Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jenkkien Bradley touhut on muutenkin ihan hämäriä. Ryhmät sekaisin useammassa vaunussa, kun haluavat pitää samankokoisen jv ryhmän, kuin muissa joukkotyypeissä, mutta vaunuun ei mahdu koko ryhmä kerralla. Miksi ihmeessä mekanisoiduille joukoille ei voida asettaa pienempää jv ryhmää, joka mahtuu niitten vaunuun? Kaikki muut armeijat tietääkseni tekevät niin. Kun joukkueessa on se neljä Bushmasteria, ei se puolen tusinan rynkyn menetys paljoa tulivoimassa tunnu.
Ja jos jalkapareista on homma kiinni, niin miksi ei sitten neljää ryhmää joukkueeseen? Vaunujen määrä ei siitä miksikään muutu.

4x7=28, 3x9=27. Molemmat tarvitsee 4 vaunua 🤷‍♂️
 
Ja jos jalkapareista on homma kiinni, niin miksi ei sitten neljää ryhmää joukkueeseen? Vaunujen määrä ei siitä miksikään muutu.
Pointtina on se, että kaikella jalkaväellä laskuvarjojoukoista mekanisoituun jalkaväkeen olisi sama doktriini ja koulutus. Jenkithän pistävät miehistönkin uran kuluessa ihan vapaasti kaikkiin eri tyyppisiin jalkaväkijoukkueisiin. Ei ole erillisiä mekanisoidun jalkaväen aliupseereita, jotka pysyisivät koko uransa Bradley yksiköissä, on vain jalkaväen AU:ta.
 
Ja jos jalkapareista on homma kiinni, niin miksi ei sitten neljää ryhmää joukkueeseen? Vaunujen määrä ei siitä miksikään muutu.

4x7=28, 3x9=27. Molemmat tarvitsee 4 vaunua 🤷‍♂️
27 on maksimi määrä ryhmän jäseniä, koska johtajan vaunuun pitää mahtua vara-ampuja. Lisäksi pitäisi kyytiin saada radisti, tulenjohtaja ja lääkintämies, mutta ei onnistu kuin vajaiden ryhmien kanssa. Armor-julkaisussa aina välillä esitetään 6 vaunun joukkuetta, kuten tiedustelupuolella. Mahtuisi kyytiin kokonainen joukkue.
 
Korean Hanwha jatkaa hyväksi havaitsemallaan metodilla Euroopan valloitusta. Romania on saamassa Redbackin valmistuksesta noin 80 % kotimaisuusasteen sekä useita synergiaetuja mm. K9 kalustoonsa liittyen.

Rheinmetall ja Lynx eivät ilmeisesti pysty vastaamaan vaikka Romaniassa on jo ko. tuottajan tehtaita.

 
Ykkösbemarin runkojen palauttaminen tuotantoon Slovakiassa ei ollut asia, jota olisin osannut odottaa tältä vuodelta. Näin kuitenkin tapahtui, lienevät Ukrainaa varten otettu tuotantoon.

Tästä tuleekin muuten mieleen palstalla luonnosteltu MiKu: tela-alusta, edullinen, kevyt, mutta riittävä suojaus kevytasetulelta ja miinoilta, kelpaava rynnäkköpanssarivaunun rungoksi.
Ja @Pzgnrl luonnostelun hyvin bemarimainen lopputulema:
1691755210625-png.82235

Eli tällaiselle edulliselle ja monikäyttöiselle kuljetus-/rynnäkköpanssarivaunukonseptille oli kuin olikin tilausta. MiKun ideahan on juuri tämä sama kuin ykkösbemarin ottaminen takaisin tuotantoon, paitsi että uusi vaunu olisi ollut kaikin puolin järkevämpi muuten kuin siltä osin, että ykkösbemarin tuotantolinja on ollut ehkä Slovakiassa varastoituna.

Patrian TrackX ei ole ihan samaan tarpeeseen, koska siitä ei tule rynnäkköpanssarivaunua oikein mitenkään.
 
Viimeksi muokattu:
Patrian TrackX ei ole ihan samaan tarpeeseen, koska siitä ei tule rynnäkköpanssarivaunua oikein mitenkään.
Patria kommentoi silloin heti julkaisun aikaan jossain haastattelussa, että silloinen Famous "was not born to be heavy" eli ei välttämättä edes mitään HAPC-varianttia tulla näkemään.
 

Uutta panssaroitua Masia ilmeisesti tulossa:

"Seuraavana putkessa on GTL, kertoo Sisu Auton omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen yhtiön toimitiloissa Karjaalla.
”Se on oikea, maastoliikkuva logistinen ajoneuvo, joka tehdään hyvin suurella todennäköisyydellä aika nopeasti.”

Korhonen uskoo tuotteen markkinapotentiaaliin.
”Sellaista tuotetta ei ole. Jos meitä pyydetään tuottamaan uudestaan Maseja, jotka ovat 1980-luvun tekniikkaa, se kertoo, että sellaiselle tuotteelle on oikeasti tarvetta. Sellaista ei enää voi tehdä, koska komponentteja ei ole saatavilla, joten tehdään sitten vähän modernimpaa”, Korhonen perustelee.

Masi on monille asevelvollisille tuttu maastokuorma-auto SA-150.
Luvassa on siis kaksi- tai kolmiakselinen ajoneuvo, jonka suojaustaso on samaa luokkaa kuin GTP-ajoneuvossa. Korhosen mukaan Puolustusvoimat on GTL:lle potentiaalinen asiakas, samoin lähialueen maat."
 

Uutta panssaroitua Masia ilmeisesti tulossa:

"Seuraavana putkessa on GTL, kertoo Sisu Auton omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen yhtiön toimitiloissa Karjaalla.
”Se on oikea, maastoliikkuva logistinen ajoneuvo, joka tehdään hyvin suurella todennäköisyydellä aika nopeasti.”

Korhonen uskoo tuotteen markkinapotentiaaliin.
”Sellaista tuotetta ei ole. Jos meitä pyydetään tuottamaan uudestaan Maseja, jotka ovat 1980-luvun tekniikkaa, se kertoo, että sellaiselle tuotteelle on oikeasti tarvetta. Sellaista ei enää voi tehdä, koska komponentteja ei ole saatavilla, joten tehdään sitten vähän modernimpaa”, Korhonen perustelee.

Masi on monille asevelvollisille tuttu maastokuorma-auto SA-150.
Luvassa on siis kaksi- tai kolmiakselinen ajoneuvo, jonka suojaustaso on samaa luokkaa kuin GTP-ajoneuvossa. Korhosen mukaan Puolustusvoimat on GTL:lle potentiaalinen asiakas, samoin lähialueen maat."
Sisulla on hyvä vire käynnissä!

GTL on aivan uusi avaus ja varmasti Maseja korvaavalle yksinkertaiselle logistiikka-ajoneuvolle olisi puolustusvoimissa tarvetta. Maseja valmistui noin 450 ja Raseja noin 150 kappaletta 1980-1990 -luvuilla. Kumpikin ajoneuvotyyppi alkaa olla jo miehen iässä, käyttöaika on varmasti ollut pidempi mitä kukaan arvasi 1980-luvulla! Yllättäen Maseja näkyy vielä paljon käytössä, mutta selvää on tarve korvaajalle.
 
Sisulla on hyvä vire käynnissä!

GTL on aivan uusi avaus ja varmasti Maseja korvaavalle yksinkertaiselle logistiikka-ajoneuvolle olisi puolustusvoimissa tarvetta. Maseja valmistui noin 450 ja Raseja noin 150 kappaletta 1980-1990 -luvuilla. Kumpikin ajoneuvotyyppi alkaa olla jo miehen iässä, käyttöaika on varmasti ollut pidempi mitä kukaan arvasi 1980-luvulla! Yllättäen Maseja näkyy vielä paljon käytössä, mutta selvää on tarve korvaajalle.
Masin korvaajassa pitäisi vain huomioida se, että se on oikeasti todella yksinkertainen ja toimintavarma, ja toisin kuin monessa nykyajan viimeisen päälle optimoidussa laitteessa, sen osat ovat hyvin robusteja ja jossain määrin ylimitoitettuja. Nämä ominaisuudet ovat myös edesauttaneet sen säilymistä palveluskäytössä, koska se on hyvin edullinen käyttää, ja ilman käyttäjävirheitä kestää lähes määrättä aikaa.

Kiertyvä runko myös mahdollistaa Masilla ajamisen todella vaikeista paikoista, tämä toki sitten altistaa Masit käyttäjävirheille, kun ollaan vähän turhan rohkeita. Kiertyvää runkoahan on Mersun Zetrosissakin tarjolla, ja ilmeisesti PV on niitä hankkinutkin.

Nykytekniikalla saadaan varmasti mm. parempi hyötysuhde ja optimiolosuhteissa paremmin toimiva moottori, mutta moottorissa pitäisi olla ainakin sensoriautomatiikan ohitusmahdollisuus, jotta se olisi taistelukentällä yhtä sietokykyinen kuin vanha Masi. Nykyiset moottorithan tuppaavat menemään sensoreiden hajotessa tai pienten vikojen ilmetessä tehoa rajoittaviin vikasietotiloihin, mikä on myrkkyä sotakoneelle. Puhumattakaan tietysti mistään siviilipuolen urealinjoista ja muista vastaavista päästöjen vähentämiseen kehitetyistä teknologioista.
 
Masin korvaajassa pitäisi vain huomioida se, että se on oikeasti todella yksinkertainen ja toimintavarma, ja toisin kuin monessa nykyajan viimeisen päälle optimoidussa laitteessa, sen osat ovat hyvin robusteja ja jossain määrin ylimitoitettuja. Nämä ominaisuudet ovat myös edesauttaneet sen säilymistä palveluskäytössä, koska se on hyvin edullinen käyttää, ja ilman käyttäjävirheitä kestää lähes määrättä aikaa.

Kiertyvä runko myös mahdollistaa Masilla ajamisen todella vaikeista paikoista, tämä toki sitten altistaa Masit käyttäjävirheille, kun ollaan vähän turhan rohkeita. Kiertyvää runkoahan on Mersun Zetrosissakin tarjolla, ja ilmeisesti PV on niitä hankkinutkin.

Nykytekniikalla saadaan varmasti mm. parempi hyötysuhde ja optimiolosuhteissa paremmin toimiva moottori, mutta moottorissa pitäisi olla ainakin sensoriautomatiikan ohitusmahdollisuus, jotta se olisi taistelukentällä yhtä sietokykyinen kuin vanha Masi. Nykyiset moottorithan tuppaavat menemään sensoreiden hajotessa tai pienten vikojen ilmetessä tehoa rajoittaviin vikasietotiloihin, mikä on myrkkyä sotakoneelle. Puhumattakaan tietysti mistään siviilipuolen urealinjoista ja muista vastaavista päästöjen vähentämiseen kehitetyistä teknologioista.
Väittäisin että kaikki tuo mainitsemasi on mahdollista. Samalla se kuitenkin nostaa hintaa, koska tuollaiset osat ovat kaikkea muuta kuin hyllyltä löytyvää vakio kamaa.
 
Back
Top