Mikä on Suomen puolustusvoimien Akilleen kantapää?

Mikä on Suomen puolustusvoimien suurin heikkous?


  • Äänestäjiä yhteensä
    77

Eikö Suomen laki kiellä puolustustarvikkeiden viennin sotaa käyvään maahan/kriisialueille?
Jos meistä tulee sotaa käyvä maa, emme voisi omien periaatteimme mukaisesti saada apua ulkomailta koska...

Käytännössä tällä ei varmasti olisi merkitystä koska laki koskee vain vientiä, mutta periaate aseviennin rajoituksissa on moraalisesti kestämätön kun alkaa ajttelemaan sitä itsensä kannalta. Kyse ei siis ole juridiikasta, vaan moraalista jota laki edustaa.
 
Meillähän akilleen kantapäitä riittää. Arkadianmäen kantapäät+ministeriöt ja sen sellaiset, eniten huolestuttaa valmiustaso.
Kun pilliin puhalletaan, niin ensimmäiset liikkuu vasta parin päivän päästä... Kamalaa!
 

Eikö meillä ole lakiin perustuvaa kieltoa viedä aseita sotiviin maihin?
Miksi sitten usein vientiluvan eväämisessä asiaa perustellaan juuri tällä syyllä?

Olen asiassa liikkeellä mutulla, mutta olisi hämmentävää, että joku virkamies päättäisi asiasta ilman lainsäädäntöä.
Muutenhan päätös perustuisi virkamiehen henk.koht. ideologiaan, tai auringonpilkkujen määrään.
 
nukkuisin yöni paremmin jos minulla olisi suulissa tms. pari sataa erilaista panssarimiinaa, parikymmentä Apilasta ja 50 olalta ammuttavaa it-ohjusta.

Kerroppa mulle missä sivistyneessä länsimaisessa valtiossa kansalaisilla on tällaisia välineitä kotona? Kerro edes yksi valtio jossa asia on näin. En usko, että tilanne on tuollainen täysin päinvastaisissa valtioissa, kuten Afghanistanissa tai Pohjois-Koreassa. Onneksi näin ei koskaan tule olemaankaan. Veikkaan että kovin moni muu ei nukkuisi naapurissasi öitään paremmin, jos sinulla olisi tuollaista varustusta.
 
Kerroppa mulle missä sivistyneessä länsimaisessa valtiossa kansalaisilla on tällaisia välineitä kotona? Kerro edes yksi valtio jossa asia on näin. En usko, että tilanne on tuollainen täysin päinvastaisissa valtioissa, kuten Afghanistanissa tai Pohjois-Koreassa. Onneksi näin ei koskaan tule olemaankaan. Veikkaan että kovin moni muu ei nukkuisi naapurissasi öitään paremmin, jos sinulla olisi tuollaista varustusta.

Näytä mulle yksikin ihminen joka voi sanoa olevansa minun naapurini?
 
Kerroppa mulle missä sivistyneessä länsimaisessa valtiossa kansalaisilla on tällaisia välineitä kotona? Kerro edes yksi valtio jossa asia on näin. En usko, että tilanne on tuollainen täysin päinvastaisissa valtioissa, kuten Afghanistanissa tai Pohjois-Koreassa. Onneksi näin ei koskaan tule olemaankaan. Veikkaan että kovin moni muu ei nukkuisi naapurissasi öitään paremmin, jos sinulla olisi tuollaista varustusta.
Suomen laissa ei ole kohtaa joka yksiselitteisesti kieltäisi tuon ja esimerkiksi jenkeissä voi omistaa 40mm konetykin. Näistä vain ei hirveästi huudella jos on.

 
Eikö meillä ole lakiin perustuvaa kieltoa viedä aseita sotiviin maihin?
Miksi sitten usein vientiluvan eväämisessä asiaa perustellaan juuri tällä syyllä?

Ei. Jonkin sortin periaate/käytäntö on ollut, jota on enimmäkseen noudatettu.

Olen asiassa liikkeellä mutulla, mutta olisi hämmentävää, että joku virkamies päättäisi asiasta ilman lainsäädäntöä.
Muutenhan päätös perustuisi virkamiehen henk.koht. ideologiaan, tai auringonpilkkujen määrään.

Ei vaan valtionhallinnon päättämiin käytäntöihin. Ei läheskään kaikkia päätöksiä (onneksi) sanella laissa vaan kaikenlaista harkinta- ja päätäntävaltaa käytetään tapauskohtaisesti.
 
Eli kyseessä on valtioneuvoston periaatepäätös, ei siis laki.
 
En tiedä mistä johtuu, mutta nukkuisin yöni paremmin jos minulla olisi suulissa tms. pari sataa erilaista panssarimiinaa, parikymmentä Apilasta ja 50 olalta ammuttavaa it-ohjusta.

Eli valmius on se mikä minusta on heikoin lenkki. Onhan meillä suunnitelmat, mutta käynnistetäänkö toiminta ajoissa?

Me voidaan kyllä tällä kylällä tapella kovastikin jalkaväkeä vastaan ihan siviilikalustolla. PST- kalustoa ja varsinkaan IT - kaluston puutetta pelkään. Niitä pitäs olla niin rutosti ja hajautettu ajoissa.

Huomaan kyllä kirjoitusvirheeni, mutta kännykällä en voi palata korjaamaan niitä...

Itse olen mietiskellyt hieman samansuuntaista ideaa. Säilytystä vaan en laittaisi kotiin, vaan esim paikallisen poliisilaitoksen tiloihin. Tuskin kukaan ihan yhtä herkästi poliisilaitokseen murtautuu, kuin jonkun kotiin. Jos edellä mainittuja aseita päätyisi ns vääriin käsiin niin jälki voisi olla hirveää. Tokihan riippuu paljon millainen joukko ja kooltaan on saatavissa nopeasti kasaan. Ajatuksenani on kuitenkin, että tiloista löytyisi perusaseistus, patruunat ja lisäksi viestivälineet minimissään. Tärkeillä alueilla voisi kenties lisätä pst/it sinkoja, miinoja ja ym mitä mies voimin ja käytettävissä olevat ajoneuvot saadaan kulkemaan järkevästi.

Viimeaikaset sodat osoittaneet, että nuo pienet vihreät miehet ja desantit ovat perin epämiellyttäviä mikäeli pääsevät riehumaan selustaan vapaasti. Vaikka olisikin jonkinlaiset joukot kasassa, olisi niiden kuriin saamiseksi muun ohella hommaa riittämiin. Niihin olisi kyllä syytä varautua mahdollisimman hyvin.
 
Komppaan @KIM näissä jv-miinoissa ja IT-kaluston puutteessa (liian vähän minusta) sekä lisään vielä RSRAKKH ammukset. Ei sitten kuitenkaan nuita sirotteita :-/. Tästä kiitos Tarjalle ja Erkille :salut: :camo:
 
Kyllä ne perus rojut saadaan linjaan ja käyttöön ihan yhtä nopeasti, kun ukotki. Niin kauan kun puhutaan järjestäytyneistä joukoista joilla on ajan tasalla oleva koulutus kyseisiin vehkeisiin, eikä mistään omiin nimiin toimivista kyläkommandoista. Pyörät pyörii ja autot jakaa ja onhan noita sijoitettuna hujan hajan jo rauhan aikanakin. Enempää en sano, mutta todellista ongelmaa ei tuosta kyllä oikein saa.

EDIT:

Mitä tuohon akilleen kantapäähän tulee, niin mun mielestä se löytyy politiikasta. Ei vaan uskalleta puhaltaa siihen kuuluisaan pilliin, vaan toivotaan ja diskuteerataan kunnes on liian myöhäistä.
 
Laitoin tämän viestin "Oikeus omaan rynkkyyn" keskusteluun mutta tässä on jotain niin huvittavaa että laitan myös tähän keskusteluun. Ei taas mene siviilin jakeluun että miksi Ahvenmaalainen tilanne on asiantuntijoiden mukaan: "Sotilasasiantuntijat uskovat, että hyökkääjä joutuisi koetelluksi myös hieman yllättävältä taholta" ja manner-Suomessa asiantuntijat ja amatöörit näkevät asian täysin päinvastoin.


Entä jos vihreät miehet saapuisivat? Näin Ahvenanmaata puolustetaan
VERKKOUUTISET
8.3.2015 klo 09:00(päivitetty eilen klo 16:11)
Ahvenanmaan sijainti on strategisesti tärkeä. Miten demilitarisoitujen saarten puolustaminen on käytännössä mahdollista?

  • 0251241fb75ae6b490ae699e5ade3e8b01d06c8f6899180399f682d9a9af0524

    Ruotsissa Gotlannin sotilaallisesta haavoittuvuudesta puhutaan avoimesti, mutta Suomessa Ahvenanmaa on arempi aihe.

    (Lehtikuva/Marja Saleva)
Ahvenanmaan maakunnan asemaa sääntelevät valtiosopimukset kieltävät sen linnoittamisen ja joukkojen sijoittamisen normaalioloissa. Jos aluetta uhattaisiin sotilaallisesti, Suomi on kuitenkin sitoutunut puolustamaan sitä kaikin tarpeellisin voimin.

Viimeaikainen kehitys on Verkkouutisten ja Nykypäivänhaastattelemien sotilasasiantuntijoiden mukaan yhtäältä vahvistanut Ahvenanmaan puolustamisen edellytyksiä, mutta toisaalta vaikeuttanut mahdollisten hyökkäysvalmistelujen varhaista havaitsemista.

Reunaehdot Genevestä
Vuoden 1921 Geneven sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja puolueettomuudesta edellyttää, että alueeseen täytyisi kohdistua konkreettinen uhka ennen kuin demilitarisoidun vyöhykkeen sisäpuolelle voitaisiin siirtää joukkoja. Olosuhteissa, joissa sotilaallinen harjoitustoiminta Itämerellä on olennaisesti laajentunut, yllätysiskun uhan luotettava todentaminen on kuitenkin käynyt aiempaa vaikeammaksi.

Sopimus määrittää Ahvenanmaan puolustusvalmistelujen kannalta keskeiset kriteerit sille, kuinka puolustusvoimat voi eri tilanteissa toimia. Normaalioloissa on yhtä aikaa korkeintaan kahdella Suomen merivoimien aluksella oikeus vierailla demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Tällaisia vierailuja merivoimat toteuttaa useita kymmeniä vuodessa.

Suomi voi myös antaa vierailuluvan yhdelle ulkomaiselle sota-alukselle kerrallaan. Suomalaiset sotilaskoneet voivat lentää Ahvenanmaan ilmatilassa, mutta eivät laskeutua sen alueelle.

Erityisissä olosuhteissa, joiden määritteleminen on jätetty käytännössä Suomen asiaksi, Suomi voisi tilapäisesti sijoittaa alueelle korkeintaan kuuttatuhatta tonnia vastaavan määrän sota-aluksia. Kapasiteettiraja on asetettu niin korkeaksi, että sen puitteisiin mahtuisi merivoimiemme koko nykyinen aluskanta.

Poikkeuksellisissa oloissa, joiden toteamisesta vastaisi niin ikään Suomen valtiojohto, alueelle voidaan tilapäisesti sijoittaa tarpeellinen määrä aseellisia joukkoja järjestyksen ylläpitämiseksi. Tämä lauseke soveltuu hyvin esimerkiksi Krimin miehityksen kaltaisen vihollistoiminnan torjumiseen.

Jos Itämeren alueella syntyisi sotilaallinen konflikti, Suomella on oikeus laskea miinoitteita Ahvenanmaan alueelle ja toteuttaa siellä välttämättömiksi katsottavia merivoimien operaatioita.

Siinä tapauksessa, että Ahvenanmaata tai sen kautta Suomen mannermaata vastaan tapahtuisi äkillinen hyökkäys, Suomella on velvollisuus ryhtyä tarpeellisiin toimiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi. Tämä velvoite on voimassa kunnes muut sopimusosapuolet voivat puuttua tilanteeseen.

Nopeutta ja voimaa
Se, että Suomella ei voi rauhan aikana olla joukkoja Ahvenanmaalla, on omiaan korostamaan suunnittelun ja varautumisen merkitystä. Puolustuksen päävastuu on merivoimilla, mutta myös muilla puolustushaaroilla on oma roolinsa.

Dragsvikiin sijoitetun merivoimien joukko-osaston, Uudenmaan Prikaatin, tehtävänä olisi muodostaa muun muassa sodan ajan rannikkojääkäripataljoona, jonka osia on varauduttu siirtämään Ahvenanmaalle tilanteen kärjistyessä hyvin nopeasti.

Uudenmaan Prikaati, Nylands Brigad, on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Ei ole sattumaa, että se kouluttaa maakuntaa puolustavat joukot. Jos maakunnan turvaksi jouduttaisiin siirtämään sotilaita, on arvioitu, että yhteinen kieli sekä edistäisi niiden hyväksyttävyyttä maakunnan väestön keskuudessa että helpottaisi vuorovaikutusta paikallisviranomaisten kanssa.

Puolustusvalmisteluissa on jouduttu varautumaan myös tilanteeseen, jossa hyökkääjä sittenkin olisi askelen edellä.

– Rannikkojääkäripataljoonaamme kuuluu iskevä porras, jolla on valmius projisoida nopeasti voimaa valittuun kohteeseen. Myös joukkojen liikkuva taistelutapa, naamiointikyky ja erinomainen olosuhteiden tuntemus ovat meidän puolellamme.

Uudet asejärjestelmät ovat osaltaan vahvistaneet Ahvenanmaan puolustamisen keinovalikoimaa. Yhtenä esimerkkinä on mainittu Yhdysvaltain Suomelle toimittamat JASSM-ohjukset, joiden kantama on yli 350 kilometriä. Ne luovat osaltaan kykyä vaikuttaa hyökkääjään myös matkan päästä.

Sotilasasiantuntijat uskovat, että hyökkääjä joutuisi koetelluksi myös hieman yllättävältä taholta: ahvenanmaalaiset on vapautettu asepalveluksesta Geneven sopimuksen nojalla.

Aseenkantolupien tiheys maakunnassa on suurin Suomessa Lapin jälkeen, eikä tahdosta puolustaa kriisitilanteessa omaa kotiseutua vierasta tunkeutujaa vastaan ole epäilystä. Sitä kuvastaa Talvisodan aikana alle kuukaudessa muodostettu Ålands Hemvärn, joka rekrytoi toistatuhatta henkilöä riveihinsä ja vapautti näin saarelle ryhmitetyt suomalaiset joukot Karjalan kannaksen ratkaisutaisteluihin.

Herkkä aihe
Ruotsissa on käyty kiivasta julkista mielipiteenvaihtoa Gotlannin saaren sotilaallisesta haavoittuvuudesta sen jälkeen, kun Venäjän sotilaallinen toiminta Itämerellä on tullut aiempaa aktiivisemmaksi ja aggressiivisemmaksi. Avoin keskustelu Ahvenanmaan puolustuksesta on osoittautunut vaikeammaksi.

Joulukuussa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) närkästyi Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin Helsingin Sanomissa julkaistusta kirjoituksesta, jossa tämä käytti esimerkkinä skenaariota yllätyshyökkäyksestä Ahvenanmaalle.

Salonius-Pasternak pyrki osoittamaan, että valtiojohdon olisi varauduttava tekemään päätöksiä tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuisi hyökkäys muuten kuin osana laajempaa kansainvälistä konfliktia.

Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelema sotilasasiantuntija ei ota kantaa Salonius-Pasternakin kuvaamaan nimenomaiseen skenaarioon. Hän kuitenkin toteaa, että Suomen poliittinen johto voisi joutua tekemään nopeita ja vaikutuksiltaan kauaskantoisia ratkaisuja tapahtuneiden tosiasioiden edessä tilanteessa, jossa vieras valtio pyrkisi hämärtämään tilannetta kaikin mahdollisin keinoin.

Ahvenanmaan sijainti on ulkomaankaupan, tietoliikenneyhteyksien ja valtakunnan ydinalueiden läheisyyden vuoksi Suomen kannalta erittäin tärkeä. Sotilaallisesta näkökulmasta saarten erityismerkitys ei ole aivan yhtä korostunut kuin vielä kylmän sodan aikaan, koska ero Ahvenanmaan ja Saaristomeren välillä on muun muassa asekehityksen myötä pitkälti poistunut.

Artikkelia varten haastatellut sotilasasiantuntijat ovat Ahvenanmaan puolustukseen hyvin perehtyneitä evp-upseereita. Kirjallisina lähteinä on käytetty muun muassa Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien julkisia raportteja, esitysaineistoja ja tutkimusjulkaisuja.
 
Me tarvittaisiin sellainen parin pataljoonan kokoinen, hampaisiin asti aseistettu ja koulutettu puoliammattilaisreservi jonkinlaisella vapaapalokuntasopimuksella. Ne voisi sitten laittaa lyhyellä varoitusajalla jonnekin ilman LKP:tä
 
Valmius-kulttuuri-asennevamma, tykistö, jalkaväen sotilaan perusvarustus ja ilmatorjunta. Nämä ovat ehdottomasti tärkeimmät ja suorastaan huutavat korjausta. Hintalappu: 6-7 miljardia.
 
Puolustusvoimien komentajalla on liikaa valtaa, mutta ei juurikaan vastuullisuutta. Viimeiset 30 vuotta pv on "uudistunut" uudistumalla ja säästänyt kustannuksista tinkimättä. Aina riippuen kulloisestakin komentajasta oma kädenjälki on pitänyt jättää laitokseen vaikka seuraaja sen sitten sotkeekin omalla käsialallaan.
Poliitikkoja voidaan ja pitääkin syyttää paljosta, mutta kyllä puolustusvoimat on vajonnut tasolleen pitkältikin komentajiensa kipparoimana.

J’accuse
Täsmälleen samaa mieltä. PV johdossa lilluminen on mukava suojatyöpaikka ja heidän nimenomainen tehtävä on valistaa poliitikkoja. Tosiasiallisesti pelkästään hankintamäärärahojen tulisi olla nyt 1,5 miljardin luokkaa ja Venäjän varustautumisen takia 2 miljardin luokkaa. Nämä ovat edelleen minimilukuja.
 
Back
Top