Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Type 31 Puolan versiona on sentään ihan kohtuullisen hyvin varustettu, kun briteillä se on halpismalli, enemmänkin vartiolaiva. Voisi kuvitella, että Tanska tavoittelee jotain mikä on lähempänä puolalaista ratkaisua. Aika näyttää hyppääkö Ruotsikin samaan kelkkaan.

Yksi Type 31-luokan suunnitteluun liittyvistä tavoitteista oli pitkä toimintasäde ja -aika.

"Britannian hallitus hankkii viisi uuden sukupolven Inspiration-luokan fregattia korvaamaan Kuninkaallisen laivaston tyypin 23 yleiskäyttöiset fregatit, jotka ovat olleet käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tyypin 31 fregatit lähetetään pitkäaikaisiin komennuksiin eri puolille maailmaa suojelemaan Britannian etuja."


Navy Lookout -lehden hiljattain julkaistu Type 31 -luokkaa käsittävä artikkeli,
jossa paljon mielenkiintoista asiaa suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista:

 
Kun nyt alettiin UK Navy -jutustelu, tässä heidän luokitukset eri laivatyypeille.


Type 1x - sukellusveneidentorjuntafregatteja

Type 4x - ilmatorjuntafregatteja (kehittyivät "hävittäjiksi")

Type 6x - ilmapuolustus ("aircraft-direction") fregatteja

Type 8x - monikäyttöisiä ("multi-role") aluksia. Alun perin hävittäjiä, jos ne olivat nopeita, ja sluuppeja, jos ne eivät olleet.

Type 2x sarjaa pidetään yleensä sukellusveneidentorjunta-aluksen Type 1x jatkona, sillä tyypin 22, 23 ja 26 alukset ovat sukellusveneidentorjunta-aluksia. Se sisältää kuitenkin tyypin 21, joka oli yleiskäyttöisempiä fregatteja.

Type 3x sarja on "yleiskäyttöinen", mutta tyypin 31 alukset ovat sarjan ensimmäisiä.

Type 6x sarja rajoittuu tyyppiin 61 ja rakentamattomaan tyyppiin 62. Se on vanhentunut luokitus.

Type 8x rajoittuu tyyppiin 81 ja tyyppiin 82 sellaisenaan kuin ne on rakennettu. Tyyppi 81 oli Tribal-luokan fregatti, alun perin siirtomaa-ajan tehtäviin tarkoitettuja sluuppeja. Niitä kuvailtiin usein "toisen luokan" fregateiksi. Tyyppi 82 oli melko erilainen, sillä se oli suurempi saattoalus, jossa oli sekä ilmatorjunta- että sukellusveneidentorjunta-aseita. Niitä rakennettiin vain yksi, HMS Bristol. Tyyppiä 83 ehdotetaan tyypin 45 seuraajan nimitykseksi.
 
Skotlannin telakoilla pitää kiirettä.

Tuolla Bae Systemsin telakalla on valmisteilla UK Navylle Type 26 -aluksia 8 kpl ja ainakin viisi Norjalle.

Lisäksi tulossa UK Navylle Type 31 -aluksia ainakin 5 kpl. Nämä rakennetaan Babcockin telakalla Rosythissa (Five).

Katso liite: 124453Katso liite: 124454
En pysty ymmärtämään? Tanska korvaisi fregattinsa heikommalla fregatilla? Tässä tilanteessa. Hmm....
 
Yksi Type 31-luokan suunnitteluun liittyvistä tavoitteista oli pitkä toimintasäde ja -aika.

"Britannian hallitus hankkii viisi uuden sukupolven Inspiration-luokan fregattia korvaamaan Kuninkaallisen laivaston tyypin 23 yleiskäyttöiset fregatit, jotka ovat olleet käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tyypin 31 fregatit lähetetään pitkäaikaisiin komennuksiin eri puolille maailmaa suojelemaan Britannian etuja."
Perspiration olisi osuvampi, kuin Inspiration?

Aika huonosti sopii myös yhteen vaikkapa Ruotsin ja Puolan käyttötarkoituksen kanssa. Tanskalle ja Indonesialle kyllä.
 
En pysty ymmärtämään? Tanska korvaisi fregattinsa heikommalla fregatilla? Tässä tilanteessa. Hmm....


Kyllä juuttien laivasto vahvistuu selvästi tällä korvaushankkeella.

Tanskan Iver Huitfeldt -luokan fregatit korvataan uudella huomattavasti suorituskykyisemmällä ilmapuolustusfregattiluokalla.
Päätös johtuu vuoden 2024 komennuksissa ilmenneistä integrointiongelmista Iver Huitfeldt -luokan nykyisissä taistelujärjestelmissä.

Uusissa fregateissa tulee olemaan päivitetyt sensorit ja aseet, ja ne todennäköisesti räätälöidään ilmapuolustusta varten. Harkinnassa ovat muun muassa olleet Lürssen NVL:n GMF-120-konsepti ja Arrowhead 140 -malli, joka muodostaa perustan myös Ison-Britannian Type 31 -fregatille.

Itse Iver Huitfeldt -luokan alukset muutetaan pitkän kantaman partioaluksiksi, joissa on pienemmät sensorit ja aseistus.
 
Kyllä juuttien laivasto vahvistuu selvästi tällä korvaushankkeella.

Tanskan Iver Huitfeldt -luokan fregatit korvataan uudella huomattavasti suorituskykyisemmällä ilmapuolustusfregattiluokalla.
Päätös johtuu vuoden 2024 komennuksissa ilmenneistä integrointiongelmista Iver Huitfeldt -luokan nykyisissä taistelujärjestelmissä.

Uusissa fregateissa tulee olemaan päivitetyt sensorit ja aseet, ja ne todennäköisesti räätälöidään ilmapuolustusta varten. Harkinnassa ovat muun muassa olleet Lürssen NVL:n GMF-120-konsepti ja Arrowhead 140 -malli, joka muodostaa perustan myös Ison-Britannian Type 31 -fregatille.

Itse Iver Huitfeldt -luokan alukset muutetaan pitkän kantaman partioaluksiksi, joissa on pienemmät sensorit ja aseistus.
Ulkonäkö voi aina toisinaan hämätä.
 
Kyllä juuttien laivasto vahvistuu selvästi tällä korvaushankkeella.

Tanskan Iver Huitfeldt -luokan fregatit korvataan uudella huomattavasti suorituskykyisemmällä ilmapuolustusfregattiluokalla.
Päätös johtuu vuoden 2024 komennuksissa ilmenneistä integrointiongelmista Iver Huitfeldt -luokan nykyisissä taistelujärjestelmissä.

Uusissa fregateissa tulee olemaan päivitetyt sensorit ja aseet, ja ne todennäköisesti räätälöidään ilmapuolustusta varten. Harkinnassa ovat muun muassa olleet Lürssen NVL:n GMF-120-konsepti ja Arrowhead 140 -malli, joka muodostaa perustan myös Ison-Britannian Type 31 -fregatille.

Itse Iver Huitfeldt -luokan alukset muutetaan pitkän kantaman partioaluksiksi, joissa on pienemmät sensorit ja aseistus.
Arrowhead 140 eikä brittien Type-31 ole millään muotoa suorituskykyisempi.

Päätutka: Thales SMART-L, BMD-kykyinen L-alueen tutka, pisin havaintoetäisyys (avaruuteen) 2500 km vs Thales NS110, havaintoetäisyys hävittäjämaaliin ehkä 160 km, ei BMD -kykyä lainkaan.

Thales APAR vs ei mitään.

It-ohjukset: Sea Ceptor max torjuntaetäisyys ehkä n. 16 km vs SM-2 IIIA, max torjuntaetäisyys +100 km.

Tykki: 2 x Oto Melara 76 vs 2 x BAe 57 mm...

Eli joka kohdassa Arrowhead / Type-31 jää suorituskyvyssä ison loikan jälkeen.

Puolan Miecznik -versio on vähän suorituskykyisempi, ehkä siitä jotain kehittämällä?
 
Arrowhead 140 eikä brittien Type-31 ole millään muotoa suorituskykyisempi.

Päätutka: Thales SMART-L, BMD-kykyinen L-alueen tutka, pisin havaintoetäisyys (avaruuteen) 2500 km vs Thales NS110, havaintoetäisyys hävittäjämaaliin ehkä 160 km, ei BMD -kykyä lainkaan.

Thales APAR vs ei mitään.

It-ohjukset: Sea Ceptor max torjuntaetäisyys ehkä n. 16 km vs SM-2 IIIA, max torjuntaetäisyys +100 km.

Tykki: 2 x Oto Melara 76 vs 2 x BAe 57 mm...

Eli joka kohdassa Arrowhead / Type-31 jää suorituskyvyssä ison loikan jälkeen.

Puolan Miecznik -versio on vähän suorituskykyisempi, ehkä siitä jotain kehittämällä?
Brittiversio on tosiaan aneeminen, mutta tavaraa mahtuu haluttaessa kyytiin enemmänkin. Oletan ja uskonkin, että Puolan versio on paljon lähempänä Tanskan lopputuotetta, kuin brittien.
 
Brittiversio on tosiaan aneeminen, mutta tavaraa mahtuu haluttaessa kyytiin enemmänkin. Oletan ja uskonkin, että Puolan versio on paljon lähempänä Tanskan lopputuotetta, kuin brittien.
Tanska tarvitsee oikean taistelualuksen. Tuon on ihan kauppalaivatasoa rungoltaan, yleisjärjestelyltään ja koneistoltaan.
 
Tanska tarvitsee oikean taistelualuksen. Tuon on ihan kauppalaivatasoa rungoltaan, yleisjärjestelyltään ja koneistoltaan.
Juuteilla itsellään näyttää olevan erilainen näkemys, kun havittelevat jo kolmatta alusluokkaa samalla teemalla. Pitää uskoa että se on koettu hyväksi ja toimivaksi. Nähtävästi plussia on enemmän kuin miinuksia.
 
Juuteilla itsellään näyttää olevan erilainen näkemys, kun havittelevat jo kolmatta alusluokkaa samalla teemalla. Pitää uskoa että se on koettu hyväksi ja toimivaksi. Nähtävästi plussia on enemmän kuin miinuksia.
Voisiko johtua siitä, ettei ole osallistunut taistelutoimintaan? Tai, no kerran oli lähellä ja sitten lähdettiikin kotiin. Kiireesti. Tunnistan kyllä ilmiön jossain muuallakin. :-(

ps. Absalon on ihan ymmärrettävä, se ei olekaan 1-linjan taistelualus.
 
Voisiko johtua siitä, ettei ole osallistunut taistelutoimintaan? Tai, no kerran oli lähellä ja sitten lähdettiikin kotiin. Kiireesti. Tunnistan kyllä ilmiön jossain muuallakin. :-(

ps. Absalon on ihan ymmärrettävä, se ei olekaan 1-linjan taistelualus.
Onhan tanskalaisilla kieltämättä ollut varsin omintakeinen linja. Sen toimivuus on tietysti niin kuin aina 50-50. Joko toimii tai sitten ei.

Absalonkin on nykyään fregatti, mutta kuten tiedämme on luokituksia ja sitten on luokituksia. Suorituskyky ratkaisee, ei kirjain kylkinumeron edessä.
 
Onhan tanskalaisilla kieltämättä ollut varsin omintakeinen linja. Sen toimivuus on tietysti niin kuin aina 50-50. Joko toimii tai sitten ei.

Absalonkin on nykyään fregatti, mutta kuten tiedämme on luokituksia ja sitten on luokituksia. Suorituskyky ratkaisee, ei kirjain kylkinumeron edessä.
Sama koskee Suomeakin. Meillähän ei siis oikeasti ole ollut saattajien ja tykkiveneiden jälkeen merivoimia, vaan jonkinlainen rannikkotykistön kelluva jatke.

Nyt on aloitettu Merivoimien luominen. Olisi tärkeää, että se jatkuisi Hamina-luokan seuraajan kohdalla. Tosin, kun eräitä asioita seuraa ja tietää, en hengitystä pidätä, että näin tapahtuisi.
 
Sama koskee Suomeakin. Meillähän ei siis oikeasti ole ollut saattajien ja tykkiveneiden jälkeen merivoimia, vaan jonkinlainen rannikkotykistön kelluva jatke.

Nyt on aloitettu Merivoimien luominen. Olisi tärkeää, että se jatkuisi Hamina-luokan seuraajan kohdalla. Tosin, kun eräitä asioita seuraa ja tietää, en hengitystä pidätä, että näin tapahtuisi.
Ei merivoimilla taida olla ainakaan henkilöstöresursseja hankkia korvettien rinnalle missään merkittävässä mitassa muuta taistelualuskalustoa. Ei ainakaan lähivesiä kauemmas.

Miehittämätön kalusto ja reserviläisten roolin kasvattaminen voivat/voisivat auttaa vähän, mutta vaikkapa toinen LV2020:n veroinen hanke olisi jo tekemätön paikka.
 
Ei merivoimilla taida olla ainakaan henkilöstöresursseja hankkia korvettien rinnalle missään merkittävässä mitassa muuta taistelualuskalustoa. Ei ainakaan lähivesiä kauemmas.

Miehittämätön kalusto ja reserviläisten roolin kasvattaminen voivat/voisivat auttaa vähän, mutta vaikkapa toinen LV2020:n veroinen hanke olisi jo tekemätön paikka.
Korvettien määrä kuuteen tai mieluummin seitsemään ja se huoltoalus kun Hamina-luokka vanhenee niin sillä pärjätään ja voidaan osallistua Pohjanmerellä operoitiinkin tarvittaessa, kovin paljon kauemmas ei tarvinne lähteä, sen verran muuta paattia on NATOn muissa merivoimissa tulossa käyttöön sekä miehittämättömät järjestelmät päälle niin taivaalle kuin vesille ja pinnan alle.
 
Korvettien määrä kuuteen tai mieluummin seitsemään ja se huoltoalus kun Hamina-luokka vanhenee niin sillä pärjätään ja voidaan osallistua Pohjanmerellä operoitiinkin tarvittaessa, kovin paljon kauemmas ei tarvinne lähteä, sen verran muuta paattia on NATOn muissa merivoimissa tulossa käyttöön sekä miehittämättömät järjestelmät päälle niin taivaalle kuin vesille ja pinnan alle.
Korvetti tai kaksi lisää olisi hyvä. Mahdollisesti vielä it-kykyä painottaen. Tuo auttaisi siihenkin, että aluksia olisi jatkuvasti myös käytettävissä. Vajausta kun voi tulla kv-tehtävistä ja telakoinneista yms.

Kun Suomi, Ruotsi ja Puola saavat laivastonsa parempaan kuosiin, niin Itämeren ulkopuolisten laivastojen ei tarvitse vanhaan malliin varata tänne yksiköitään. Siinä paras apumme sinne Itämeren ulkopuolelle.
 
Korvetti tai kaksi lisää olisi hyvä. Mahdollisesti vielä it-kykyä painottaen. Tuo auttaisi siihenkin, että aluksia olisi jatkuvasti myös käytettävissä. Vajausta kun voi tulla kv-tehtävistä ja telakoinneista yms.

Kun Suomi, Ruotsi ja Puola saavat laivastonsa parempaan kuosiin, niin Itämeren ulkopuolisten laivastojen ei tarvitse vanhaan malliin varata tänne yksiköitään. Siinä paras apumme sinne Itämeren ulkopuolelle.
Niin, ei tarvitse. Varsinkin jos meidänkin fregatit saisi toisen VLS-moduulin ja siihen SM-2 tai sen seuraajan. Ihmetellä pitää, miksi emme ole saaneet moisesta hankinnasta lukea tiedotetta.

Näiden hankkeiden valmistuttua (tosin, Ruotsilla voi mennä jopa 2040-luvulle, koska pitää vähän keskustella eikä arvokkuus anna periksi tilata laivoja Suomesta) Itämeren Nato-maiden laivastoilla on jopa 17 fregattia jos Tanska nostaa määrän kuuteen ja se lasketaan tänne. Lisäksi on n. 10 sukellusvenettä ja noin 20 pienempää pintataistelualusta. Siihen yli 250 modernia hävittäjää ja miehittämättömät järjestelmät päälle. Yhteinen sotilasvahvuus on yli 700 000 sotilasta. Kyllä se sotilasvoima, minkä Venäjä tänne saa suunnattua on lyöty todella nopeasti.

Näitä laskelmia varmasti tehdään Kremlissäkin ja voi kuvitella kuinka itku-potku-raivarit seuraa toistaan. Vladimir Putin on osoittautumassa Venäjälle todelliseksi Mudakseksi - kaikki mihin koskee, muuttuu paskaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, ei tarvitse. Varsinkin jos meidänkin fregatit saisi toisen VLS-moduulin ja siihen SM-2 tai sen seuraajan. Ihmetellä pitää, miksi emme ole saaneet moisesta hankinnasta lukea tiedotetta.

Näiden hankkeiden valmistuttua (tosin, Ruotsilla voi mennä jopa 2040-luvulle, koska pitää vähän keskustella eikä arvokkus anna periksi tilata laivoja Suomesta) Itämeren Nato-maiden laivastoilla on jopa 17 fregattia jos Tanska nostaa määrän kuuteen ja se lasketaan tänne. Lisäksi on n. 10 sukellusvenettä ja noin 20 pienempää pintataistelualusta. Siihen yli 250 modernia hävittäjää ja miehittämättömät järjestelmät päälle. Yhteinen sotilasvahvuus on yli 700 000 sotilasta. Kyllä se sotilasvoima, minkä Venäjä tänne saa suunnattua on lyöty todella nopeasti.

Näitä laskelmia varmasti tehdään Kremlissäkin ja voi kuvitella kuinka itku-potku-raivarit seuraa toistaan. Vladimir Putin on osoittautumassa Venäjälle todelliseksi Mudakseksi - kaikki mihin koskee, muuttuu paskaksi.
Paikallista ilmatorjuntaa saisi tosiaan olla enemmän. Muuten tämän lähilätäkön tilanne alkaa 30-luvun puolella olla kohtuutolalla.
 
Back
Top