Meritorjuntaa

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
Trolli kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja ...
Tuskin. Kantama ei taida riittää laskettuihin suojamiinotteisiin asti.
Olen ihan kuvitellut noiden tarkoituksena olevan lähellä rannikkoa olevien väylien ja rantautumispaikkojen raivaamisen estäminen. Eli puolustuksen teho tulisi lähinnä miinoista. Ilman miinoja on vaikea nähdä merkitystä vähäisellä määrällä pieniä ohjuksia.
 

Hejsan

Alokas
BAN
Tämä rannohjus06 eikö rannikkojääkärilläole autoa siihen, sehän painaa helevetisti paljon
 

Hösseli

Kapteeni
Lahjoittaja
Trolli kirjoitti:
Haha! Totta. Miksi ei silti lohduta?
Tarvitset siis uskollesi vahvistusta. Maanpuolustuskurssi voisi hoitaa homman?
 

Trolli

Kersantti
JOKO kirjoitti:
Trolli kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja ...
Tuskin. Kantama ei taida riittää laskettuihin suojamiinotteisiin asti.
Olen ihan kuvitellut noiden tarkoituksena olevan lähellä rannikkoa olevien väylien ja rantautumispaikkojen raivaamisen estäminen. Eli puolustuksen teho tulisi lähinnä miinoista. Ilman miinoja on vaikea nähdä merkitystä vähäisellä määrällä pieniä ohjuksia.
Joo näin on, mutta suojamiinoitteita lasketaan kyllä jo kauemmaskin kuin sisäväylille. Maalla ja merellä miinoittamiseen pätee silti samat lainalaisuudet. Miinoite on melko hyödytön, ellei sitä pystytä tulenkäytöllä valvomaan.

Emme voi tuudittautua siihen, että miinoitetaan vaan sisäväylät ja päästetään hyökkääjä ilmaiseksi iholle. Sisäväylillä puuhasteleva raivaaja on merkkinä siitä, että jossain vuotaa jo pahasti!
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Hejsan kirjoitti:
Tämä rannohjus06 eikö rannikkojääkärilläole autoa siihen, sehän painaa helevetisti paljon
Onhan niille ajoneuvot, traktorit nyt ainakin.
 

peelo

Ylipäällikkö
Rauma-luokalla on ton kevennetty versio. Sama laukaisulaite ja ammus mutta kiinteästi asennettuna eli ASW-600. Venäläinen RBU-1200 löytyy Hämeenmaalta ja Kiislalta sekä tietysti syvyyspommit.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
crane kirjoitti:
Tulipas mieleen tästä 6rXc9FUGfEU[/media] Dynamics ASW-601 ,että minkälaisia sukellusveneiden torjuntajärjestelmiä meillä on?
Tuossa mainittiin, että tuollaisen voisi saada helikopteriinkin. Mitenkähän kätevä se olisi? Ja mikä tärkeämpää, niin olisikos sellainen hankala asentaa meillä käytössä oleviin hekoihin?
 
Last edited by a moderator:

RistoJ

Kapteeni
Trolli kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Trolli kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Toisaalta taas maalit ovat valtaosin raivaajia ja ...
Tuskin. Kantama ei taida riittää laskettuihin suojamiinotteisiin asti.
Eli tykistöllä on edelleen merkittävä rooli siinäkin mielessä? Ilmanko 130:n valikoitui tuohon toimeen.
Kyllä. Enää pyöreästi kymmenen vuotta aikaa keksiä vastaus miten tykit korvataan. Pitkä ja lyhyt versio MTO:sta ei vastaa tähän haasteeseen. Ei tekemälläkään.
Tässä pari mahdollista vaihtoehtoa:
FASGW/ANL: http://www.mbda-systems.com/mbda/site/docs_wsw/fichiers_communs/docs/FASGW-ANL_FIA_June_2010

Spike NLOS: http://www.rafael.co.il/marketing/SIP_STORAGE/FILES/6/1026.pdf

Noista tuo FASGW on raskaampi (n. 100 kg vs. n. 70 kg) ja pidemmälle kantava (n. 40 km vs. 25 km). Se on myös vasta kehityksen alla kun taas Spike NLOS on jo palveluskäytössä. Molemmat olisivat varmasti sopivia nykyisten MTO:n rinnalle. Hinnoista ei ole tietoa, mutta veikkaan että puhutaan muutamasta sadasta tuhannesta per ohjus.

Mahdollinen olisi myös Nimrod:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nimrod_(missile)
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kantaman puolesta nuo varmaan korvaisi rannikkotykistöä, mutta olisi silti sääli menettää se tulivoima minkä RT patteristo kykenee toimittamaan. Niin, ja onhen RT:llä muitakin tehtäviä, kuin vain laivojen ampuminen. Miten muuten tuollainen ohjus muuten hoitaisi tuon hommansa? Eli oletetaan kohde joka kykenee ainakin yrittämään sen ohjuksen ampumista, niin mihin niillä ohjuksilla kannattaisi ekana tähdätä? Laivan komentosillalleko? Tai ehkä johonkin tutka-antenniin ja tuhota kyky ampua takaisin (ne on vissiin tiedossa mikä on mikä?)? Sitten varmaan jossakin järjestyksessä ammutaan myös sitä asetta, ettei kukaan koeta käyttää varatähtäimiä tms. Sitten kansitykit ja ohjukset siinä toivossa, että ne räjähtävät. Kannella olevat kopterit (jos ne siellä sattuu vielä olemaan noin lähellä kohdetta), jotta saadaan aikaan tulipaloja. Mahtaako konehuoneeseen pystyä vaikuttamaan noilla?
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olen miettinyt miten ihmeessä rt ampuu varoituslaukauksen ohjusaseella? Tykki on jotenkin joustavammanoloinen voimannäyttöväline?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
baikal kirjoitti:
Olen miettinyt miten ihmeessä rt ampuu varoituslaukauksen ohjusaseella? Tykki on jotenkin joustavammanoloinen voimannäyttöväline?
Sen pitäisi onnistua noilla edellä mainituilla ohjuksilla, mutta tietenkään ne eivät taida olla asemissa kovinkaan usein kuten nuo tornitykit.
 

RistoJ

Kapteeni
SJ kirjoitti:
Kantaman puolesta nuo varmaan korvaisi rannikkotykistöä, mutta olisi silti sääli menettää se tulivoima minkä RT patteristo kykenee toimittamaan. Niin, ja onhen RT:llä muitakin tehtäviä, kuin vain laivojen ampuminen. Miten muuten tuollainen ohjus muuten hoitaisi tuon hommansa? Eli oletetaan kohde joka kykenee ainakin yrittämään sen ohjuksen ampumista, niin mihin niillä ohjuksilla kannattaisi ekana tähdätä? Laivan komentosillalleko? Tai ehkä johonkin tutka-antenniin ja tuhota kyky ampua takaisin (ne on vissiin tiedossa mikä on mikä?)? Sitten varmaan jossakin järjestyksessä ammutaan myös sitä asetta, ettei kukaan koeta käyttää varatähtäimiä tms. Sitten kansitykit ja ohjukset siinä toivossa, että ne räjähtävät. Kannella olevat kopterit (jos ne siellä sattuu vielä olemaan noin lähellä kohdetta), jotta saadaan aikaan tulipaloja. Mahtaako konehuoneeseen pystyä vaikuttamaan noilla?
Tuollaisissa pienissäkin ohjuksissa on melko suuri tuhovoima maaleissa, joten välttämättä ei tarvitse niin tarkkaan tähdätä. Parhaita esimerkkejä on ehkä Sea Skua-ohjuksen käytöstä, jonka tst-kärki on suunnilleen samaa kokoluokkaa noiden kahden ohjuksen kanssa. Esim. v. 1991 Persianlahden sodassa (Aavikkomyrksy) useita irakilaisia ohjusveneitä, miinanraivajia ja maihinnousualuksia (suurin osa n. 250 - 900 tonnin kokoluokkaa) tuhottiin tai vaurioitettiin pahasti Sea Skua-ohjuksin.

Yleisesti varmasti paras paikka tähdätä olisi laivan komentosilta tienoo, koska siellä päin yleensä on paljon aluksen toimintaan liittyviä järjestelmiä ja henkilöitä. Suurempiin aluksiin sitten joka tapauksessa tarvitaan useampia osumia laivan eri osiin noilla pienemmillä ohjuksilla.
 

RistoJ

Kapteeni
Jotain varmasti menetetään, kun siirrytään yhä enemmän ohjusten käyttöön mutta se lienee väistämätöntä. Kiinteä tykistö on liian helppo maali erityisesti tulevaisuudessa ja toisaalta se on kallista hankkia ja ylläpitää. Liikkuva tykistö on parempi, mutta tarvitaanko varsinaista rannikkotykistöä vai riittäisikö että käytetään tarvittaessa tavallista tykistöä? Varsinaiseen alusten kurmoottamiseen ohjukset ovat kuitenkin aika lailla välttämättömiä. Onnistuuhan se toki tykistölläkin, mutta voi olla haastavaa saada raskaat tykit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ohjukset voidaan siirtää helposti vaikka helikoptereilla tai kuljetusaluksilla melkein minne vain nopeasti.
 

Heikkilä

Luutnantti
RistoJ kirjoitti:
Jotain varmasti menetetään, kun siirrytään yhä enemmän ohjusten käyttöön mutta se lienee väistämätöntä. Kiinteä tykistö on liian helppo maali erityisesti tulevaisuudessa ja toisaalta se on kallista hankkia ja ylläpitää. Liikkuva tykistö on parempi, mutta tarvitaanko varsinaista rannikkotykistöä vai riittäisikö että käytetään tarvittaessa tavallista tykistöä? Varsinaiseen alusten kurmoottamiseen ohjukset ovat kuitenkin aika lailla välttämättömiä. Onnistuuhan se toki tykistölläkin, mutta voi olla haastavaa saada raskaat tykit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ohjukset voidaan siirtää helposti vaikka helikoptereilla tai kuljetusaluksilla melkein minne vain nopeasti.
Ainakin venäläiset ovat tehneet 130mm rannikkokanuunasta panssarihaupitsia muistuttavan mutta 8x8 kuorma-auton (MAZ-543M) alustalle rakennetun liikkuvan version ja erikseen merimaalien ampumiseen tarkoitetun tulenjohtoajoneuvon BR-136. Raskaan rannikkotykistön ei tarvitse olla kiinteää, ja tuollaisella voisi kuvitella asemanvaihtojen olevan melko nopeita.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
RistoJ kirjoitti:
Jotain varmasti menetetään, kun siirrytään yhä enemmän ohjusten käyttöön mutta se lienee väistämätöntä. Kiinteä tykistö on liian helppo maali erityisesti tulevaisuudessa ja toisaalta se on kallista hankkia ja ylläpitää.
Oikeastaan voisi kuvitella että kiinteiden pattereiden ylläpitokulut ovat aika pieniä. Tosin jos joku syrjäinen linnake pidetään koko ajan miehitettynä niin se varmasti tulee kalliiksi. Sinänsä irrelevanttia, kyllähän kiinteän tykistön aika alkaa olla ohi.

Kuvia venäläisestä 130mm tykistä ja ohjuslavetista. Ohjuksena vanha kunnon Styx!



 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mietin vain, että mitenkähän joku PZH-2000 toimisi merimaleja vastaan? Tarvitsisiko se jonkinlaisia modifikaatioita?
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Laskin ja luultavasti viestitys pitäisi päivittää (tykki tarvii jatkuvaa maalitietoa etäisyydenmittaukselta). Edelliseen voisi kenties riittää jopa ihan softapäivitys?
 

Mosuri

Alokas
BAN
SJ kirjoitti:
Mietin vain, että mitenkähän joku PZH-2000 toimisi merimaleja vastaan? Tarvitsisiko se jonkinlaisia modifikaatioita?
Ruotsalaiset ovat kokeilleet ja kuulemma toimii hyvin.

Tosin ruotsissa noi tykistöasiat hoidettiin vähän eri tavalla. Kun rannikkotykistö lakkautettiin alettiin kaikilta tykistöyksiköiltä vaatia kykyä merimaalien ampumiseen.

Saksalaisethan saivat katkeran opetuksen siitä, ettei rannikolle siirretty tykistöpatteri muutu rannikkotykistöksi pelkällä nimen vaihtamisella. Kenttätykistön yksiköillä oli suuria vaikeuksia osua nopeisiin merimaaleihin. Tosin saksalaiset olivat huomanneet ongelmat jo vuonna 1943 sotaharjoitusten ja kovapanosammuntojen yhteydessä. Aika ja kyvyt eivät kuitenkaan riittäneet ongelmien ratkaisemiseen.
 
Top