Merivoimien kehitysnäkymät

[Jopuni]

Nimenomaan, CAMM on Umkhonton suorituskykyluokassa. Sama painokin. Vähänkään vaikeampaan maaliin on amet huomattavasti lyhyempi kuin kukaan mainosmies koskaan ilkeää sanoa. Mainosmiehillä taitaa mennä sekaisin se pisin ballistinen kantama ja se etäisyys, miltä voi oikeasti osua johonkin.

Se 32 on tosiaan hyvä lähtötaso ja varmaankin projektin aloittamisen ajankohdan puolustusbudjetin realiteettien tasolla. Nyt on rahaa huomattavasti enemmän - sitä kannattaisi tähän käyttää.

Mistähän löytyy sopiva halpa ratkaisu ESSM ohjuksen ja 57/30mm tykin välille?
ESSM ohjuksilla on tyyristä ampua alas halpoja droneja, eikä mielellään päästäis niitä droneja 57/30mm tykin kantamalle ainakaan suurempia määriä, ne kun on se viimeinen puolustus linja.

Joku C-Domen tapainen oli hyvä, torjunta etäisyys jonnekin 10km päähän, ohjus on huomattavasti halvempi kuin ESSM.

Eikä luulis olevan kovin suuri työ muokata tulevaisuudessa nykyisten korvettien piirustuksia niin että että pari 10 ohjuksen laukaisinta sais jotenkin noiden kahden VLS mk41 lisäksi alukseen mahdutettua, pienennetään niissä vaikka miinoituskykyä.
Jos vaikka tulevaisuudessa pari tuollaista Pahjanmaa 2.0 luokan frekattia olisi rivissä lippulaivoina.

Tuossa vähän AI tietoa C-Domesta:

 

[Analysti]

Jos haluaa toimituksen edelleen viivästyvän, niin helpoin konsti on lähteä hämmentämään sisältöä kesken kaiken. Ensin sopparin mukainen laivue laituriin ja vasta sen jälkeen muutoksia tekemään.

Lähtökohtaisesti olisi mainiota, jos Itämeren piirissä pystyttäisiin it-ohjuksia laivoilla käyttämään ristiin.

Ja minkäänlaista digitaalista yhteensopivuutta ei ole mihinkään muuhun, kuin mitä on toimitussopimuksessa mainittu. Käytännössä Pohjanmaiden 9LV tulee olemaan ihan omanlaisensa. Jos sen kopio menee Saksan F123:lle, siihenkin tulee NIIN PALJON eroja, ettei niissä mikään ole keskenään vaihtokelpoista. Näin se vain menee näissä asioissa. Jos ei muuten, niin pelkästään kaupallisista syistä. Mikään ei ole firmalle mieluisempaa kuin laskuttaa kahdesti samasta hommasta.

 

[Analysti]

Mistähän löytyy sopiva halpa ratkaisu ESSM ohjuksen ja 57/30mm tykin välille?
ESSM ohjuksilla on tyyristä ampua alas halpoja droneja, eikä mielellään päästäis niitä droneja 57/30mm tykin kantamalle ainakaan suurempia määriä, ne kun on se viimeinen puolustus linja.

Joku C-Domen tapainen oli hyvä, torjunta etäisyys jonnekin 10km päähän, ohjus on huomattavasti halvempi kuin ESSM.

Eikä luulis olevan kovin suuri työ muokata tulevaisuudessa nykyisten korvettien piirustuksia niin että että pari 10 ohjuksen laukaisinta sais jotenkin noiden kahden VLS mk41 lisäksi alukseen mahdutettua, pienennetään niissä vaikka miinoituskykyä.
Jos vaikka tulevaisuudessa pari tuollaista Pahjanmaa 2.0 luokan frekattia olisi rivissä lippulaivoina.

Tuossa vähän AI tietoa C-Domesta:
Katso liite: 124546

Kyllä se olisi valtava työ. Kustannukset kymmenen miljoonaa heti ja aikaa lisää vuosi tai puolitoista.

 

[Karkki90]

Ja minkäänlaista digitaalista yhteensopivuutta ei ole mihinkään muuhun, kuin mitä on toimitussopimuksessa mainittu. Käytännössä Pohjanmaiden 9LV tulee olemaan ihan omanlaisensa. Jos sen kopio menee Saksan F123:lle, siihenkin tulee NIIN PALJON eroja, ettei niissä mikään ole keskenään vaihtokelpoista. Näin se vain menee näissä asioissa. Jos ei muuten, niin pelkästään kaupallisista syistä. Mikään ei ole firmalle mieluisempaa kuin laskuttaa kahdesti samasta hommasta.

Näinhän se ohjelmistojen puolella menee. Jokikinen toiminnallisuus maksaa erikseen.

 

[Benelli]

Mistähän löytyy sopiva halpa ratkaisu ESSM ohjuksen ja 57/30mm tykin välille?
ESSM ohjuksilla on tyyristä ampua alas halpoja droneja, eikä mielellään päästäis niitä droneja 57/30mm tykin kantamalle ainakaan suurempia määriä, ne kun on se viimeinen puolustus linja.

Joku C-Domen tapainen oli hyvä, torjunta etäisyys jonnekin 10km päähän, ohjus on huomattavasti halvempi kuin ESSM.

Eikä luulis olevan kovin suuri työ muokata tulevaisuudessa nykyisten korvettien piirustuksia niin että että pari 10 ohjuksen laukaisinta sais jotenkin noiden kahden VLS mk41 lisäksi alukseen mahdutettua, pienennetään niissä vaikka miinoituskykyä.
Jos vaikka tulevaisuudessa pari tuollaista Pahjanmaa 2.0 luokan frekattia olisi rivissä lippulaivoina.

Tuossa vähän AI tietoa C-Domesta:
Katso liite: 124546

Jos ESSM voidaan integroida NASAMSiin niin voisiko paattiin integroida AMRAAM ?

 

[Analysti]

Jos ESSM voidaan integroida NASAMSiin niin voisiko paattiin integroida AMRAAM ?

Isolla rahalla - kyllä. Mutta miksi siihen pitäisi integroida heikompi ohjus? NASAMSissa sen ymmärtää, että koitetaan saada sinne isompi ohjus...

 

[Benelli]

Isolla rahalla - kyllä. Mutta miksi siihen pitäisi integroida heikompi ohjus? NASAMSissa sen ymmärtää, että koitetaan saada sinne isompi ohjus...

Hinta ja huoltovarmuus mutta jos tulee halvemmaksi vain ostaa lisää samaa ohjusta niin ei se silloin taas kannata.

 

[Jopuni]

Kyllä se olisi valtava työ. Kustannukset kymmenen miljoonaa heti ja aikaa lisää vuosi tai puolitoista.

Mikä olisi edullisinta?

1. Suunnitella uusi korvetti/frekatin luokan alus?
2. Ostaa valmiit piirustukset ja tehdä siitä jäävahvisteinen kuten pohjan maaluokan alukset?
3. Muokata entisiä Pohjanmaaluokan aluksen piirustuksia niin että siihen mahtuu lisää pari esim. C-Dome laukaisinta (tai jotain vastaavaa)? Piirustukset on jo olemassa tietokoneella, pieni 5m jatke keskelle alusta ja hiukan muutoksia sisätiloihin ja lujuuslaskelmat uusilla mitoilla uusiksi.

Minusta jotain tarvitaan lisää lähipuolustukseen, ehkä laser aseet kehittyvän niin, että suomellakin on niihin varaa.
Tykeillä kyllä pinta-aluksia ja droneja tiputella mutta riittääkö ne? Jos ESSM puolustuksen läpi pääsee monta dronea/ohjusta tai jos vesijetin kaltaisia droneja tulee joka puolelta. Ja ei sattuessa olla tuolta mahdollisuudelta suojassa, siihenkin pitää varautua.

Droneja kun voidaan lähettää parvi matkaan ihan viattoman näköisestä paikasta/aluksesta/ajoneuvosta jolloin nopeasti reakoiva lähipuolustus on tarpeen.

 

[ak.tied]

Mikä olisi edullisinta?

1. Suunnitella uusi korvetti/frekatin luokan alus?
2. Ostaa valmiit piirustukset ja tehdä siitä jäävahvisteinen kuten pohjan maaluokan alukset?
3. Muokata entisiä Pohjanmaaluokan aluksen piirustuksia niin että siihen mahtuu lisää pari esim. C-Dome laukaisinta (tai jotain vastaavaa)? Piirustukset on jo olemassa tietokoneella, pieni 5m jatke keskelle alusta ja hiukan muutoksia sisätiloihin ja lujuuslaskelmat uusilla mitoilla uusiksi.

Minusta jotain tarvitaan lisää lähipuolustukseen, ehkä laser aseet kehittyvän niin, että suomellakin on niihin varaa.
Tykeillä kyllä pinta-aluksia ja droneja tiputella mutta riittääkö ne? Jos ESSM puolustuksen läpi pääsee monta dronea/ohjusta tai jos vesijetin kaltaisia droneja tulee joka puolelta. Ja ei sattuessa olla tuolta mahdollisuudelta suojassa, siihenkin pitää varautua.

Droneja kun voidaan lähettää parvi matkaan ihan viattoman näköisestä paikasta/aluksesta/ajoneuvosta jolloin nopeasti reakoiva lähipuolustus on tarpeen.

Halvin ja nopein tapa lisätä fregattien/korvettien lähi-it voimaa olisi varmaan joku APKWS II -tyyppinen kevyt kansiasenteinen ohjusjärjestelmä, joka kykenee tarvittaessa stand-alone toimintaan ilman täyttä integrointia. Halpa kertalaukaus, toimii ilmaan ja merelle, käsipelillä täytettävissä, saturaatiohyökkäyksien torjuntaan soveltuva ja kohtuullinen ulottuvuus.

En tiedä toimisiko. Ehkä. Jos toimii, niin voisi harkita myös Turva-luokalle kriisinajan omasuojaksi. Maallahan nuo ovat ilmeisesti osoittautuneet soiviksi peleiksi.

 

[mechanicus]

Jos ESSM voidaan integroida NASAMSiin niin voisiko paattiin integroida AMRAAM ?

NASAMS laukaisimista on koeammuttu puoliaktiivisia ESSM-ohjuksia käyttäen HAWK-järjestelmän tutkaa maalinvalaisuun. Kaiketi tarkoitettu sotavoimille, joilta löytyy ylimääräisiä ESSM-ohjuksia ja HAWK-maalinvalaisututkia. Ei ole mitään merkkejä, että olisi tulossa operatiiviseen käyttöön.

AMRAAM-ER on kehityksessä ja todennäköisesti joku sitä vielä ostaakin, mutta siinä on AMRAAM:in elektroniikka yhdistettynä ESSM:n moottoriin. ESSM (block 2) integraatiosta NASAMS:iin ei ole ollut vihjeitä, ja miksi AMRAAM-ER olisi kehitetty, jos ESSM-integraatio olisi helppo?

 

[Analysti]

Halvin ja nopein tapa lisätä fregattien/korvettien lähi-it voimaa olisi varmaan joku APKWS II -tyyppinen kevyt kansiasenteinen ohjusjärjestelmä, joka kykenee tarvittaessa stand-alone toimintaan ilman täyttä integrointia. Halpa kertalaukaus, toimii ilmaan ja merelle, käsipelillä täytettävissä, saturaatiohyökkäyksien torjuntaan soveltuva ja kohtuullinen ulottuvuus.

En tiedä toimisiko. Ehkä. Jos toimii, niin voisi harkita myös Turva-luokalle kriisinajan omasuojaksi. Maallahan nuo ovat ilmeisesti osoittautuneet soiviksi peleiksi.

Myös Mistralin 2 ohjusta sisältävä laukaisin voisi tulla kyseseen. Mutta kyllä systeemi on integroitava muuhun taistelujärjestelmään, sillä tavalla saadaan tehoa huomattavasti lisää. Silti oma Stand-Alone -konsoli voidaan säilyttää rinnalla.

Tai jopa se Tetral, 4 ohjusta.

Nämä olisi riittävän kevyitä sijoitettavaksi ylös painokriittiseenkin alustaan.

 

[Jopuni]

Tai jopa se Tetral, 4 ohjusta.

Nämä olisi riittävän kevyitä sijoitettavaksi ylös painokriittiseenkin alustaan.

Tuo Tetral systeemi vaikuttaa kohtuu sopivalta isompia droneja vastaan, mitenkähän Mistral ohjus osuu kohti tulevaan ohjuksen? Kuinka suuri on dronen lämpöjälki? pienemmät dronet torjutaan sitten ammustorjunnalla.

Sadral näyttää kans hyvältä, 6 ohjusta.

Montako ohjusta tarvitsee jotta riittävän torjuntakyvyn saamiseen, riittääkö 2 kpl Sadral laukaisinta tai 2-4 Tetral laukaisinta.

Linkki noihin järjestelmiin: https://weaponsystems.net/system/472-Tetral

 

[Analysti]

Tuo Tetral systeemi vaikuttaa kohtuu sopivalta isompia droneja vastaan, mitenkähän Mistral ohjus osuu kohti tulevaan ohjuksen? Kuinka suuri on dronen lämpöjälki? pienemmät dronet torjutaan sitten ammustorjunnalla.

Sadral näyttää kans hyvältä, 6 ohjusta.

Montako ohjusta tarvitsee jotta riittävän torjuntakyvyn saamiseen, riittääkö 2 kpl Sadral laukaisinta tai 2-4 Tetral laukaisinta.

Linkki noihin järjestelmiin: https://weaponsystems.net/system/472-Tetral

Kyllä Mistral osuu kohti tulevaan ohjukseen siinä kuin joku muukin vastaava. Laukaisimia ei kannata toivoa kuin 1 kpl, mutta on muistettava, että se 57 ampuu yli 200 ls/min. Kyllä silläkin joku maali alas tulee.

 

[jpl]

Ja minkäänlaista digitaalista yhteensopivuutta ei ole mihinkään muuhun, kuin mitä on toimitussopimuksessa mainittu. Käytännössä Pohjanmaiden 9LV tulee olemaan ihan omanlaisensa. Jos sen kopio menee Saksan F123:lle, siihenkin tulee NIIN PALJON eroja, ettei niissä mikään ole keskenään vaihtokelpoista. Näin se vain menee näissä asioissa. Jos ei muuten, niin pelkästään kaupallisista syistä. Mikään ei ole firmalle mieluisempaa kuin laskuttaa kahdesti samasta hommasta.

Mikähän käyttöjärjestelmä noiden laivojen tietokoneissa on? Win 10 julkaisuaikoihin Microsoft taisi julkaista Windows 95 for warships - järjestelmän. Onko tuo päivittynyt uudempaan?

 

[Huhta]

Halvin ja nopein tapa lisätä fregattien/korvettien lähi-it voimaa olisi varmaan joku APKWS II -tyyppinen kevyt kansiasenteinen ohjusjärjestelmä, joka kykenee tarvittaessa stand-alone toimintaan ilman täyttä integrointia. Halpa kertalaukaus, toimii ilmaan ja merelle, käsipelillä täytettävissä, saturaatiohyökkäyksien torjuntaan soveltuva ja kohtuullinen ulottuvuus.

En tiedä toimisiko. Ehkä. Jos toimii, niin voisi harkita myös Turva-luokalle kriisinajan omasuojaksi. Maallahan nuo ovat ilmeisesti osoittautuneet soiviksi peleiksi.

Mihin se sijoitetaan? Hangaarin katolle, toki, jos se vain kestää. Toinen vaihtoehto voisi olla PTO2020-kontin tilalle. Lentokansi on huonoin paikka, vaikka jos pilotti on tarkka, niin ehkä niitä mahtuisi kaksi pakettia "hangaarin jatkoksi" kummallekin kyljelle.

 

[Karkki90]

Mikähän käyttöjärjestelmä noiden laivojen tietokoneissa on? Win 10 julkaisuaikoihin Microsoft taisi julkaista Windows 95 for warships - järjestelmän. Onko tuo päivittynyt uudempaan?

Nykyään käytössä on varrmaan Chrome OS for warships

Lisäys

Ja jos joku nyt otti tämän tosissaan, niin ei varmaankaan ole Chrome. Syytkin ovat aika ilmeiset...

 

[ak.tied]

Mihin se sijoitetaan? Hangaarin katolle, toki, jos se vain kestää. Toinen vaihtoehto voisi olla PTO2020-kontin tilalle. Lentokansi on huonoin paikka, vaikka jos pilotti on tarkka, niin ehkä niitä mahtuisi kaksi pakettia "hangaarin jatkoksi" kummallekin kyljelle.

Jos viittaat APKWS heittoon suoraan, niin wikin mukaan 15kg per ohjus, niin kai se kansi kestää missä vaan. Vaikka 8-pack molemmin puolin. Jos noita Humveenkin päälle paketissa laitetaan, niin ei kai nyt fregatti mene notkolleen siitä.

 

[Museo]

Nykyään käytössä on varrmaan Chrome OS for warships

Eikö jossain vaiheessa pitänyt standardisoida RHEL/Ubuntun/LynxOS ympärille Natossa?

 

[Jukkis]

AMRAAM-ER on kehityksessä ja todennäköisesti joku sitä vielä ostaakin, mutta siinä on AMRAAM:in elektroniikka yhdistettynä ESSM:n moottoriin. ESSM (block 2) integraatiosta NASAMS:iin ei ole ollut vihjeitä, ja miksi AMRAAM-ER olisi kehitetty, jos ESSM-integraatio olisi helppo?

Sarjatuotannossa 2022 lähtien ja tilauksia on sadellut ympäri maailmaa. Jostain kumman syystä toimituksista vaan ei ole huudeltu ihan niin paljoa kuin aikaisemmin on ollut tapana.

Konseptuaalisesti AMRAAM-ER ja ESSM block 2 ovat hyvin saman ajankohdan ideoita. Varsinaisia alkuperäisen idean esittämisajankohtia en löytänyt, mutta julkisuudessa AMRAAM-ER on ilmeisesti esitelty aikaisemmin, jo 2007. Se oli alunperin tarjolla jenkkien SL-AMRAAM - järjestelmään pidemmän kantaman ohjukseksi, mutta tuo projektihan sitten keskeytettiin. En tiedä sitäkään, kumman (Raytheon vai Kongsberg?) aloitteesta suunnitelmista pyyhittiin pölyt NASAMSia varten, mutta niin sitä sitten tehtiin.

No miksikö sitten kehittää erikseen AMRAAM-ER ja ESSMb2? No mainitsemasi integraation helppous, tai vaikeus, on varmasti iso osa syytä, suorastaan syyn ydin. ESSMb1 ja AMRAAM käyttävät kumpikin omia datalinkkejään matkalentovaiheen päivityksiin. ESSMb1 koeammuttiin kyllä NASAMSista HAWKin tulenjohtotutkaa valaisuun käyttäen, mutta uskon että noissa kokeissa maalia on valaistu laukaisuhetkestä alkaen. Ilman datalinkkiä kerralla voidaan ampua vain niin montaa maalia kuin tulenjohtotutkia on. ESSMb1:ä käyttävissä laivoissa puolestaan ei ole AMRAAM-yhteensopivaa datalinkkilähetintä, joten AMRAAM-ER ei kävisi niihinkään ilman muutoksia. Ei edes niihin jotka käyttävät valaisua koko torjunnan ajan, datalinkin sijaan, koska AMRAAM ei osaa puoliaktiivista hakeutumista. Eli kumpikin ohjus on kehitetty istumaan suoraan ilman laitteistomuutoksia olemassaolevan käyttäjäkuntansa järjestelmiin.

Tämän erillisyyden vuoksi myös ohjusten kehitystyön tilaajapuoli on käytännössä täysin erillinen. AMRAAM-ER kehitettiin valmiiksi käytännössä Kongsbergin NASAMS-myyntiä varten. Miten Raytheon ja Kongsberg sitten ovat jakaneet kustannukset keskenään ei ole tiedossa. Liikesalaisuuksia taitavat olla. ESSM block 2:n kehitystä ohjaa NATO Seasparrow Project Office, joka alunperin perustettiin hallinnoimaan NSSM:n kehitystyötä. Tätä viestiä laatiessani löysin myös mielenkiintoisen, melko tuoreen uutisen, jonka mukaan kyseinen toimisto aloittelee jo ESSMb2:n korvaajan kehitysprojektia... Jokohan meillä on oma edustaja mukana noissa keskusteluissa?

NATO Seasparrow Consortium Eyes ESSM Block II Successor - Naval News

The NATO Seasparrow Project Office is seeking new variant in the long-running series of interceptors amid modern air and missile threats.

www.navalnews.com

NATO prepares new missile program to outclass ESSM Block 2 in maritime defense

NATO prepares new missile program to outclass ESSM Block 2 in maritime defense

armyrecognition.com

Mihin se sijoitetaan? Hangaarin katolle, toki, jos se vain kestää. Toinen vaihtoehto voisi olla PTO2020-kontin tilalle. Lentokansi on huonoin paikka, vaikka jos pilotti on tarkka, niin ehkä niitä mahtuisi kaksi pakettia "hangaarin jatkoksi" kummallekin kyljelle.

Kontti toisen PTO-paketin tilalle olisi minusta todennäköisimmin onnistuva sijoitus. Ainakin nopeiten ja helpoiten toteutettavissa, paitsi jos keulaan ei asenneta toista Mk41-settiä. Se sijainti on sentään jo valmiiksi mitoitettu ottamaan iso ja painava laatikko, pitämään se paikoillaan merenkäynnissä, ja kestämään laukaisuun liittyvä tulisuihku. Mutta se on ikävän piilossa APKWS:n kaltaista, suunnattavasta laukaisimesta ammuttavaa ohjusta ajatellen. Ampuma-ala tylpistyy melko kapeisiin sektoreihin kummallekin sivulle. Pystysuoraan laukaistava ohjus, kuten C-Domen Tamir, olisi tähän sijaintiin sopivampi.

 

[Huhta]

Jos viittaat APKWS heittoon suoraan, niin wikin mukaan 15kg per ohjus, niin kai se kansi kestää missä vaan. Vaikka 8-pack molemmin puolin. Jos noita Humveenkin päälle paketissa laitetaan, niin ei kai nyt fregatti mene notkolleen siitä.

Käsi ylös virheen merkiksi. On nuo tosiaan hyvin kevyitä, kevyimmillään.

VAMPIRE™

L3Harris’ Vehicle-Agnostic Modular Palletized ISR Rocket Equipment is a portable kit that can be installed on most vehicles with a cargo bed for launching of APKWS or other laser-guided munitions.

www.l3harris.com

Ajattelin varmaan niitä raskaampia vehkeitä, joita jenkit ovat asentaneet itsemurhapaateilta suojautuakseen. Joku 24 Hellfirea vertikaalilaukaisuna on varmasti jo tonniluokassa. Toimii kuulemma myös drooneja vastaan.

AGM-114 Hellfire Missiles Fielded Onboard U.S. Navy Littoral Combat Ships for C-UAS Defense

The U.S. Navy rapidly added new C-UAS (Counter-Unmanned Aerial System) capabilities to the Freedom-class Littoral Combat Ships in the form of Longbow

theaviationist.com