren, että vaaditaan raskaan ampumatarvikkeen (tykistöohjus, pommi, tykistön kranaatti) täysosuma torniin, että lähiosuma tai "lentävä mopo" ei riitä tuhoamaan tykkiä. Automatisoitu mahdollisimman pienitorninen 155 L/58 tykki (tai jos niin pitkää ei onnistuisi tehdä, L/52; USA:n kokeellinen M1299 on L/58), jossa on ammusvarasto alhaalla ja miehistö alhaalla (nykyisissähän on torneissa) sietää kaikenlaisia onteloammuksiin perustuvia drooneja, ellei epäonnisesti ontelosuihku osu juuri ammusten ollessa latauskoneistossa tai ladatun tykin panoskammioon. Tällaisessa olisi suotavaa olla ehkä joku muutaman laukauksen pikamakasiini nopeaa tulenkäyttöä varten tornissa, joka ladattaisiin vasta kun tulitehtävän valmius käsketään.
Ampumatarvikkeen osalta nykyisen tyyppisen lisäksi (nythän on perävirtausyksiköllä varustettu merimaalikranaatti) joku Copperheadin ja Krasnopolin kaltainen laserosoitukseen hakeutuva rakettiavusteinen merimaalikranaatti: näin osumatarkkuus myös paranisi äärikantamalle ammuttaessa, ja kantamaa myös saataisiin selkeästi lisää. Rakettiavusteisuus ilman älyosuutta heikentää osumatarkkuutta (tai siis lisää keskeishajontaa), joten se ei yksinään olisi mitenkään kauhean hyödyllinen.
Toki kiintoasenteisen tykin sijaan myös itseliikkuva tykki voisi olla, mutta käytännön tehokas kantama heikkenee, jos pitää ampua mantereelta (ellei sitten saariin tehtäisi suojia näille; saarissa ilman suojia ne olisivat alttiina kaikenlaisille pienillekin ampumatarvikkeille). Tällöin tosiaan pitkä L/58 putki ja rakettiavusteinen ampumatarvike, sekä älyavusteinen vaihtoehto myös, tulisi tarpeeseen. Toisaalta L/58 kiintoasenteinen tykkikin voisi olla vähän kauempana, jolloin siihen olisi vaikea iskeä esim. laserosoitukseen ohjautuvilla pommeilla ja ohjuksilla, kun osoitusta ei onnistuisi mereltä suoraan tekemään.
Tykkikalusto puoltaisi paikkaansa myös kansainvälisoikeudellisesti, sillä merisaarronhan pitää olla sellainen, jota tosiasiallisesti kykenee ylläpitämään, jotta siihen liittyviin velvoitteisiin olisi kauppalaivojenkin taivuttava (siis tarkistuksiin alistumiseen). Ohjuskalustolla tuskin kannattaisi ruveta ampumaan jokaista läpimenoa ehkä yrittävää ja tarkistuksia uhmaavaa kauppalaivaa, ja jos näin ei tehtäisi, niin merisaarron velvoitteet kauppalaivoille olisivat pätemättömät. Toki voitaneen argumentoida, että lait vaikenevat Venäjää vastaan sotiessa, mutta se silti aiheuttaisi omat ongelmansa.
No, olisi ne vetäneet tulta puoleensa, jolloin tärkeämpiin maaleihin olisi riittänyt vähemmän tavaraa.
Nyt Suomi ei tarvitse juuri mitään rannikolle - taistelu tulee tapahtumaan 800 km etelän suunnassa. Ja sen jälkeen sieltä ei ketään tänne saakka tule...