Merivoimat havainnut vedenalaisen kohteen Helsingin edustalla

Eikö Ranskalla aiemmin ollut Pluton-ydinkärkiohjukset viimeisenä hätävarana pysäyttämään panssarivyöry ennen Ranskan rajaa. En tiedä mitä saksalaiset pitivät tuosta toimintamallista mutta jotain niillä ohjuksilla kaiketi oli ajateltu tehdä. Plutonin kantama oli siis jossain sadan kilometrin hivakoilla ja niitä oli muutama kymmenen kappaletta. Vähän niin kuin omille varpailleen pudottaisi...

Missä määrin Ranska halusi varmistaa sen, että Saksa ei jossain vaiheessa vahvistuessaan jatka entisiä ja jo koettuja aktiviteettejaan? Ranska oli varsin pitkään epäluuloinen, erityisen epäluuloiseksi se tuli, kun Usa aloitti Sakun varustamisen. Okei, neukkuja vastaan, mutta ranskisten kokemukset olivat tylyjä, mitä tuli sakuihin. Luottamus ei varmasti ollut korkea. Kannattaa huomata, miten Ranskan ydinohjelma mirnautuu sen kanssa, miten sakua pantiin taas sotakuntoon. Yhtälailla se Pluton olisi rikkonut sakuvaununkin.....
 
Missä määrin Ranska halusi varmistaa sen, että Saksa ei jossain vaiheessa vahvistuessaan jatka entisiä ja jo koettuja aktiviteettejaan? Ranska oli varsin pitkään epäluuloinen, erityisen epäluuloiseksi se tuli, kun Usa aloitti Sakun varustamisen. Okei, neukkuja vastaan, mutta ranskisten kokemukset olivat tylyjä, mitä tuli sakuihin. Luottamus ei varmasti ollut korkea. Kannattaa huomata, miten Ranskan ydinohjelma mirnautuu sen kanssa, miten sakua pantiin taas sotakuntoon. Yhtälailla se Pluton olisi rikkonut sakuvaununkin.....

Totta varmasti tuokin ja tulihan tilalle sitten pidempivartinen Hades kun olot vähän vakiintuivat. Tai ainakin piti tulla. En ole ihan varma ehtikö Hades koskaan kunnolla riviin saakka? Wikistä voisi vilkaista mutta varmaan joku täälläkin osaa sen kertoa.
 
Materiaalivarastot ovat kyllä lähellä surkuhupaa jopa suurimpien eurooppalaisten valtioiden osalta. Saksassa ja Ranskassa on herätty siihen, että jopa ne suorituskyvyn kannalta kriittisimmät artikkelit ovat pitkässä kuusessa. Pitkä kuusi tarkoittaa sitä, että esim. pst-ohjusten tuottaminen sotaan tarvittavia lukumääriä tarkoittaa 6 kk ja plus. Kopterien osia, joitain kriittisimpiä artikkeleja...sama saundi. Kertasinkoja ruotsalaiset ja norjalaiset lupaavat toimittaa tilauksesta 6-12 kk. Tämä siis rauhan aikana. No. Entäs sodan aikana, kun foorumin jatkuvasti framille koroittama tsiljoonien panssarien hyöky täyttää keski-euroopan pellot. Kenet varustetaan ensin? Suomi vai Saksa? Puola? Itävalta? Silmät auki nyt.

Ja lähde oli?

6kk toimitusajassa ei tarkoita mitään muuta kuin että näin syvimmän rauhan aikana tuon suuruisen tilauksen valmistamiseen tarvittava kapasiteetti löytyy arviolta kuuden kuukauden sisällä muiden tilausten lomasta. Kriisiaikana sotaväen tilaukset menevät luonnollisesti kaiken muun ohi ja se tuotantokapasiteettikin kasvaa potenssiin n kun kaikki etukäteen kartoitetut ja suunnitellut alihankkijat ja komponenttitoimittajat otetaan käyttöön.

Ei Suomi ole ainoa maa maailmassa jolla on varmuusvarastoja kriisiaikojen varalle. USA:lla on vielä muistissa ensimmäisen maailmansodan jälkeiset kalustonhävittämisorgiat joiden seurauksena USA tuli yllätetyksi ns. paljas kalu kourassa kun kaikkien idealistien hämmästykseksi eka maailmansota ei jäänytkään viimeiseksi. Niinpä siellä aktiivipalveluksesta poistunut mutta muuten käyttökelpoinen materiaali pistetään visusti talteen pahan päivän varalle. Enkä usko Länsi-Euroopan armeijoidenkaan elävän kädestä suuhun päivittäisten tilausten varassa.

amarg-davis-monthan-afb-a10-thunderbolts-storage.jpg


Eli jos isoon pilliin vihelletään niin silloin loppuu siviilitavaran sorvaaminen niiltä firmoilta toimitusketjuineen joiden tehtävänä on valmistaa sotimiseen tarvittavaa tavaraa.
 
Ydinaseiden alkuvuosina suunniteltiin mm. ydinräjähteellä aseistettua ilmatorjuntaohjusta. Ajatuksena hirtehisen hymyilyttävä: Kaupunki tuhoutuu ydinräjähdyksessä jolla estetään vihollisen ydinpommittajaa pudottamasta kaupunkiin kaupungin tuhoamiseen tarkoitettua ydinräjähdettä...

Eipä tainnut jäädä pelkästään suunnitelun asteelle:
http://en.wikipedia.org/wiki/MIM-14_Nike_Hercules

Sinällään tuollainen 2Kt räjäytys 10km+ korkeudessa ei kyllä kaupunkia tuhoa. Vertailukohtaa tuollaiselle skenariolle voi hakea operaatio Plumbbob:sta ( http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Plumbbob ) jossa vastaavankokoinen räjäytys tehtiin kai jossain 20000 jalan korkeudessa samalla kun alapuolella oli kuvaja(t) kuvaamassa.
 
Nou hätä mr. Baikal. Würth toimittaa materiaalia jo rauhan aikana helvetillisellä hinnalla ja lupaa toimittaa materiaalin myös mahdolliden sotatilanteen vallitessa.
Maailman kalleimmat takuut kyseessä ja kaikki tuntemani hankkijat ostavat kulutustarvikkeet ohi sopimuksen halvemmalla, koska tietävät että jokaisen veronmaksajan
rahoja tässä poltetaan.
 
Ja lähde oli?

6kk toimitusajassa ei tarkoita mitään muuta kuin että näin syvimmän rauhan aikana tuon suuruisen tilauksen valmistamiseen tarvittava kapasiteetti löytyy arviolta kuuden kuukauden sisällä muiden tilausten lomasta. Kriisiaikana sotaväen tilaukset menevät luonnollisesti kaiken muun ohi ja se tuotantokapasiteettikin kasvaa potenssiin n kun kaikki etukäteen kartoitetut ja suunnitellut alihankkijat ja komponenttitoimittajat otetaan käyttöön.

Ei Suomi ole ainoa maa maailmassa jolla on varmuusvarastoja kriisiaikojen varalle. USA:lla on vielä muistissa ensimmäisen maailmansodan jälkeiset kalustonhävittämisorgiat joiden seurauksena USA tuli yllätetyksi ns. paljas kalu kourassa kun kaikkien idealistien hämmästykseksi eka maailmansota ei jäänytkään viimeiseksi. Niinpä siellä aktiivipalveluksesta poistunut mutta muuten käyttökelpoinen materiaali pistetään visusti talteen pahan päivän varalle. Enkä usko Länsi-Euroopan armeijoidenkaan elävän kädestä suuhun päivittäisten tilausten varassa.

amarg-davis-monthan-afb-a10-thunderbolts-storage.jpg


Eli jos isoon pilliin vihelletään niin silloin loppuu siviilitavaran sorvaaminen niiltä firmoilta toimitusketjuineen joiden tehtävänä on valmistaa sotimiseen tarvittavaa tavaraa.

Mietitäänpä hieman noita boldattuja kohtia.

Onko tuota pilliin viheltämistä harjoiteltu? Tietävätkö noiden firmojen työntekijät, mitä tehdä, kun viserrys kuuluu? Kuka johtaa toimintaa viserryksen jälkeen? Miten toimii noiden firmojen rahoitus? Kuka vastaa noiden firmojen veloista? Mihin lainsäädäntöön rahoitus ja velkojen uudelleenjärjestely perustuu? Miten noiden firmojen logistiikka järjestetään uudelleen? Mistä saadaan tarvittavat tuotantokapasiteetti nostamaan tuotanto potenssiin N?

Tässä nopean toiminnan teollisuuden uudelleen organisoimisessa on todella paljon avoimia kysymyksiä.

Johannes
 


Muiden itämeren maiden kuten Tanskan, Saksan, Puolan, Liettuan, Latvian, Viron, Suomen ja Ruotsin laivaston alusto pitänee varmaankin laskea yhteen. Ettei niitä pitäne vertailla erikseen.

Venäjän itämeren laivasto edustaa historiallista Neuvostoliitossa tehtyä aitoa neukkutavaraa.

https://ru.wikipedia.org/wiki

Jos haluaa kirjoitella Venäjän itämeren laivastosta voisi varmaan aluksi ottaa yhteyttä telakalle. Telakka kertoo ihan nettisivuillaan missä vaiheessa heidän rakentamansa uudenkarheat laivastolle menevät alukset ovat.

http://www.oaoosk.ru/
 
Viimeksi muokattu:
Mietitäänpä hieman noita boldattuja kohtia.

Onko tuota pilliin viheltämistä harjoiteltu?

Suomessa on ja hemmetin vaikea minun on omahyväisesti kuvitella Suomen olevan ainoa maa maailmassa jolla on toteuttamisvalmiiksi suunnitelmiksi asti jalostetut skenaariot erilaisten kriisiaikojen varalle.

Tietävätkö noiden firmojen työntekijät, mitä tehdä, kun viserrys kuuluu? Kuka johtaa toimintaa viserryksen jälkeen?

Ne tietävät kenen tarvitsee tietää. Sen kaverin joka kuskaa trukilla aihiopaletteja koneistuskeskukselle ja venttiilinrunkoja kokoonpanoon ei välttämättä tarvitse tietää että kriisiaikana niistä teräksenpaloista syntyy esimerkiksi konekiväärin lukonkehyksiä.

Jos sinun ressukirjeessäsi sanotaan että sijoituspaikkasi sodan sattuessa on työpaikkasi ei välttämättä tarkoita sitä että duunisi jatkuu business as usual vaan saatat huomata olevasi tornin palveluksessa vaikka et rynkkyä saakaan.

Miten toimii noiden firmojen rahoitus? Kuka vastaa noiden firmojen veloista?

Onko sopimusoikeudellinen termi "Force Majeure" tuttu? Siinä vaiheessa kun näyttää todennäköiseltä että kohta porukkaa kylmenee tuhansien parteissa niin joku rahoitussuunnitelma on aika triviaali itkunaihe. Katsotaan sitten kun savu on hälvennyt ja ruumiit haudattu, kuka maksaa laskut ja miten loppusumma jaetaan eri osapuolten kesken.

Mihin lainsäädäntöön rahoitus ja velkojen uudelleenjärjestely perustuu?

Jokaisella maalla on omat poikkeusajan lainsäädäntönsä joka osittain korvaa rauhan ajan lainsäädännön. Tyypillisesti tämä kriisiajan lakipaketti sisältää viranomaisten toimivaltuuksien huomattavan laajentamisen, rikosoikeudellisten seuraamusten kiristymisen, joissain maissa myös kuolemanrangaistuksen käyttöönoton sekä määräykset yksityisomisteisten resurssien ottamisesta valtion hallintaan.

Suomessa tämä lakipaketit kulkevat nimillä valmiuslaki ja puolustustilalaki.

Miten noiden firmojen logistiikka järjestetään uudelleen? Mistä saadaan tarvittavat tuotantokapasiteetti nostamaan tuotanto potenssiin N?

Ei niitten logistiikkaa hirveästi tarvitse uudelleen järjestää, konepaja tekee edelleen konepajatuotteita eikä esimerkiksi kenkiä tai perunamuusijauhetta. Tuotteet vaan on toisia ja asiakkaana sotavaltio. Tuotantokapasiteetti moninkertaistetaan laajentamalla alihankkijaverkostoa. Jos rauhan aikaan pst-ohjuksia valmistava tehdas sorvaa rakettimoottorin suuttimia yhdellä sorvilla niin littämällä hankintaketjuun yhdeksän sorvia talon ulkopuolella rakettimoottorien suuttimien tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu.

Tässä nopean toiminnan teollisuuden uudelleen organisoimisessa on todella paljon avoimia kysymyksiä.

Ei ole. Se, että suunnitelmia ei ole sinulle esitelty ei tarkoita sitä että suunnitelmia ei ole olemassa.

Tässä joku päivä sitten media yritti nostaa kohua siitä että yksityisomisteisilla autoilla (maasturit, pakut, pick-upit ect.) voi olla sijoitus armeijan sodan aikaisissa suunnitelmissa.

Samalla tavalla kuin torni pitää yllä rekisteriä tuoreista hiaceista, rekisterissä on myös teollisuuden koneet ja laitteet siltä osin kun niitä voidaan käyttää armeijan tapeisiin. Listalla ovat myös mm. huoltoasemat ja korjaamot, ei torni ryhdy sodan aikana polttoaineiden jakelupisteitä tai kalustokorjaamoja pystymetsään pystyttämään, kyllä ne perustetaan olemassaoleviin yrityksiin käyttäen näiden tiloja, koneita, laitteita ja työkaluja sekä soveltuvin osin työntekijöitä.
 
Ei niitten logistiikkaa hirveästi tarvitse uudelleen järjestää, konepaja tekee edelleen konepajatuotteita eikä esimerkiksi kenkiä tai perunamuusijauhetta. Tuotteet vaan on toisia ja asiakkaana sotavaltio. Tuotantokapasiteetti moninkertaistetaan laajentamalla alihankkijaverkostoa. Jos rauhan aikaan pst-ohjuksia valmistava tehdas sorvaa rakettimoottorin suuttimia yhdellä sorvilla niin littämällä hankintaketjuun yhdeksän sorvia talon ulkopuolella rakettimoottorien suuttimien tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu.

Tähän uskallan heittää epäilykseni. Jollain alalla asia voi toimia kuten kuvaat, mutta nykyisin tuotannon käynnistäminen ei vain ole ihan noin helppoa ja nopeaa.
Konepaja puolella ei vähiten raakaaineen osalta. Materiaalin laadulla kun on nykyisin suurikin merkitys lopputuotteen ominaisuuksiin.
Esimerkkinä voitaisiin käyttää vaikka NLAW, luulen ettei tuotanto onnistu tuosta noin, vaikka lisenssin ostaisikin.
Sen sijaan perinteisen tykistön kranaatin kuoria saattaa kyetä tuottamaan helpostikkin.

Myös alihankkijoiden tuotannon lisäys voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Yritykset menettävät osan työvoimastaan sotatyöhön, uusien kouluttaminen vie aikansa.
Lisäksi alihankkioiden etsiminen vie oman aikansa. Eri asia jos nämä yritykset on kartoitettu etukäteen, mutta hiukan epäilen tätä, koska muutokset liiketoiminnassa ovat tänäpäivänä niin suuria ja nopeita, että epäilen PV;n kykyä pysyvän perässä.

Muuten olen kanssasi samoilla linjoilla.
 
Suomessa on ja hemmetin vaikea minun on omahyväisesti kuvitella Suomen olevan ainoa maa maailmassa jolla on toteuttamisvalmiiksi suunnitelmiksi asti jalostetut skenaariot erilaisten kriisiaikojen varalle.



Ne tietävät kenen tarvitsee tietää. Sen kaverin joka kuskaa trukilla aihiopaletteja koneistuskeskukselle ja venttiilinrunkoja kokoonpanoon ei välttämättä tarvitse tietää että kriisiaikana niistä teräksenpaloista syntyy esimerkiksi konekiväärin lukonkehyksiä.

Jos sinun ressukirjeessäsi sanotaan että sijoituspaikkasi sodan sattuessa on työpaikkasi ei välttämättä tarkoita sitä että duunisi jatkuu business as usual vaan saatat huomata olevasi tornin palveluksessa vaikka et rynkkyä saakaan.



Onko sopimusoikeudellinen termi "Force Majeure" tuttu? Siinä vaiheessa kun näyttää todennäköiseltä että kohta porukkaa kylmenee tuhansien parteissa niin joku rahoitussuunnitelma on aika triviaali itkunaihe. Katsotaan sitten kun savu on hälvennyt ja ruumiit haudattu, kuka maksaa laskut ja miten loppusumma jaetaan eri osapuolten kesken.



Jokaisella maalla on omat poikkeusajan lainsäädäntönsä joka osittain korvaa rauhan ajan lainsäädännön. Tyypillisesti tämä kriisiajan lakipaketti sisältää viranomaisten toimivaltuuksien huomattavan laajentamisen, rikosoikeudellisten seuraamusten kiristymisen, joissain maissa myös kuolemanrangaistuksen käyttöönoton sekä määräykset yksityisomisteisten resurssien ottamisesta valtion hallintaan.

Suomessa tämä lakipaketit kulkevat nimillä valmiuslaki ja puolustustilalaki.



Ei niitten logistiikkaa hirveästi tarvitse uudelleen järjestää, konepaja tekee edelleen konepajatuotteita eikä esimerkiksi kenkiä tai perunamuusijauhetta. Tuotteet vaan on toisia ja asiakkaana sotavaltio. Tuotantokapasiteetti moninkertaistetaan laajentamalla alihankkijaverkostoa. Jos rauhan aikaan pst-ohjuksia valmistava tehdas sorvaa rakettimoottorin suuttimia yhdellä sorvilla niin littämällä hankintaketjuun yhdeksän sorvia talon ulkopuolella rakettimoottorien suuttimien tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu.



Ei ole. Se, että suunnitelmia ei ole sinulle esitelty ei tarkoita sitä että suunnitelmia ei ole olemassa.

Tässä joku päivä sitten media yritti nostaa kohua siitä että yksityisomisteisilla autoilla (maasturit, pakut, pick-upit ect.) voi olla sijoitus armeijan sodan aikaisissa suunnitelmissa.

Samalla tavalla kuin torni pitää yllä rekisteriä tuoreista hiaceista, rekisterissä on myös teollisuuden koneet ja laitteet siltä osin kun niitä voidaan käyttää armeijan tapeisiin. Listalla ovat myös mm. huoltoasemat ja korjaamot, ei torni ryhdy sodan aikana polttoaineiden jakelupisteitä tai kalustokorjaamoja pystymetsään pystyttämään, kyllä ne perustetaan olemassaoleviin yrityksiin käyttäen näiden tiloja, koneita, laitteita ja työkaluja sekä soveltuvin osin työntekijöitä.

Käsityksesi teollisuustuotannon lainalaisuuksista ja sen uudellenohjauksesta on enemmän kuin mielenkiintoinen. Ollaan jo lähellä sitä, että ikiliikkuja on keksitty.

Tämä keskustelu ei kuulu tälle palstalle, mutta olen kyllä halukas jatkamaan tätä ideointia ja tuomaan esille karikkoja, joita ehkä tuossa yllä radikaalisti yksinkertaistat, jos tämä keskustelu siirretään johonkin sopivaan ketjuun.

Johannes
 
Myös alihankkijoiden tuotannon lisäys voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Yritykset menettävät osan työvoimastaan sotatyöhön, uusien kouluttaminen vie aikansa.
Lisäksi alihankkioiden etsiminen vie oman aikansa. Eri asia jos nämä yritykset on kartoitettu etukäteen, mutta hiukan epäilen tätä, koska muutokset liiketoiminnassa ovat tänäpäivänä niin suuria ja nopeita, että epäilen PV;n kykyä pysyvän perässä.

Muuten olen kanssasi samoilla linjoilla.

Muutamakin kh-vuorokausi on tullut kerättyä napit kaulassa näiden asioiden äärellä. Pääpiirteittäin yriykset on kartoitettu etukäteen ja kyllä tornikin seuraa uutisia esimerkiksi telakoiden omistajuuksien kehittymisestä suurella mielenkiinnolla. Suunnitelmia päivitetään koko ajan.

Armeijan mobilisointi ei välttämättä hirveästi yrityksissä näkyisi, meillähän on tällä hetkellä työttömiäkin enemmän kuin armeijan sodan ajan vahvuus, yritysten avainhenkilöt on varattu sodan ajan tehtäviin yrityksissä eikä kaikkia reserviläisiä, edes niitä joilla on sodan ajan sijoitus, kutsuta yhtä aikaa riviin.

Ei Suomessa mitään NLAW:eja tai muuta vastaavaa ryhdytä kriisiaikoina valmistamaan, Suomessa tehdään samoja puolustustarvikkeita mitä on tähänkin asti tehty. NLAW:it tehdään siellä missä on tähänkin asti tehty, tämä kriisiajan teollisuuden mobilisointia koskeva säije syntyi vastauksena Baikalin havaintoon että Ranskan ja Saksan puolustusvälineteollisuudelta veisi nykyisellä tilauskannalla ja kapasiteetilla puoli vuotta tuottaa k.o. maiden armeijoiden sodan ajan tarpeisiin varattu määrä ohjuksia ja muuta tavaraa. Suomessa tiedän olevan suunnitelmat teollisuuden tuotannon muokkaamisesta kriisiajan toimintaan, enkä usko että olemme maailmassa ainoa maa jolla tämmöiset suunnitelmat on. Hyvin suurella varmuudella luotan ja uskon siihen että Saksassa, Ranskassa, UK:ssa, Italiassa, Espanjassa ect. on olemassa vastaavat suunnitelmat ja tarvittaessa puolustusvälineteollisuuden tuotantokapasiteetti voidaan moninkertaistaa hyvinkin nopeasti.
 
Käsityksesi teollisuustuotannon lainalaisuuksista ja sen uudellenohjauksesta on enemmän kuin mielenkiintoinen. Ollaan jo lähellä sitä, että ikiliikkuja on keksitty.

Voisitko täsmentää, mikä mielestäsi tekee poikkeusolojen varalle tehdyistä suunnitelmista ikiliikkujan? Vai viestitätkö ainoastaan harmistumistasi siitä että asiat eivä olleetkaan niin kuin kuvittelit?

Ei sinun eikä kenenkään muunkaan tarvitse minun kirjoituksiin uskoa, voitte ihan vapaasti tutustua valmiuslakiin ja puolustustilalakiin. Ne ovat ihan julkisia molemmat.
 
Muutamakin kh-vuorokausi on tullut kerättyä napit kaulassa näiden asioiden äärellä. Pääpiirteittäin yriykset on kartoitettu etukäteen ja kyllä tornikin seuraa uutisia esimerkiksi telakoiden omistajuuksien kehittymisestä suurella mielenkiinnolla. Suunnitelmia päivitetään koko ajan.

Armeijan mobilisointi ei välttämättä hirveästi yrityksissä näkyisi, meillähän on tällä hetkellä työttömiäkin enemmän kuin armeijan sodan ajan vahvuus, yritysten avainhenkilöt on varattu sodan ajan tehtäviin yrityksissä eikä kaikkia reserviläisiä, edes niitä joilla on sodan ajan sijoitus, kutsuta yhtä aikaa riviin.

Ei Suomessa mitään NLAW:eja tai muuta vastaavaa ryhdytä kriisiaikoina valmistamaan, Suomessa tehdään samoja puolustustarvikkeita mitä on tähänkin asti tehty. NLAW:it tehdään siellä missä on tähänkin asti tehty, tämä kriisiajan teollisuuden mobilisointia koskeva säije syntyi vastauksena Baikalin havaintoon että Ranskan ja Saksan puolustusvälineteollisuudelta veisi nykyisellä tilauskannalla ja kapasiteetilla puoli vuotta tuottaa k.o. maiden armeijoiden sodan ajan tarpeisiin varattu määrä ohjuksia ja muuta tavaraa. Suomessa tiedän olevan suunnitelmat teollisuuden tuotannon muokkaamisesta kriisiajan toimintaan, enkä usko että olemme maailmassa ainoa maa jolla tämmöiset suunnitelmat on. Hyvin suurella varmuudella luotan ja uskon siihen että Saksassa, Ranskassa, UK:ssa, Italiassa, Espanjassa ect. on olemassa vastaavat suunnitelmat ja tarvittaessa puolustusvälineteollisuuden tuotantokapasiteetti voidaan moninkertaistaa hyvinkin nopeasti.

Ok, jos olet ns. alan mies, uskon sinua. Eikä siinä mitään, hyvä että asian kunnossa. Skeptikko minussa vain epäilee.

En nyt halua väittää että kaikki työttömät olisivat kepardia nappailevia puliveivareita, mutta hiukan epäilen noiden työttömien sijoittamista noihin vaativimpiin ammattitehtäviin. Ei niin, etteikö se onnistuisi, vaan koulutuksen ja oppimisen vaativa aika on kriisin pituuteen nähden harmittavan pitkä. olen vain nähnyt johtajiston helpostikorvattavia duunareita nähnyt ja huomannut heidät joskus harmittavan hankalasti korvattavaksi.
Avainhenkilöitä kun on yritysten eritasoilla ja aina johto ei ole aivan selvillä kaikista heistä.
 
Tämä kannattaa pitää mielessä kun lukee toimittajien "shokkipaljastuksia" vaikkapa siitä kunka suuri osa Luftwaffen hävittäjistä on "poissa pelistä".

Se on totta, että sotatilassa sellainen kalusto voidaan siirtää operatiiviseen valmiuteen joka rauhan aikana on poissa sieltä esim. turvallisuusyiden tai joidenkin muiden syiden tähden. Mutta olen ymmärtänyt sen, että esim. Saksassa tilanne on monin paikoin se, että tilanne olisi kriisissä (tai sodassa) likimain yhtä akuutti mitä se on nyt koska ongelmana on esim. varaosien puuttuminen, josta seuraa se, että varaosia otetaan operatiivisesta kalustosta ja kun tilanteen ongelmallisuus on huomioitu myös muualla kuin päivälehdissä niin olettaisin, että todellisuudessa tilanne Bundeswehrissä on kohtalaisen heikko eikä tilanne avaudu sellaisessa valossa, että esim. huoltoon kohdistuvat ongelmat olisi ihan hetkessä ratkaistavissa.

Tietenkin on huomioitava se, että sotatilassa tätä huoltoapua on tulossa muiltakin NATO-mailta joilla on yhteneväistä kalustoa, joten tätä kautta se todellinen ongelma sodassa ei välttämättä ole niin suuri miltä se tällä hetkellä numeroiden valossa näyttää. Saksa tietenkin merkittävänä NATO-maana voi luottaa siihen, että sodassa se saisi vähintäänkin kohtuudella apua ja huomattava osa huoltoa koskevista ongelmista tulisi täten ratkaistua ainakin väliaikaisesti. Mutta on muistettava se, että kaikki maat eivät ole samassa tilassa ja tässä kohdin esim. Suomen tilanne on tällä hetkellä olennaisesti heikompi kun emme kuulu NATO:on - en nimittäin luota siihen, että EU-maista löytyisi riittävästi solidaarisuutta tukea Suomea jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tai vaikka hyökkäys koskettaisi Suomea ja Balttiaa, jolloin pitäisin apua todennäköisempänä. Ruotsista nyt uskoisin apua tulevan mutta sotilaallisesti liittoutumaton Suomi ei voi laskea sen varaan mihin liittoutuneet - NATO:on kuuluvat - valtiot voivat laskea, niillä kun on se sotilaallisen liittoutumisen tuoma selkäranka tukenaan eli viimekädessä Amerikan Yhdysvallat.

vlad.
 
Tietenkin on huomioitava se, että sotatilassa tätä huoltoapua on tulossa muiltakin NATO-mailta joilla on yhteneväistä kalustoa, joten tätä kautta se todellinen ongelma sodassa ei välttämättä ole niin suuri miltä se tällä hetkellä numeroiden valossa näyttää. Saksa tietenkin merkittävänä NATO-maana voi luottaa siihen, että sodassa se saisi vähintäänkin kohtuudella apua ja huomattava osa huoltoa koskevista ongelmista tulisi täten ratkaistua ainakin väliaikaisesti. Mutta on muistettava se, että kaikki maat eivät ole samassa tilassa ja tässä kohdin esim. Suomen tilanne on tällä hetkellä olennaisesti heikompi kun emme kuulu NATO:on - en nimittäin luota siihen, että EU-maista löytyisi riittävästi solidaarisuutta tukea Suomea jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tai vaikka hyökkäys koskettaisi Suomea ja Balttiaa, jolloin pitäisin apua todennäköisempänä. Ruotsista nyt uskoisin apua tulevan mutta sotilaallisesti liittoutumaton Suomi ei voi laskea sen varaan mihin liittoutuneet - NATO:on kuuluvat - valtiot voivat laskea, niillä kun on se sotilaallisen liittoutumisen tuoma selkäranka tukenaan eli viimekädessä Amerikan Yhdysvallat.

vlad.


Tässä on varmaan sellainen juttu, että Suomella ja Ruotsilla on aika kuuma peruna tässä, että mitäs, jos Nato pyytää Suomesta ja Ruotsista tukikohtia. Se olisi aika paha paikka noin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshaaveiden kannalta, jos Suomi ja Ruotsi eivät antaisi Natolle tarkoitan siis tukikohtia.

Natolla pitää olla käytettävissä Suomen ja Ruotsin tukikohdat koska Baltia on Natossa. Kun Natolla on tämä tarve niin Suomi ja Ruotsi voisivat käydä kauppaa Naton kanssa, että Nato ottaa Suomen ja Ruotsin jäsenmaiden joukkoon niin Nato saa sitten Suomesta ja Ruotsista tonttimaata tarpeidensa mukaisten tukikohtien rakentamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Enpä silti henk koht. usko että kaikki kerrotaan julkisuuteen. Tyhmäähän se olisi paljastaa mitä tiedetään ja samalla mitä ei tiedetä.

Samaa mieltä. Koko päätös "julkistaa kaikki" on vain sumutusta. Näin kokeilija luulee, että sitä ei havaittu kun ei kerta tiedotettu, mutta havaittiinpa silti ja samalla ruokitaan sitä, että tämä "turvalliseksi havaittu" lähestymistapa menee vihulaisen ohjekirjoihin ns "oikeaksi tavaksi lähestyä, joka todennäköisesti jää puolustajalta havaitsematta".
 
Viimeksi muokattu:
Siis tämä juttu kuivui jotenkin kasaan?

Loistava kommunikaatio Puolustusvoimilta ja Hallitukselta tapauksen alussa. Viestinnässä myös mainittiin, että asia tullaan tutkimaan. Sen jäljeen ei mitään. Vai olenko hukannut jotain?

Olisi hyvä, jos tämä tapaus olisi voitu jotenkin sulkea.

Johannes
 
Siis tämä juttu kuivui jotenkin kasaan?

Loistava kommunikaatio Puolustusvoimilta ja Hallitukselta tapauksen alussa. Viestinnässä myös mainittiin, että asia tullaan tutkimaan. Sen jäljeen ei mitään. Vai olenko hukannut jotain?

Olisi hyvä, jos tämä tapaus olisi voitu jotenkin sulkea.

Johannes
Emme elä CSI maailmassa, jossa asiat ratkeavat taikazoomin avulla. Odotellaan.

Tarkemmin ottaen keissistä on kulunut vajaa kuukausi aikaa. Jos yhtään tunnen kuviota niin 3-6kk on se aikajänne jollaisella tätä kannattaa seurata.
 
Back
Top