Merivoimien kehitysnäkymät

Kokkolan Yxpihlajan sataman edustalle ainakin dumpattiin ihan tarkoituksella vanhoja ammuksia 1940 luvulta 1970 luvulle.
Nyt niitä sitten pitää raivata kun väylä syvennetään.

yle.fi

Ammukset kummittelevat taas Kokkolan sataman väylätöissä

Merenpohjan mahdolliset ammukset hidastavat Kokkolan satamaväylän pohjatutkimuksia. Väylän syventämiseen liittyvistä kairauksista on tehty yli puolet. Työt alkoivat kesäkuun alussa.
yle.fi yle.fi
 
Rannari kirjoitti:
Merivoimien tulevaisuudennäkymiä on pyöritelty moneen otteeseen. Yksi asia on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Mitähän on se "uusi raivauskalusto" jota on meininki hankkia Kuha/Kiiski-raivaajien korvaajaksi 2030-luvulla. Kun puhutaan raivauksesta niin ymmärrän tuon nimenomaan heräte/kosketusraivauskalustojen käyttönä johon ei ainakaan mitään kevyttä AUV-kalustoa voi käyttää.

Tästä kaavaillusta hankinnasta oli siis maininta Laivaston sanomissa vuonna 201X.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla, ja todennäköisesti kannattaakin, olla AUV-kalustoa. Esim. heräteraivaukseen:

saab.com

Minesweeping USV SAM 3 | Saab

SAM 3 Minesweeping USV has proven its ability to effectively clear infested waters, with 13 units operated by 4 navies around the world.
saab.com saab.com


Esittelyä s.32 eteenpäin.
 
StmSvejk kirjoitti:
Voi olla, ja todennäköisesti kannattaakin, olla AUV-kalustoa. Esim. heräteraivaukseen:

saab.com

Minesweeping USV SAM 3 | Saab

SAM 3 Minesweeping USV has proven its ability to effectively clear infested waters, with 13 units operated by 4 navies around the world.
saab.com saab.com


Esittelyä s.32 eteenpäin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollainen SAM-tyyppinen raivausreki monitoimialuksen kaverina on varmaan yksi realistinen vaihtoehto. Miehiä meillä toisaalta riittää joten kaukokäyttö ei ole millään muotoa välttämätön toiminto. Eikä mikään AUV tai SUV pysty järkevästi vetämään heräte/kosketusraivauskalustoja. Mikäli sellaista ominaisuutta edes halutaan. Miinantorjujat ovat joka tapauksessa erikseen ja hoitavat hifistelyn.
 
Rannari kirjoitti:
Tuollainen SAM-tyyppinen raivausreki monitoimialuksen kaverina on varmaan yksi realistinen vaihtoehto. Miehiä meillä toisaalta riittää joten kaukokäyttö ei ole millään muotoa välttämätön toiminto. Eikä mikään AUV tai SUV pysty järkevästi vetämään heräte/kosketusraivauskalustoja. Mikäli sellaista ominaisuutta edes halutaan. Miinantorjujat ovat joka tapauksessa erikseen ja hoitavat hifistelyn.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tarkoitat varmaan USV? Kaupunkimaasturi ei tosiaan ole omimmillaan miinanraivauksessa.

Ainakin saksalaisilla on isompien alusten parina herätemiinoja laukovia, valinnaisesti miehitettyjä miinanraivaajia, joiden uppouma on 99 tonnia. Kaiken järjen mukaan tuohon kokoluokkaan saa kosketusraivauskalustonkin, jos siihen on kyetty Suomessakin jo ennen Katanpäitä.

Myös Tanska käyttää valinnaisesti miehitettäviä aluksia miinojen vastaisessa taistossa. Isommalla luokalla uppouma on 125 tonnia, pienemmällä 32 tonnia.

MSF Class (1998- ), Remote Controlled Mine Clearance Vessels

Data Sheet for the Remote Controlled Mine Clearance Vessels of the MSF Class (1998- )
navalhistory.dk

MSF Class (1998- ), Remote Controlled Mine Clearance Vessels

Data Sheet for the Remote Controlled Mine Clearance Vessels of the MSF Class (1998- )
navalhistory.dk
 
Huhta kirjoitti:
Tarkoitat varmaan USV? Kaupunkimaasturi ei tosiaan ole omimmillaan miinanraivauksessa.

Ainakin saksalaisilla on isompien alusten parina herätemiinoja laukovia, valinnaisesti miehitettyjä miinanraivaajia, joiden uppouma on 99 tonnia. Kaiken järjen mukaan tuohon kokoluokkaan saa kosketusraivauskalustonkin, jos siihen on kyetty Suomessakin jo ennen Katanpäitä.

Myös Tanska käyttää valinnaisesti miehitettäviä aluksia miinojen vastaisessa taistossa. Isommalla luokalla uppouma on 125 tonnia, pienemmällä 32 tonnia.

MSF Class (1998- ), Remote Controlled Mine Clearance Vessels

Data Sheet for the Remote Controlled Mine Clearance Vessels of the MSF Class (1998- )
navalhistory.dk

MSF Class (1998- ), Remote Controlled Mine Clearance Vessels

Data Sheet for the Remote Controlled Mine Clearance Vessels of the MSF Class (1998- )
navalhistory.dk
Klikkaa laajentaaksesi...

Oikeat kirjaimet kuitenkin . Huonomminkin voisi mennä :D

Tiedän että noita kauko-ohjattavia paatteja on olemassa. En kuitenkaan näe moisessa meillä paljoa järkeä. Raivauskalustoja käsittelemään on kuitenkin oltava miehiä eikä meillä muutenkaan ole ongelmaa järjestää reservistä raivaajille jopa vapaaehtoisesti hommaa hierovia miehistöjä. Raivaajaosasto Sääksin osalta olen toki pelkkä mainoksen uhri.

Jonkun monitoimialuksen varustukseen lisättynä tuollainen pienempi reki olisikin sitten jo järkevämpi laite sikäli kuin potku riittää kosketusraivauskaluston vetämiseen. Ehkä miinalauttojen korvaajilla voisi olla sivuhommana miinojen raivaaminen?
 
Rannari kirjoitti:
Tuollainen SAM-tyyppinen raivausreki monitoimialuksen kaverina on varmaan yksi realistinen vaihtoehto. Miehiä meillä toisaalta riittää joten kaukokäyttö ei ole millään muotoa välttämätön toiminto. Eikä mikään AUV tai SUV pysty järkevästi vetämään heräte/kosketusraivauskalustoja. Mikäli sellaista ominaisuutta edes halutaan. Miinantorjujat ovat joka tapauksessa erikseen ja hoitavat hifistelyn.
Klikkaa laajentaaksesi...

Huhta toikin esille että vuosikymmeniiä on ollut kauko-ohjattavia raivauskaluston vetäjiä. Ongelmahan tuo ei ole, tehtävä on yksinkertainen kun kalusto on asetettu toimintaan. Reserviläisten työllistäminen ei kuitenkaan ole päätehtävä, varsinkin kun kauko-ohjauksella homma hoituu riskittömämmin ja halvemmin. Raivauskaluston miehittämätöntä vetäjää kun voidaan tehdä vaikka kaksi kappaletta "optionally manned" kestävämmillä spekseillä ja erinäisellä merenkulkuvarustuksella rauhanajan koulutukseen ja samalla vaikka muihin tehtäviin, loput sitten sotakäyttöä varten huonommilla spekseillä ja ilman miehistön majoitusmahdollisuutta ym.
 
StmSvejk kirjoitti:
Huhta toikin esille että vuosikymmeniiä on ollut kauko-ohjattavia raivauskaluston vetäjiä. Ongelmahan tuo ei ole, tehtävä on yksinkertainen kun kalusto on asetettu toimintaan. Reserviläisten työllistäminen ei kuitenkaan ole päätehtävä, varsinkin kun kauko-ohjauksella homma hoituu riskittömämmin ja halvemmin. Raivauskaluston miehittämätöntä vetäjää kun voidaan tehdä vaikka kaksi kappaletta "optionally manned" kestävämmillä spekseillä ja erinäisellä merenkulkuvarustuksella rauhanajan koulutukseen ja samalla vaikka muihin tehtäviin, loput sitten sotakäyttöä varten huonommilla spekseillä ja ilman miehistön majoitusmahdollisuutta ym.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vetäminen ei tietenkään ole ongelma. Se on monessa kohdin vähän nin kuin auton ajamista suoralla maantiellä. Tanskassa ja Suomessa toimiminen saattaa kuitenkin olla hieman erilaista. Tanskan salmet ja Saaristomeri poikkeavat kuitenkin aika paljon toisistaan. Jos kosketusraivauskalustot ovat 30-luvulla mitään sukua nykyisille niin niiden käsittely ei kyllä autonomisella kalustolla onnistu vaan miehistö on oltava ja sen on oltava jatkuvasti hyvin lähellä raivaajaa siirtyäkseen alukselle erilaisia ongelmia selvittämään. Järjestelyllä saavutettaisiin siis turvallisuuslisä kouralliselle reserviläisiä todennäköisesti huomattavin lisäkustannuksin. Pohjanlahdella ja pohjoisella Itämerellä miehittämätönkin alus varmasti pärjäisi kohtuullisesti jo nykyisellään vaikka Kuha/Kiiski-kalustoa ajettaisiin kauko-ohjauksella sen jälkeen kun raivauskalustot ovat vedessä.

Mielenkiintoista nähdä millaista kehitystä tapahtuu etenkin kosketusraivauskalustojen puolella. Miehittämättömän systeemin pitää ahtaissa paikoissa pakosta olla jotain aivan muuta kuin nykyinen useita satoja metrejä pitkä hässäkkä. Autonomiassa on järkeä vasta siinä vaiheessa kun miehityksestä voidaan luopua ja toiminta-aikaa pidentää yms. Nämä ehdot täyttyisivät nykyisellään vain osittain. Autonomia ei saa olla itsetarkoitus. Voidaan tietysti ajatella että heräteraivaus tehdään autonomisilla laitteilla ja kosketusraivaus pakko-otettavilla kalastusaluksilla tms. Se mahdollistaisi Merivoimien oman kaluston päivittämisen kohti miehittämättömiä ratkaisuja.
 
Viimeksi muokattu:
Royal Navyn halpis-fregattien kilpailutus on päättynyt. Toimittajaksi valittiin Babcock jonka suunnitelma perustuu Tanskalaiseen Iver Huitfeldt luokkaan. Fregatit rakennetaan Skotlannissa.
Projekti on Suomen kannalta mielenkiintoinen sillä Briteillä on tarkoitus rakentaa viisi fregattia 1,25 miljardilla punnalla, euroiksi muutettuna yhden aluksen hinta on 300 milj. eli sama kun meidän Pohjanmaa-luokan. Alusten pituus tulee olemaan 138 m ja uppouma 5700-7000 tn. Aseistuksena mm. 57 tai 76mm päätykki, CAMM ilmatorjuntaohjukset. Meritorjunta ohjuksista ei vielä ole päätöstä, eli eivät varmaankaan sisälly esitettyyn kustannusarvioon.

www.bbc.com

Royal Navy Type 31 frigate order goes to Babcock

Boris Johnson says the £1.25bn order for five Type 31e frigates will safeguard 2,500 jobs.
www.bbc.com
 
@Rannari on aivan selvää ettei autonomia saa olla itseistarkoitus ja fakta on ettei sitä tai kauko-ohjausta voi käyttää kaikkialla. Tässä raivausasiassa (maalla erityisesti, mutta myös merellä) se voisi olla kätevää. Suurin ongelma varmaan olisi kaluston saaminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Autonominen raivaaja ei varsinaisesti tarvitse vedettäviä raivaimia, koska se on miehittämätön ja se voidaan tehdä vahvarakenteiseksi kestämään merimiinan vaikutusta toisin kuin iso uppoumarunkoinen alus. Eli äänilähteet sekä magneettilaitteisto kulkisi raivaajan mukana. Magneettiraivain taitaa useasti olla hinattava kaapeli, mutta laskeminen ja nosto yksinkertaista. Kosketusraivauskalusto ei omalla toiminta-alueellamme taida olla enää merkityksellinen kahdesta syystä, vastapuoli ei käytä sellaisia ja niitä on parempi raivata muilla kuin vanhoilla metodeilla.

Nykyään MITO hommat hoidetaan ensisijaisesti etsimällä ja tuhoamalla yksittäinen miina. Varsinkin pinnassa/välivedessä homman pitäisi olla kohtuu yksinkertaista. Raivaimia voidaan käyttää nopeissa tilanteissa tai esim varmentamaan väylä
 
peelo kirjoitti:
@Rannari on aivan selvää ettei autonomia saa olla itseistarkoitus ja fakta on ettei sitä tai kauko-ohjausta voi käyttää kaikkialla. Tässä raivausasiassa (maalla erityisesti, mutta myös merellä) se voisi olla kätevää. Suurin ongelma varmaan olisi kaluston saaminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Autonominen raivaaja ei varsinaisesti tarvitse vedettäviä raivaimia, koska se on miehittämätön ja se voidaan tehdä vahvarakenteiseksi kestämään merimiinan vaikutusta toisin kuin iso uppoumarunkoinen alus. Eli äänilähteet sekä magneettilaitteisto kulkisi raivaajan mukana. Magneettiraivain taitaa useasti olla hinattava kaapeli, mutta laskeminen ja nosto yksinkertaista. Kosketusraivauskalusto ei omalla toiminta-alueellamme taida olla enää merkityksellinen kahdesta syystä, vastapuoli ei käytä sellaisia ja niitä on parempi raivata muilla kuin vanhoilla metodeilla.

Nykyään MITO hommat hoidetaan ensisijaisesti etsimällä ja tuhoamalla yksittäinen miina. Varsinkin pinnassa/välivedessä homman pitäisi olla kohtuu yksinkertaista. Raivaimia voidaan käyttää nopeissa tilanteissa tai esim varmentamaan väylä
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos raivaamisella ymmärretään ainoastaan ns. heräteraivaus niin miehittämättömät ratkaisut ovat varmasti toimivia. Nykykalustojen elektrodikaapelit ja äänilähteet olisivat varmaan sellaisenaankin käyttökelpoisia myös miehittämättömillä aluksilla. Mutta kuten totesit ei se näppärin toimintamalli ollenkaan välttämättä ole nykyisen kaltainen kalusto miehittämättömäksi tuunattuna. Koko paketti kannattaa samalla miettiä uusiksi.

Kosketusmiinat säilyvät ainakin meillä rivissä jatkossakin mutta kuten todettua voidaan kosketusraivauskalustoja tarvittaessa vetää muillakin aluksilla kuin erityisillä raivaajilla. Voisi ajatella että kalustot säilytetään nykyraivaajien poistuessa ja siviilistä otetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan apuraivaajia. Erityisiin panostuksiin kosketusraivausrintamalla en oikein usko. Silti kyky kannattaa säilyttää jos raivauskalustot vain ovat käyttökelpoisia ja -kuntoisia.
 
Päivitystä meritaisteluohjuksiin:
- ensimmäinen NSM järjestelmä on käytössä LCS-aluksella, heko-versio kehitteillä US NAVY:e
- Saab tähyää Royal Navyn fregattien pintataisteluohjuskilpailuun
- LRASM kohta operatiivinen F/A-18 Laivueissa. L&M on halukas tekemään kauppoja ulkomaille, olisiko tässä kuitenkin saumaa suomella HX:n kautta? JASSM(A) versio löytyy jo meiltä.
- Victa-DDV alus aloittaa testit ensivuonna. Bond-kamaa: 40 knt pinnalla ja 8 knt pinnanalla!
 
HotShot kirjoitti:
Royal Navyn halpis-fregattien kilpailutus on päättynyt. Toimittajaksi valittiin Babcock jonka suunnitelma perustuu Tanskalaiseen Iver Huitfeldt luokkaan. Fregatit rakennetaan Skotlannissa.
Projekti on Suomen kannalta mielenkiintoinen sillä Briteillä on tarkoitus rakentaa viisi fregattia 1,25 miljardilla punnalla, euroiksi muutettuna yhden aluksen hinta on 300 milj. eli sama kun meidän Pohjanmaa-luokan. Alusten pituus tulee olemaan 138 m ja uppouma 5700-7000 tn. Aseistuksena mm. 57 tai 76mm päätykki, CAMM ilmatorjuntaohjukset. Meritorjunta ohjuksista ei vielä ole päätöstä, eli eivät varmaankaan sisälly esitettyyn kustannusarvioon.

www.bbc.com

Royal Navy Type 31 frigate order goes to Babcock

Boris Johnson says the £1.25bn order for five Type 31e frigates will safeguard 2,500 jobs.
www.bbc.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Sillä erolla että Britit päätyivät tuohon alusluokkaan erittäin tiukalla aikataululla jos 2015 koko luokan tarve vasta tunnistettiin. Järkevää onkin pohjata alukset olemassaolevaan ratkaisuun, koska se säästää suunnittelussa ja aikataulussa.

Suomen tarve on hieman pienemmälle alukselle, jonka pitää hoitaa muutakin kuin laivareittien suojelu tai läsnäolo maailman merillä. Meidän tarve on todella kunnianhimoinen kun 3D-toimintakyvyn lisäksi pitää pystyä miinanlaskuun. Ihmettelen jos Pohjanmaat eivät olisi joltain osin modulaarisia. Ainakin miinakannella pitäisi olla modulaarisuutta.

Sekin on hämärän peitossa että mikä tarkoitus on suurella UAV tai pienellä heko-kannella. Tuleeko aluksille omat lennokit vai ovatko vain kv-operaatioita ja tulevaisuutta varten.
 
Einomies1 kirjoitti:
Tuleeko aluksille omat lennokit vai ovatko vain kv-operaatioita ja tulevaisuutta varten.
Klikkaa laajentaaksesi...
(Heko)lennokkien tukemiskyky on jo julkisesti mainittu tavoitelluksi asiaksi. Havainnekuvissa näkyneet hangaarit ovat minusta olleet yllättävän suuria pelkkiä UAV:ta ajatelleen. Varmasti tulevaisuuttakin ajatellaan, onko siellä sitten kv-operaatioita tai ruotsalaisten suto-hekojen kantamista niin tuskin merivoimista syljeskellään mitään mahdollisuutta kohti.
 
Raportti Skinnarvikistä.

Täällä huolletaan merimiinoja - Tekijä

Skinnarvikissä Kemiönsaarella työskentelee Teollisuusliiton jäseniä, jotka huoltavat työkseen merimiinoja. Työntekijät haluavat hälventää työhön liittyvää salaperäisyyttä, mutta mistään ihan tavallisesta työpaikasta ei kuitenkaan voi puhua. On torstaiaamu, ja työt ovat käynnissä Skinnarvikin...
tekijalehti.fi tekijalehti.fi
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Raportti Skinnarvikistä.

Täällä huolletaan merimiinoja - Tekijä

Skinnarvikissä Kemiönsaarella työskentelee Teollisuusliiton jäseniä, jotka huoltavat työkseen merimiinoja. Työntekijät haluavat hälventää työhön liittyvää salaperäisyyttä, mutta mistään ihan tavallisesta työpaikasta ei kuitenkaan voi puhua. On torstaiaamu, ja työt ovat käynnissä Skinnarvikin...
tekijalehti.fi tekijalehti.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Siinä sulle unelmaduuni :p
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top