Meritorjuntaa

baikal

Supreme Leader
Onhan se hittoa, kun tällainen kaikkien maakrapujen Äiti joutuu aloittamaan merellisen topikin.

Mikä tst-kärki on tuossa Meritorjuntaohjus 06:ssa? Ja ammutaanko sillä periaatteessa kantaman rajoissa mitä tahansa merimaalia?

Jos olen oikein ymmärtänyt, 130-millinen kanuuna on "se" rannikkotykki nykyään. Ammutaanko sillä torjuntaa jaoksella, patterilla vai pstolla?

Miten kauan noin arviolta nykyiset suht kompaktin kokoiset sukellusveneet voivat kököttää "passissa"? Onko mitään kähäkkää keinoa havaita "kököttävää" sukellusvenettä?

Ruotsalaiset vissiin osoittivat jossain yhteisharjoituksissa amerikkalaisille kuinka pysytellään piilossa...pitäneekö paikkansa?
 
baikal kirjoitti:
Mikä tst-kärki on tuossa Meritorjuntaohjus 06:ssa? Ja ammutaanko sillä periaatteessa kantaman rajoissa mitä tahansa merimaalia?

Näyttää normaalilta tandem-ontelolta, ja sillä voi kaiketikin ampua mitä tahansa sopivaa maalia. Ei taida olla panssaritorjuntaohjuksiin pusattu erityisesti merimaaleihin kehitettyä taistelukärkeä.

Miten kauan noin arviolta nykyiset suht kompaktin kokoiset sukellusveneet voivat kököttää "passissa"?

Krouvisti sanottuna niin kauan, kun ilma veneessä ei ole mennyt niin pahaksi että se haittaisi sukellusveneen miehistöä. Paikallaan meren pohjassa möllöttävä vene ei pahemmin akkuvoimaa kuluta, joten ongelmaksi muodostuu se hengitysilma ja tarkemmin sanoen ilmastointi, joka tuottaa meteliä. Suomen rannikkoalueilla ilmastointiakin voi tietty käyttää, koska kareja täynnä oleva murtovesi ei ole mikään paras kuunteluympäristö.

Onko mitään kähäkkää keinoa havaita "kököttävää" sukellusvenettä?

Paras konsti on lentokoneisiin ja hekoihin asennettu MAD, magneettisten poikkeamien paljastamiseen tarkoitettu sensori, joka ei piittaa äänistä vaan siitä rungon raudasta. Venäläisillä ei ole Baltian kylpyammeessa ainuttakaan ei-magneettisesta titaanista valmistettua venettä (itse asiassa en muista onko niitä enää ollenkaan käytössä) ja jopa nykyiset Lada-veneetkin taitavat olla ihan normiteräksestä eikä matalamagneettisesta sellaisesta tehtyjä. MADin ongelmana on sitten se, että sen kantama ei ole mikään suuri (pitää lentää käytännössä kohteen yli) ja se että suomalaisilla noita ei tiettävästi ole...

Kuninkaallinen laivasto on Kuuleman Mukaan(tm) harjoituksissa bongannut sukellusveneitä miinanjahtaajaveneiden pohjaa kuvantavan korkeataajuus-aktiivimittaimen avulla. Kun tietää miltä pohjan pitää näyttää ja sieltä löytyykin yllättäen omituinen sukellusveneen muotoinen mötikkä...

Ruotsalaiset vissiin osoittivat jossain yhteisharjoituksissa amerikkalaisille kuinka pysytellään piilossa...pitäneekö paikkansa?

Saman tarinan olen minäkin kuullut, ja puheiden perusteella kyse on siitä että ruotsalainen Gotland yllätti jenkkien sutokehää vartioineet alukset sen AIP-moottorinsa avulla (ei kuulunut snorkkelin pöhinää merimailien päästä) ja liikkumalla alhaisimmalla mahdollisella ohjailunopeudella.
 
ironside kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Mikä tst-kärki on tuossa Meritorjuntaohjus 06:ssa? Ja ammutaanko sillä periaatteessa kantaman rajoissa mitä tahansa merimaalia?

Näyttää normaalilta tandem-ontelolta, ja sillä voi kaiketikin ampua mitä tahansa sopivaa maalia. Ei taida olla panssaritorjuntaohjuksiin pusattu erityisesti merimaaleihin kehitettyä taistelukärkeä.

En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.
 
Sitäpä minä justiin. Jossain lehdessä olin lukevinani, että juuri tuo vastaava ohjusase on ollut käytössä Irakissa ja Afganistanissakin, eikä ainakaan Afganistanissa ole varmaan tarvetta tyylipuhtaalle panssarilaukaukselle vaan ehkä juuri tuo läpäise-pam-kärki on SE oikea niihin oloihin. Joo, ei se varmaan laivassa hyvää tee, osuipa siihen mikä tahansa ammus, joka tekee reikää kippoon ja särkee paikkoja.

Mikä lie maksimi-etäisyys, jolle voidaan ohjata tuota ohjusta, ei kai ainakaan kuitulankaa voi olla 8000 metriä rullalla siinä vai onko siihen muuta keinoa?
 
baikal kirjoitti:
Mikä lie maksimi-etäisyys, jolle voidaan ohjata tuota ohjusta

Todnäk juuri se valokuidun määrä. Sitten kun piuha loppuu, vaihdetaan fire-and-forget-tilaan ja terminaalivaihe hoidetaan sillä IIR-hakupäällä. Muuta vaihtoehtoa tuohon ei taida olla ilman pirunmoista muutosurakkaa.
 
baikal kirjoitti:
Miten kauan noin arviolta nykyiset suht kompaktin kokoiset sukellusveneet voivat kököttää "passissa"? Onko mitään kähäkkää keinoa havaita "kököttävää" sukellusvenettä?

Ruotsalaiset vissiin osoittivat jossain yhteisharjoituksissa amerikkalaisille kuinka pysytellään piilossa...pitäneekö paikkansa?

Aika kauan varsinkin nuo nykyaikaiset AIP-järjestelmillä varustetut sukellusveneet voivat pysyä veden alla. Esim. ruotsalaisten Gotland-luokan sukellusvene AIP:lla voi kulkea veden alla 5 solmun nopeutta kaksi viikkoa ilman snorkkelia. Saksalaisten Type 212 voi olla kolme viikkoa veden alla ilman snorkkelia. Yleisesti ottaen sukellusveneet ilman AIP:a voivat olla veden alla putkeen muutamia päiviä (alle viikon), AIP:n kanssa useita viikkoja.

Tuo yhteisharjoitusjuttu pitää hyvinkin paikkansa. Ruotsalaiset saivat hyviä lähikuvia Ronald Reaganista (siis tukialuksesta, ei siitä näyttelijäpressasta). Kockums esim. itse mainostaa asiaa (eikä ihme):
http://stockholm.trade.gov.pl/pl/download/file/f,3156
 
baikal kirjoitti:
Jos olen oikein ymmärtänyt, 130-millinen kanuuna on "se" rannikkotykki nykyään. Ammutaanko sillä torjuntaa jaoksella, patterilla vai pstolla?

Tohon taitaa vastaus vielä uupua.

Ko. vehkeillä ammutaan patterilla, ehkä joskus jaoksella. Erikoistapauksissa tykkimenetelmällä.

No, torjuntaa nyt lähinnä patterilla. Ennen 1-3 patterilla..
 
baikal kirjoitti:
Onhan se hittoa, kun tällainen kaikkien maakrapujen Äiti joutuu aloittamaan merellisen topikin.

Mikä tst-kärki on tuossa Meritorjuntaohjus 06:ssa? Ja ammutaanko sillä periaatteessa kantaman rajoissa mitä tahansa merimaalia?

Jos olen oikein ymmärtänyt, 130-millinen kanuuna on "se" rannikkotykki nykyään. Ammutaanko sillä torjuntaa jaoksella, patterilla vai pstolla?

Miten kauan noin arviolta nykyiset suht kompaktin kokoiset sukellusveneet voivat kököttää "passissa"? Onko mitään kähäkkää keinoa havaita "kököttävää" sukellusvenettä?

Ruotsalaiset vissiin osoittivat jossain yhteisharjoituksissa amerikkalaisille kuinka pysytellään piilossa...pitäneekö paikkansa?

Onkohan noihin ohjuksiin saatavissa termobaarista kärkeä? Sen kuvittelisi olevan tehokas, kunhan sen saa kyljestä sisään.
 
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.
 
Hösseli kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.

Muistelen jossain lukeneeni, että ko kärjen rajahdysvoima olisi jotenkin suunnattu sivulle, maksimaalisen läpäisyn sijaan, jolloin saadaan purtilon kylkeen reikä jonka halkaisija olisi jopa kaksi metriä.
 
Pullosorsa kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.

Muistelen jossain lukeneeni, että ko kärjen rajahdysvoima olisi jotenkin suunnattu sivulle, maksimaalisen läpäisyn sijaan, jolloin saadaan purtilon kylkeen reikä jonka halkaisija olisi jopa kaksi metriä.

Voiko noin kevyessä ohjuksessa olla samaa periaatetta kuin isommissa merimaaliohjuksissa, että ohjus menee pelkän liike-energian turvin ensiksi kyljestä sisään ja räjähtää vasta laivan sisällä. Onhan sillä ohjuksella vauhtia varmaan paljon, mutta ei sitä massaa.
 
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.

Muistelen jossain lukeneeni, että ko kärjen rajahdysvoima olisi jotenkin suunnattu sivulle, maksimaalisen läpäisyn sijaan, jolloin saadaan purtilon kylkeen reikä jonka halkaisija olisi jopa kaksi metriä.

Voiko noin kevyessä ohjuksessa olla samaa periaatetta kuin isommissa merimaaliohjuksissa, että ohjus menee pelkän liike-energian turvin ensiksi kyljestä sisään ja räjähtää vasta laivan sisällä. Onhan sillä ohjuksella vauhtia varmaan paljon, mutta ei sitä massaa.

Riippuu varmaan siitä, että kuinka paljon sen pitäisi läpäistä?
 
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.

Muistelen jossain lukeneeni, että ko kärjen rajahdysvoima olisi jotenkin suunnattu sivulle, maksimaalisen läpäisyn sijaan, jolloin saadaan purtilon kylkeen reikä jonka halkaisija olisi jopa kaksi metriä.

Voiko noin kevyessä ohjuksessa olla samaa periaatetta kuin isommissa merimaaliohjuksissa, että ohjus menee pelkän liike-energian turvin ensiksi kyljestä sisään ja räjähtää vasta laivan sisällä. Onhan sillä ohjuksella vauhtia varmaan paljon, mutta ei sitä massaa.

Nopeus sekä läpäisijän poikkipinta-ala ja lujuus lienevät ratkaisevat asiat. Nopeuden kuvittelisi olevan suurin rajoite läpäisyn kannalta. En tiedä noiden nopeudesta, mutta olettaisin sen olevan muutaman sata metriä sekunnissa.

Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja kevyitä maihinnousualuksia, joten läpäisyä tuskin tarvitaan kovin paljoa. Vastassa on korkeintaan muutama sentti peltiä, alumiinia tai lasikuitua.

Sanokaas mikä on paras tehon kannalta laivan sisälle saadun tst-kärjen tapauksessa? Kaikki kärjet samanpainoisia.

-Suuri nopea räjähde
-Suuri termobaarinen räjähde
-Paljon pieniä kattavia sirpaleita
-Vähän suuria läpäiseviä sirpaleita
-Jonkinlainen palopommi. Pieni räjähde ja valkoista fosforia tai vastaavaa.
 
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Pullosorsa kirjoitti:
Hösseli kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
En tiedä, mikä tst-kärki meikäläsissä ohjuksissa on, mutta noihin mainostetaan olevan myös muita kuin pst-kärkiä. Yksi sellainen on Penetration, Blast and Fragmentation (PBF)-kärki joka siis läpäisee kohteen ulkopinnan ja räjähtää vasta sitten. Sellaisen voisi kuvitella olevan hyvä ratkaisu ohutkuorisia aluksia vastaan. Tosin tuskin kaksoisontelokaan kovin hyvää tekee millekään alukselle kun se saadaan vielä tarkasti oikeaan paikkaan.

Kirjallisuudessa on mainittu Rannikko-ohjus 06:ssa olevan käyttötarkoitukseensa "optimoitu" tst-kärki. Todennäköisesti siis jotakin muuta kuin ontelo. Tuo PBF kuulostaisi järkevälle vaihtoehdolle, tuskin siinä ainakaan mitään Suomen erikoistilauksesta värkättyä jytkyä kuskataan.

Muistelen jossain lukeneeni, että ko kärjen rajahdysvoima olisi jotenkin suunnattu sivulle, maksimaalisen läpäisyn sijaan, jolloin saadaan purtilon kylkeen reikä jonka halkaisija olisi jopa kaksi metriä.

Voiko noin kevyessä ohjuksessa olla samaa periaatetta kuin isommissa merimaaliohjuksissa, että ohjus menee pelkän liike-energian turvin ensiksi kyljestä sisään ja räjähtää vasta laivan sisällä. Onhan sillä ohjuksella vauhtia varmaan paljon, mutta ei sitä massaa.

Yksi mahdollisuus on, että tuossa on edelleen se ensimmäinen pieni ontelopanos, joka toimiessaan tekisi reijän kylkeen itse ohjukselle. Pääpanos sitten räjähtää vasta kun ohjus on tunkeutunut riittävän pitkälle kohteeseen. Tuollaista järjestelyä käytetään esim. risteilyohjuksissa kuten Taurus KEPD-350. Saman periaatteen pitäisi varmasti olla toimiva myös pienemmissä ohjuksissa.

Nopeutta Spike-ohjuksissa ei muuten ole kovin paljon, julkisten tietojen mukaan vain n. 150-200 m/s.
 
Trolli kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja ...

Tuskin. Kantama ei taida riittää laskettuihin suojamiinotteisiin asti.

Eli tykistöllä on edelleen merkittävä rooli siinäkin mielessä? Ilmanko 130:n valikoitui tuohon toimeen.
 
baikal kirjoitti:
Trolli kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja ...

Tuskin. Kantama ei taida riittää laskettuihin suojamiinotteisiin asti.

Eli tykistöllä on edelleen merkittävä rooli siinäkin mielessä? Ilmanko 130:n valikoitui tuohon toimeen.

Kyllä. Enää pyöreästi kymmenen vuotta aikaa keksiä vastaus miten tykit korvataan. Pitkä ja lyhyt versio MTO:sta ei vastaa tähän haasteeseen. Ei tekemälläkään.
 
Trolli kirjoitti:
Kyllä. Enää pyöreästi kymmenen vuotta aikaa keksiä vastaus miten tykit korvataan. Pitkä ja lyhyt versio MTO:sta ei vastaa tähän haasteeseen. Ei tekemälläkään.

Wanhan kalun poistaminenhan nostaa aina järjestelmäkokonaisuuden suorituskykyä, joten ei hätää. Ja jos tuosta narahdetaan, niin vedotaan äkilliseen ja yllättävään muutokseen strategisessa toimintaympäristössä tai pieneneviin ikäluokkiin?
 
Hösseli kirjoitti:
Trolli kirjoitti:
Kyllä. Enää pyöreästi kymmenen vuotta aikaa keksiä vastaus miten tykit korvataan. Pitkä ja lyhyt versio MTO:sta ei vastaa tähän haasteeseen. Ei tekemälläkään.

Wanhan kalun poistaminenhan nostaa aina järjestelmäkokonaisuuden suorituskykyä, joten ei hätää. Ja jos tuosta narahdetaan, niin vedotaan äkilliseen ja yllättävään muutokseen strategisessa toimintaympäristössä tai pieneneviin ikäluokkiin?

Haha! Totta. Miksi ei silti lohduta?
 
Back
Top