Gyllis1
Respected Leader
Grippeniä
MiG-35
- Viestiketjun aloittaja Talvela
- Aloitus PVM
crane
Ylipäällikkö
Nuillahan on tietääkseni lentäjiä myöten kaikki ulkoistettu. Entisiä RAF:n lentäjiä ainakin ollu noiden persianlahden öljymaiden ilmavoimissa.
tulikomento
Supreme Leader
Niin on. Ja tuosta on olemassa pitkät perinteet aina 60-luvulta lähtien kun britit mm. kouluttivat Jordanian ilmavoimien lentäjiä käyttämään Hawker Hunteria. Sittemmin keikkahommia on ollut myös Sepecat Jaguar -kuskeilla, Tornadoista nyt puhumattakaan. Eurofighterin kanssa oletettavasti sama homma.
fulcrum
Greatest Leader
http://www.defense-aerospace.com/ar...issues-tender-for-new-multi_role-fighter.html
Bangladeshin ilmavoimat on tehnyt RFIn uudesta hävittäjästä, määrä 8+4. Vaatimuksia katsellessa homma vaikuttaa jossain määrin pedatulta.
Bangladeshin ilmavoimat on tehnyt RFIn uudesta hävittäjästä, määrä 8+4. Vaatimuksia katsellessa homma vaikuttaa jossain määrin pedatulta.
Honcho
SMLNKO M/83
Iso osa ko. kalustosta oli kuitenkin kymmeniä vuosia vanhaa ja tekniikaltaan täysin alakynnessä. Serbit osoittivat tosin sen että osaava käyttäjä sillä vanhalla kamallakin voi tehdä aika paljon hallaa vaikka pelkkiä pudotuksia (2kpl, f-16 ja f-117) voi katsoa kieroon. Irakilaiset taas olivat IT-operaattoreina niin tumpeloita että saivat tasan sen mitä tilasivat.
Venäläinen IT on villi kortti - sellainen superase se ei varmasti ole (esim. s-300 / s-400) kuin venäläiset mielellään esittävät mutta kaikista aselajeista sitä lähtisin viimeisenä ylenkatsomaan. Länsi-ilmavoimat ovat ainakin suhtautuneet uhkaan vakavasti, mielestäni ei ainoastaan pumpatakseen lisää verorahaa hankintoihinsa. Kyllä minä otan S-400:n vakavampana uhkana kuin PAK-FAn, MiG-35:n...tai Armatan.
Honcho
SMLNKO M/83
Nykyään tätä "super"hommaa levittävät tosiaan venäläiset itse, ja Iltalehden tyyppiset "Suomi on vallattu kahdessa päivässä" -juttuja syystäkin nimeämättä jätettyjen 'turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden' avulla julkaisevat mediat ottavat kopin Sputnikin heittämästä pallosta.
Aina kun näen jostain venäläisaseesta etuliitteen "super", kertoo se korviini sen että "Jaahas, taas on niiltä rahat siinä määrin vähissä/varastettu/hassattu, että ei tulla saamaan korvaajiksi jollekin poistuvalle entistä lukumäärää - siispä ne vähät korvaajat ovatkin superia".
Esimerkki: Ilta-Sanomat kirjoitti Venäjän "SUPERYDINOHJUKSESTA". Käytännössä tästä voi päätellä, että Venäjällä ei tule riittämään rahaa uusia kaikkia 5000:ta ydinmakkaraansa. Ennemmin väittäisin että tilalle tulee Kiina-tyyppisesti ehkä 100-500 ohjusta, mutta nehän ovatkin superohjuksia...
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001177876.html
Eiköhän homma ole niin, että Suomen käytettynä hankkima, hyvin pidetty ja hyvänä pidettävä länsimateriaali peittoaa lähes joka asiassa jokaisen Venäjän "supervehkeen". Mutta on niillä silti sitä kamaa enemmän pistää tuleen, ei sen puoleen.
MiG-25 hehkutus tosiaan taisi olla ihan jenkkilähtöistä, ei Neukkujen itsensä masinoimaa. Eroaa siis paljon näistä edellämainituista.
Huhta
Greatest Leader
Koska olen haikaillut jo venäläisten kuorma-autojen perään, niin haikaillaanpa nyt oikein kunnolla MiG-29:n perään.
MiG-29:n, kuten muidenkin neljännen sukupolven konetyyppien, liikehtimiskyky on selvästi parempaa luokkaa kuin 1970-luvun alussa yleisesti käytössä olleissa länsimaisissa konetyypeissä, kuten Draken, F-4, F-5 ja Mirage III. MiG-29:n "tappavuutta" lähitaistelussa lisäävät olennaisesti koneen kypärätähtäin ja kehittynyt lyhyen kantaman infrapunaohjus. Asia tuli länsimaille pienoisena järkytyksenä, kun Saksat yhdistyivät ja NVA:n ilmavoimien MiG-29:t päätyivät harjoituskentille ottamaan yhteen länsikoneita vastaan. Esimerkiksi hyvin liikehtimiskykyinen F-16 osoittautui liki harjoitusmaaliksi parempaa lähitaisteluohjusta ja kypärätähtäintä vastaan.
BVR-kyvyn osalta MiG-29 ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta eipä olleet 1970-luvun alun länsikoneetkaan avioniikan kehittymättömyyden takia. MiG-29 sentään kykeni ampumaan tutkaohjuksia näköetäisyyden ulkopuolelle, kun taas osa länsikoneista (esim. Draken ja F-5) ei omannut BVR-kykyä lainkaan. MiG-29 ja F-4 olisivat varmaan olleet lähimpänä toisiaan tässä suhteessa, sillä esim. Mirage III:n BVR-ohjuksena käytetty R.530 ylsi vain 20 kilometriin asti.
MiG-29:n lyhyehkö toimintasäde olisi ollut ehkä suurin heikkous verrattuna 1970-luvun alun länsikoneisiin, mutta eiköhän sillä oltaisi pärjätty kohtuullisen hyvin hajautettuihin tukikohtiin pohjautuvan järjestelmän ansiosti.
Vastuuvapautuslausekkeena todettakoon, että en missään tapauksessa toivo MiG-29:n tulleen valituksi Hornetin sijaan 1990-luvulla. Mutta olisi se nyt sentään ollut parempi vaihtoehto kuin 1970-luvun alun länsikoneet, ainakin jos kustannusseikat jätetään sivuun ja tuijotetaan vain yhden koneen taistelutehoa.
Honcho
SMLNKO M/83
Onhan sekin sentään jonkinlainen löyhä luottamuslause koneelle, että jos Venäjä päättäisi lähteä hunsvottimaisuuksiin Baltiassa niin Kaliningradissa ja muualla joutuisivat vielä vuosikausia takuuvarmasti ennen pitkää tekemisiin NATO-ilmavoimien varhaisen mallin MiG-29:ien kanssa. Ohjaksissa perinteiseen maansa tyyliin (tyhmän?)rohkeat, mutta olettaakseni myös taitavat ja konetyyppinsä läpikotaisin hallitsevat miehet (ja varmaan joku nimim. tulikomennon minkkiketjuunkin lisäämä puolatar...?
) jotka tuskin rakastavat ajatusta venäläisistä taas kerran mellastamassa rajojensa tuntumassa.
Kaikki yhdessä:
"Stoltenbergi sano että nyt sitä lähtään, Arche-eria ryssien suihkumottiin tähtään..."
Koska olen haikaillut jo venäläisten kuorma-autojen perään, niin haikaillaanpa nyt oikein kunnolla MiG-29:n perään.
MiG-29:n, kuten muidenkin neljännen sukupolven konetyyppien, liikehtimiskyky on selvästi parempaa luokkaa kuin 1970-luvun alussa yleisesti käytössä olleissa länsimaisissa konetyypeissä, kuten Draken, F-4, F-5 ja Mirage III. MiG-29:n "tappavuutta" lähitaistelussa lisäävät olennaisesti koneen kypärätähtäin ja kehittynyt lyhyen kantaman infrapunaohjus. Asia tuli länsimaille pienoisena järkytyksenä, kun Saksat yhdistyivät ja NVA:n ilmavoimien MiG-29:t päätyivät harjoituskentille ottamaan yhteen länsikoneita vastaan. Esimerkiksi hyvin liikehtimiskykyinen F-16 osoittautui liki harjoitusmaaliksi parempaa lähitaisteluohjusta ja kypärätähtäintä vastaan.
BVR-kyvyn osalta MiG-29 ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta eipä olleet 1970-luvun alun länsikoneetkaan avioniikan kehittymättömyyden takia. MiG-29 sentään kykeni ampumaan tutkaohjuksia näköetäisyyden ulkopuolelle, kun taas osa länsikoneista (esim. Draken ja F-5) ei omannut BVR-kykyä lainkaan. MiG-29 ja F-4 olisivat varmaan olleet lähimpänä toisiaan tässä suhteessa, sillä esim. Mirage III:n BVR-ohjuksena käytetty R.530 ylsi vain 20 kilometriin asti.
MiG-29:n lyhyehkö toimintasäde olisi ollut ehkä suurin heikkous verrattuna 1970-luvun alun länsikoneisiin, mutta eiköhän sillä oltaisi pärjätty kohtuullisen hyvin hajautettuihin tukikohtiin pohjautuvan järjestelmän ansiosti.
Vastuuvapautuslausekkeena todettakoon, että en missään tapauksessa toivo MiG-29:n tulleen valituksi Hornetin sijaan 1990-luvulla. Mutta olisi se nyt sentään ollut parempi vaihtoehto kuin 1970-luvun alun länsikoneet, ainakin jos kustannusseikat jätetään sivuun ja tuijotetaan vain yhden koneen taistelutehoa.
F-15 Eagle lensi ensilentonsa vuonna 1972 ja otettiin palveluskäyttöön vuonna 1976. Samoin F-14 Tomcat tuli palveluskäyttöön 1970-luvulla.
Ei niin paljoa kiinnosta nämä ynnä muut tason länsikoneet 1970-luvulta...
Sitä paitsi F-4, F-5 ja Mirage III yms. tulivat palveluskäyttöön jo 1960-luvulla. Verrataan ihan reilusti 1970-luvun koneita 1970-luvun koneisiin ja 1960-luvun koneita 1960-luvun koneisiin.
Huhta
Greatest Leader
Kirjoitit "1970-luvun alun länsikoneista". Et esimerkiksi "1970-luvun länsikoneista". Painotit siis tarkastelua nimenomaan vuosikymmenen alun länsikoneisiin.
Et voi verrata palveluskäytössä olevaa konetyyppiä vielä kehityksessä olevaan konetyyppiin. Ensilennosta palveluskäyttöön tarvitaan vielä paljon kehitystyötä. Esimerkiksi F-35A teki ensilennon vuonna 2006, mutta koneen todelllinen taisteluarvo oli tuolloin olematon mm. puuttuvien aseintegraatioiden takia. Konetyyppi otettiinkin palveluskäyttöön vasta liki 10 vuotta myöhemmin.
Kuten kerrot itsekin, F-15 otettiin palveluskäyttöön 1976, eli lähempänä vuosikymmenen loppua kuin alkua. Tomcat on ainoa neljännen sukupolven länsimainen konetyyppi, jota voisi edes teoriassa kutsua "1970-luvun alun länsikoneeksi", koska se otettiin palveluskäyttöön vuosikymmenen alkupuoliskolla vuonna 1974. Senkin osalta 1970-luvun puoliväli olisi täsmällisempi ilmaus ja lukijalle helpompi ymmärtää, koska 1974 on lähempänä vuosikymmenen puoliväliä kuin alkua.
ajs178
Respected Leader
Voi tästä tulla suomalainenkin ilmiö. Kun huomataan, että hallitus ei haluakaan käyttää tarvittavaa määrää rahaa 60 x F-35:n ostamiseen, niin sitten uutisoidaan, että uusia super-hävittäjiä ei tarvita kuin 40kpl ja sillä saadaan perinteisiä hävittäjiä käyttäen 60kpl vastaava suorituskyky. Merivoimat myös, kun muka 4 alusta korvaa 7, mutta jos ne onkin super-fregatteja niin sehän on ihan eri asia!!
tulikomento
Supreme Leader
Veikkaan että noin se tulee menemään, varsinkin jos seuraavien vaalien jälkeen demarit ovat pääministeripuolue. Ovat varmasti mielellään vähentämässä hankittavien koneiden määrää tuosta kuudestakymmenestä. Hallituskumppaneina sitten vas. ja vihr. niin menee päätös helposti läpi. Suomen puolustuskyky onkin sitten noille jo toisarvoinen seikka.
Se ei kyllä ole minkäänlainen yllätys jos konemäärästä lopulta tingitään. Uskoisin se olevan esissä ihan hallituskokoonpanoista riippumatta. Kauppahinta on pakko puristaa sinne hintahaarukan alapäähän ja sehän ei onnistu kuin leikkaamalla reippaasti määrää. Joku 40-45 konetta on varmaankin realistinen hankintamäärä. Tai mitä Ilmavoimat nyt saa 6 miljardin tilausvaltuuteen mahdutettua.
Samovarius
Ylipäällikkö
Toisaalta Norjassa meni läpi vaatimus, että konemäärä ei laske. Juttua on pedattu sen verran hyvissä ajoin ja isoon ääneen, että sanoisin olevan ihan hyvät mahdollisuudet 60 koneelle.
fulcrum
Greatest Leader
No, jos katsotaan MiG-29:n lähintä länsimaista vastinetta, niin eihän F-16:lla ollut BVR-ohjusta ennen vuotta 1991, pl. jotkut harvat joihin sai 2 Sparrowia. Mirage 2000 pystyi myös kantamaan Super 530-ohjusta mutta osassa koneissa oli surkea RDM-tutka. Tietysti palveluskäytössä MiG-29:iä oli kasarina vielä suht vähän, F-16:tta oli Natolla varmaan 3 kertaa enemmän.
fulcrum
Greatest Leader
Norjan konemäärä olikin jo valmiiksi laskenut, ysärin alussahan Norjalla oli vielä n. 90 hävittäjää.
50 konetta pitäisin itse realistisena, kuuteenkymmeneen vaaditaan jo pientä ihmettä ja myönteistä talouskehitystä.
Samovarius
Ylipäällikkö
Nojaa, norskien F-5:t olivat vähän sellasia Volksjägereitä.
fulcrum
Greatest Leader
Nojoo, eihän niiden taisteluarvo ollut enää kummoinen. Paljon huonompi kuin vaikka Drakenin. Rynnäkkökoneena F-5 oli vielä ok. En nyt muista oliko heillä viimeisinä käytössä tiedusteluversiot?
Varmaan ne olisi korvattu F-16:n lisähankinnoilla jos kylmä sota olisi jatkunut?
Varmaan ne olisi korvattu F-16:n lisähankinnoilla jos kylmä sota olisi jatkunut?
Honcho
SMLNKO M/83
Heh, Sveitsissähän oli vielä tovi sitten RESERVIN hävittäjälentäjiä F-5:lla Varmaan niillä olisi sopivilla taktiikoilla ollut taisteluarvoa jotakin kummallista Sveitsiin-hyökkääjää vastaan, mutta hieman tuli sellainenkin mieleen että se oli hyvää reserviläistoimintaa pankkiireille ym. joita siellä pilotteina oli... saattoivat sitten paikallisella ABC:llä hengailla lentohaalareissa kahvia juomassa, ammattipilottien loputtomaksi harmitukseksi... 
Varmaan niillä olisi sopivilla taktiikoilla ollut taisteluarvoa jotakin kummallista Sveitsiin-hyökkääjää vastaan, mutta hieman tuli sellainenkin mieleen että se oli hyvää reserviläistoimintaa pankkiireille ym. joita siellä pilotteina oli... saattoivat sitten paikallisella ABC:llä hengailla lentohaalareissa kahvia juomassa, ammattipilottien loputtomaksi harmitukseksi...
tulikomento
Supreme Leader
Mitenkäs 80-luvun MiG-29 olisi pärjännyt esim. JA-37 Viggeniä vastaan ? Viggenissähän oli ymmärtääkseni sangen kehittynyt BVR-kyky. Skyflash-ohjus (AIM-7) ja STRIL-60 -tietovuojärjestelmä oli ilmeisen pätevä kombinaatio. Kaartotaistelutilanteessa ruotsalaiskone olisi todnäk ottanut dunkkuun, mutta ei välttämättä BVR-etäisyydeltä, näin veikkaisin.