Meritorjuntaa

Hejsan

Alokas
BAN
No laitan tänne pari kuvia rannikkotykistöstä mitä se ole ennen ja ehkä tänään?

Maps showing the Coastal Artillery Defence positions as of Nov 1917.

The following are a series of Maps showing the Tsarist Russian Coastal Artillery Defence positions located in Estonia and Finland and around St Petersburg as of Nov 1917. It was these positions that formed the basis for the Finnish and Estonian Coastal Defences of 1939.


Map: Russian coastal fortresses in the Gulf of Finland and northern Baltic 1917. Note: At this time Finland and Estonia were still part of Russia. Dots are batteries and arches are approximate firing sectors. (Some battery firing sectors and ranges are unknown, there sectors are drawn based on rough estimates). Range of small caliber cannon and anti-aircraft guns are excluding the map

Åland Archipelago Positions


Fortresses from Hanko to Helsinki


Positions in the Inner Gulf of Finland


The Sea Fortresses of Krepost Sveaborg (guarding Helsinki)


Sea Front islands during WWI. The main fairways are marked, as are the Artillery Batteries.

Armament of the Sea Front Batteries - Outer Line Island Batteries

Pyöräsaari - 2 batteries – 2 x 57/48 Nordenfelt 6 pounder quick fire coast defense gun.
Miessaari – 4 x 152 mm (6") Canet 45 caliber coastal guns. Also land front battery number 115 with 6 x 152 mm (6") 22 caliber guns model 1877 (barrel weight 190 puds) on the Durlacher coastal carriage.
Rysäkari – 4 x 254 mm (10") Durlacher 45 caliber coastal guns.
Katajaluoto – 4 x 254 mm (10") Durlacher 45 caliber coastal guns.
Harmaja - 4 x 152 mm (6") Canet 45 caliber coastal guns.
Kuivasaari - 4 x 254 mm (10") Durlacher 45 caliber coastal guns and 4 x 75 mm anti-aircraft guns
Isosaari – 2 batteries: One of 4 x 254 mm (10") Durlacher 45 caliber coastal guns and one of 4 x 152 mm (6") Canet 45 caliber coastal guns.
Itä-Villinki - 4 x 254 mm (10") Durlacher 45 caliber coastal guns and 4 x 57mm (6 pounder) quick fire Nordenfelt coast defense guns.
Vuosaari, Skatanniemi (unfinished) - 4 x 152 mm (6") Canet 45 caliber coastal guns

Armament of the Sea Front Batteries - Inner Line Island Batteries

There were changes in the armament of the inner line batteries between 1914-1917. Some batteries were disarmed and the guns moved to the land front.
Melkki (later moved to Itäinen Pihlajasaari) – 4 x 75 mm anti-aircraft guns
Itäinen Pihlajasaari – 4 x 75 mm anti-aircraft guns
Harakka – 4 x 152 mm (6") Durlacher 22 caliber gun, model 1877 (barrel weight 190 puds) and 4 x 57mm (6 pounder) quick fire Nordenfelt coast defense guns.
Länsi-Mustasaari – 4 x 280 mm (11") coastal guns (model 1867 or 1877), 4 x 152 mm (6") Durlacher 22 caliber gun, model 1877 (barrel weight 190 puds) and 4 x 57mm (6 pounder) quick fire Nordenfelt coast defense guns.
Kustaanmiekka – 3 x 280 mm (11") coastal guns (model 1867 or 1877) and 4 x 57mm (6 pounder) quick fire Nordenfelt coast defense guns.
Vallisaari - 4 x 280 mm (11") coastal guns (model 1867 or 1877) and 4 x 57mm (6 pounder) quick fire Nordenfelt coast defense guns.
Kuninkaansaari 4 x 280 mm (11") coastal mortars, model 1877.
Santahamina – 2 Batteries, each of 4 x 152 mm (6") Durlacher 22 caliber gun, model 1877 (barrel weight 190 puds).
Vasikkasaari - 75 mm anti aircraft battery

http://www.alternatehistory.com/discussion/showthread.php?t=185434&page=6
 

pjort

Alikersantti
Olettaisin siis ihan mutu-pohjalla että tämä ajatus ammutaan alas samalla syyllä kuin mun aivoitukseni "mustista" rantaväylien saarissa. Pitää osua perhanan hyvin että saat P A N G-efektin aikaiseksi aluksessa. Panssarintorjuntaan on "kivoja" paukkuja mutta alusten torjuntaan tarvitaan kunnon paine! Katsokaa netistä kuvia kun sota-alus upottaa somalimerirosvoaluksia. Ei riitä 1-2 osumaa, saa pruutata ihan tosissaan!
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
pjort kirjoitti:
Olettaisin siis ihan mutu-pohjalla että tämä ajatus ammutaan alas samalla syyllä kuin mun aivoitukseni "mustista" rantaväylien saarissa. Pitää osua perhanan hyvin että saat P A N G-efektin aikaiseksi aluksessa. Panssarintorjuntaan on "kivoja" paukkuja mutta alusten torjuntaan tarvitaan kunnon paine! Katsokaa netistä kuvia kun sota-alus upottaa somalimerirosvoaluksia. Ei riitä 1-2 osumaa, saa pruutata ihan tosissaan!
Ampuma harjoituksissakin laivan upottamiseen tarvitaan toisinaan satoja laivatykin laukauksia vielä senkin jälkeen kun siihen on osuttu muutamalla ohjuksella ja lentopommilla(joskin laiva olisi voinut upota jo ekasta osumasta, se vaan vie aikaa). Tästä syystä laivojen harvoin odotetaan uppoavan samantien, vaan päämääränä on laivan toimintakyvyttömäksi tekeminen. Tämä taas tapahtuu parilla kranaatilla tai yhdellä ohjuksella/miinalla.

Joku somalivene taas saattaa kellua vielä vedellä täyttymisen jälkeenkin.

En tiedä mikä pointti sinulla oli, mutta ehkä sinua lohduttaa tieto, että vedettävät rannikkotykit ampuu yhtä maalia patteriston voimin (18 putkea) ja kerralla ammutaan 3 laukausta. Maali on tiettävästi liikkuva maali (nopeudella ei ole kuulemma käytännön merkitystä) ja sillä on kokoa 3x5 metriä (Nopeus ei tosiaankaan auta, kun maalit ovat yleensä sen 10 kertaa pitempiä kuin tuo maali on leveä) . Tuohon maaliin kuulemma saadaan osumia yleensä jo ensimmäisellä yrittämällä (siis kolmen sarjalla) ja aina voi ampua uudelleen.
 

juhapar

Kenraali
Nykyään pienemmät paatit eivät mahda enää mitään "panssarilaivoja" enää olla, vaan satakolmikymppisen hersy-kranaatti tekee paatista taistelukelvottoman. Ja kranaattia on paljon huonompi häiritä tai torjua kuin MTO:ta.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
juhapar kirjoitti:
Nykyään pienemmät paatit eivät mahda enää mitään "panssarilaivoja" enää olla, vaan satakolmikymppisen hersy-kranaatti tekee paatista taistelukelvottoman. Ja kranaattia on paljon huonompi häiritä tai torjua kuin MTO:ta.
Noissa ampumaharjoituksissa on yleensä ollut kyse hävittäjä luokan aluksista. Muutama Hersy epäilemättä hoitaa kyllä tutkat ja muun suojaamattoman kaman.
 

juhapar

Kenraali
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Nykyään pienemmät paatit eivät mahda enää mitään "panssarilaivoja" enää olla, vaan satakolmikymppisen hersy-kranaatti tekee paatista taistelukelvottoman. Ja kranaattia on paljon huonompi häiritä tai torjua kuin MTO:ta.
Noissa ampumaharjoituksissa on yleensä ollut kyse hävittäjä luokan aluksista. Muutama Hersy epäilemättä hoitaa kyllä tutkat ja muun suojaamattoman kaman.
Juu, tätä tarkoitin. Ja ilman niitä paatti on tosiaan taistelukelvoton, vaikkei uponnut olekaan.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Nykyään pienemmät paatit eivät mahda enää mitään "panssarilaivoja" enää olla, vaan satakolmikymppisen hersy-kranaatti tekee paatista taistelukelvottoman. Ja kranaattia on paljon huonompi häiritä tai torjua kuin MTO:ta.
Noissa ampumaharjoituksissa on yleensä ollut kyse hävittäjä luokan aluksista. Muutama Hersy epäilemättä hoitaa kyllä tutkat ja muun suojaamattoman kaman.
Juu, tätä tarkoitin. Ja ilman niitä paatti on tosiaan taistelukelvoton, vaikkei uponnut olekaan.
No, ainakin siinä määrin, että maalia voi vaihtaa. Ellei maali ole miehistönkuljetusalus, jolloin sen pääsy rantaan pitää vissiin estää pahimmalla tavalla. Olettaen, että sellainen koskaan tulee RT:n kantamalle.
 

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Nykyään pienemmät paatit eivät mahda enää mitään "panssarilaivoja" enää olla, vaan satakolmikymppisen hersy-kranaatti tekee paatista taistelukelvottoman. Ja kranaattia on paljon huonompi häiritä tai torjua kuin MTO:ta.
Noissa ampumaharjoituksissa on yleensä ollut kyse hävittäjä luokan aluksista. Muutama Hersy epäilemättä hoitaa kyllä tutkat ja muun suojaamattoman kaman.
Juu, tätä tarkoitin. Ja ilman niitä paatti on tosiaan taistelukelvoton, vaikkei uponnut olekaan.
Ja parhaassa tapauksessa tähän ei tarvita kuin yksi osuma oikeaan paikkaan.....
 

pjort

Alikersantti
SJ kirjoitti (jostain syystä ei suora lainaus toimi)
En tiedä mikä pointti sinulla oli, mutta ehkä sinua lohduttaa tieto, että vedettävät rannikkotykit ampuu yhtä maalia patteriston voimin (18 putkea) ja kerralla ammutaan 3 laukausta. Maali on tiettävästi liikkuva maali (nopeudella ei ole kuulemma käytännön merkitystä) ja sillä on kokoa 3x5 metriä (Nopeus ei tosiaankaan auta, kun maalit ovat yleensä sen 10 kertaa pitempiä kuin tuo maali on leveä) . Tuohon maaliin kuulemma saadaan osumia yleensä jo ensimmäisellä yrittämällä (siis kolmen sarjalla) ja aina voi ampua uudelleen.

Pointtini oli se että rannikkotykistön ammuksella saa saa huomattavasti enemmän ikävää aikaiseksi kuin kuorma-ammuksella. TOSIN en ottanut huomioon sitä että kuorma-ammuksella voi vaikuttaa tulenjohtotutkan toimivuuteen...

Paljonko meillä on vielä vedettäviä rannikkotykkejä? Riittääkö ne edes yhden kirkonkylän (=hesa) suojaamiseen? Ei tarvi tässä kertoa... ;-)
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
En tiedä, eikös julkisissa lähteissä vikuutella 7 pston olemassaoloa.....hyvä kysymys on kaiketi se, että ilman ihmeitä noiden tykkien ja ammuksen elinkaari rupeaa olemaan finnkaputtsera alle kymmenen vuoden sisällä.....korvaava systeemi????
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tämä nyt ei ole välttämättä uusi aihe, mutta mitä saisi aikaan, jos annettaisiin rannikkotykistölle käyttöön ne T-55M:n alikali ammukset, joita epäilemättä vielä jossakin varastossa on? Tottahan se on, että laivaan tulisi vain reikä, mutta se reikä olisi laivan läpi useimmista suunnista ammuttaessa. Ja uskoisimpa vielä, että niitä reikiä tulee laivaan silloinkin kun etäisyys arvioitiin väärin ja ammus jää hieman lyhyeksi, ammus nimittäin ei räjähdä tai kimpoa, vaan jatkaa matkaa vedessäkin. Erityisen lystiä voisi olla, kun ammuttaisiin laivaa suoraan sen pituussuunnassa, saisi tietää, että meneekö tuollainen ammus laivan läpi siinä suunnassa.
 

juhapar

Kenraali
SJ kirjoitti:
Tämä nyt ei ole välttämättä uusi aihe, mutta mitä saisi aikaan, jos annettaisiin rannikkotykistölle käyttöön ne T-55M:n alikali ammukset, joita epäilemättä vielä jossakin varastossa on? Tottahan se on, että laivaan tulisi vain reikä, mutta se reikä olisi laivan läpi useimmista suunnista ammuttaessa. Ja uskoisimpa vielä, että niitä reikiä tulee laivaan silloinkin kun etäisyys arvioitiin väärin ja ammus jää hieman lyhyeksi, ammus nimittäin ei räjähdä tai kimpoa, vaan jatkaa matkaa vedessäkin. Erityisen lystiä voisi olla, kun ammuttaisiin laivaa suoraan sen pituussuunnassa, saisi tietää, että meneekö tuollainen ammus laivan läpi siinä suunnassa.
Arvailua: käypi niin kuin argentiinalaisilla Malvinaksen rantamilla, kun "tyhmä" pommi ei syystä tai toisesta kukkunut vaan kahlasi läpi brittipaatin. Tuli reikä läpi paatin ja jotain särkyi, mutta ei suurempaa vahinkoa paatille.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tämä nyt ei ole välttämättä uusi aihe, mutta mitä saisi aikaan, jos annettaisiin rannikkotykistölle käyttöön ne T-55M:n alikali ammukset, joita epäilemättä vielä jossakin varastossa on? Tottahan se on, että laivaan tulisi vain reikä, mutta se reikä olisi laivan läpi useimmista suunnista ammuttaessa. Ja uskoisimpa vielä, että niitä reikiä tulee laivaan silloinkin kun etäisyys arvioitiin väärin ja ammus jää hieman lyhyeksi, ammus nimittäin ei räjähdä tai kimpoa, vaan jatkaa matkaa vedessäkin. Erityisen lystiä voisi olla, kun ammuttaisiin laivaa suoraan sen pituussuunnassa, saisi tietää, että meneekö tuollainen ammus laivan läpi siinä suunnassa.
Arvailua: käypi niin kuin argentiinalaisilla Malvinaksen rantamilla, kun "tyhmä" pommi ei syystä tai toisesta kukkunut vaan kahlasi läpi brittipaatin. Tuli reikä läpi paatin ja jotain särkyi, mutta ei suurempaa vahinkoa paatille.
Sillä erolla, että nyt ei olla tekemässä matalahyökkäyksiä A-4:lla vaan jatkamassa niiden tornitykkien kantamaa. Tulokset jää pieniksi kummassakin tapauksessa, mutta jälkimmäisessä tapauksessa vaaraan ei joudu mitään tai ketään, joka ei olisi jo vaaran alla muutenkin.
 

Mosuri

Alokas
BAN
SJ kirjoitti:
Tämä nyt ei ole välttämättä uusi aihe, mutta mitä saisi aikaan, jos annettaisiin rannikkotykistölle käyttöön ne T-55M:n alikali ammukset, joita epäilemättä vielä jossakin varastossa on? Tottahan se on, että laivaan tulisi vain reikä, mutta se reikä olisi laivan läpi useimmista suunnista ammuttaessa. Ja uskoisimpa vielä, että niitä reikiä tulee laivaan silloinkin kun etäisyys arvioitiin väärin ja ammus jää hieman lyhyeksi, ammus nimittäin ei räjähdä tai kimpoa, vaan jatkaa matkaa vedessäkin. Erityisen lystiä voisi olla, kun ammuttaisiin laivaa suoraan sen pituussuunnassa, saisi tietää, että meneekö tuollainen ammus laivan läpi siinä suunnassa.
Eikös nuo satamilliset tornit ole jo padassa tai museoitu? Kun 130 millisillä tornitykeilläkin tulee poisto eteen 202?. Muutenkin tuo rannikkotykistön kehittäminen on vähän heikohkoa kun sitä saaristo-olosuhteisiin soveltuvaa 30-40 kilometriä kantavaa meritorjuntaohjusta ei ole markkinoille kuulunut.

Rannikkotykistön merivoimiin liittämisen jälkeen on hankittu peräti pari komppaniaa väylätorjuntaan sopivia ohjuksia. Linnakkeilla on toiminta ajettu alas ja liikkuvat patteritkin ovat pitkälti muutaneet kiinaan jalostettuna teräksenä. Rannikkojääkäreitä sentään koulutetaan mutta senkin teho kärsii kun RT:n ei pysty antamaan tulitukea. Tulevaisuudessa on tarkoitus sitten sijoittaa ihan tavallista tykistöä saaristoon. Ympyrä odottaa sulkeutumista sitten jonkun "amfibiotykistön" muodossa.

Vielä 90-luvulla merivoimilla oli varastoissa mm. vanhoja pst-tykkejä joita oli tarkoitus siirtää saariin mm. miinoitettuja väyliä vahtimaan. Nekin aseet ovat menneet pataan a-tarvikkeen mentyä huonoksi. Ei maailman tärkein tehtävä, mutta kyllä sellainen raivaajan komentosillalle singahtava 37 millin sirpalekranaatti on ihan kiva yllätys. Perinteinen vastaushan on ollut ettei suomessa mitään suorasuuntausaseita tarvita kun "krh-hoitaa". Väittäisin kuitenkin, että juuri tässä erikoisolosuhde kumoaa toisen erikoisolosuhteen. Toki tuohon käyttöön olisi voinut säästää vaikka AGS-17 kranaattikonekiväärit, mutta ehkä ne oli parempi stenata kuin jättää yli kolmekymppisten saaristotaistelijoiden väijytysaseiksi?
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mosuri kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tämä nyt ei ole välttämättä uusi aihe, mutta mitä saisi aikaan, jos annettaisiin rannikkotykistölle käyttöön ne T-55M:n alikali ammukset, joita epäilemättä vielä jossakin varastossa on? Tottahan se on, että laivaan tulisi vain reikä, mutta se reikä olisi laivan läpi useimmista suunnista ammuttaessa. Ja uskoisimpa vielä, että niitä reikiä tulee laivaan silloinkin kun etäisyys arvioitiin väärin ja ammus jää hieman lyhyeksi, ammus nimittäin ei räjähdä tai kimpoa, vaan jatkaa matkaa vedessäkin. Erityisen lystiä voisi olla, kun ammuttaisiin laivaa suoraan sen pituussuunnassa, saisi tietää, että meneekö tuollainen ammus laivan läpi siinä suunnassa.
Eikös nuo satamilliset tornit ole jo padassa tai museoitu? Kun 130 millisillä tornitykeilläkin tulee poisto eteen 202?. Muutenkin tuo rannikkotykistön kehittäminen on vähän heikohkoa kun sitä saaristo-olosuhteisiin soveltuvaa 30-40 kilometriä kantavaa meritorjuntaohjusta ei ole markkinoille kuulunut.
Olin siinä uskossa, että osa niistä on vielä käytössä. Tämä siis siksi, että olivat sopivalla paikalla.
 

hessukessu

Kenraali
Lahjoittaja
Tyhmä kysymys, mutta eikö automatiikka/robottitekniikka voisi mahdollistaa rannikkolinnakkeiden tykkien jne. turvallisen käytön jatkossakin? Jos vihulainen tuhoaa täsmäaseilla ne tykit, niin so what, eipä mennyt hukkaan kuin etäkäyttölaitteet, omat tappiot ovat minimaaliset.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
hessukessu kirjoitti:
Tyhmä kysymys, mutta eikö automatiikka/robottitekniikka voisi mahdollistaa rannikkolinnakkeiden tykkien jne. turvallisen käytön jatkossakin? Jos vihulainen tuhoaa täsmäaseilla ne tykit, niin so what, eipä mennyt hukkaan kuin etäkäyttölaitteet, omat tappiot ovat minimaaliset.
Hyökkääjän erikoisjoukot kävisivät ottamassa pariston pois ropotista?
 

Pullosorsa

Luutnantti
baikal kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Tyhmä kysymys, mutta eikö automatiikka/robottitekniikka voisi mahdollistaa rannikkolinnakkeiden tykkien jne. turvallisen käytön jatkossakin? Jos vihulainen tuhoaa täsmäaseilla ne tykit, niin so what, eipä mennyt hukkaan kuin etäkäyttölaitteet, omat tappiot ovat minimaaliset.
Hyökkääjän erikoisjoukot kävisivät ottamassa pariston pois ropotista?
Voitaisiin siirtää ne ABC:n kahviossa notkuvat taistelijat ropotin lähistölle vahtiin. Vielä kun otettaisiin käyttöön poliisin, tielaitoksen yms miljoonat valvontakamerat, ei erikoisjoukot pääsisi yllättämään. Samoja kameroita voisi käännellä sojottamaan vähän eri suuntiin, jos se omien kansalaisten vahtiminen ei ole prioriteetti listassa ekana, jolloin ropotti taistelijat voisivat myös niiden kuvaa hyödyntää. Samasta tarkkailu/taistelukeskuksesta voisi muutama ropottitaistelija käytellä useita ropottitykkejä ym, jolloin reservi ja putjetti voitaisiin jälleen hyvin perustellusti vähintäänkin puolittaa...
 
Top