Merivoimien kehitysnäkymät

[Huhta]

Sutoroolissa veikkaisin miehittämättömien kevyiden pinta-alusten olevan kova sana, sillä niitä voisi käyttää myös miinantorjuntaan ja pitkäaikaiseen aluevalvontaan. Esimerkiksi RIB-pohjaisella ASUV:lla hinta on ihan eri luokkaa verrattuna kopteriin, toiminta-aika saattaa olla jopa päiviä tai viikkoja eikä nopeuskaan ole välttämättä lainkaan kehno. Tässä olisi jenkkireferenssinä CUSV, ei suoraan järjestelmänä mutta sellaisena mitä ajaisin takaa.

https://www.textronsystems.com/what-we-do/unmanned-systems/CUSV

Jos nyt erityisolosuhdeihannejärjestelmää hakee, niin miehittämättömien pinta-alusten aseenkantajana voisi olla hekodrone joka tuo sitten torpedon paikalle, jolloin kallista torpedoa ei tarvitsisi laittaa jokaiseen ASUV:n.

Mites tuo toiminta jäissä? Kopterin voi laittaa liikkeelle, vaikka monitoimialus itse olisikin jääpeitteen ympäröimällä alueella. RIB:llä voi olla vaikeuksia pärjätä jopa murtajan avaamalla väylällä?

 

[StmSvejk]

Mites tuo toiminta jäissä? Kopterin voi laittaa liikkeelle, vaikka monitoimialus itse olisikin jääpeitteen ympäröimällä alueella. RIB:llä voi olla vaikeuksia pärjätä jopa murtajan avaamalla väylällä?

Hydrokopteri tai ilmatyynyalus sopivat hyvin talvikäyttöön hyötykuorman kuljetusalustaksi.

 

[Huhta]

Hydrokopteri tai ilmatyynyalus sopivat hyvin talvikäyttöön hyötykuorman kuljetusalustaksi.

Eikö ilmatyynyaluksen hydroakustinen heräte ole melko suuri? Hydrokopteri voisi olla mahdollisuuksien rajoissa.

 

[Herman30]

Ilmatyynyaluksesta lähtee helvetinmoinen meteli.

 

[StmSvejk]

Eikö ilmatyynyaluksen hydroakustinen heräte ole melko suuri? Hydrokopteri voisi olla mahdollisuuksien rajoissa.

Päin vastoin, ilmatyynyaluksen vedenalainen ääniheräte on sangen pieni sillä vedenalaista äänilähdettä tai edes runkomelua ei tule. Veden päällä asia on toisin. Hydrokopterissakin äänilähde on toki veden päällä. Miinojen osalta ilmatyynyaluksen etuna on toki myös hydrostaattisen paineen puuttuminen.

Tässä yksi esim.

https://www.researchgate.net/public...ter_and_in-air_sounds_from_a_small_hovercraft

The hovercraft was considerably quieter underwater than similar-sized conventional vessels and may be an attractive alternative when there is concern over underwater sounds.

 

[Huhta]

Minusta JSM on varteenotettava vaihtoehto F-35:n tapauksessa. En nyt äkkiseltään näe miksei JSM voisi korvata myös JASSM:ia, kun kerran kunnon land-attack-kykyä ja yli 500km kantamaakin on sille luvattu. Ainakaan mitään tutkahakuista "puhdasta" pintatorjuntaohjusta, millä maakohteisiin iskeminen on toissijainen kyky, ei mielestäni ole järkevää integroida HX:ään.

En tyrmää ensimmäistä ajatusta sinänsä. Tarkempi analyysi vaatisi kuitenkin salassa pidettävää tietoa.

Keskeinen kysymys on, miksi nykyiset risteilyohjukset on varustettu läpäisyyn suunnitelluilla, raskailla taistelukärjillä. Siitä loogisesti seuraava kysymys on, onko JSM:n läpäisykyky riittävä.

Sinänsä on täysin mahdollista, että JASSM:n, KEPD 350 ja Storm Shadowin suunnittelulähtökohdaksi on otettu "suurin mitä laukaisualusta pystyy kantamaan". Toisaalta taistelukärjen koko voi myös pohjautua operatiivisiin vaatimuksiin.

Jälkimmäisestä ajatuksesta olen samaa mieltä. Varsinkaan integraatioon ei ole syytä lähteä, ja vaikka ase löytyisi valmiiksi integroitunakin, ei hankinta välttämättä ole järkevä. Hävittäjän meritorjuntakyky voi hyvin pohjautua "monikäyttöaseisiin" (SDB II, Spear 3 jne.).

 

[magitsu]

Jääköhän taistelujärjestelmän valinta ja rakentamissopimuksen solmiminen hamaan tulevaisuuteen. Sipilä tarjosi hyvän syyn viivästykselle.
Laivue 2020, käyttöön nähtävästi lähempänä 2030?

 

[Tups]

Ilmatyynyalus ei oikein tykkää jäistä - helmat tuppaavat repeillä ja tietyissä olosuhteissa eteneminen on vaikeaa. Tasaisella jäällä toki kulkee kauniisti ja sopivalla nopeudella myös rikkoo jääkentän.

 

[Huhta]

Jääköhän taistelujärjestelmän valinta ja rakentamissopimuksen solmiminen hamaan tulevaisuuteen. Sipilä tarjosi hyvän syyn viivästykselle.
Laivue 2020, käyttöön nähtävästi lähempänä 2030?

Eikös Laivueen FOC ole muutenkin ajoitettu johonkin 2027 tienoille?

Mutta joo, mielenkiintoiseksi menee. ESSM:t jo tilattu... Voisiko joku twiitata ja kysyä asiaa Jussi Niinistöltä?

 

[Einomies1]

Minusta JSM on varteenotettava vaihtoehto F-35:n tapauksessa. En nyt äkkiseltään näe miksei JSM voisi korvata myös JASSM:ia, kun kerran kunnon land-attack-kykyä ja yli 500km kantamaakin on sille luvattu. Ainakaan mitään tutkahakuista "puhdasta" pintatorjuntaohjusta, millä maakohteisiin iskeminen on toissijainen kyky, ei mielestäni ole järkevää integroida HX:ään.

JSM:n taistelukärki on 100 kg + 20 kg titaanikuori ja vastaavasti JASSMin tst kärki on se 110 kg r-ainetta mutta siinä on 300 kg terästä/titaania kovien maalien läpäisemiseen joten JASSM kykenee tuhoamaan kovia ja syvällä olevia maaleja kuin puolikovia/pehmeitä. JASSM voidaan melko varmasti päivittää pidemmän kantaman versioon myöhemmin tai ainakin parantaa sen ominaisuuksia huomattavasti kantaman yms. osalta. ER-versio kantaa nyt 930 km joten JSM jää selvästi siitä myös kantamassa. JASSMin taival on vasta alussa suomessa ja maailmalla. Sekin kertoo jo jotain jos BAE tarjoaa Eurofighterin kanssa Storm Shadowia meille(vasta integroitu ) ja se puikko tuli käyttöön 2 vuotta JASSM-A versiota aikaisemmin.

Pintavalvontaan ja kevyeen vaikuttamiseen varustettu edullinen peruskopteri on melko varmasti edullisempi hankintakustannuksiltaan kuin raskaamman pään "lennokit". SUTO-kopteri taas ei välttämättä ole enää paljoa kalliimpi kuin raskaamman pään "lennokki". AW159 Wildcateja myytiin Filippiineille 50 miljoonan euron kappalehinnalla sisältäen koulutusta ja tuotetukea.

Kaikkeahan voi tietysti haluta mutta todellisuudessa olemassaolevien suorituskykyjen maksimointi ja täydentäminen pitkän kantaman/toiminta-ajan valvonnalla (UAS) saataisiin eniten katetta rahalle. En kannata vähän sitä sun tätä eli pikkukopteri merellä ja muutamalla raketilla tai parilla ohjuksella ja kk:lla ei pysty paljoonkaan. Mitään uutta sutokopteria ei tule eikä tarvita jos nykyisestä kalustosta otetaan kaikki irti.

Mitä tulee rajavartiolaitoksen Super Pumiin, niin kahta uusinta lukuunottamatta ne ovat jo vanhoja. Liekö kannattaisi päivittää muita kuin uusimpia, ja toisaalta, mitä kahdella kopterilla tekee suuressa kuvassa? Koostuisiko varustus vain kaikumittaimesta ja syvyyspommeista? Vai askarreltaisiinko mukaan myös "sonaripoijut" ja Torped 47? Pelkään jälleen, että kustannukset eivät ole suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Lisäksi Super Pumat ovat väärän organisaation alaisuudessa.

Turun vartiolentolaivueen 2 AS 332 versiota purettiin atomeiksi ja päivitettiin samaan tasoon Helsingin pään uusien koneiden kanssa. Yksi vanhin kone Turusta poistettiin. Niillä on paljon vielä edessä ja kaikki on täysin digitalisoitu (EU:n tuella).
Koneisiin riittäisi varmasti muutospaketti, joka voitaisiin muuttaa tarvittaessa eli laskettava hydrofoni+käyttöasema sekä 2 kpl kiinnittimiä torpedoille (sivut). Luulen että onnistuisi kyllä. Sonaripoijut on ehkä turhia kun merialue on pieni ja matala, eikä sukellusveneillä ole paljon tilaa saaristossa. AS 332 kykenee kantamaan 20 henkilöä eli siirtämään hyvin ryhmiä saaristossa tarvittaessa. Oma suojaan voisi moodata lisäämällä ohjusvaroittimet ja silppu/soihtulaukaisimet ja omasuoja kk:t. Vaikka kantokyky laskisi pari ukkoa, ei haittaa.
Tuo organisaatiokysymys on ihan höpinää koska tiedät itsekin että rajavartiolaitos on sodanaikana osa pv:ä.

Jos spekuloidaan SUTO-koptereiden hankinnalla, vaikka rahaa niiden hankintaan ei lähitulevaisuudessa olekaan, niin NH90 NFH olisi varmaan kärkinimi kaikesta huolimatta. NH90 sopii hyvin olemassaoleviin järjestelmiin, tarjoaa hyvän kuljetuskapasiteetin ja yhteistyö Ruotsin kanssa syventyy (ml. Torped 47 integraatio).

NH-90TTH sopii huonommin merelle ja alustoimintaan, koska se on matalaversio eikä korotettu kuten Norjan ja Ruotsin vastaavat ja NATO-maiden vastaavat NFH:t. Kabiiniin ei saa välttämättä mitään ekstraa sovitettua ja vinssaaminen sekä toiminta siinä on vaikeampaa. Ei niitä korotettuja versioita turhaan tehty. SP on optimoitu järjestelmiltään ja koeteltu merellä.

Ai ei pärjää? Jälleen kerran amatöörit neuvomassa ammattilaisia... Taiwanissa rakennettiin MD500:n pohjalta SUTO-kopteri.

Kysymys sinulle: kuinka monta potilasta Helsingin pelastuslaitoksen LEKA:n BO-105 pelasti Estonialta? Entä Rajan Jetikat? Kannattaa nyt miettiä kaksi kertaa ennenkuin nolaat itsesi että minkälaisessa säässä Suomenlahdella lennellään ja mitä siellä voi tehdä.
Miten MH-6 lentää 15 metrin sivu/vastatuulessa ja räntäsateessa tai leijuu paikallaan myrskyssä?
Tunnen muutaman lentoavustajan ja olen jutellut hekopilottien kanssa pari kertaa, joten jätän nuo sinun kommentit omaan arvoonsa. Ei merelle lähdetä vihellellen lentelemään ainakaan 24/7/365 vuodessa ja sellaisella koneella ei tee vittuakaan, joka ei pysty jokasään toimintaan!

Lähdetään siitä ensinnäkin että kopterin tulee pystyä leijumaan paikallaan kovalla tuulella fast-ropen kanssa ja sonaria dipatessa, tankata leijunnasta meren päällä ja kyettävä lentämään jäätävissä olosuhteissa. Lisäksi tehoreserviä on oltava ja toiminta-aikaa kohtuullisesti vaikeiden olosuhteiden vuoksi.

Luuletko sitäpaitsi että noilla Taikkujen koneilla lennellään missä vaan ja koska vaan? On pikkuisen eri juttu tulla tänne 4 vuodenajan pohjolaan kuin lennellä tropiikissa kirkkaissa säissä. En tiedä mitä odottavat noilta eikä kiinnosta.

Suosikkiwundewaffeni MBDA:n SPEAR3 on tarjolla Typhooniin ja F-35:n (toki myös Gripeniin, sillä siihen on plug&play periaatteella integroitu kaikki aseet jalkajousesta fotonitorpedoon). Sillä voisi hyökätä niin maa- kuin merimaaleja vastaan yli 130km päähän.

On varmasti potentti ase kuten Storm Breaker ainakin pieniin maaleihin. Tuhovoima Korvetti/Fregatti-luokan maaleihin on painon (alle 100kg) vuoksikin jo kyseenalainen. Esimerkiksi JSOW:n ohjelmoitava sytytin ja 100 kg ontelolataus+140 kg:n tunkeumalataus on vähän eri luokkaa teholtaan. Molemmat ovat verkostokeskeisiä aseitä eli ohjattavissa täysin datalinkin avulla.

 

[Museo]

Turun vartiolentolaivueen 2 AS 332 versiota purettiin atomeiksi ja päivitettiin samaan tasoon Helsingin pään uusien koneiden kanssa. Yksi vanhin kone Turusta poistettiin.

Onkohan tälle jotain lähdettä?

 

[Rannari]

JSM:n taistelukärki on 100 kg + 20 kg titaanikuori ja vastaavasti JASSMin tst kärki on se 110 kg r-ainetta mutta siinä on 300 kg terästä/titaania kovien maalien läpäisemiseen joten JASSM kykenee tuhoamaan kovia ja syvällä olevia maaleja kuin puolikovia/pehmeitä. JASSM voidaan melko varmasti päivittää pidemmän kantaman versioon myöhemmin tai ainakin parantaa sen ominaisuuksia huomattavasti kantaman yms. osalta. ER-versio kantaa nyt 930 km joten JSM jää selvästi siitä myös kantamassa. JASSMin taival on vasta alussa suomessa ja maailmalla. Sekin kertoo jo jotain jos BAE tarjoaa Eurofighterin kanssa Storm Shadowia meille(vasta integroitu ) ja se puikko tuli käyttöön 2 vuotta JASSM-A versiota aikaisemmin.

Kaikkeahan voi tietysti haluta mutta todellisuudessa olemassaolevien suorituskykyjen maksimointi ja täydentäminen pitkän kantaman/toiminta-ajan valvonnalla (UAS) saataisiin eniten katetta rahalle. En kannata vähän sitä sun tätä eli pikkukopteri merellä ja muutamalla raketilla tai parilla ohjuksella ja kk:lla ei pysty paljoonkaan. Mitään uutta sutokopteria ei tule eikä tarvita jos nykyisestä kalustosta otetaan kaikki irti.

Turun vartiolentolaivueen 2 AS 332 versiota purettiin atomeiksi ja päivitettiin samaan tasoon Helsingin pään uusien koneiden kanssa. Yksi vanhin kone Turusta poistettiin. Niillä on paljon vielä edessä ja kaikki on täysin digitalisoitu (EU:n tuella).
Koneisiin riittäisi varmasti muutospaketti, joka voitaisiin muuttaa tarvittaessa eli laskettava hydrofoni+käyttöasema sekä 2 kpl kiinnittimiä torpedoille (sivut). Luulen että onnistuisi kyllä. Sonaripoijut on ehkä turhia kun merialue on pieni ja matala, eikä sukellusveneillä ole paljon tilaa saaristossa. AS 332 kykenee kantamaan 20 henkilöä eli siirtämään hyvin ryhmiä saaristossa tarvittaessa. Oma suojaan voisi moodata lisäämällä ohjusvaroittimet ja silppu/soihtulaukaisimet ja omasuoja kk:t. Vaikka kantokyky laskisi pari ukkoa, ei haittaa.
Tuo organisaatiokysymys on ihan höpinää koska tiedät itsekin että rajavartiolaitos on sodanaikana osa pv:ä.

NH-90TTH sopii huonommin merelle ja alustoimintaan, koska se on matalaversio eikä korotettu kuten Norjan ja Ruotsin vastaavat ja NATO-maiden vastaavat NFH:t. Kabiiniin ei saa välttämättä mitään ekstraa sovitettua ja vinssaaminen sekä toiminta siinä on vaikeampaa. Ei niitä korotettuja versioita turhaan tehty. SP on optimoitu järjestelmiltään ja koeteltu merellä.

Kysymys sinulle: kuinka monta potilasta Helsingin pelastuslaitoksen LEKA:n BO-105 pelasti Estonialta? Entä Rajan Jetikat? Kannattaa nyt miettiä kaksi kertaa ennenkuin nolaat itsesi että minkälaisessa säässä Suomenlahdella lennellään ja mitä siellä voi tehdä.
Miten MH-6 lentää 15 metrin sivu/vastatuulessa ja räntäsateessa tai leijuu paikallaan myrskyssä?
Tunnen muutaman lentoavustajan ja olen jutellut hekopilottien kanssa pari kertaa, joten jätän nuo sinun kommentit omaan arvoonsa. Ei merelle lähdetä vihellellen lentelemään ainakaan 24/7/365 vuodessa ja sellaisella koneella ei tee vittuakaan, joka ei pysty jokasään toimintaan!

Lähdetään siitä ensinnäkin että kopterin tulee pystyä leijumaan paikallaan kovalla tuulella fast-ropen kanssa ja sonaria dipatessa, tankata leijunnasta meren päällä ja kyettävä lentämään jäätävissä olosuhteissa. Lisäksi tehoreserviä on oltava ja toiminta-aikaa kohtuullisesti vaikeiden olosuhteiden vuoksi.

Luuletko sitäpaitsi että noilla Taikkujen koneilla lennellään missä vaan ja koska vaan? On pikkuisen eri juttu tulla tänne 4 vuodenajan pohjolaan kuin lennellä tropiikissa kirkkaissa säissä. En tiedä mitä odottavat noilta eikä kiinnosta.

On varmasti potentti ase kuten Storm Breaker ainakin pieniin maaleihin. Tuhovoima Korvetti/Fregatti-luokan maaleihin on painon (alle 100kg) vuoksikin jo kyseenalainen. Esimerkiksi JSOW:n ohjelmoitava sytytin ja 100 kg ontelolataus+140 kg:n tunkeumalataus on vähän eri luokkaa teholtaan. Molemmat ovat verkostokeskeisiä aseitä eli ohjattavissa täysin datalinkin avulla.

Oletko varma tuosta yhden Puman poistamisesta? Kaikissa näkemissäni jutuissa on koko kolmikon ilmoitettu jatkavan käytössä.

Lentoposti 27.2.16 "Turun tukikohdan ensimmäinen vanha AS332L1-helikopteri on parhaillaan Ranskassa modifioitavana. Näin kolme vuosina 1988 - 1991 käyttöön otettua nykyistä Super Pumaa päivitetään uusia vastaavaan L1e-tasoon kolmen vuoden aikana."

Eduskunta 13.10.2015 "Kolme Super Puma -helikopteria peruskorjataan ja modifioidaan kehyskauden aikana."

www.raja.fi AS332 (3) / H215 (2) - Super Puma

 

[Huhta]

NH-90TTH sopii huonommin merelle ja alustoimintaan, koska se on matalaversio eikä korotettu kuten Norjan ja Ruotsin vastaavat ja NATO-maiden vastaavat NFH:t. Kabiiniin ei saa välttämättä mitään ekstraa sovitettua ja vinssaaminen sekä toiminta siinä on vaikeampaa. Ei niitä korotettuja versioita turhaan tehty. SP on optimoitu järjestelmiltään ja koeteltu merellä.

??? Minähän nimenomaan kirjoitin "NFH".

Kysymys sinulle: kuinka monta potilasta Helsingin pelastuslaitoksen LEKA:n BO-105 pelasti Estonialta? Entä Rajan Jetikat? Kannattaa nyt miettiä kaksi kertaa ennenkuin nolaat itsesi että minkälaisessa säässä Suomenlahdella lennellään ja mitä siellä voi tehdä.
Miten MH-6 lentää 15 metrin sivu/vastatuulessa ja räntäsateessa tai leijuu paikallaan myrskyssä?
Tunnen muutaman lentoavustajan ja olen jutellut hekopilottien kanssa pari kertaa, joten jätän nuo sinun kommentit omaan arvoonsa. Ei merelle lähdetä vihellellen lentelemään ainakaan 24/7/365 vuodessa ja sellaisella koneella ei tee vittuakaan, joka ei pysty jokasään toimintaan!

Lähdetään siitä ensinnäkin että kopterin tulee pystyä leijumaan paikallaan kovalla tuulella fast-ropen kanssa ja sonaria dipatessa, tankata leijunnasta meren päällä ja kyettävä lentämään jäätävissä olosuhteissa. Lisäksi tehoreserviä on oltava ja toiminta-aikaa kohtuullisesti vaikeiden olosuhteiden vuoksi.

Luuletko sitäpaitsi että noilla Taikkujen koneilla lennellään missä vaan ja koska vaan? On pikkuisen eri juttu tulla tänne 4 vuodenajan pohjolaan kuin lennellä tropiikissa kirkkaissa säissä. En tiedä mitä odottavat noilta eikä kiinnosta.

Kyllä siellä Taiwanissakin tuulta riittää.

The results show that wind speeds at 100 m are approximately 9.32–11.24 m/s, which means that the coastal areas of west Taiwan are rich in wind energy resources. When a long-term 10-min average wind speed is used, the extreme wind speed on the west coast is estimated to be between 36.4 and 55.3 m/s.

www.mdpi.com/1996-1073/8/3/1685/pdf

Jos MD500 on sinulle liian vaatimaton, vaikka se sotilaille näköjään kelpaakin, niin onhan noita muitakin yksimoottorisia helikoptereita. AW119 pystyy leijumaan vielä 35 solmun sivutuulessa maksimilentoonlähtöpainolla, ja USN on saamassa siitä IFR-sertifioidun version.

Vertailun vuoksi Super Puma:

Flight manual limits for hovering the AS332 are:
Above 18410 lbs: 17 kts crosswind or tailwind.
At or below 18410 lbs: 35 kts crosswind or downwind.

https://www.pprune.org/rotorheads/19936-super-puma-quandary.html

 

[Jukkis]

Myös Israel on käyttänyt MD-500:aa iskuihin kahdelta vanhimmalta Sa'ar 4.5-luokan ohjusveneeltään. INS Aliya ja INS Geula ovatkin pienimmät hangaarilla varustetut sota-alukset maailmassa. Toisaalta, vaikka itäisen Välimeren ilmasto saattaakin olla Itämerta lempeämpi kannattaa huomata, että 8 näiden jälkeen rakennettua Sa'ar 4.5-luokan alusta ovat ilman hangaareita. Olisivatkohan, jos tuo kyky kantaa kevyitä koptereita olisi osoittautunut yleisesti hyväksi pelkkien erikoisoperaatioiden lisäksi?

Tämä nyt vain bensana liekkeihin. Itse olen tyytyväinen jos korveteille saadaan sentään tyhjät hangaarit. Niihin voidaan hankkia täytettä myöhemminkin, tai tukea tilaisuuden tullen NH:ta tai Rajan puumia mahdollisimman nollainvestoinnilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sa'ar_4.5-class_missile_boat

 

[Einomies1]

Oletko varma tuosta yhden Puman poistamisesta? Kaikissa näkemissäni jutuissa on koko kolmikon ilmoitettu jatkavan käytössä.

Lentoposti 27.2.16 "Turun tukikohdan ensimmäinen vanha AS332L1-helikopteri on parhaillaan Ranskassa modifioitavana. Näin kolme vuosina 1988 - 1991 käyttöön otettua nykyistä Super Pumaa päivitetään uusia vastaavaan L1e-tasoon kolmen vuoden aikana."

Eduskunta 13.10.2015 "Kolme Super Puma -helikopteria peruskorjataan ja modifioidaan kehyskauden aikana."

www.raja.fi AS332 (3) / H215 (2) - Super Puma

Muistin näköjään väärin tuon. No, aina parempi!

 

[Rannari]

Muistin näköjään väärin tuon. No, aina parempi!

Ehdottomasti parempi niin päin

 

[Einomies1]

??? Minähän nimenomaan kirjoitin "NFH".

Meillä ei ole noita NFH-versioita eikä tule. Kirjoitin siksi koska en usko mihinkään uuteen NH-hankintaan vaan olemassaolevien resurssien parantamiseen korkeintaan kopterien suhteen. Kunhan edes nykyiset saataisiin käytettävyyden osalta siitä 50% ylöspäin. Nykyinen TTH voi toimia kyllä turvallisesti merellä mutta sen kabiini asettaa rajoituksensa modifioinnille ja pelastamiselle.

Kyllä siellä Taiwanissakin tuulta riittää.

Mistä sinä tiedät niiden hekojen käytettävyysrajat tuolla? On muitakin asioita kuin tuulennopeus

Jos MD500 on sinulle liian vaatimaton, vaikka se sotilaille näköjään kelpaakin, niin onhan noita muitakin yksimoottorisia helikoptereita. AW119 pystyy leijumaan vielä 35 solmun sivutuulessa maksimilentoonlähtöpainolla, ja USN on saamassa siitä IFR-sertifioidun version.

Riippuu käytöstä! Kelpaa se tukirooliin maalle mutta heikosti merelle ja samanlaista monitoimisuutta kuin keskiraskailla ei noihin pieniin kunnolla saa. Koala on suomessakin käytössä pääasiassa sisämaassa.

 

[kimmo.j]

JSM:n taistelukärki on 100 kg + 20 kg titaanikuori ja vastaavasti JASSMin tst kärki on se 110 kg r-ainetta mutta siinä on 300 kg terästä/titaania kovien maalien läpäisemiseen joten JASSM kykenee tuhoamaan kovia ja syvällä olevia maaleja kuin puolikovia/pehmeitä. JASSM voidaan melko varmasti päivittää pidemmän kantaman versioon myöhemmin tai ainakin parantaa sen ominaisuuksia huomattavasti kantaman yms. osalta. ER-versio kantaa nyt 930 km joten JSM jää selvästi siitä myös kantamassa. JASSMin taival on vasta alussa suomessa ja maailmalla. Sekin kertoo jo jotain jos BAE tarjoaa Eurofighterin kanssa Storm Shadowia meille(vasta integroitu ) ja se puikko tuli käyttöön 2 vuotta JASSM-A versiota aikaisemmin.

Kaikkeahan voi tietysti haluta mutta todellisuudessa olemassaolevien suorituskykyjen maksimointi ja täydentäminen pitkän kantaman/toiminta-ajan valvonnalla (UAS) saataisiin eniten katetta rahalle. En kannata vähän sitä sun tätä eli pikkukopteri merellä ja muutamalla raketilla tai parilla ohjuksella ja kk:lla ei pysty paljoonkaan. Mitään uutta sutokopteria ei tule eikä tarvita jos nykyisestä kalustosta otetaan kaikki irti.

Turun vartiolentolaivueen 2 AS 332 versiota purettiin atomeiksi ja päivitettiin samaan tasoon Helsingin pään uusien koneiden kanssa. Yksi vanhin kone Turusta poistettiin. Niillä on paljon vielä edessä ja kaikki on täysin digitalisoitu (EU:n tuella).
Koneisiin riittäisi varmasti muutospaketti, joka voitaisiin muuttaa tarvittaessa eli laskettava hydrofoni+käyttöasema sekä 2 kpl kiinnittimiä torpedoille (sivut). Luulen että onnistuisi kyllä. Sonaripoijut on ehkä turhia kun merialue on pieni ja matala, eikä sukellusveneillä ole paljon tilaa saaristossa. AS 332 kykenee kantamaan 20 henkilöä eli siirtämään hyvin ryhmiä saaristossa tarvittaessa. Oma suojaan voisi moodata lisäämällä ohjusvaroittimet ja silppu/soihtulaukaisimet ja omasuoja kk:t. Vaikka kantokyky laskisi pari ukkoa, ei haittaa.
Tuo organisaatiokysymys on ihan höpinää koska tiedät itsekin että rajavartiolaitos on sodanaikana osa pv:ä.


Kysymys sinulle: kuinka monta potilasta Helsingin pelastuslaitoksen LEKA:n BO-105 pelasti Estonialta? Entä Rajan Jetikat? Kannattaa nyt miettiä kaksi kertaa ennenkuin nolaat itsesi että minkälaisessa säässä Suomenlahdella lennellään ja mitä siellä voi tehdä.
Miten MH-6 lentää 15 metrin sivu/vastatuulessa ja räntäsateessa tai leijuu paikallaan myrskyssä?
Tunnen muutaman lentoavustajan ja olen jutellut hekopilottien kanssa pari kertaa, joten jätän nuo sinun kommentit omaan arvoonsa. Ei merelle lähdetä vihellellen lentelemään ainakaan 24/7/365 vuodessa ja sellaisella koneella ei tee vittuakaan, joka ei pysty jokasään toimintaan!

Lähdetään siitä ensinnäkin että kopterin tulee pystyä leijumaan paikallaan kovalla tuulella fast-ropen kanssa ja sonaria dipatessa, tankata leijunnasta meren päällä ja kyettävä lentämään jäätävissä olosuhteissa. Lisäksi tehoreserviä on oltava ja toiminta-aikaa kohtuullisesti vaikeiden olosuhteiden vuoksi.

Luuletko sitäpaitsi että noilla Taikkujen koneilla lennellään missä vaan ja koska vaan? On pikkuisen eri juttu tulla tänne 4 vuodenajan pohjolaan kuin lennellä tropiikissa kirkkaissa säissä. En tiedä mitä odottavat noilta eikä kiinnosta.

Miksi SUTO kopterin pitäisi pystyä pysymään paikallaan Fast ropen kanssa? TAI miten miten kopterin joka ei ole meripelastuskopteri liittyy siihen miten kopteri X sopii SUTO-toimintaan, tai ylipäätään meritoimintaan?

Meillä ei ole PV:n merilentotoimintaa, joten ei tarvitse välittää perinteistä.

 

[warthog66]

NH-90TTH sopii huonommin merelle ja alustoimintaan, koska se on matalaversio eikä korotettu kuten Norjan ja Ruotsin vastaavat ja NATO-maiden vastaavat NFH:t. Kabiiniin ei saa välttämättä mitään ekstraa sovitettua ja vinssaaminen sekä toiminta siinä on vaikeampaa. Ei niitä korotettuja versioita turhaan tehty. SP on optimoitu järjestelmiltään ja koeteltu merellä.

Ainoa, jolla on käytössä High Cabin -versiota NH-90:stä on Ruotsi. Kaikki NFH-versiot ovat samalla, matalalla kabiinilla.

 

[Huhta]

Onko kukaan koskaan miettinyt, miksi Hamina-luokassa Umkhonton ohjuslaukaisimet on sijoitettu keskilinjan oikealle puolelle? Onko siellä tilavaraus ohjuskapasiteetin tuplaamiselle?