MiG-35

[BarrelNut]

No, jos katsotaan MiG-29:n lähintä länsimaista vastinetta, niin eihän F-16:lla ollut BVR-ohjusta ennen vuotta 1991, pl. jotkut harvat joihin sai 2 Sparrowia. Mirage 2000 pystyi myös kantamaan Super 530-ohjusta mutta osassa koneissa oli surkea RDM-tutka. Tietysti palveluskäytössä MiG-29:iä oli kasarina vielä suht vähän, F-16:tta oli Natolla varmaan 3 kertaa enemmän.

Kaikki F-16C mallit pystyvät kantamaan Sparrowia, ja ekat F-16C Block 25 koneet toimitettiin vuonna 1984. Myös block 30/32 koneiden toimituksetkin tapahtuivat kokonaisuudessaan 80-luvun puolella, 733 konetta tomitettiin vuosien 1987 - 1989 välillä.

F-16C pystyy kantamaan Sparrowin ripustimissa 3 ja 7, ja itseasiassa yksi syy siihen miksi AMRAAM in Sparrowia pienempi ja kevyempi on se että se suunniteltiin kokonsa ja painosa puolesta sopimaan F-16:n ulompiinkin ripustimiin ml. siivenkärkikiskot. Silti kaksi tutkaohjusta on ihan OK kuorma pikkukoneelle tuohon aikaan. Itseasiassa isomman JA37 Viggeninkin maksimi tutkaohjuskuorma oli kaksi ohjusta.

 

[BarrelNut]

JaktViggen olisi aikanaan torjuntahävittäjänä kyykyttänyt kaikki F-15:ttä pienemmät koneet. Varmaan jopa Hornetin. Parvilinkki oli aikaansa edellä, vaikka se aluksi yhdistikin vain kaksi konetta. Aika kallis kone se kuitenkin oli, siksi se ei käynyt kaupaksi muualle..

Koska Hornet oli myös ehdolla Viggenin korvaajaksi niin epäilen. F/A-18A pystyy kantamaan kerralla kuusi Sparrowia vs. Viggenin kaksi SkyFlashia. Viggenin tutka pystyy wikipedian mukaan seuraamaan kahta maalia TWS-moodissa, Hornetin APG-65 pystyy seuraamaan kymmentä maalia.

Kumpikin sai toki uransa aikana päivityksiä, F/A-18A:t ovat vielä monellakin maalla ensilinjan käytössä, Viggenit sen sijaan ovat poistuneet käytöstä jo ajat sitten.

 

[adam7]

Koska Hornet oli myös ehdolla Viggenin korvaajaksi niin epäilen. F/A-18A pystyy kantamaan kerralla kuusi Sparrowia vs. Viggenin kaksi SkyFlashia. Viggenin tutka pystyy wikipedian mukaan seuraamaan kahta maalia TWS-moodissa, Hornetin APG-65 pystyy seuraamaan kymmentä maalia.

Kumpikin sai toki uransa aikana päivityksiä, F/A-18A:t ovat vielä monellakin maalla ensilinjan käytössä, Viggenit sen sijaan ovat poistuneet käytöstä jo ajat sitten.

Viggenit poistuivat aivan liian tuoreina koska oli aika saada uusi teollisuusprojekti käyntiin. Jos Viggeniä olisi saatu kaupaksi/saatu myydä minne tahansa, olisi sen käyttöikä ollut paljon pidempi.

 

[fulcrum]

Kaikki F-16C mallit pystyvät kantamaan Sparrowia, ja ekat F-16C Block 25 koneet toimitettiin vuonna 1984. Myös block 30/32 koneiden toimituksetkin tapahtuivat kokonaisuudessaan 80-luvun puolella, 733 konetta tomitettiin vuosien 1987 - 1989 välillä.

Muistaakseni asia oli niin että pystyivät kyllä kantamaan, mutteivat ampumaan, pl. jotkut ulkomaiset versiot (Egypti, Irak ja vissiin jotkut muutkin). USAF ei viitsinyt niihin juurikaan panostaa koska AMRAAM oli tulossa.

Koska Hornet oli myös ehdolla Viggenin korvaajaksi niin epäilen. F/A-18A pystyy kantamaan kerralla kuusi Sparrowia vs. Viggenin kaksi SkyFlashia. Viggenin tutka pystyy wikipedian mukaan seuraamaan kahta maalia TWS-moodissa, Hornetin APG-65 pystyy seuraamaan kymmentä maalia.

JAS-projekti oli tarkoitettu korvaamaan AJ-37, ei JaktViggeniä.
APG-65 oli epäilemättä Viggenin cassegrain-lautasantennitutkaa suorituskykyisempi. Olen ymmärtänyt että Hornet alunperin kantoi maksimissaan 4 Sparrowia, myöhemmin modattiin kuuteen. Käytännössä neljä oli kuitenkin maksimilasti sillä kuutta puoliaktiivista tutkaohjusta tuskin koskaan olisi päässyt ampumaan. En ole koskaan nähnyt ainakaan kuvaa kuuden Sparrowin lastista.
JaktViggenin etuja Hornettiin nähden oli paljon tehokkaampi tykki, aikaansa edellä oleva datalinkki ja paremmat saavutusarvot. C-mallissa Hornet sitten kiri selkeästi edelle.

Skyflash oli aluksi Sparroweja parempi ohjus, mutta 80-luvulla AIM-7M tasoitti tilanteen.

 

[fulcrum]

Pari laivuetta Suomellekin olisi ollut hyvä. Mutta olisiko ollut hinta tai ruåtsalaiset halusivat pitää omat systeeminsä salassa.

AJ-37 oli enempi hävittäjäpommittaja eikä kovin sopiva Suomen tuonaikaisiin tarpeisiin. JaktViggen oli sitten kallis, ja sisälsi paljon amerikkalaista teknologiaa. Resurssipulassa rypevät ilmavoimat sitäpaitsi tietoisesti "hyppäsi sukupolven yli", juuri sen sukupolven johon olisivat kuuluneet Viggen, MiG-23 yms. bissit ja käytetyt J-35F:t tiedettiin väliaikaisratkaisuiksi jo ostoaikanaan.

Intiaan kaupat oli lähellä, taisi olla niin että silloinen pääministeri ajoi koneen ostoa. Kun jenkit torppasi niin ostivat sitten Jaguareja ja MiG-27:aa. Intian ja Yhdysvaltain suhteet olivat olleet pitkään huonot, sodanuhkaakin oli välistä ollut taivaalla.

 

[Slammer]

Pari laivuetta Suomellekin olisi ollut hyvä. Mutta olisiko ollut hinta tai ruåtsalaiset halusivat pitää omat systeeminsä salassa.

Suomella ei ollut mitään hävittäjähankintaa vireillä, johon Viggen olisi edes voinut osallistua. Tuolloin oli myös ohitettu se vaihe kun käytiin vähän väliä koelentämässä hävittäjiä ja toivomassa, että saataisiin rahaa johonkin (mikä oli taas syynä siihen, että 50- ja 60-luvuilla "ehdokkaita" oli pilvin pimein).

JAS-projekti oli tarkoitettu korvaamaan AJ-37, ei JaktViggeniä.

Oikeammin sanottuna tarkoitus oli korvata ensin AJ-37, mutta kyllä JAS-projektin tarkoitus oli ihan alusta alkaen korvata kaikki tuolloin käytössä olleet hävittäjät ennen pitkään.

 

[PSS]

Tuolloinhan Drakeneiden lukumäärän kasvattaminen tehtiin mitä ihmeellisimpien kuvioiden läpi. Milloin ostettiin, milloin tehtiin itse, milloin vuokrattiin ja milloin ostettiin vuokratut omiksi. Pirkkalaakin perustettaessa oli poliittisessa keskustelussa pitkään termi "puolilaivue", mutta vaivihkaa se "puoli" saatiin häivytetyksi ilman poliittista epäluuloa neuvostovastaisesta varustautumisesta.

 

[Rannari]

Tuolloinhan Drakeneiden lukumäärän kasvattaminen tehtiin mitä ihmeellisimpien kuvioiden läpi. Milloin ostettiin, milloin tehtiin itse, milloin vuokrattiin ja milloin ostettiin vuokratut omiksi. Pirkkalaakin perustettaessa oli poliittisessa keskustelussa pitkään termi "puolilaivue", mutta vaivihkaa se "puoli" saatiin häivytetyksi ilman poliittista epäluuloa neuvostovastaisesta varustautumisesta.

Taisi olla niin että puolilaivue oli kompromissi. Kun muut kannattivat ja kommarit vastustivat niin riidan puolitus tuotti sinällään järjettömän konseptin eli puolilaivueen. Tuokin harjoitus kannatti kuitenkin käydä koska kolmas lennosto saatiin näin tulille ja kommarit saivat pöytäkirjaan puumerkkinsä. Vai pitäisikö sanoa Rauhanmerkkinsä. Eikä sen puolituksen perään tosiaan kukaan jaksanut katsoa.

 

[Slammer]

Tuolloinhan Drakeneiden lukumäärän kasvattaminen tehtiin mitä ihmeellisimpien kuvioiden läpi. Milloin ostettiin, milloin tehtiin itse, milloin vuokrattiin ja milloin ostettiin vuokratut omiksi. Pirkkalaakin perustettaessa oli poliittisessa keskustelussa pitkään termi "puolilaivue", mutta vaivihkaa se "puoli" saatiin häivytetyksi ilman poliittista epäluuloa neuvostovastaisesta varustautumisesta.

Ei se nyt niiiin ihmeellistä ollut. Loppujen lopuksi kuvio oli varsin selkeä:
1) 1970 Draken valittiin uudeksi hävittäjäksi, kauppaan kuului 12 Suomessa valmistettua S-konetta ja koulutusta varten vuokrattiin kuusi BS-konetta.
2) 1975 Ruotsista ostettiin täydennykseksi kuusi FS-konetta, kolme CS-konetta ja vuokralla olleet BS-koneet.
3) 1984 tilattiin 18 FS-konetta ja kaksi CS-konetta.

Siis hankinta ja kaksi lisähankintaan. Puolilaivue (eli nuo 12 kotimaista) hankittiin muuten Lapin lennostolle (tai Hämeen lennosto se vielä oli ensimmäisten BS-koneiden saapuessa). Pirkkalaan meni saman tien koko laivue eli 18+2.

 

[Rannari]

Ei se nyt niiiin ihmeellistä ollut. Loppujen lopuksi kuvio oli varsin selkeä:
1) 1970 Draken valittiin uudeksi hävittäjäksi, kauppaan kuului 12 Suomessa valmistettua S-konetta ja koulutusta varten vuokrattiin kuusi BS-konetta.
2) 1975 Ruotsista ostettiin täydennykseksi kuusi FS-konetta, kolme CS-konetta ja vuokralla olleet BS-koneet.
3) 1984 tilattiin 18 FS-konetta ja kaksi CS-konetta.

Siis hankinta ja kaksi lisähankintaan. Puolilaivue (eli nuo 12 kotimaista) hankittiin muuten Lapin lennostolle (tai Hämeen lennosto se vielä oli ensimmäisten BS-koneiden saapuessa). Pirkkalaan meni saman tien koko laivue eli 18+2.

Puolilaivue oli kuitenkin se viimeinen hankinta eli 18+2 konetta 1980-luvulla.

Pikahaulla löytyi tällainen lähde. Lyhyt maininta sivulla 22

 

[ajs178]

Ei se nyt niiiin ihmeellistä ollut. Loppujen lopuksi kuvio oli varsin selkeä:
1) 1970 Draken valittiin uudeksi hävittäjäksi, kauppaan kuului 12 Suomessa valmistettua S-konetta ja koulutusta varten vuokrattiin kuusi BS-konetta.
2) 1975 Ruotsista ostettiin täydennykseksi kuusi FS-konetta, kolme CS-konetta ja vuokralla olleet BS-koneet.
3) 1984 tilattiin 18 FS-konetta ja kaksi CS-konetta.

Siis hankinta ja kaksi lisähankintaan. Puolilaivue (eli nuo 12 kotimaista) hankittiin muuten Lapin lennostolle (tai Hämeen lennosto se vielä oli ensimmäisten BS-koneiden saapuessa). Pirkkalaan meni saman tien koko laivue eli 18+2.

oliko nuo 1984 koneet uusia? Aika lyhyt käyttöikä, jos 2000 poistuivat viimeiset. Siis ainakin Hornetin 30 vuoden käyttöikään verrattuna tai Puolan ex-DDR MiG-29 käyttöön

 

[Rannari]

oliko nuo 1984 koneet uusia? Aika lyhyt käyttöikä, jos 2000 poistuivat viimeiset. Siis ainakin Hornetin 30 vuoden käyttöikään verrattuna tai Puolan ex-DDR MiG-29 käyttöön

Ei kai Suomen Drakeneista olleet uusia kuin ne 12kpl täällä kasattuja. Nykymittapuulla lyhyt käyttöikä lienee ollut tuolloin yleinen ominaisuus hävittäjäkoneissa?

 

[fulcrum]

oliko nuo 1984 koneet uusia?

Eihän ne. Laukkasen Draken-kirjassa on koneyksilöiden käyttöiät, noilla Satakunnan lennoston koneilla oli vissiin jotain 1400 tuntia takana kun ne ostettiin.
Puolilaivueesta senkin kohdalla vissiin aluksi puhuttiin. Ilmailu-lehden kolumnisti Roope-setä nimittäin irvaili tähän tyyliin: "Meillä on täällä Tampereella puolilaivue. Me pidetään meidän puolilaivueesta. Meillä on täällä siis mielipuolilaivue."

 

[PSS]

Ne suurimmat mutkat hankinnassa tehtiinkin Eduskunnassa, ei Ilmavoimissa.

 

[Slammer]

Puolilaivue oli kuitenkin se viimeinen hankinta eli 18+2 konetta 1980-luvulla.

Piti tutkia asiaa ja ilmeisesti tämä on jonkin sortin poliittista vähä-älyisyyttä. Herrat ovat siis päättäneet, että puolilaivue sopii hankkia ja Lohikäärmeen aika tietää kertoa, että Jan-Magnus Jansson on esittänyt käsityksenään tämän tarkoittavan enintään kymmentä. No, kokonainen laivue on kuitenkin joidenkin mutkien kautta tullut.

 

[Rannari]

Piti tutkia asiaa ja ilmeisesti tämä on jonkin sortin poliittista vähä-älyisyyttä. Herrat ovat siis päättäneet, että puolilaivue sopii hankkia ja Lohikäärmeen aika tietää kertoa, että Jan-Magnus Jansson on esittänyt käsityksenään tämän tarkoittavan enintään kymmentä. No, kokonainen laivue on kuitenkin joidenkin mutkien kautta tullut.

Vähä-älyisyys kuvaa hanketta hyvin. Onhan tuo voitu selittää vaikka niin että kuusi konetta menee Lappiin ja tusina puolilaivueelle. Naurettavaa puuhaa joka tapauksessa.

 

[fulcrum]

"Lohikäärmeen aika" -kirja valaisi mukavasti Drakenin hankintakuvioita ympäröivää julkisuusmyllyä. Koneet on kalliita, huonoja, turhaa sotavarustelua, eivät toimi sateella yms, ei varmaan kuulosta tutulta?? Ei ole media muuttunut Suomessa mihinkään 45 vuodessa.

 

[fulcrum]

Oikeammin sanottuna tarkoitus oli korvata ensin AJ-37, mutta kyllä JAS-projektin tarkoitus oli ihan alusta alkaen korvata kaikki tuolloin käytössä olleet hävittäjät ennen pitkään.

Sitten joskus myöhemmin ehkä, mutta alkuperäinen JAS-ohjelmahan oli ulkomainen kone eikä JaktViggenin korvaus ollut vielä silloin ajankohtaista - sen valmistus oli juuri alkanut! Ruotsin lentokoneteollisuus sitten sai lobattua JAS-ohjelmaan kotimaisen vaihtoehdon.

Aluksihan Ruotsissa suunniteltiin A 20 -nimistä modernisoitua Viggeniä korvaamaan 1. sukupolven Viggenit. Projektin hyötysuhde katsottiin kuitenkin huonoksi ja aika vanhahtava ratkaisuhan se olisi ollut.

 

[Honcho]

Viggen on aika kaunis ja yllättävän samannäköinen Gripeniin verrattuna, joskaan ei ihan niin laiha:

Eräänlainen lentokoneiden Lola siis kyseessä

 

[tulikomento]

"Lohikäärmeen aika" -kirja valaisi mukavasti Drakenin hankintakuvioita ympäröivää julkisuusmyllyä. Koneet on kalliita, huonoja, turhaa sotavarustelua, eivät toimi sateella yms, ei varmaan kuulosta tutulta?? Ei ole media muuttunut Suomessa mihinkään 45 vuodessa.

Saman mainion kirjan olen lukenut pari vuotta sitten. Eikös siinä myös ollut ensimmäisen Draken -laivueen komentajan majuri Mikko Järven muistelua siitä, kuinka jotkut poliitikot evästivät tämän olevan nyt Draken -hankinnan myötä "poliittisen laivueen" komentaja (viittaus siihen että DK oli länsikone). Järvi oli vastannut ykskantaan olevansa mieluummin ihan vain hävittäjälaivueen komentaja.