Merivoimien kehitysnäkymät

[Analysti]

"Pieni ja kustannustehokas" - miniatyrisointi tuntuu lähinnä lisäävän kustannuksia. Esim. RAM ja ESSM taitavat olla melko samassa hintaluokassa, vaikka käyttötarkoitus on aika lailla sama ja vaikka ESSM on kantamaltaan paljon parempi. Muutenkin droonien kuljettaminen emäaluksen kyydissä on pois emäaluksen omasta aseistuksesta, luultavasti melkoisten korkojen kera.

Kyllä RAM:n ja ESSM:n käyttötarkoitus on ihan eri. RAM on viimeisen kerroksen erittäin lyhyen kantaman ohjus jolla voidaan toteuttaa lähinnä aluksen omasuojaa. RAM, todellinen tehokas amet ehkä 3 - 4 km max
ESSM on seuraavan kerroksen ohjus, jolla voidaan toteuttaa jo koko osaston suojaa. ESSM, todellinen tehokas AMET XXXX.
SM2 ja muu SM -perhe on sitten seuraavan kerroksen tuote jo alueilmatorjuntaan. Todellinen ja tehokas amet n. 100 km.

Myös RAM:n ohjautusmenetelmä on aivan eri kuin jäljempänä mainittujen.

 

[Jopuni]

Kyllä RAM:n ja ESSM:n käyttötarkoitus on ihan eri. RAM on viimeisen kerroksen erittäin lyhyen kantaman ohjus jolla voidaan toteuttaa lähinnä aluksen omasuojaa. RAM, todellinen tehokas amet ehkä 3 - 4 km max
ESSM on seuraavan kerroksen ohjus, jolla voidaan toteuttaa jo koko osaston suojaa. ESSM, todellinen tehokas AMET XXXX.
SM2 ja muu SM -perhe on sitten seuraavan kerroksen tuote jo alueilmatorjuntaan. Todellinen ja tehokas amet n. 100 km.

Myös RAM:n ohjautusmenetelmä on aivan eri kuin jäljempänä mainittujen.

Jos Pohjanmaita tulee lisää niin olisi mukava jos niissä olisi noita RAM ohjuksia 57 ja 30/35mm tykkien lisäksi, vaikka hiukan jatkamalla pituutta jotta tilaa löytyy.

 

[Analysti]

Jos Pohjanmaita tulee lisää niin olisi mukava jos niissä olisi noita RAM ohjuksia 57 ja 30/35mm tykkien lisäksi, vaikka hiukan jatkamalla pituutta jotta tilaa löytyy.

Ei pysty se laiva kaikkeen. Se 2-tykki tai jonkilainen laser-systeemi on varmaan mahdollista, mutta ohjusaseistuksessa viisaampi tie on toinen VLS-moduuli ja 8 kpl SM-2 -ohjusta. Hamina-lk täydentää lähitorjuntaa Umkhontolla. On vielä kerran muistutettava merisotaoperoinnista: ei alukset ole koskaan yksin, vaan aina osastona.

 

[Jopuni]

Ei pysty se laiva kaikkeen. Se 2-tykki tai jonkilainen laser-systeemi on varmaan mahdollista, mutta ohjusaseistuksessa viisaampi tie on toinen VLS-moduuli ja 8 kpl SM-2 -ohjusta. Hamina-lk täydentää lähitorjuntaa Umkhontolla. On vielä kerran muistutettava, merisotaoperoinnista: ei alukset ole koskaan yksin, vaan aina osastona.

Edelleen oon sitä mieltä, jos nykyiset Pohjanmaat ei pysty ottamaan hangaarin päälle edes 30mm Sea Snake konetykkiä ja komentosillan katolle molemmin puolin kulmiin paria Saab Trackfire 12,7 konekivääriä (tai vastaavaa) sen toisen VLS-modulin lisäksi, niin koko frekatti on hukka investointi.
Kyllä tuon kokoluokan aluksessa sen verran pitää ylimääräistä resursseja olla.

Ne RAM-ohjukset on sitten toinen juttu, sitä varten pitää laivaa enemmän muokata, eikä yrittää nykyisiin korvetteihin niitä asentaa, (ellei sitten VLS-siiloa hyldynnetä) vaan suunnitella pohjanmaaluokka 2.0

 

[Analysti]

Edelleen oon sitä mieltä, jos nykyiset Pohjanmaat ei pysty ottamaan hangaarin päälle edes 30mm Sea Snake konetykkiä ja komentosillan katolle molemmin puolin kulmiin paria Saab Trackfire 12,7 konekivääriä (tai vastaavaa) sen toisen VLS-modulin lisäksi, niin koko frekatti on hukka investointi.
Kyllä tuon kokoluokan aluksessa sen verran pitää ylimääräistä resursseja olla.

Ne RAM-ohjukset on sitten toinen juttu, sitä varten pitää laivaa enemmän muokata, eikä yrittää nykyisiin korvetteihin niitä asentaa, (ellei sitten VLS-siiloa hyldynnetä) vaan suunnitella pohjanmaaluokka 2.0

RAM on siis kokonaisjärjestelmä, joka ampuu kääntyvästä laukaisualustasta modattua Sidewinder -ohjusta. Kyseessä on Saksan ja USA:n yhteisprojekti ja tarkoitettu pienen aluksen ainoaksi it:ksi tai ison aluksen lähitorjuntaan. Laite on aika painava ja kallis. ESSM B2 paikkaa sitä kyllä hyvin, mutta toisinpäin ei.

Miksi laittaisit etumaisen direktorin tielle 12,7 mm konekiväärin, sitä minä kyllä ihmettelen. Aluksessa on kaksi Ceros-direktoria, jotka yhdessä 57 mm tykin kanssa muodostaa tehokkaan lähitorjuntajärjestelmän. En toisi sen sektoriin mitään rajoittavia pikkuleluja, joilla ei vaikuteta kuin muutaman sadan metrin päähän. Siihen voi ampua ihan hyvin myös 57:lla ja vaikutus maalissa on pikkuisen toista luokkaa.

Ei tämän laivan maalit ole 500 m päässä, ne ovat 20 - 300 km päässä.

 

[Huhta]

Kyllä RAM:n ja ESSM:n käyttötarkoitus on ihan eri. RAM on viimeisen kerroksen erittäin lyhyen kantaman ohjus jolla voidaan toteuttaa lähinnä aluksen omasuojaa. RAM, todellinen tehokas amet ehkä 3 - 4 km max
ESSM on seuraavan kerroksen ohjus, jolla voidaan toteuttaa jo koko osaston suojaa. ESSM, todellinen tehokas AMET XXXX.
SM2 ja muu SM -perhe on sitten seuraavan kerroksen tuote jo alueilmatorjuntaan. Todellinen ja tehokas amet n. 100 km.

Myös RAM:n ohjautusmenetelmä on aivan eri kuin jäljempänä mainittujen.

Ajattelin asiaa lähinnä USN:n näkökulmasta. Siellä kun siilot on täynnä niitä pidempikantamaisia ohjuksia, niin se lienee jo jonkinlainen omasuojatilanne, jos sieltä lähtee ESSM eikä SM-2 kohti maalia? RAM on tietysti vielä enemmän sitä.

Meille köyhille ESSM toki on melkein SM-2:n veroinen alueilmatorjuntaohjus. Samaa tapaan kuin NASAMS on alueilmatorjuntaohjusjärjestelmä maalla.

 

[Huhta]

Yläpuolella oli juttua RAM:stä. Mutta aloin tässä miettiä, että onkohan Mistralin uusin painos mistään kotoisin ohjustorjunnassa.

Luin aikanaan, että Suomessa tutkittiin olkapääohjusten käyttöä risteilyohjusten torjunnassa. Toki ne simulaatiot oli mitä oli, harjoitusmaalina käytettiin muistaakseni Hawkia, mutta kokeilua pidettiin silti jonkinlaisena menestyksenä.

Merivoimillahan on aiemminkin ollut Mistraleja sekä aluslaveteilla että MANPADS-laukaisimista ammuttavaksi. Ne tosin menivät poistoon jo toistakymmentä vuotta sitten ohjusten vanhennuttua ja järjestelmän käyttökelpoisia komponentteja myytiin edelleen Viroon pikkurahalla.

Mutta nyttemmin Mistralista on tullut kolmosversio kuvantavalla infrapunahakupäällä. Mitenköhän tuollainen mahtaisi toimia esim. miinantorjunta-alusten ja miinalauttojen omasuojailmatorjunnassa? Kahden ohjuksen kaukokäyttöinen laukaisin ei varmaan ihmeitä paina ja tutkattomassakin aluksessa ympäristöä 360-asteen sektorissa valvovan kamerajärjestelmän kanssa paritettuna tuollainen antaisi ehkä jotakin suojaa... Harkitsemisen arvoinen ratkaisu vai tuhlattua rahaa?

 

[Jopuni]

RAM on siis kokonaisjärjestelmä, joka ampuu kääntyvästä laukaisualustasta modattua Sidewinder -ohjusta. Kyseessä on Saksan ja USA:n yhteisprojekti ja tarkoitettu pienen aluksen ainoaksi it:ksi tai ison aluksen lähitorjuntaan. Laite on aika painava ja kallis. ESSM B2 paikkaa sitä kyllä hyvin, mutta toisinpäin ei.

Miksi laittaisit etumaisen direktorin tielle 12,7 mm konekiväärin, sitä minä kyllä ihmettelen. Aluksessa on kaksi Ceros-direktoria, jotka yhdessä 57 mm tykin kanssa muodostaa tehokkaan lähitorjuntajärjestelmän. En toisi sen sektoriin mitään rajoittavia pikkuleluja, joilla ei vaikuteta kuin muutaman sadan metrin päähän. Siihen voi ampua ihan hyvin myös 57:lla ja vaikutus maalissa on pikkuisen toista luokkaa.

Ei tämän laivan maalit ole 500 m päässä, ne ovat 20 - 300 km päässä.

RAMista puhuin noin lähitorjunta esimerkkinä.

Joten, joku C-Domen kaltainen järjestelmä PTO-2020 ohjuskonttien viereen jatkoksi lähinnä ajattelin, jotain nykyisten Haminaluokan alusten 16 ohjuksen paketin kokoista siilostoa.
Niiden kohdalle uusissa Pohjanmaaluokan versioissa muutama metri pituutta lisää jotta sopii ahtamatta.

Etusektorin RWS aseen/aseiden paikka pitäs tietysti katsoa niin etteivät haittaa muuta toimintaa, komentosillan katon otin esimerkkinä, kunhan saadaan kattava 360° peitto.

 

[Analysti]

RAMista puhuin noin lähitorjunta esimerkkinä.

Joten, joku C-Domen kaltainen järjestelmä PTO-2020 ohjuskonttien viereen jatkoksi lähinnä ajattelin, jotain nykyisten Haminaluokan alusten 16 ohjuksen paketin kokoista siilostoa.
Niiden kohdalle uusissa Pohjanmaaluokan versioissa muutama metri pituutta lisää jotta sopii ahtamatta.

Etusektorin RWS aseen/aseiden paikka pitäs tietysti katsoa niin etteivät haittaa muuta toimintaa, komentosillan katon otin esimerkkinä, kunhan saadaan kattava 360

Se muutaman metrin lisäpituus ei siis synny ihan tuosta vaan.

 

[Benelli]

Ei pysty se laiva kaikkeen. Se 2-tykki tai jonkilainen laser-systeemi on varmaan mahdollista, mutta ohjusaseistuksessa viisaampi tie on toinen VLS-moduuli ja 8 kpl SM-2 -ohjusta. Hamina-lk täydentää lähitorjuntaa Umkhontolla. On vielä kerran muistutettava merisotaoperoinnista: ei alukset ole koskaan yksin, vaan aina osastona.

Kyllähän nuo ovat partioimassa tai KV-operaatiossa välillä yksinkin.
Sinänsä ei ehkä haittaisi jos Haminan korvaaja voisi toimia finnkorvetin taisteluparina Itämeren ulkopuolellakin.

 

[Huhta]

Kyllähän nuo ovat partioimassa tai KV-operaatiossa välillä yksinkin.
Sinänsä ei ehkä haittaisi jos Haminan korvaaja voisi toimia finnkorvetin taisteluparina Itämeren ulkopuolellakin.

Sitten ollaan miinalaivan tai mini-Pohjanmaan kokoluokassa: "Kulta, laitoitko juuri Pohjanmaan pesukoneeseen 90 asteen ohjelmalle?"

 

[Benelli]

Sitten ollaan miinalaivan tai mini-Pohjanmaan kokoluokassa: "Kulta, laitoitko juuri Pohjanmaan pesukoneeseen 90 asteen ohjelmalle?"

Niin kai.

 

[Karkki90]

Kyllähän nuo ovat partioimassa tai KV-operaatiossa välillä yksinkin.
Sinänsä ei ehkä haittaisi jos Haminan korvaaja voisi toimia finnkorvetin taisteluparina Itämeren ulkopuolellakin.

Aika näyttää onko mitään Haminan korvaajaa tulossa. Ainakaan Hamina-luokan. Jos NATOssa määritellään Suomen tulevaksi painopistealueeksi miinasodankäynti, niin resurssit eivät sen ja korvfregattien lisäksi juuri muuhun enää riitä.

Silloin ohjusveneiden seuraaja voisi olla vaikkapa yksittäinen lisäfregatti. Se toisi värkkeihin hiukan pelivaraa koulutuspurjehdusten, telakointien ja kv-tehtävien yms ajalle.

 

[Jopuni]

Se muutaman metrin lisäpituus ei siis synny ihan tuosta vaan.

Ei varmaankaan, mutta eiköhän kuitenkin kohtuu vaivalla, kun kaikki piirustukset on tietokoneella. En tiedä laivan suunnittelusta mitään, mutta eiköhän lujuus ja muut laskelmat saada kun tarvittavat muutokset laskenta-arvoihin on tehty.
Pienenpi vaiva kuin kokonaan uuden laivan suunnitteleminen.

 

[Huhta]

Aika näyttää onko mitään Haminan korvaajaa tulossa. Ainakaan Hamina-luokan. Jos NATOssa määritellään Suomen tulevaksi painopistealueeksi miinasodankäynti, niin resurssit eivät sen ja korvfregattien lisäksi juuri muuhun enää riitä.

Silloin ohjusveneiden seuraaja voisi olla vaikkapa yksittäinen lisäfregatti. Se toisi värkkeihin hiukan pelivaraa koulutuspurjehdusten, telakointien ja kv-tehtävien yms ajalle.

Vaatisiko tuo miinasodankäyntiin erikoistuminen sen kummallisempaa? Meillähän on jo osaaminen ja alukset niin miinanlaskuun kuin -raivaukseenkin. Baltithan kyllä ovat erikoistuneet nimenomaan miinanraivaukseen. Toki miinoja varmaan pitäisi hommata reippaasti lisää varastoon, jos meinataan kipata tavaraa naapurienkin aluevesille, ja jotain miehittämätöntä heräteraivaajabotskia voisi miettiä Katanpäiden kaveriksi niiden aktiiviressujen operoimien nykyisten vehkeiden tilalle.

 

[Karkki90]

Vaatisiko tuo miinasodankäyntiin erikoistuminen sen kummallisempaa? Meillähän on jo osaaminen ja alukset niin miinanlaskuun kuin -raivaukseenkin. Baltithan kyllä ovat erikoistuneet nimenomaan miinanraivaukseen. Toki miinoja varmaan pitäisi hommata reippaasti lisää varastoon, jos meinataan kipata tavaraa naapurienkin aluevesille, ja jotain miehittämätöntä heräteraivaajabotskia voisi miettiä Katanpäiden kaveriksi niiden aktiiviressujen operoimien nykyisten vehkeiden tilalle.

Lähinnä kai tarvittaisiin lisää MITO-tehtäviin suunniteltua kalustoa joka ei millään taivu varsinaisen taistelualuksen tehtäväkuvaan. Erilaiset valvontatehtävät kyllä onnistuisivat ilmaan, pintaan ja pinnan alle. Hamina-luokan varustelun kierrätyksellä pärjäisi pitkälle ja ratkaistavaksi jäisi lähinnä omasuoja-it.

Jos siis ajatellaan että ratkaisu olisi aiemmin jo käsitellyn tapainen Pansiot korvaava MITO-emälaiva Hollannin ja Belgian jalanjäljissä, mutta monikäyttöisempänä. Miinojen osalta tilanne on hallinnassa kunhan kehitystyötä jatketaan.

Tämä on tietysti vain yksi mahdollinen tulevaisuus ja aika näyttää mihin meillä 30-luvulla lopulta panostetaan.

 

[Snautsi]

Sitten ollaan miinalaivan tai mini-Pohjanmaan kokoluokassa

Mahtavaa! Toivottavasti ei olla miinalaivasta metriäkään alle...

Aika näyttää onko mitään Haminan korvaajaa tulossa. Ainakaan Hamina-luokan. Jos NATOssa määritellään Suomen tulevaksi painopistealueeksi miinasodankäynti

Miinasodankäynnin painottaminen ei voi todellakaan tarkoittaa mistään luopumista. Miinoittamiskyky on plussa olemassa olevan päälle. Määrärajoja on puolustusvoimille tulossa lisää ja olisikin ihan helvetin surullista, jos suomi ei 2035 jälkeen kykene kahdeksaan oikeasti taistelukykyiseen alukseen. Neljällä tai viidellä ei käytännössä edes kannata yrittää jos aletaan oikeasti leikkimään merisotaa.

 

[Analysti]

Mahtavaa! Toivottavasti ei olla miinalaivasta metriäkään alle...

Miinasodankäynnin painottaminen ei voi todellakaan tarkoittaa mistään luopumista. Miinoittamiskyky on plussa olemassa olevan päälle. Määrärajoja on puolustusvoimille tulossa lisää ja olisikin ihan helvetin surullista, jos suomi ei 2035 jälkeen kykene kahdeksaan oikeasti taistelukykyiseen alukseen. Neljällä tai viidellä ei käytännössä edes kannata yrittää jos aletaan oikeasti leikkimään merisotaa.

Juuri niin. Ei Nato Suomelta mitään kyvykkyyksien heikentämistä halua. Päinvastoin.
Baltit keskittyy miinantorjuntaan, Suomi oikeaan merisotaan.

Ehdottomasti 8 pintataistelualusta on minimi, itse asiassa niiden määrä pitäisi nostaa 12.

Mito on ihan lässylässyn hommaa.

 

[Karkki90]

Mahtavaa! Toivottavasti ei olla miinalaivasta metriäkään alle...

Miinasodankäynnin painottaminen ei voi todellakaan tarkoittaa mistään luopumista. Miinoittamiskyky on plussa olemassa olevan päälle. Määrärajoja on puolustusvoimille tulossa lisää ja olisikin ihan helvetin surullista, jos suomi ei 2035 jälkeen kykene kahdeksaan oikeasti taistelukykyiseen alukseen. Neljällä tai viidellä ei käytännössä edes kannata yrittää jos aletaan oikeasti leikkimään merisotaa.

Ongelma ei välttämättä olekaan raha vaan se perinteinen, eli henkilöstö. Käytännössä kyvyttömyys lisäalusten miehittämiseen. JOS Pansion tilalle tulisi jotain vähänkin raskaammin miehitettyä, niin 1-2 korvettia olisi niiden rinnalla ihan maksimi.

Nythän ei puhuta yksin Suomesta, vaan NATOn tulevasta sodanajan organisaatiosta Itämeren alueella. Vaihtoehtona tietysti on että joku tuo jostain tuon kaluston vesillemme.

 

[atu-c2]

6 kpl pohjanmaata (kun hamina-luokka poistuu) olisi aika hyvä määrä ja melkoinen voima.