Miehistön kuljetus

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
Pataraudassa venäläiset ovat kuitenkin kohtalaisen eteviä tekijöitä, mistä todistaa mm. PKM-konekiväärien hankinnat.
Itse olen aina sanonut että Venäläiset ovat osanneet aina suunnitella erinomaisia jalkaväenaseita esimerkiksi komppaniatason tossumiehille. Usein erittäin yksinkertaisen ja pelkistetyn aseen takana on useiden kymmenien ihmisten muodostamien suunnittelijatiimien vuosien työn loppulos. Esimerkiksi SVD:ssä Yevgeni kertoi että kaksi monimutkaisinta osaa mitä he aseeseen suunnittelivat olivat etuhantaakin vanerit, kuinka se saadaan muokattua haluttuun muotoon sekä tarpeeksi kestäväksi, sekä lipas, jota taidettiin hieroa vuoden päivät. :eek:

Mutta joo. AK:t, PKM, SVD, RPG7, RGD5 jne ovat todella mainioita tavan tossumiehelle tavan jv-komppaniassa. RPG 18-22-26 ovat kanssa mainioita, vaikka länsikopioita ja niiden jatkumoita tavallansa ovatkin. Eikä heidän 82mm ja 120mm heittimissäkään mitään vikaan ole, kun katsoo kuinka pitkään mielläkin niitä käytettiin.
 

skärdis

Ylipäällikkö
Kuulostaa epäloogiselta, että BMP-2 on ihan ok savupilvineen, mutta Zil on haram ja paskoo ympäristön. Mutta kai se sitten on mahdollista tässä Euroopan Onnelassa... ;)
Lepo vaan, ei rajoita EU eikä YK Zilttonien käyttöä sotavoimissa. Kun auto rekisteröidään keltaisiin SA-kilpiin on se sotavaruste ja liikenteen päästönormien ulkopuolella. Tilanne vaan taitaa olla se, että myös Pv:n kannattaa ostaa siviiliautoja, joiden tuotantosarjat ovat suuria. Näin kustannukset, toimintavarmuus ja varaosahuolto ovat kunnossa.

Syy venäläisten autojen hyljeksintään lienee sama kuin siviilissä eli ne vain ovat niin p**koja. :)

Jonkun esittämä idea siitä, että olisi erikseen länsiautot rauhan ajalle ja sodan ajalle neukkukalustoa on varmasti huonoksi todettu. Jos niitä Zilejä olisi ensi ajamatta säilötty 25 vuotta, niin tuskin olisivat ajokunnossa. P**ka ei säilömällä parane!
 
Kyllä venäläisellä autokalustolla parasta ennen -päivä on jo mennyt aikaa sitten ohi! Kalusto oli huonoa jo 1980-luvulla ja sen jälkeen ei ole idässä paljoakaan tuotekehitystä harrastettu. Sen sijaan se vähäkin kommunistiaikainen laadunvalvonta on saatu ajettua alas.

Markku Mäkipirtin erinomaisissa kirjoissa on kuvauksia venäläisautojen "finlandisoinnista". Jo 1980-luvulla vaadittiin kilometrin mittainen lista poikkeuslupia normaaliin tieliikennelainsäädäntöön nähden, jarrujärjestelmät ja valot jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, vastaanotossa kiristettiin kaikki ruuvit ja lisättiin puuttuvat jne. jne. Osa kalustosta oli käyttäjilleen hengenvaarallista, kuten sähköisellä nosturilla varustetut nosturiautot. Ergonomia saavutti legendaariset edistysaskeleet mm. GAZ-66:ssa. Ainoa syy, miksi niillä Suomessa vielä ajetaan, on se, ettei kaikkia ole vielä pystytty korvaamaan!

Vielä EDIT: Eduskunnassahan oli varsin kattava keskustelu venäläisen autokaluston käytöstä Suomessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_359+2009.pdf#search=Zil
(Herttinen, tästäkin on jo kahdeksan vuotta!) Puolustusministerin vastauksessa todettiin, että poistuma on noin 50 ZiLiä vuodessa ja vuoteen 2015 käyttö on hiipunut pieneksi. Kaikki itäautot poistuvat vuoteen 2020 mennessä.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä EDIT: Eduskunnassahan oli varsin kattava keskustelu venäläisen autokaluston käytöstä Suomessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_359+2009.pdf#search=Zil
(Herttinen, tästäkin on jo kahdeksan vuotta!) Puolustusministerin vastauksessa todettiin, että poistuma on noin 50 ZiLiä vuodessa ja vuoteen 2015 käyttö on hiipunut pieneksi. Kaikki itäautot poistuvat vuoteen 2020 mennessä.
Aloitussanat saivat jo kierrokset nousemaan korvien välissä; polttoaineen kulutus, ympäristönsuojelu....

Mielestäni jo siinä mennään metsään, kun aletaan huolestumaan sotilasajoneuvon ympäristöystävällisyydestä.

Kyllä; itäkalusto on aika rustiikkia niin ominaisuuksiensa kuin tekniikkansa puolesta, mutta tälläkin on puolensa; ne ovat oikeita sotavehkeitä.

Nykyiset euro-normit täyttävän autot ovat kalliita, täynnä tekniikkaa/elektroniikkaa, eivät välttämättä niin maastokykyisiä, ja sähkövikojen ilmaantuessa lähes mahdottomia korjata kentällä. Epäonnistunein hankinta ja paras esimerkki tästä lienee GiFu A2045:nen...
 
Keskimääräinen sotatilanteessa syntyvä ympäristövahinko taitaa yleensäkin tulla muusta kuin liian väkevistä pakokaasuista :)
Juuri näin, ja kun miettii paria muuta isoa valtiota (esim. kiina, venäjä) isossa kuvassa, niin tämän 5 miljoonaisen kansan volkssturmin ajoneuvojen päästöt eivät välttämättä pysäytä ilmastonmuutosta...
 

Juna112Porojetsiin

Kapteeni
Lahjoittaja
Nykyiset euro-normit täyttävän autot ovat kalliita, täynnä tekniikkaa/elektroniikkaa, eivät välttämättä niin maastokykyisiä, ja sähkövikojen ilmaantuessa lähes mahdottomia korjata kentällä
Minulla on muistikuva, että UAZ469 oli aika etupainoinen ja ei-niin-hyvin maastossa liikkuva. Tosin näyttäisi siltä, että tosi faneja on sillä paljon. Meillä meni yksi UAZ etukautta ympäri ja päätyi H:linnalaisen ala-asteen pihalle tultaessa Hätilän suunnalta. Koska UAZilla ei mitään mahdottomia nopeuksia pystynyt saavuttamaan, onhan se jonkinlainen merkki jännittävistä ajo-ominaisuuksista. Samoin Uralin-hummerista oli sellainen käsitys että se maastoliikkuvuus oli vähän niin ja näin.
 

PJ85

Majuri
Lahjoittaja
Kyllä venäläisellä autokalustolla parasta ennen -päivä on jo mennyt aikaa sitten ohi! Kalusto oli huonoa jo 1980-luvulla ja sen jälkeen ei ole idässä paljoakaan tuotekehitystä harrastettu. Sen sijaan se vähäkin kommunistiaikainen laadunvalvonta on saatu ajettua alas.

Markku Mäkipirtin erinomaisissa kirjoissa on kuvauksia venäläisautojen "finlandisoinnista". Jo 1980-luvulla vaadittiin kilometrin mittainen lista poikkeusluvista normaaliin tieliikennelainsäädäntöön nähden, jarrujärjestelmät ja valot jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, vastaanotossa kiristettiin kaikki ruuvit ja lisättiin puuttuvat jne. jne. Osa kalustosta oli käyttäjilleen hengenvaarallista, kuten sähköisellä nosturilla varustetut nosturiautot. Ergonomia saavutti legendaariset edistysaskeleet mm. GAZ-66:ssa. Ainoa syy, miksi niillä Suomessa vielä ajetaan, on se, ettei kaikkia ole vielä pystytty korvaamaan!

Vielä EDIT: Eduskunnassahan oli varsin kattava keskustelu venäläisen autokaluston käytöstä Suomessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_359+2009.pdf#search=Zil
(Herttinen, tästäkin on jo kahdeksan vuotta!) Puolustusministerin vastauksessa todettiin, että poistuma on noin 50 ZiLiä vuodessa ja vuoteen 2015 käyttö on hiipunut pieneksi. Kaikki itäautot poistuvat vuoteen 2020 mennessä.
Mun käsittääkseni varsinaisessa kuorma-autokäytössä Neukkupelit on onnistuttu korvaamaan aika hyvin Sisuilla. Erikoiskäytössä taitaa olla ainakin panssarihuollon ajoneuvoja joita tuli aikanaan DDR:stä? Parolassa ainakin, Vekarasta en tiedä, oli siellä vielä pari vuotta sitten Uralit panssarihuollolla.
 
Mun käsittääkseni varsinaisessa kuorma-autokäytössä Neukkupelit on onnistuttu korvaamaan aika hyvin Sisuilla. Erikoiskäytössä taitaa olla ainakin panssarihuollon ajoneuvoja joita tuli aikanaan DDR:stä? Parolassa ainakin, Vekarasta en tiedä, oli siellä vielä pari vuotta sitten Uralit panssarihuollolla.
Juu, muun muassa tuossa eduskuntakäsittelyn linkissä oli maininta, että erilaiset huoltoajoneuvot sinnittelevät vuoteen 2020 ja vuonna 2015 poistui pääosin normiversioiden käyttö.
 
Aloitussanat saivat jo kierrokset nousemaan korvien välissä; polttoaineen kulutus, ympäristönsuojelu....

Mielestäni jo siinä mennään metsään, kun aletaan huolestumaan sotilasajoneuvon ympäristöystävällisyydestä.

Kyllä; itäkalusto on aika rustiikkia niin ominaisuuksiensa kuin tekniikkansa puolesta, mutta tälläkin on puolensa; ne ovat oikeita sotavehkeitä.

Nykyiset euro-normit täyttävän autot ovat kalliita, täynnä tekniikkaa/elektroniikkaa, eivät välttämättä niin maastokykyisiä, ja sähkövikojen ilmaantuessa lähes mahdottomia korjata kentällä. Epäonnistunein hankinta ja paras esimerkki tästä lienee GiFu A2045:nen...
Jotenkin minulla on tuntuma, että nämä puheet itäautojen maastossa etenemiskyvystä ja sotakäyttöön sopivuudesta ovat alkaneet elää täysin omaa elämäänsä. Myönnetään, en ole koskaan ajanut mitään itäkuorkkia, mutta kyydissä olen saanut istua usein, myös maastossa. Eivät ne nyt mitään ihmeellistä euforiaa ole saaneet aikaan verrattuna vaikka saman ikäisiin Protoihin tai Maseihin. Selvä on, että tarvittaessa myös lännessä osataan tehdä huonoja tuotteita ja ilmeisesti nämä Sisu A2045:t täyttävät kaikki huonon auton tunnusmerkit. Samaan aikana hankitut Mersut ja Scaniat sen sijaan porskuttavat hyvin.

Jälleen siteeraan ulkomuistista Mäkipirtin teosta. Jossain näistä kirjoista oli taulukko eri ajoneuvojen kuljetuskyvystä, jossa oli jollain jakaumalla painotettu maantie- ja maastoajoa kuormalla. Maantiellä kaikki itäautot olivat aivan yhtä helvettiä, eikä kuormaa liikkunut paljon ollenkaan. Maastossa kuormaa kulki edelleen hivenen ja arvosanat olivat tyydyttävän luokkaa. Samaan aikaan Masi, Rasi tai Eemeli-Sisu kuskaavat maastoon saman lastin, minkä ne kuljettivat maantiellä ilman ongelmia.

Mäkipirtin kirjassa on myös hauska vertailu panssarivaunun lavettikuljetuksesta 1970-/1980-luvuilla neukkukalustolla ja 2000-luvulla Scanialla. Aikanaan ennen tiedossa olevaa kuljetustehtävää kuljetusvarikko alkoi valmistella neukkualustaa (MaZ-537G) käyttökuntoiseksi viikkoa ennen varsinaista kuljetusta ja valmistelu oli jo keskikokoisen huollon kokoluokkaa. Kuljetus tapahtui huimaa 30 km/h tuntinopeutta ja ajon jälkeen Kuljetusvarikko teki taas viikon töitä MaZ:n jälkihuolloissa. Tänä päivänä varikon kaveri hyppää Scaniaan ja moottoritiellä 80 km/h ajellessa ja musiikkia kuunnellessa mietiskelee, että ehkä tuo kaasupoljin voisi olla hivenen paremmassa kulmassa...
 

Rannari

Ylipäällikkö
Jotenkin minulla on tuntuma, että nämä puheet itäautojen maastossa etenemiskyvystä ja sotakäyttöön sopivuudesta ovat alkaneet elää täysin omaa elämäänsä. Myönnetään, en ole koskaan ajanut mitään itäkuorkkia, mutta kyydissä olen saanut istua usein, myös maastossa. Eivät ne nyt mitään ihmeellistä euforiaa ole saaneet aikaan verrattuna vaikka saman ikäisiin Protoihin tai Maseihin. Selvä on, että tarvittaessa myös lännessä osataan tehdä huonoja tuotteita ja ilmeisesti nämä Sisu A2045:t täyttävät kaikki huonon auton tunnusmerkit. Samaan aikana hankitut Mersut ja Scaniat sen sijaan porskuttavat hyvin.

Jälleen siteeraan ulkomuistista Mäkipirtin teosta. Jossain näistä kirjoista oli taulukko eri ajoneuvojen kuljetuskyvystä, jossa oli jollain jakaumalla painotettu maantie- ja maastoajoa kuormalla. Maantiellä kaikki itäautot olivat aivan yhtä helvettiä, eikä kuormaa liikkunut paljon ollenkaan. Maastossa kuormaa kulki edelleen hivenen ja arvosanat olivat tyydyttävän luokkaa. Samaan aikaan Masi, Rasi tai Eemeli-Sisu kuskaavat maastoon saman lastin, minkä ne kuljettivat maantiellä ilman ongelmia.

Mäkipirtin kirjassa on myös hauska vertailu panssarivaunun lavettikuljetuksesta 1970-/1980-luvuilla neukkukalustolla ja 2000-luvulla Scanialla. Aikanaan ennen tiedossa olevaa kuljetustehtävää kuljetusvarikko alkoi valmistella neukkualustaa (MaZ-737G) käyttökuntoiseksi viikkoa ennen varsinaista kuljetusta ja valmistelu oli jo keskikokoisen huollon kokoluokkaa. Kuljetus tapahtui huimaa 30 km/h tuntinopeutta ja ajon jälkeen Kuljetusvarikko teki taas viikon töitä MaZ:n jälkihuolloissa. Tänä päivänä varikon kaveri hyppää Scaniaan ja moottoritiellä 80 km/h ajellessa ja musiikkia kuunnellessa mietiskelee, että ehkä tuo kaasupoljin voisi olla hivenen paremmassa kulmassa...
Lavetti-MaZin liikkeellelähtöä verrattiin jossain satelliitin laukaisuun. Ajattelin tuolloin sen johtuvan savunmuodostuksesta mutta ilmeisesti muutkin valmistelut ovat samaa luokkaa.
 
Lavetti-MaZin liikkeellelähtöä verrattiin jossain satelliitin laukaisuun. Ajattelin tuolloin sen johtuvan savunmuodostuksesta mutta ilmeisesti muutkin valmistelut ovat samaa luokkaa.
Täytyy kotiin tullessa lainata kyseinen kappale Mäkipirtin kirjasta, MaZin käyttö oli ilmeisesti tosiaan jotain aivan käsittämätöntä!
 

Juna112Porojetsiin

Kapteeni
Lahjoittaja
Lavetti-MaZin liikkeellelähtöä verrattiin jossain satelliitin laukaisuun. Ajattelin tuolloin sen johtuvan savunmuodostuksesta mutta ilmeisesti muutkin valmistelut ovat samaa luokkaa.
Ja mitkä käsittelyominaisuudet. Ja kääntösäde.
 
Jotenkin minulla on tuntuma, että nämä puheet itäautojen maastossa etenemiskyvystä ja sotakäyttöön sopivuudesta ovat alkaneet elää täysin omaa elämäänsä.
Kannattaa huomata, että käytin itäkalustoa esimerkkinä. itäkaluston hankkimista en todellakaan kannata, se tie on onneksi kuljettu loppuun. parempi esimerkki olisi ilmeisesti ollut esimerkiksi MASI tai RASI, jotka ovat hyvin yksinkertaisia, mutta toimivia. Ei ehkä mukavin vaihtoehto pitkälle moottorimarssille, mutta käyttötarkoitukseensa oikein sopivia laitteita. ikä alkaa tosin näitä jo painaa...
 
Kannattaa huomata, että käytin itäkalustoa esimerkkinä. itäkaluston hankkimista en todellakaan kannata, se tie on onneksi kuljettu loppuun. parempi esimerkki olisi ilmeisesti ollut esimerkiksi MASI tai RASI, jotka ovat hyvin yksinkertaisia, mutta toimivia. Ei ehkä mukavin vaihtoehto pitkälle moottorimarssille, mutta käyttötarkoitukseensa oikein sopivia laitteita. ikä alkaa tosin näitä jo painaa...
Tuota voi jo peukuttaa! MASI ja RASI ovat syystäkin saaneet jo legendaarisen maineen ja Still Going Strong - onneksi!

Uusista Mersun ja Scanian maastureista minulla ei ole muuta kokemusta, kuin mitä rinnalla olen seurannut kontin nousua kyytiin. Jotenkin olen kuitenkin saanut kuvan, että nämä ovat myös ihan kunnon työkaluja rankkaan käyttöön. Osa niistäkin alkaa olla jo noin 15-vuotiaita ja ainakin Scanioita on tasaiseen tahtiin virrannut lisää pv:lle.
 
Wikin mukaan Zilin kuorma-autojen valmistus on päättynyt "Moscow administration has stopped truck production and the company will be liquidated" ja valmistaa nykyään ilmeisesti vain 4112R-limusiinia.

Raskaissa kuorma-autoissa, kokonaispaino yli 14 tonnia, Kamazin markkinaosuus Venäjällä oli 56% vuonna 2016. http://eng.autostat.ru/news/view/13532/

Kamazin omilla sivuilla kerrotaan, että moottorien päästöjen on vuodesta 2013 pitänyt mahtua Euro-4 normiin: "Since 2013, with the enactment in Russia of the emission standards compliant with Euro-4 international regulations, КАМАZ vehicles have been fitted out with the engines of the above mentioned environment control level." http://kamaz.ru/en/about/general-information/

Gaz Group ilmoittaa Venäjän markkinaosuuksikseen busseissa 80%, pakuissa 50% ja raskaissa jokapyörävetoisissa kuorma-autoissa 33%. http://gazgroup.ru/en/

Uralin (Gazin kuorma-automerkki) nykyinen versio on Ural Next. Jos katsoin speksejä oikein, niin kokonaispaino 23 tonniin asti, 312hp Yamz-536 Euro4-moottori Boschin common rail -ruiskutuksella (tosi ympäristötietoisille saatavana maakaasulla kulkeva versio), vaihdelaatikko Yamz tai ZF, isot 125cm halkaisijaiset 425/85 R21 renkaat.





Tekniikasta ja linkissä lisää
http://ural-next.ru/tekhnicheskie-parametry/konstruktivnye-osobennosti/



Koeajo:
http://dalnoboi.org/blog/2015/07/28/ural-next-bolshe-chem-test-drajv/

Videolla näkyy vuoden 2015 alkaen hinta 2,8 megaruplaa eli noin 45000 euroa. Mahdollisesti 4x4 alustalle.

 
Viimeksi muokattu:
Wikin mukaan Zilin kuorma-autojen valmistus on päättynyt "Moscow administration has stopped truck production and the company will be liquidated" ja valmistaa nykyään ilmeisesti vain 4112R-limusiinia.

Raskaissa kuorma-autoissa, kokonaispaino yli 14 tonnia, Kamazin markkinaosuus Venäjällä oli 56% vuonna 2016. http://eng.autostat.ru/news/view/13532/

Kamazin omilla sivuilla kerrotaan, että moottorien päästöjen on vuodesta 2013 mahtua Euro-4 normiin: "Since 2013, with the enactment in Russia of the emission standards compliant with Euro-4 international regulations, КАМАZ vehicles have been fitted out with the engines of the above mentioned environment control level." http://kamaz.ru/en/about/general-information/

Gaz Group ilmoittaa Venäjän markkinaosuuksikseen busseissa 80%, pakuissa 50% ja raskaissa jokapyörävetoisissa kuorma-autoissa 33%. http://gazgroup.ru/en/

Uralin (Gazin kuorma-automerkki) nykyinen versio on Ural Next. Jos katsoin speksejä oikein, niin kokonaispaino 23 tonniin asti, 312hp Yamz-536 Euro4-moottori Boschin common rail -ruiskutuksella (tosi ympäristötietoisille saatavana maakaasulla kulkeva versio), vaihdelaatikko Yamz tai ZF, isot 125cm halkaisijaiset 425/85 R21 renkaat.





Tekniikasta ja linkissä lisää
http://ural-next.ru/tekhnicheskie-parametry/konstruktivnye-osobennosti/



Koeajo:
http://dalnoboi.org/blog/2015/07/28/ural-next-bolshe-chem-test-drajv/

Videolla näkyy vuoden 2015 alkaen hinta 2,8 megaruplaa eli noin 45000 euroa. Mahdollisesti 4x4 alustalle.

Liittyykö myös tämä uutinen venäläisen teknologian laatuun:
http://www.timesofmalta.com/article...utins-inspection-of-military-equipment.611855
 
Wikin mukaan Zilin kuorma-autojen valmistus on päättynyt "Moscow administration has stopped truck production and the company will be liquidated" ja valmistaa nykyään ilmeisesti vain 4112R-limusiinia.

Raskaissa kuorma-autoissa, kokonaispaino yli 14 tonnia, Kamazin markkinaosuus Venäjällä oli 56% vuonna 2016. http://eng.autostat.ru/news/view/13532/

Kamazin omilla sivuilla kerrotaan, että moottorien päästöjen on vuodesta 2013 pitänyt mahtua Euro-4 normiin: "Since 2013, with the enactment in Russia of the emission standards compliant with Euro-4 international regulations, КАМАZ vehicles have been fitted out with the engines of the above mentioned environment control level." http://kamaz.ru/en/about/general-information/

Gaz Group ilmoittaa Venäjän markkinaosuuksikseen busseissa 80%, pakuissa 50% ja raskaissa jokapyörävetoisissa kuorma-autoissa 33%. http://gazgroup.ru/en/

Uralin (Gazin kuorma-automerkki) nykyinen versio on Ural Next. Jos katsoin speksejä oikein, niin kokonaispaino 23 tonniin asti, 312hp Yamz-536 Euro4-moottori Boschin common rail -ruiskutuksella (tosi ympäristötietoisille saatavana maakaasulla kulkeva versio), vaihdelaatikko Yamz tai ZF, isot 125cm halkaisijaiset 425/85 R21 renkaat.





Tekniikasta ja linkissä lisää
http://ural-next.ru/tekhnicheskie-parametry/konstruktivnye-osobennosti/



Koeajo:
http://dalnoboi.org/blog/2015/07/28/ural-next-bolshe-chem-test-drajv/

Videolla näkyy vuoden 2015 alkaen hinta 2,8 megaruplaa eli noin 45000 euroa. Mahdollisesti 4x4 alustalle.

Vielä tähän Ural-mainokseen pari kommenttia:

1) Hintatiedot ovat vähän vanhat ja ne ovat todennäköisesti alkaen-hinta venäläiselle asiakkaalle Ex Works -toimitusehdolla. Paljonko olisi hinta ulkomaiselle puolustushallinnolle Suomeen toimitettuna? Aina 1990-luvulta lähtien Venäjä on yrittänyt nyhtää puolustustarvikkeistaan niin härskin ylihinnan, kuin kukaan on suostunut maksamaan ja itäkaman halpuus on myös yksi pitkään elänyt myytti...
2) Länsimainen osa itäkuormuriin maksaa vähintään saman verran kuin sama osa asennettuna länsikuormuriin. Ainoa kilpailuetu venäläisellä kuormurilla olisi hinta ja se etu menee länsiosilla.
3) Mitkä laatustandardit nämä Uralin tuotteet täyttävät?
4) Hankintahinta on (totta kai) edullisempi kuin laadukkaalla länsikuormurilla, mutta millaiset elinkaarikustannukset kummastakin kertyvät vaikkapa 20 vuoden aikana? Kestääkö tämä itävehje edes 20 vuoden käyttöä?

Ei, ei todellakaan jatkoon mikään ajoneuvo, jonka pohjaan on stanssattu "Made in Russia"... :(
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Villi idea jatkossa jalkaväen kuskaamiseen:

Hankitaan yhteinen kalusto kaikille pyörillä liikkuville jalkaväkiyksiköille sekä panssarisarjoja niihin. Panssarisarjojen saajat suunniteltaisiin RA-suunnittelussa. Ajoneuvokalusto säästyy rasitukselta RA-harjoittelussa ja on suojattu sotatoimissa. Tekoilla kulkeville voisi myös hankkia panssarisarjoja ja mekanisoidut joukot olisivat oma lukunsa. Tämä idea voisi olla ajankohtainen joskus hamassa tulevaisuudessa.

Nykyäänkin soisin olevan enemmän panssarisarjoja jos millaisille vehkeille. Meillä on sirpalesuojapaneelit joillekin joukoille, mutta niiden käyttö ajoneuvoihin riippuu täysin ajoneuvosta sekä käyttäjän kekseliäisyydestä. Tekaan ne taitaa saada vaivattomasti, mutta ne eivät ole edes Stanag 4569 tasoa 1. Lisää panssarisuojaa!
Ajoneuvon kattava panssarointi on vaativaa jälkikäteen tehtynä. Kyse ei ole hätäisen miehen puuhasta. Esimerkiksi ikkunalasit vaihtuvat panssaroituun, lasiennostimet korvataan voimakkaammilla, ovien saranointi vaihdetaan kestämään painonlisäys, jousituksen pitää kiinnittää huomiota ja tuhat muuta asiaa. On tietysti mahdollista rakentaa ajoneuvo tyyliin "lisää vain panssari kylkeen", mutta silloin käyttökulut ovat ilman panssarointiakin ajeltaessa tavallista isommat, kun monet osat on jo valmiiksi suunniteltu ja mitoitettu panssarin nopeaa jälkiasennusta varten. Lisäksi kunnollinen miinasuojaus vaatii jo valmiiksi paljon panostusta alustan suunnitteluratkaisuihin, jotka tuskin tulevat ilmaiseksi.

Toki monen ajoneuvon panssarointi (mm. AMV ja Misu) on suunniteltu modulaariseksi, joten ei niitä liene pakko käyttää kaikkein raskaimmalla panssaroinnilla koko aikaa. Mutta enpä taida nähdä päivää, jona kaikki suomalaiset jalkaväkijoukot matkustaisivat ko. panssaroiduilla ajoneuvoilla...

Alkujaan panssaroimattomien ajoneuvojen miehistön ja matkustajien suojaksi viriteltävät levyt ovat hyvä alku. Joskin suoja on kohtalaisen vaatimaton tasoltaan ja suojelee enemmän miehistöä kuin ajoneuvoa.

Vielä tähän Ural-mainokseen pari kommenttia:

1) Hintatiedot ovat vähän vanhat ja ne ovat todennäköisesti alkaen-hinta venäläiselle asiakkaalle Ex Works -toimitusehdolla. Paljonko olisi hinta ulkomaiselle puolustushallinnolle Suomeen toimitettuna? Aina 1990-luvulta lähtien Venäjä on yrittänyt nyhtää puolustustarvikkeistaan niin härskin ylihinnan, kuin kukaan on suostunut maksamaan ja itäkaman halpuus on myös yksi pitkään elänyt myytti...
2) Länsimainen osa itäkuormuriin maksaa vähintään saman verran kuin sama osa asennettuna länsikuormuriin. Ainoa kilpailuetu venäläisellä kuormurilla olisi hinta ja se etu menee länsiosilla.
3) Mitkä laatustandardit nämä Uralin tuotteet täyttävät?
4) Hankintahinta on (totta kai) edullisempi kuin laadukkaalla länsikuormurilla, mutta millaiset elinkaarikustannukset kummastakin kertyvät vaikkapa 20 vuoden aikana? Kestääkö tämä itävehje edes 20 vuoden käyttöä?

Ei, ei todellakaan jatkoon mikään ajoneuvo, jonka pohjaan on stanssattu "Made in Russia"... :(
Okei, uskotaan. Enpä tiennyt esimerkiksi noista suomettamisista, että ne olivat niin kattavia, että jarrutkin uusittiin...