Meritaisteluohjukset ja tykistö

Kontti lähes varmuudella kun eikö jopa se Haminan asennuskin ole enemmän sen tapainen kuin entiset RBS:n pinta-asennukset, jotka olisi enemmän sellaista GTP kaikilla herkuilla jota ajattelit.

Veikkaan, että Scania Gryphus 8x8.
Tutkan kokoiset tosin menisi näköjään myös 6x6:lla.

Scaniaa ostettiin 54 kpl 8x8:na 2019. Toimitukset 20-22 (ja sisälsi lisähankintavarauksen).

2020-21 MB Zetros -hankinta ei taida olla olennainen, sillä ei noin pieneen mahdu.
 
Viimeksi muokattu:
Pisti vain silmään, että tuo ei näytä kustannus- eikä kyllä suorituskykyoptimoidultakaan. Raskas, kallis ja panssaroitu alusta parille ohjukselle?
Ne niitä voi Toyotan takapoksiin virittää. Jossain pitää vetää rajaa, mutta aussit on varmaan halunneet jonkinlaisen suojan miehistölle, ja mahdollisimman pienen vehkeen notta sillä on mahdollista tehdä taktisia kuvioita.
Vai olisiko parempi tyytyä kuorma-autoon ja konttiin, ja jos kyllä, niin monellako akselilla?
Pitkä puikko vaatii kuorkin. 6x6, mutta ovela olisi käyttää kookkaita pakuja ja aiheuttaa hämminkiä vihollisessa, kun tulituksen suorittaa vaikka esim atrian makkarapakettiauto.
 
Ne niitä voi Toyotan takapoksiin virittää. Jossain pitää vetää rajaa, mutta aussit on varmaan halunneet jonkinlaisen suojan miehistölle, ja mahdollisimman pienen vehkeen notta sillä on mahdollista tehdä taktisia kuvioita.

Kyse on ohjusjärjestelmästä, jolla on kantamaa sellaiset parisataa kilometriä. Minun on hieman hankala nähdä "taktisia kuvioita" tai "miehistön suojaa" noissa olosuhteissa - lähtökohtaisesti pitäisi riittää, että pystyy ajamaan siellä missä siviililiikennekin ja että miehistö on suojassa monsuunisateelta. Aussilogiikalla jokainen huollon kuorma-auto ja soppatykin veturikin on panssaroitava.

Pitkä puikko vaatii kuorkin. 6x6, mutta ovela olisi käyttää kookkaita pakuja ja aiheuttaa hämminkiä vihollisessa, kun tulituksen suorittaa vaikka esim atrian makkarapakettiauto.

Taidat olla oikeassa. NSM on Wikipedian mukaan vajaa neljämetrinen, Gabriel puolustusvoimien mukaan 5,5 metrinen. Ei varmaan kävisi aussiviritys meille.
 
Mitäs muuten veikkaatte Gabrielin alustaksi? Onko päästy jo eteenpäin Crotale-Pasi, Giraffe-Pasi ja viesti-Pasi -aikakaudelta?

Järjestelmäalustafilosofia on välillä tuntunut hieman oudolta. 80-luvulla hankitut Giraffet ovat Pasin alustalla, 90-luvulla hankitut kuorma-autoalustalla. Crotale on Pasin alustalla, mutta foorumihuhujen mukaan ei liikkunut tarpeeksi hyvin, ja ASRAD-R onkin sitten kuorma-autoalustalla. 200-sarjalaisia Paseja tilattiin enemmän viesti-/johtamiskäyttöön kuin miehistönkuljetusversioina.

Merivoimat laittoi edistyksellisesti RBS-15:n kuorma-autoalustalle jo 80-luvulla. Laitetaanko vaihtelu virkistää ja teollisuutta pitää tukea -ajatuksella Gabrielit Sisu GTP:n alustalle? Vai olisiko parempi tyytyä kuorma-autoon ja konttiin, ja jos kyllä, niin monellako akselilla?
Neliakselinen Scania on varmaan hyvä veikkaus. Toivottavasti kokonaisuus näyttää mahdollisimman paljon tavanomaiselle kuorma-autolle.

Nuo Pasi-viritykset joita 80-luvulla harrastettiin eivät kai olleet menestyksiä liikkuvuuden tai kustannustenkaan puolesta. Niin Crotale kuin Giraffe 75 olisi ehkä kannattanut laittaa kuorkin kyytiin. Giraffe 100 oli varmaan jo pakko laittaa kokonsa takia.
 
Kyse on ohjusjärjestelmästä, jolla on kantamaa sellaiset parisataa kilometriä. Minun on hieman hankala nähdä "taktisia kuvioita" tai "miehistön suojaa" noissa olosuhteissa - lähtökohtaisesti pitäisi riittää, että pystyy ajamaan siellä missä siviililiikennekin ja että miehistö on suojassa monsuunisateelta. Aussilogiikalla jokainen huollon kuorma-auto ja soppatykin veturikin on panssaroitava.
.
Ehkä siitä on yksinkertaisesti haluttu sotakoneen näköinen ihan markkinointitarkoituksessa?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Ehkä siitä on yksinkertaisesti haluttu sotakoneen näköinen ihan markkinointitarkoituksessa?

Totta! :coffee:

Minuakin ihan hirvittää ajatus, että Gabrielit tulevat tylsännäköisessä merikontissa, joka nostetaan valkoiseksi maalatun Scanian päälle. Mitä minä sitten katselen kosketellessani itseäni?

1653363628400.png
 
Viimeksi muokattu:
Kontti lähes varmuudella kun eikö jopa se Haminan asennuskin ole enemmän sen tapainen kuin entiset RBS:n pinta-asennukset, jotka olisi enemmän sellaista GTP kaikilla herkuilla jota ajattelit.

Veikkaan, että Scania Gryphus 8x8.
Tutkan kokoiset tosin menisi näköjään myös 6x6:lla.

Scaniaa ostettiin 54 kpl 8x8:na 2019. Toimitukset 20-22 (ja sisälsi lisähankintavarauksen).

2020-21 MB Zetros -hankinta ei taida olla olennainen, sillä ei noin pieneen mahdu.

Zetrosta näköjään saisi myös 6x6-akselistolla... Toisaalta Zetros voi olla liian hieno ja kallis käyttötarkoitukseen? Sisu taas voisi tarvita tukiostoja koronan jälkeen... Mutta ehkäpä se on tosiaan Scania, luultavasti jossakin vähemmän hienossa (lue: militarisoidussa) mallissa kuin Gryphus.
 
luultavasti jossakin vähemmän hienossa (lue: militarisoidussa) mallissa kuin Gryphus.
Juu ei oma ajatus perustu muuhun kuin, että Hollanti ostaa hitonmoisen määrän eli tuotantoekonomiaa on (toki siviiliversioilla vasta onkin). Suomi osti tosin itse jotain kai eri mallia vasta sen viiskytä.
 
Zetrosta näköjään saisi myös 6x6-akselistolla... Toisaalta Zetros voi olla liian hieno ja kallis käyttötarkoitukseen? Sisu taas voisi tarvita tukiostoja koronan jälkeen... Mutta ehkäpä se on tosiaan Scania, luultavasti jossakin vähemmän hienossa (lue: militarisoidussa) mallissa kuin Gryphus.
Eikö Pv:llakin ole Zetrosta kuusipyöräisenä?

Minkä vehkeen päällä se uusi vastatykistötutka muuten oli? Oliko kyseessä juurikin Zetros 6x6?
 
Kontti lähes varmuudella kun eikö jopa se Haminan asennuskin ole enemmän sen tapainen kuin entiset RBS:n pinta-asennukset, jotka olisi enemmän sellaista GTP kaikilla herkuilla jota ajattelit.

Veikkaan, että Scania Gryphus 8x8.
Tutkan kokoiset tosin menisi näköjään myös 6x6:lla.

Scaniaa ostettiin 54 kpl 8x8:na 2019. Toimitukset 20-22 (ja sisälsi lisähankintavarauksen).

2020-21 MB Zetros -hankinta ei taida olla olennainen, sillä ei noin pieneen mahdu.
Tuo 54kpl oli vain osittain Scaniaa. Mukana oli myös Mersuja. Scaniaa kuitenkin ostettiin eri versioina ainakin 300kpl joskus 2015 vaiheilla. 6&8-pyöräisiä on näkynyt paitsi perusrahtareina myös ainakin ponttoonikaluston alustoina.
 
Herättelen vanhaa ajatustani uudestaan, eli olisikohan Gabrielin mukana tullut myös valemaaliohjukset?

Yleisesti ottaen merivalloilla ei ehkä ole kamalasti motivaatiota moisten kehittämiseen, koska aluksilla tila on kortilla. Sen sijaan Israelin käytössä voisi olla myös Gabrielin maalaukaisuversio? Jos on, niin siihen saattaisi olla kehitetty myös jotakin simppelimpää ammuttavaa, tyyliin pelkkä ohjuksen kuori, moottori ja hyvin simppeli navigointijärjestelmä. Voi alus tuhlata it-ohjuksensa sitten niihin itse Gabrielien sijaan.

Israelhan on uranuurtaja ilmasta laukaistavien harhautusohjusten kehittämisessä, joten vastaavaa kyvykkyyttä olisi saatettu havitella myös meripuolustuksen saralla...

 
Herättelen vanhaa ajatustani uudestaan, eli olisikohan Gabrielin mukana tullut myös valemaaliohjukset?

Yleisesti ottaen merivalloilla ei ehkä ole kamalasti motivaatiota moisten kehittämiseen, koska aluksilla tila on kortilla. Sen sijaan Israelin käytössä voisi olla myös Gabrielin maalaukaisuversio? Jos on, niin siihen saattaisi olla kehitetty myös jotakin simppelimpää ammuttavaa, tyyliin pelkkä ohjuksen kuori, moottori ja hyvin simppeli navigointijärjestelmä. Voi alus tuhlata it-ohjuksensa sitten niihin itse Gabrielien sijaan.

Israelhan on uranuurtaja ilmasta laukaistavien harhautusohjusten kehittämisessä, joten vastaavaa kyvykkyyttä olisi saatettu havitella myös meripuolustuksen saralla...

En pidä huonona jos tuollaisia olisi mukana.
 

U.S. Air Force has put out new video footage from a test earlier this year of a modified 2,000-pound class GBU-31 Joint Direct Attack Munition, or JDAM, optimized for use as an anti-ship weapon as part of program called Quicksink. The clips, interspersed in the full video below, provide additional views of the bomb's impact from the deck of the target ship Coastal Sea, which was split in half as a result.

quicksink-seeker.jpg


The combination of the new multi-mode seeker and the JDAM tail kit turns the bomb into an all-weather anti-ship weapon. When employed, the weapon uses the tail kit to first glide to the general target area, using coordinates inputted prior to launch from the launch aircraft via onboard sensors or from an off-board sensing platform. Once it approaches the target area, the weapon then shifts to the Quicksink seeker to locate the target ship and determine its speed and heading. The use of an independent seeker system means that weapon could potentially still lock onto the target if it appears within the envelope of the radar and IIR camera, even in a GPS-degraded environment that imposes limits on the initial cueing.

Regardless, the weapon then course corrects onto a trajectory where it hits the water and then detonates near the hull below the waterline. This 'heaves' the ship, breaking it in two or causing otherwise massive damage. Even a near miss would likely result in a 'mission kill' where the ship's systems are disabled to the point that it is no longer combat effective.
 
Täällähän taannoin tuo Draco nostettiin rannikkopuolustuksen kohdalla esiin (taisi olla @Huhta ), että 76 mm laivatykin ajoneuvoasennuksena siihen olisi saatavilla hyvinkin edistyneitä merimaaliammuksia, ja siksi olisi soveltuva niin rannikkopuolustukseen älyampumatarvikkein kuin vanhanaikaisinkin merimaalikranaatein, nimenomaan pienten alusten lisäksi myös laivoja vastaan saturaatiohyökkäyksenä. Lisäksi sillä voisi hoitaa rannikon ilmatorjuntaa ja maahanlaskujen torjuntaa (tulee mieleen mm. se Suursaaren helikopteritukikohta, josta ei paljon edettäisi, jos Dracot olisivat valmiina asemissa).

Merivoimien näkemyksen mukaan kyllä Boforsin 57 mm on riittävä myös ilmatorjuntakäyttöön ja paras kompromissi laivatykiksi. Laivatykkien käyttökohde on sotalaivoissa nykyisellään kuitenkin eri kuin Dracossa olisi.

Kaikin puolin Draco vaikuttaa siltä, että sille kyllä käyttökohteita olisi paljonkin, liekö järjestelmä sitten vain niin kallis, että sitä ei sen takia ole kukaan hankkinut. Vai onko se sotatekninen väliinputoaja, hyvä muttei riittävän optimaalinen ratkaisu mihinkään yksittäiseen käyttötarkoitukseen, jotta sitä olisi mikään maa hankkinut, kun yksittäisiä asejärjestelmiä hankitaan (esim. ilmatorjunta, rannikkojoukkojen tukeminen ja meritorjunta harvoin ovat yhtä asejärjestelmää hankittaessa kaikki arvioitavia ulottuvuuksia).

Jos rannikkotykistö olisi vielä elinvoimainen aselaji ja sillä sen kehittämistä edistäviä upseereita korkeissa asemissa, niin Dracolla voisi olla hyvätkin mahdollisuudet tulla hankituksi, sehän hoitaisi sekä rannikkotykistön vaikuttamistehtävää että sen ilmasuojaa. Merivoimissa rannikkotykistö vain kuitenkin on nokkimisjärjestyksessä viimeisenä, ja käytännössä aselaji on ollut saattohoidossa siitä lähtien, kun se merivoimiin siirrettiin.
Jatkanpa tänne vielä tätä ilmatorjuntaketjussa esittämääni pohdintaa: tuli vain mieleen, että Dracothan voisivat korvata (tai täydentää, riippuen miten 130 53 TK:n käyttöä aiotaan jatkaa) nykyiset tornikanuunat jopa linnakesaarille tarvittaessa siirreltävänä, liikkuvana rannikkotykistönä. Linnakesaarillahan suojattomat, kevyet järjestelmät tai rannikkotykkikäyttöön tarkoitetut vedettävät kenttätykit ovat alttiina ilmauhalle, mutta näille voisi tehdä mm. lentopommin kestäviä suojia linnakesaarille, joissa näitä voisi pitää tarvittaessa silloin, kun ne eivät ole asemissa, mutta ovat kuitenkin valmiudessa saarilla. Maailmanlaajuisestihan on lentotukikohdissa runsaasti kokemusta jopa 1000 kg lentopommeja vastaan suojaavista suojista. Suojat eivät olisi liikkumiskyvyn kannalta välttämättömiä, mutta vahvistaisivat kokonaisratkaisua.

Lisäksi Dracot voisivat hoitaa itsensä suojaamisen siltä nimenomaiselta rannikkopuolustuksen ja rannikkolinnakkeiden pääuhalta, eli ilmauhalta. Sikäli kun niillä on kyky vaikuttaa myös risteilyohjuksiin ja pitkän matkan drooneihin, niin ne olisivat puolustuskyvyttömiä ainoastaan ballistisilta ohjuksilta, mutta niistä varoituksen saatuaan ne voisivat vaihtaa asemaa (ja minun esittämässä ratkaisussani ajaa sinne vahvistettuun suojaan). Dracojen kanssa yhdessä toimiessa myös 130 53 TK:n käyttöikä pidentyisi, sillä Dracot kykenisivät tuomaan sen saman suojan ilmauhkia vastaan myös tornikanuunoille.

Tällä tavalla käytettynä Dracot kykenisivät suojaamaan myös saarten suojissa tehtävilleen liikkuvia ja huoltavia ohjusveneitä ja muuta Merivoimien rannikkotoimintaa ja toimia sotilassatamien ilmatorjunnan apuna, joten ne auttaisivat puolustuksellisesti käytettyinä myös laivastotoimintaa oleellisesti nykyistä rannikkotykistöä tehokkaammin. Lisäksi niitä voisi käyttää itäisellä rantamaalla hyökkäyksellisestikin puolustushaarojen yhteistoiminnassa ja estämässä ja vastahyökkäämässä vihollisen meritoimintaa vastaan sillä alueella.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä tavalla käytettynä Dracot kykenisivät suojaamaan myös saarten suojissa tehtävilleen liikkuvia ja huoltavia ohjusveneitä ja muuta Merivoimien rannikkotoimintaa ja toimia sotilassatamien ilmatorjunnan apuna, joten ne auttaisivat puolustuksellisesti käytettyinä myös laivastotoimintaa oleellisesti nykyistä rannikkotykistöä tehokkaammin. Lisäksi niitä voisi käyttää itäisellä rantamaalla hyökkäyksellisestikin puolustushaarojen yhteistoiminnassa ja estämässä ja vastahyökkäämässä vihollisen meritoimintaa vastaan sillä alueella.
Tämä olisi muuten loistava ajatus. Samalla ne voisi ajaa/nostaa saariin suojaamaan merivoimien aluksia ilmauhalta ja lennokeilta. Ja tuo saturaatiohyökkäyksen mahdollisuus vihollisen laivoja vastaan pitkän kantaman ampumatarvikkeella on kyllä loistava ajatus ylipäätään. Kyseessä on valtavan monikäyttöinen järjestelmä. Jos ja kun vielä laivastossa siirryttäisiin 76mm kaliiberiin tuon 57mm sijasta, niin ammusongelmakin olisi helppo ratkaista, kun kaikki käyttäisivät samaa. Entäs semmoinenkin, että ajaisi Dracon kuljetusalukseen ja ampuisi sieltä vaikka suoraan? Saisi äkkiä ja halvalla sitäkin tulivoimaa käyttöön sinne minne tarvitaan. Ei optimaaliratkaisu toki. Mutta potentiaalia on vaikka ja mihin, mihin 57mm tykeillä ei riitä rahkeet.
 
Tämä olisi muuten loistava ajatus. Samalla ne voisi ajaa/nostaa saariin suojaamaan merivoimien aluksia ilmauhalta ja lennokeilta. Ja tuo saturaatiohyökkäyksen mahdollisuus vihollisen laivoja vastaan pitkän kantaman ampumatarvikkeella on kyllä loistava ajatus ylipäätään. Kyseessä on valtavan monikäyttöinen järjestelmä. Jos ja kun vielä laivastossa siirryttäisiin 76mm kaliiberiin tuon 57mm sijasta, niin ammusongelmakin olisi helppo ratkaista, kun kaikki käyttäisivät samaa. Entäs semmoinenkin, että ajaisi Dracon kuljetusalukseen ja ampuisi sieltä vaikka suoraan? Saisi äkkiä ja halvalla sitäkin tulivoimaa käyttöön sinne minne tarvitaan. Ei optimaaliratkaisu toki. Mutta potentiaalia on vaikka ja mihin, mihin 57mm tykeillä ei riitä rahkeet.
Joku postasi taannoin kuvan tanskalaisesta hinaajasta. Jotain tällaista ilmeisesti tuossa edellä ideoit?

Alsin(2002).jpg
 
Back
Top