Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Mielenkiintoinen heitto. MD500 / OH-6 Littlebird on merenpäällä vähän huono koska se on yksimoottorikone. Ehkä 15 min päähän voisi lentää rannikolta mutta tuskin kauemmaksi.
Mites tuollainen EC-135:
Fantail on myös paremmin suojattu pyrstöroottoriratkaisu.
Näkisin, että jos köyhyytemme tähden ostamme kourallisen kevyitä rynnäkköhelikoptereita, niin kopterin pitää olla a) koeteltu b) laajassa käytössä c) soveltuva sellaisenaan. Budjetti kun lienee reippaasti alle 100 miljoonaa euroa, ehkä alle 50 miljoonaa euroa, joten hintatietoisuus on korkeassa arvossa.
Valmistajan mukaan tuohon saa lähinnä konekiväärejä, konetykkejä, raketteja ja etelä-afrikkalaisia pst-ohjuksia. Laser-hakeutuville raketeille on kuulemma myös potentiaalia. Riittääkö tuo aseistus ja varustus? Pahoin pelkään, että jos aletaan ripustelemaan kummempia, niin kustannukset karkaavat käsistä.
Toisaalta Airbus tarjoaa HForce-järjestelmäänsä useampaan kopterityyppiin, ja H145M:n (UH-72 Lakota) kanssa ko. järjestelmää on jo myyty Unkariin ja Serbiaan. Se voisi olla valmiimpi ja kokonaisuutena soveliaampi ratkaisu meillekin. Jos vain budjetti riittäisi...
https://www.flightglobal.com/news/a...s-helicopters-on-target-with-hforce-s-450758/
Huhta
Greatest Leader
Kyllä. Miten olisi se Little Bird kauko-ohjauksella? Ei tarvitse ryhtyä edes ensimmäiseksi asiakkaaksi, vaikka muu käyttäjäkunta onkin "rikkaampia valtioita". Esimerkiksi neljä kappaletta Hellfire-ohjuksia tekee minuun vaikutuksen noin pienessä kopterissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_AH-6
Kyllä tuossa ollaan hereillä. Se voi olla, että tykkiveneiden kunniakkaan historian jatkoksi meille vielä hankitaan konetykkiveneet. Mutta tässä vaiheessa taitavat kaikki optiot olla auki. Merivoimathan laittoi hiljan matkaan tietopyynnön rannikkotorjuntajärjestelmistä määrittelemättä mitenkään, mitä halutaan.
Veikkaisin, että ilma on uusi vahva elementti rannikonkin merisodassa. Dronet, Spike-NLOS, Kamikaze-dronet, meritorjuntaohjukset jne muodostavat aika ikävän haasteen rannikko-oloissa ilmestyessään saaren takaa. Esim. NLOS kantama on luokkaa 30km, millä yltää merkittävän pitkälle. Ja se on enemmän kuin riittävä teholtaan taisteluveneitä vastaan. NLOSin voi asentaa ehkä jopa Jurmoonkin? Siinä olisi todellinen köyhän miehen rannikko-ohjusvene..
Lisäksi HX:n uudet kaukaa laukaistavat täsmäaseet tulevat todennäköisesti toimimaan erinomaisesti myös botskeja vastaan. Toki, riippuen siitä, miten sitä kykyä päätetään rakentaa.
Kustaanmiekka
Kenraali
https://merivoimat.fi/artikkeli/-/a...la-tilannekuvalla-valmiudella-ja-yhteistyolla
Meriliikenne turvataan kattavalla tilannekuvalla, valmiudella ja yhteistyöllä
Meriyhteyksien turvaamisen tavoitteena on varmistaa meren käytettävyys Suomen väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi, talouselämän toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja maanpuolustuksen tarpeiden täyttämiseksi. Laivakuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %, joten Itämeren tulee säilyä käytettävänä niin rauhan kuin kriisinkin aikana.
Meriyhteyksien turvaaminen voidaan jakaa meriliikenteen toimintaedellytyksien ylläpitämiseen, meriliikenteen johtamiseen ja meriliikenteen suojaamiseen.
Tilannetietoisuus, valvonta, tiedustelu ja turvallisen merialueen ylläpito alueellisen koskemattomuuden turvaamisen keinoin ovat tärkeimpiä passiivisia keinoja.
Aktiivisiksi luetellaan puolestaan merioperaatioiden osana tehtävät tulenkäyttötoimenpiteet ja mm. miinoittaminen.
Liian usein meriliikenteen suojaaminen mielletään "ajamiseksi suojattavan kohteen vieressä".
Se voi joskus olla sitäkin, mutta pääosa suojaamisesta täytyy tapahtua muilla keinoin, kuten valvonnalla, tilannekuvan ylläpidolla sekä mm. valmiudella tulenkäyttöön ja miinoittamiseen.
- Kaiken perusta on kuitenkin kattava tilannekuva ja arvio sotilaallista uhkista. Näiden perusteella muut merelliset toimijat ohjaavat meriliikennettä turvallisille reiteille, Muurinen tarkentaa.
- Meriyhteyksien turvaaminen vaatii laajaa yhteistyötä eikä onnistu yksinään. Merivoimat toteuttaa tätä tehtävää kiinteässä yhteistyössä muiden viranomaisten ja merellisten toimijoiden kanssa.
Uusi alusluokka lisää suorituskykyä ja sopii Suomen olosuhteisiin
Merioperaatioiden päämäärä on meren hallinta aina satamista tärkeimpien väylien kautta kauas merelle. Meriliikenteen käytössä olevan merialueen ja Suomeen johtavien väylien hallinta edellyttää hyvää tilannekuvaa saaristosta ja mereltä, minkä takia mm. yhteistyö rannikko- ja laivastojoukkojen sekä maa- ja ilmavoimien joukkojen kanssa on tärkeässä roolissa. Meriliikenteen turvaamiseen matala Itämeri ja rannikon tiheä saaristo ovat yhtä aikaa mahdollisuus ja haaste.
- Saaristo luo toki suojaa. Toisaalta Suomeen tulevan meriliikenteen käyttämät väylät ovat rajalliset. Vuodenajat eivät juuri vaikuta kauppamerenkulkuun, sillä se pyörii ympäri vuoden.
Saariston merialue jäätyy lähes aina, joten myös meiltä vaaditaan toimintakykyä merenkäynnistä tai jäätilanteesta riippumatta.
- Meriliikenteen turvaaminen ja siihen käytettävät keinot ovat täysin uhkariippuvaisia. Pääsääntö on, että kaikki Suomen satamat pitäisi pystyä pitämään auki mahdollisimman pitkään.
Elämänlankamme päättyy satamiin ja kansantaloutemme vaatima kauppatavara lähtee siitä eteenpäin.
Uusien Pohjanmaa -luokan monitoimikorvettien vahvuus myös meriliikenteen turvaamiseen liittyen on sen kyvyssä valvontaan, suojan tarjoamiseen sekä toimintakykyyn ympärivuoden.
- Uudet alukset kykenevät laskemaan miinoitteita, käyttämään tulta pinnalle, pinnan alle ja ilmaan. Ne ovat aluksia jotka voivat kaukosuojata tai lähisuojata meriliikennettä.
Nykyiseen kalustoomme verrattuna tuleva laivue on huomattavasti kyvykkäämpi. Sillä ei vain korvata poistuvia aluksia, vaan parannetaan meripuolustuksen suorituskykyä
Asejärjestelmien ja teknologian kehittyessä uuden teknologian hyödyntäminen on avainasemassa, kun merivoimat toteuttaa omia tehtäviään.
Tilannekuva säilyy kuitenkin keskiössä.
- Maailmalla on kokeiltu mm. miehittämättömiä aluksia ja asejärjestelmiä, joilla on varmasti jonkinlainen rooli tulevaisuuden merisodankäynnissä.
Kaiken päätöksenteon ja arvioinnin taustalla säilyy silti ihminen, Muurinen muistuttaa.
Meriliikenne turvataan kattavalla tilannekuvalla, valmiudella ja yhteistyöllä
Meriyhteyksien turvaamisen tavoitteena on varmistaa meren käytettävyys Suomen väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseksi, talouselämän toimintaedellytysten ylläpitämiseksi ja maanpuolustuksen tarpeiden täyttämiseksi. Laivakuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 %, joten Itämeren tulee säilyä käytettävänä niin rauhan kuin kriisinkin aikana.
Meriyhteyksien turvaaminen voidaan jakaa meriliikenteen toimintaedellytyksien ylläpitämiseen, meriliikenteen johtamiseen ja meriliikenteen suojaamiseen.
Tilannetietoisuus, valvonta, tiedustelu ja turvallisen merialueen ylläpito alueellisen koskemattomuuden turvaamisen keinoin ovat tärkeimpiä passiivisia keinoja.
Aktiivisiksi luetellaan puolestaan merioperaatioiden osana tehtävät tulenkäyttötoimenpiteet ja mm. miinoittaminen.
Liian usein meriliikenteen suojaaminen mielletään "ajamiseksi suojattavan kohteen vieressä".
Se voi joskus olla sitäkin, mutta pääosa suojaamisesta täytyy tapahtua muilla keinoin, kuten valvonnalla, tilannekuvan ylläpidolla sekä mm. valmiudella tulenkäyttöön ja miinoittamiseen.
- Kaiken perusta on kuitenkin kattava tilannekuva ja arvio sotilaallista uhkista. Näiden perusteella muut merelliset toimijat ohjaavat meriliikennettä turvallisille reiteille, Muurinen tarkentaa.
- Meriyhteyksien turvaaminen vaatii laajaa yhteistyötä eikä onnistu yksinään. Merivoimat toteuttaa tätä tehtävää kiinteässä yhteistyössä muiden viranomaisten ja merellisten toimijoiden kanssa.
Uusi alusluokka lisää suorituskykyä ja sopii Suomen olosuhteisiin
Merioperaatioiden päämäärä on meren hallinta aina satamista tärkeimpien väylien kautta kauas merelle. Meriliikenteen käytössä olevan merialueen ja Suomeen johtavien väylien hallinta edellyttää hyvää tilannekuvaa saaristosta ja mereltä, minkä takia mm. yhteistyö rannikko- ja laivastojoukkojen sekä maa- ja ilmavoimien joukkojen kanssa on tärkeässä roolissa. Meriliikenteen turvaamiseen matala Itämeri ja rannikon tiheä saaristo ovat yhtä aikaa mahdollisuus ja haaste.
- Saaristo luo toki suojaa. Toisaalta Suomeen tulevan meriliikenteen käyttämät väylät ovat rajalliset. Vuodenajat eivät juuri vaikuta kauppamerenkulkuun, sillä se pyörii ympäri vuoden.
Saariston merialue jäätyy lähes aina, joten myös meiltä vaaditaan toimintakykyä merenkäynnistä tai jäätilanteesta riippumatta.
- Meriliikenteen turvaaminen ja siihen käytettävät keinot ovat täysin uhkariippuvaisia. Pääsääntö on, että kaikki Suomen satamat pitäisi pystyä pitämään auki mahdollisimman pitkään.
Elämänlankamme päättyy satamiin ja kansantaloutemme vaatima kauppatavara lähtee siitä eteenpäin.
Uusien Pohjanmaa -luokan monitoimikorvettien vahvuus myös meriliikenteen turvaamiseen liittyen on sen kyvyssä valvontaan, suojan tarjoamiseen sekä toimintakykyyn ympärivuoden.
- Uudet alukset kykenevät laskemaan miinoitteita, käyttämään tulta pinnalle, pinnan alle ja ilmaan. Ne ovat aluksia jotka voivat kaukosuojata tai lähisuojata meriliikennettä.
Nykyiseen kalustoomme verrattuna tuleva laivue on huomattavasti kyvykkäämpi. Sillä ei vain korvata poistuvia aluksia, vaan parannetaan meripuolustuksen suorituskykyä
Asejärjestelmien ja teknologian kehittyessä uuden teknologian hyödyntäminen on avainasemassa, kun merivoimat toteuttaa omia tehtäviään.
Tilannekuva säilyy kuitenkin keskiössä.
- Maailmalla on kokeiltu mm. miehittämättömiä aluksia ja asejärjestelmiä, joilla on varmasti jonkinlainen rooli tulevaisuuden merisodankäynnissä.
Kaiken päätöksenteon ja arvioinnin taustalla säilyy silti ihminen, Muurinen muistuttaa.
Suomessa Neuvostoliittoon rakennettujen SA-15 -tyypin arktisten erikoislastialusten kyky purkaa T-72 suoraan jäälle oli käsittääkseni poikkeus; tavallisen ro-ro-laivan ramppi ei taida taittua riittävän alas ja vaikka taittuisikin, ei siitä pääsisi ajamaan.
Thalesilta tulossa uusi tutka AWWS eli Above Water Warfare Suite 2025 Belgien ja Hollannin fregatteihin. Taitaa ajaa pitkäksi tosin Pohjanmaa-luokan osalta.
Sinänsä kiinnostava kun yhdistää S (Smart-S mk 2 pohjalta) ja X (APAR pohjalta) yhdeksi tilannekuvaksi, mutta on vielä suunnittelupöydällä (toinen syy miksi ei todennäköinen, kolmas on tietysti se Thalesin Suomi-sivu jossa myydään Sea Firea).
On myös ESSM markka 2:sta lause: "Thales continued that new kinetic effects such as electromagnetic rail guns and advanced surface-to-air missiles like Raytheon’s RIM-62 Enhanced Sea Sparrow Missile Block-2, currently under development, will require more capable radars for fire control."
https://www.monch.com/mpg/news/ew-c4i-channel/5107-thalefut.html
Sinänsä kiinnostava kun yhdistää S (Smart-S mk 2 pohjalta) ja X (APAR pohjalta) yhdeksi tilannekuvaksi, mutta on vielä suunnittelupöydällä (toinen syy miksi ei todennäköinen, kolmas on tietysti se Thalesin Suomi-sivu jossa myydään Sea Firea).
On myös ESSM markka 2:sta lause: "Thales continued that new kinetic effects such as electromagnetic rail guns and advanced surface-to-air missiles like Raytheon’s RIM-62 Enhanced Sea Sparrow Missile Block-2, currently under development, will require more capable radars for fire control."
https://www.monch.com/mpg/news/ew-c4i-channel/5107-thalefut.html
Ei tarvitse ohittaa. Reitti voi mennä Bornholmin pohjoispuolelta ja edelleen Öölannin ja Gotlannin länsipuolelta.
yrjö
Ylipäällikkö
Tätä oon yrittäny vuosia selittää huonolla menestyksellä
HotShot
Luutnantti
Britit miettivät Harpoonille korvaajaa ulkomailta kun oma uusi ohjustyyppi FC/ASW on vasta suunnittelupöydällä. Myös Gabriel V mainittu.
https://www.navalnews.com/naval-new...s-notice-for-interim-ssgw-anti-ship-missiles/
https://www.navalnews.com/naval-new...s-notice-for-interim-ssgw-anti-ship-missiles/
On listannut suurinpiirtein kaikki ja maan taivaan väliltä, joten melko vähäinen informaatioarvo.
Olisin kuitenkin laittanut Gabrielin pois luokasta less likely, koska sen muut näyttävät olevan aika eksoottisia. Suomen laivaston osto on kelpo näyttö ja Israel tavanomaisempi kauppakumppani. Brexit-Britannia ei vain ole kovin todennäköinen Gabrielin ostaja. Saattaa olla geopoliittisesti viisasta ostaa LRASM tai Harpoon Block 2+. NSM myös menee joten kuten. RBS:llä lähinnä huumoriarvo tästä näkökulmasta.
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Corporal Friskin blogipostauksen kommenteista poimittua.
https://corporalfrisk.com/2018/07/16/a-further-look-at-the-gabriel-5/
Einomies1
Respected Leader
Tästä MD-500 projektista oli aika pitkä topiikki muualla foorumissa ja itse ehdotin siellä nykyisten harjoitusversioiden päivittämistä light-attack versioihin, pelkkien harjoituskopterien sijasta. Eipä kerännyt hurraahuutoja (tyypilliset kommentit olivat luokkaa "liian kallis", "ei sovi meille" yms.).
Jos sitä realismia nyt sitten lisätään peliin, niin ehkäpä kunnon monitoimikopterit 4-5 kpl, joilla hätistellään sukellusveneitä, pintamaaleja ja kuljetetaan joukkoja tai sitten pelkät lennokit voisi tulla kysymykseen eli joko-tai. Uusia koptereita ei kyllä tule, ainoastaan rajan Super Pumat olisi realistista päivittää paremmin maanpuolustusta palvelemaan.
Yksimoottorikoneet on taas merellä aika heikoilla varsinkin kovissa säissä, joten MH-6 / MD-500 ei siellä pärjää. Ainoastaan erikoisjoukkojen tukemiseen maa-alueilla ja ake:ssa siitä voisi olla hyötyä mutta sen selviytymiskyky ilmatorjuntaa vastaan on heikko.
Spike on hyvä mutta sillä ei oikein tuhota jalkaväkeä saaristossa tai rannikolla. Jotain konkreettista tykistön tai heittimistön muodossa tarvitaan.
Aikaisemmin postaamassani operaatio "Cast Leadin" videolla Israelin Super Dvora-veneiden Typhoon-asetornit kurmottavat Gazan rannikkoa ja niissä oli myös integtoituina Spikelaukaisimet. Eli kyllä ne menevät tuon 30mm sivuun:
Se riippuu mitä ostetaan ja mitä halutaan. Kannattaako hankkia vaikka kymmeniä kappaleita uutta meto-tyyppiä vai käyttää monitoimista täsmäpommia sekundaariroolissa?
Tiedossa jo on että konetyypistä riippuen vaihtoehtoina on MBDA Marte ER, Exocet, JSM, LRASM, Harpoon ja Saab Gungnir. Merivoimat hylkäsi PTA 2020 tarjouksessa valtaosan noista, joten hankittaisiinko niitä hävittäjien yhteydessä enää? Tiedossa ei ole että saako Gabrielista ilmalaukaistavaa versiota mutta se olisi järkevin ratkaisu tai sitten tyytyä monitoimipommeihin kuten AGM-154C1 block III.
Niitä voidaan käyttää myös merellä liikkuvia pieniä maaleja vastaan yli 100 km etäisyydeltä (korkealta laukaistuna).
Falangi
Kenraali
Minusta JSM on varteenotettava vaihtoehto F-35:n tapauksessa. En nyt äkkiseltään näe miksei JSM voisi korvata myös JASSM:ia, kun kerran kunnon land-attack-kykyä ja yli 500km kantamaakin on sille luvattu. Ainakaan mitään tutkahakuista "puhdasta" pintatorjuntaohjusta, millä maakohteisiin iskeminen on toissijainen kyky, ei mielestäni ole järkevää integroida HX:ään.
Joint Strike Missile shoots, maneuvers and scores in latest test
https://www.defensenews.com/air/201...e-shoots-maneuvers-and-scores-in-latest-test/
Huhta
Greatest Leader
Muistaakseni silloin kaavailit niitä erikoisjoukkojen tukemiseen ja keskustelu koski muutoinkin miehitettyä versiota. En tosiaan usko, että miehitettyjä koptereita kannattaa muokata/hankkia noin kapea-alaiseen toimenkuvaan.
Vaihtoehtojahan on hyvin monenlaisia ja monenhintaisia, tavoiteltavat kyvyt ratkaisevat.
Esimerkinomaisesti:
-Camcopter S-100 maksaisi ehkä suuruusluokkaa 1-2 miljoonaa euroa.
-Skeldar V-200 luultavasti jonkin verran enemmän.
-MQ-8B:n yksikköhinta 14,6 miljoonaa dollaria ilman tutkimus- ja kehityskustannusten siivua, ja MQ-8C:lle vastaavasti 18,0 miljoonaa dollaria. Tasajaolla kehityskuluja voi lykätä jokaisen MQ-8:n päälle reilun kymppimiljoonan. Tukeutumisjärjestelmiä ja muita päälle, niin suuruusluokka on helposti 40 miljoonassa eurossa.
Pintavalvontaan ja kevyeen vaikuttamiseen varustettu edullinen peruskopteri on melko varmasti edullisempi hankintakustannuksiltaan kuin raskaamman pään "lennokit". SUTO-kopteri taas ei välttämättä ole enää paljoa kalliimpi kuin raskaamman pään "lennokki". AW159 Wildcateja myytiin Filippiineille 50 miljoonan euron kappalehinnalla sisältäen koulutusta ja tuotetukea.
Mitä tulee rajavartiolaitoksen Super Pumiin, niin kahta uusinta lukuunottamatta ne ovat jo vanhoja. Liekö kannattaisi päivittää muita kuin uusimpia, ja toisaalta, mitä kahdella kopterilla tekee suuressa kuvassa? Koostuisiko varustus vain kaikumittaimesta ja syvyyspommeista? Vai askarreltaisiinko mukaan myös "sonaripoijut" ja Torped 47? Pelkään jälleen, että kustannukset eivät ole suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Lisäksi Super Pumat ovat väärän organisaation alaisuudessa.
Jos spekuloidaan SUTO-koptereiden hankinnalla, vaikka rahaa niiden hankintaan ei lähitulevaisuudessa olekaan, niin NH90 NFH olisi varmaan kärkinimi kaikesta huolimatta. NH90 sopii hyvin olemassaoleviin järjestelmiin, tarjoaa hyvän kuljetuskapasiteetin ja yhteistyö Ruotsin kanssa syventyy (ml. Torped 47 integraatio).
Ai ei pärjää? Jälleen kerran amatöörit neuvomassa ammattilaisia...
Taiwanissa rakennettiin MD500:n pohjalta SUTO-kopteri.http://www.taiwanairpower.org/navy/500md.html
Suosikkiwundewaffeni MBDA:n SPEAR3 on tarjolla Typhooniin ja F-35:n (toki myös Gripeniin, sillä siihen on plug&play periaatteella integroitu kaikki aseet jalkajousesta fotonitorpedoon). Sillä voisi hyökätä niin maa- kuin merimaaleja vastaan yli 130km päähän.
Sutoroolissa veikkaisin miehittämättömien kevyiden pinta-alusten olevan kova sana, sillä niitä voisi käyttää myös miinantorjuntaan ja pitkäaikaiseen aluevalvontaan. Esimerkiksi RIB-pohjaisella ASUV:lla hinta on ihan eri luokkaa verrattuna kopteriin, toiminta-aika saattaa olla jopa päiviä tai viikkoja eikä nopeuskaan ole välttämättä lainkaan kehno. Tässä olisi jenkkireferenssinä CUSV, ei suoraan järjestelmänä mutta sellaisena mitä ajaisin takaa.
https://www.textronsystems.com/what-we-do/unmanned-systems/CUSV
Jos nyt erityisolosuhdeihannejärjestelmää hakee, niin miehittämättömien pinta-alusten aseenkantajana voisi olla hekodrone joka tuo sitten torpedon paikalle, jolloin kallista torpedoa ei tarvitsisi laittaa jokaiseen ASUV:n.