Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Miten muuten näette tuon Uudenkaupungin autotehtaan kiinalaisomistuspohjan (tai Helsingin telakan venäläisomisteisuuden)? Tarkoitan, että vaikka tuollainen taho ostetaan ulos, niin sehän ei katkaise jo syntyneitä kumppanuuksia ja henkilösuhteita, joita voidaan potentiaalisesti hyödyntää. Herra Li ottaa jälleen yhteyttä tuotannon apulaispäällikköön ja kyselee kuulumiset, minkä jälkeen mennään itse asiaan...
Hyvä pointti. Kumppanuudet toisiin yrityksiin on korvattavissa, mutta työntekijät vaikeammin irtisanottavissa kielen/ihonvärin/silmien muodon perusteella.
 
Hyvä pointti. Kumppanuudet toisiin yrityksiin on korvattavissa, mutta työntekijät vaikeammin irtisanottavissa kielen/ihonvärin/silmien muodon perusteella.

Ei tarvitse olla edes ulkomaalaistaustainen työntekijä. Enimmäkseenhän firmat pyörii paikallisella henkilöstöllä ulkomaalaisomistuksesta huolimatta (esim. Helsingin telakallakin oli pitkään toimarina Esko Mustamäki), mutta luonnollisesti omistajat haluavat pysytellä kartalla sijoituskohteensa suhteen, joten iltaa on takuuvarmasti istuttu sijoittajien ja tehtaan/telakan avainhenkilöstön kesken. Eikä niiden maljojen ympärillä syntyneet ystävyydet katoa mihinkään, vaikka omistajat vaihtuvatkin.

Minä ja sinä tietenkin toteamme, että nyt pyydät liikaa, jos jutustelu vanhojen tuttujen kesken uhkaa mennä liian pitkälle. Mutta jotkut voivat sortua.
 
Niin kauan kun puolustusteollisuuden alihankkijoiden henkilöstöä ei turvallisuusselvitetä, niin itse pääyhtiön toimet ovat vähän kuin valon kantamista sisälle säkissä.

Olen kuullut tapauksia jossa harmaalla passilla (=neukkupassi) olevat vironvenäläiset ovat hitsailleet alihankkijalla juttuja jotka ovat menneet Vihreän Firman juttuihin.

Koska halpa työvoima jne.

Samat tyypit sitten jobbaavat viimeisenä päivänä kuparilastin mukaansa.

Enkä heitä syytä. Monesti millaisissa murjuissa noita vierastyöntekijöitä majoitellaan niin huh. Ja minimipalkkaa.

Palkkaero otetaan sitten takaisin muulla tavoin.
 
Miten muuten näette tuon Uudenkaupungin autotehtaan kiinalaisomistuspohjan (tai Helsingin telakan venäläisomisteisuuden)? Tarkoitan, että vaikka tuollainen taho ostetaan ulos, niin sehän ei katkaise jo syntyneitä kumppanuuksia ja henkilösuhteita, joita voidaan potentiaalisesti hyödyntää. Herra Li ottaa jälleen yhteyttä tuotannon apulaispäällikköön ja kyselee kuulumiset, minkä jälkeen mennään itse asiaan...
On se tietysti noinkin, mutta Ugin autotehdas on aina ollut suomalainen. Suomalaisten johtama, suomalaisten operoima, jne. Kiinalaiset olleet vain vähemmistöosakkaina, eikä siellä ole koskaan valmistettu kiinalaisia autoja jne.
 
Pessimistisesti ajateltuna tulee menneisyydestä mieleen Valcon tarina. Työvoimapoliittisista ja ihan puhtaasti poliittisista syistä ei voitu antaa tehtaan mennä nurin. Jossain perähuoneen palaverissa on poliitikkojen aivoriihessä saatu ajatus tehtaan hyödyntämisessä puolustusteollisuuden tarpeisiin. Tämä siis jotta saadaan edes jonkinlainen tekosyy tehtaan rahoittamiseen. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei varmaankaan ole turhaan vaivattu, ja jos on niin heille on tehty etukäteen selväksi mikä on oikea vastaus kysymykseen.
Valcon nimenomaan annettiin mennä nurin tai oikeammin päätettiin kaataa. Se perustettiin valtion puolesta työllisyyden parantaminen mielessä (muilla osakkailla oli omat intressinsä). Taloudelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet riittävän realistisia perustamisvaiheessa. Jälkikäteisarvio:
"
Tuotteena kuvaputki oli elinkaarellaan siirtymässä kasvuvaihees-
ta kypsään vaiheeseen. Kasvuvaiheelle on tyypillistä, että alalle ilmestyy
paljon uusia yrittäjiä. Markkinan kypsyessä kysynnän kasvu taittuu ja
yritysten määrä vähenee tuotannon keskittyessä suurempiin ja tehok-
kaampiin yksiköihin.
"

Tämän takia tuotantokustannuksia oli haasteellista saada kuvaputkien markkinahintaa alemmaksi eli toiminta oli vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

Teknisessä mielessä tehtaalle ei annettu riittävästi aikaa saavuttaa vaadittavaa osaamista. Sehän oli toiminnassa vain 4 vuotta. Kun nollasta lähdetään tekemään teknisesti noin vaativaa tuotetta, niin vaaditaan paljon enemmän aikaa kaikkien asioiden saamiseen kilpailua kestävälle tasolle. Tehtaan laitteisto myytiin lopulta Intiaan missä toiminta saatiin toimimaan suomalaisten auttaessa tuotannon käynnistämisessä. Siellä tuotettiin samoilla laitteilla 55 000 kuvaputkea kuukaudessa.

Nykyrahassa valtiolla meni Valcoon n 250 M€. Kaikkihan ei mennyt edes hukkaan vaan osa palautui verotuloina ja tehtaan perustaminen auttoi mm suomalaista robottivalmistajaa menestyksellisen tuotannon aloittamisessa. Valtion menettämää summaa voi verrata vaikka Uniperissa menetettyyn summaan joka oli luokkaa 50 kertainen ja siitä ei jäänyt mitään hyötyä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Esittämäni väitteet perustuvat asiasta kirjoitettuun kirjaan joka näyttää olevan saatavilla:
 
Valcon nimenomaan annettiin mennä nurin tai oikeammin päätettiin kaataa. Se perustettiin valtion puolesta työllisyyden parantaminen mielessä (muilla osakkailla oli omat intressinsä). Taloudelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet riittävän realistisia perustamisvaiheessa. Jälkikäteisarvio:
"
Tuotteena kuvaputki oli elinkaarellaan siirtymässä kasvuvaihees-
ta kypsään vaiheeseen. Kasvuvaiheelle on tyypillistä, että alalle ilmestyy
paljon uusia yrittäjiä. Markkinan kypsyessä kysynnän kasvu taittuu ja
yritysten määrä vähenee tuotannon keskittyessä suurempiin ja tehok-
kaampiin yksiköihin.
"

Tämän takia tuotantokustannuksia oli haasteellista saada kuvaputkien markkinahintaa alemmaksi eli toiminta oli vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.

Teknisessä mielessä tehtaalle ei annettu riittävästi aikaa saavuttaa vaadittavaa osaamista. Sehän oli toiminnassa vain 4 vuotta. Kun nollasta lähdetään tekemään teknisesti noin vaativaa tuotetta, niin vaaditaan paljon enemmän aikaa kaikkien asioiden saamiseen kilpailua kestävälle tasolle. Tehtaan laitteisto myytiin lopulta Intiaan missä toiminta saatiin toimimaan suomalaisten auttaessa tuotannon käynnistämisessä. Siellä tuotettiin samoilla laitteilla 55 000 kuvaputkea kuukaudessa.

Nykyrahassa valtiolla meni Valcoon n 250 M€. Kaikkihan ei mennyt edes hukkaan vaan osa palautui verotuloina ja tehtaan perustaminen auttoi mm suomalaista robottivalmistajaa menestyksellisen tuotannon aloittamisessa. Valtion menettämää summaa voi verrata vaikka Uniperissa menetettyyn summaan joka oli luokkaa 50 kertainen ja siitä ei jäänyt mitään hyötyä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Esittämäni väitteet perustuvat asiasta kirjoitettuun kirjaan joka näyttää olevan saatavilla:
Vähän väärä ketju aiheelle.
Viittasin Valcoon koska Imatran tehdas perustettiin Imatralle työvoimapoliittisista syistä ja kuviteltiin terästehtaan työntekijöiden osaavan sorvata kuvaputkia. Eivät osanneet, eikä toimivia kuvaputkia saatu valmiiksi käytännössä yhtään.
Pelkäämäni yhtäläisyys Valmet automotiveen on että todennäköisesti se otettiin valtion huomaan pääosin (työvoima)poliittisista syistä. Epäilen myös ettei autotehtaan muuntamisesta puolustusteollisuuden sopimusvalmistajaksi ole niitä ”riittävän realistisia taloudellisia suunnitelmia”.

Jotta ei menisi ihan ohi aiheen: Onko koolla väliä?
Kun taivas on täynnä droneja niin onko havaittavuudella enää merkitystä. Oletuksenahan taitaa nykyään olla että piiloon ei pääse ja kaikki nähdään.
 
Back
Top