Miehistön koulutuksen kehitys

Tulipa oltua päälle viikko takaperin joukkueenjohtajana. Ei siinä mitään, mutta korpraalina se on vähän vieraampaa aluetta. Eikä jääkärijoukkue ole se kaikista tutuin; panssarijääkäri- ja heitinjoukkueen toiminta niinkin.

Olen ollut ryhmänjohtajana ja heittimenjohtajana aikaisemmin, ja isoin yllätys jojona oli inertia. RJ:nä on tottunut siihen että kun käsken, asioita alkaa tapahtua ja tiedän suurin piirtein kauan menee. Mutta joukkueelta asioihin menee paljon enemmän aikaa.

Tässä taas korostuu esikäskyjen merkitys mitä en tajunnut antaa tarpeeksi usein. Yritin delegoida huoltoon ja majoittumiseen liittyviä asioita 15:lle mutta hänkin oli kokematon joten dynamiikka ei toiminut. Seuraus: porukka pääsi telttoihin vasta luvattoman myöhään, ja seuraavana päivänä puolustusasemiin meno myöhästyi koska autot olivat myöhässä (onneksi vastustajalla oli samoja ongelmia).

Itse tst-johtaminenkin oli kankeahkoa. Meidän piti alun perin kuvata mekanisoitua joukkoa tekoilla, mutta sitten viime hetkellä kuultiin että tekakuskeilla ei ole kortteja. Joten ollaan jalkaväkeä, mutta vaunuja piti kuvata erotuomariasein. Mutta erotuomariaseilla ei voi kuvata vaunun liikkuvuutta. Lisäksi minulle oli jo saneltu mihin laitan porukat asemiin, koska tarkoituksemme oli olla vastaosastona rukkilaisille. Seuraus: ei ilmasuojaa asemissa, drone käväisi ja epis pyyhkäisi ensimmäisen ja toisen ryhmän käytännössä olemattomiin. Kolmas ryhmä taas joutui rämpimään korpia myöten (niitä vaunuja kun ei ollut) mikä oli auttamattoman hidasta. Viestiyhteydet eivät toimineet, mikä aiheutti sekaannuksia.

Lopputulos: saimme turpaan 10-0.

Kouluttajan toteamus oli: "ihan hyvin korpraalilta".
 
Tulipa oltua päälle viikko takaperin joukkueenjohtajana. Ei siinä mitään, mutta korpraalina se on vähän vieraampaa aluetta. Eikä jääkärijoukkue ole se kaikista tutuin; panssarijääkäri- ja heitinjoukkueen toiminta niinkin.

Olen ollut ryhmänjohtajana ja heittimenjohtajana aikaisemmin, ja isoin yllätys jojona oli inertia. RJ:nä on tottunut siihen että kun käsken, asioita alkaa tapahtua ja tiedän suurin piirtein kauan menee. Mutta joukkueelta asioihin menee paljon enemmän aikaa.

Tässä taas korostuu esikäskyjen merkitys mitä en tajunnut antaa tarpeeksi usein. Yritin delegoida huoltoon ja majoittumiseen liittyviä asioita 15:lle mutta hänkin oli kokematon joten dynamiikka ei toiminut. Seuraus: porukka pääsi telttoihin vasta luvattoman myöhään, ja seuraavana päivänä puolustusasemiin meno myöhästyi koska autot olivat myöhässä (onneksi vastustajalla oli samoja ongelmia).

Itse tst-johtaminenkin oli kankeahkoa. Meidän piti alun perin kuvata mekanisoitua joukkoa tekoilla, mutta sitten viime hetkellä kuultiin että tekakuskeilla ei ole kortteja. Joten ollaan jalkaväkeä, mutta vaunuja piti kuvata erotuomariasein. Mutta erotuomariaseilla ei voi kuvata vaunun liikkuvuutta. Lisäksi minulle oli jo saneltu mihin laitan porukat asemiin, koska tarkoituksemme oli olla vastaosastona rukkilaisille. Seuraus: ei ilmasuojaa asemissa, drone käväisi ja epis pyyhkäisi ensimmäisen ja toisen ryhmän käytännössä olemattomiin. Kolmas ryhmä taas joutui rämpimään korpia myöten (niitä vaunuja kun ei ollut) mikä oli auttamattoman hidasta. Viestiyhteydet eivät toimineet, mikä aiheutti sekaannuksia.

Lopputulos: saimme turpaan 10-0.

Kouluttajan toteamus oli: "ihan hyvin korpraalilta".
Sodan kitkaa...🙄. Aika erikoiselta kuulostaa, että korpraali laitetaan kylmiltään joukkueen johtajaksi, mutta kai sillä joku tarkoitus oli. Tosin ehkä joku muukin on huomannut, että et ole tavallinen oman ylpeyden vuoksi joukkonsa tapattava tollo. Tuo epäonnistumisesta kertominen on jo sen verran poikkeuksellisen ansiokasta, että sinussa taitaa olla ainesta.

Niin ja kiitos tuosta epäsankaritarinasta ja sen analysoinnista. Tuollaisten kirjoittaminen on opettavaisia itsellesi ja meille muille.
 
Sodan kitkaa...🙄. Aika erikoiselta kuulostaa, että korpraali laitetaan kylmiltään joukkueen johtajaksi, mutta kai sillä joku tarkoitus oli. Tosin ehkä joku muukin on huomannut, että et ole tavallinen oman ylpeyden vuoksi joukkonsa tapattava tollo. Tuo epäonnistumisesta kertominen on jo sen verran poikkeuksellisen ansiokasta, että sinussa taitaa olla ainesta.

Niin ja kiitos tuosta epäsankaritarinasta ja sen analysoinnista. Tuollaisten kirjoittaminen on opettavaisia itsellesi ja meille muille.
Jojon homma lankesi luonnostaan, koska olin jo pääkouluttajana Mekanisoitu Vastaosasto -kurssilla viime vuonna. Se meni tosin paremmin kuin jääkärijoukkueen johtaminen.

Minut ja 15 vapautettiin tehtävistä tuon taistelun jälkeen ja oikeat upseerikoulutetut ottivat hommat haltuun.

Olihan se maanpinnalle tuova kokemus.
 
Tulipa oltua päälle viikko takaperin joukkueenjohtajana. Ei siinä mitään, mutta korpraalina se on vähän vieraampaa aluetta. Eikä jääkärijoukkue ole se kaikista tutuin; panssarijääkäri- ja heitinjoukkueen toiminta niinkin.

Olen ollut ryhmänjohtajana ja heittimenjohtajana aikaisemmin, ja isoin yllätys jojona oli inertia. RJ:nä on tottunut siihen että kun käsken, asioita alkaa tapahtua ja tiedän suurin piirtein kauan menee. Mutta joukkueelta asioihin menee paljon enemmän aikaa.

Tässä taas korostuu esikäskyjen merkitys mitä en tajunnut antaa tarpeeksi usein. Yritin delegoida huoltoon ja majoittumiseen liittyviä asioita 15:lle mutta hänkin oli kokematon joten dynamiikka ei toiminut. Seuraus: porukka pääsi telttoihin vasta luvattoman myöhään, ja seuraavana päivänä puolustusasemiin meno myöhästyi koska autot olivat myöhässä (onneksi vastustajalla oli samoja ongelmia).

Itse tst-johtaminenkin oli kankeahkoa. Meidän piti alun perin kuvata mekanisoitua joukkoa tekoilla, mutta sitten viime hetkellä kuultiin että tekakuskeilla ei ole kortteja. Joten ollaan jalkaväkeä, mutta vaunuja piti kuvata erotuomariasein. Mutta erotuomariaseilla ei voi kuvata vaunun liikkuvuutta. Lisäksi minulle oli jo saneltu mihin laitan porukat asemiin, koska tarkoituksemme oli olla vastaosastona rukkilaisille. Seuraus: ei ilmasuojaa asemissa, drone käväisi ja epis pyyhkäisi ensimmäisen ja toisen ryhmän käytännössä olemattomiin. Kolmas ryhmä taas joutui rämpimään korpia myöten (niitä vaunuja kun ei ollut) mikä oli auttamattoman hidasta. Viestiyhteydet eivät toimineet, mikä aiheutti sekaannuksia.

Lopputulos: saimme turpaan 10-0.

Kouluttajan toteamus oli: "ihan hyvin korpraalilta".
Toisaalta tuollainen tilanne vois tulla tosielämässä vastaan, joukkueet johtajat ovat pois pelistä ja jonkun täytyy ottaa johto tilapäisesti hallintaan.

Vois olla muillekin ryhmänjohtajille opettavainen kokemus.
 
Toisaalta tuollainen tilanne vois tulla tosielämässä vastaan, joukkueet johtajat ovat pois pelistä ja jonkun täytyy ottaa johto tilapäisesti hallintaan.

Vois olla muillekin ryhmänjohtajille opettavainen kokemus.
Noo onhan sitä korpraali ylipäällikkönäkin jos pieni kevennys sallitaan :D
Harvinaisia mahdollisuuksia nuo joita harvoin tulee vastaan.
 
Sodan kitkaa...🙄. Aika erikoiselta kuulostaa, että korpraali laitetaan kylmiltään joukkueen johtajaksi, mutta kai sillä joku tarkoitus oli. Tosin ehkä joku muukin on huomannut, että et ole tavallinen oman ylpeyden vuoksi joukkonsa tapattava tollo. Tuo epäonnistumisesta kertominen on jo sen verran poikkeuksellisen ansiokasta, että sinussa taitaa olla ainesta.

Niin ja kiitos tuosta epäsankaritarinasta ja sen analysoinnista. Tuollaisten kirjoittaminen on opettavaisia itsellesi ja meille muille.
Ja kiitos. Olen tosin 30 v:aana jo liian vanha etenemään jojo-asteelle saakka, kun au-kouluakaan ei ole käyty. Mutta tulipa kokeiltua.
 
Tulipa oltua päälle viikko takaperin joukkueenjohtajana. Ei siinä mitään, mutta korpraalina se on vähän vieraampaa aluetta. Eikä jääkärijoukkue ole se kaikista tutuin; panssarijääkäri- ja heitinjoukkueen toiminta niinkin.

Olen ollut ryhmänjohtajana ja heittimenjohtajana aikaisemmin, ja isoin yllätys jojona oli inertia. RJ:nä on tottunut siihen että kun käsken, asioita alkaa tapahtua ja tiedän suurin piirtein kauan menee. Mutta joukkueelta asioihin menee paljon enemmän aikaa.

Tässä taas korostuu esikäskyjen merkitys mitä en tajunnut antaa tarpeeksi usein. Yritin delegoida huoltoon ja majoittumiseen liittyviä asioita 15:lle mutta hänkin oli kokematon joten dynamiikka ei toiminut. Seuraus: porukka pääsi telttoihin vasta luvattoman myöhään, ja seuraavana päivänä puolustusasemiin meno myöhästyi koska autot olivat myöhässä (onneksi vastustajalla oli samoja ongelmia).

Itse tst-johtaminenkin oli kankeahkoa. Meidän piti alun perin kuvata mekanisoitua joukkoa tekoilla, mutta sitten viime hetkellä kuultiin että tekakuskeilla ei ole kortteja. Joten ollaan jalkaväkeä, mutta vaunuja piti kuvata erotuomariasein. Mutta erotuomariaseilla ei voi kuvata vaunun liikkuvuutta. Lisäksi minulle oli jo saneltu mihin laitan porukat asemiin, koska tarkoituksemme oli olla vastaosastona rukkilaisille. Seuraus: ei ilmasuojaa asemissa, drone käväisi ja epis pyyhkäisi ensimmäisen ja toisen ryhmän käytännössä olemattomiin. Kolmas ryhmä taas joutui rämpimään korpia myöten (niitä vaunuja kun ei ollut) mikä oli auttamattoman hidasta. Viestiyhteydet eivät toimineet, mikä aiheutti sekaannuksia.

Lopputulos: saimme turpaan 10-0.

Kouluttajan toteamus oli: "ihan hyvin korpraalilta".
Laitettiinko teidät huonoihin asemiin rukkilaisten ylpeyden suojelemiseksi?
 
Laitettiinko teidät huonoihin asemiin rukkilaisten ylpeyden suojelemiseksi?
Käytännössä siinä oli vähän yhdistelmänä 1) kouluttaa rukkilaisia venäläisen mek puolustuksen rakenteesta 2) kurssinjohtaja joka ei ole mek puolen koulutettu valitsi paikat. Minähän ne tietysti jojona hyväksyin, joten en voi välttää vastuuta asiassa.

Mutta ilman vaunuja ei tehdä MEKJ puolustusta, ainakaan kunnolla. Lisäksi vaikutti siltä, että MAASK/RUK-puolella oli skoupi vaihtunut lennosta venäläisen MEKJ:n puolustuksesta suomalaisen JÄÄKJ:n viivytykseen ilman että meitä viitsittiin infota. Liittyen esim käytettävän epiksen määrään ja laatuun.
 
Back
Top