Megavitutus päällä.
HUS:n järjetön kotiutuminen, tulehdusarvot olivat vielä korkeat, sekä crp että leukosyytit, mutta ehdotus mennä kotiin tuli, ehdotuksena, ei pakkona, minulla ei riittänyt rohkeutta pyydä että olisin siellä kunnes verenarvot ok, ja saan voimat, heikotti hirveesti..Kuten ei tullut mieleen sekään että pitää kertoa että asun nyt yksin, enkä selviä tässä kunnossa mistään kauppareisusta. Se olisi vaikuttanut asiaan. Taksilla tulin, mutta jääkappi ammonsi tyhjyyttä, kun lähti kaikki "parasta ennen" roskiksen. Tipahdin sänkypohjaan eikä ollut voimia noustaa moneen moneen tunnin. Kai elämän (henkiin jäämisen) vietti sitten pakotti soittaa naapureille apua, kun en saanut ketään kiinni.
Pahin vitutus lonka asian liittyen. Tämä osin hiemaan oma syytä. Olisi pitänyt olla pessimistisempi. Minulta todettiin jo leikkaukseen (tekonivel) tarvetta yksityisellä magneetikuvassa vuonna 2022! Lonka oli pikkasen jäykkä oli alkoi vaivata. Sinnikäs ja sitkeä kun olen, päätin että "elään näinkin"mut jo leikattu ristin rastiin, ja vaikka mitä.
Nyt kesällä alkoi vaivata kunnolla, kipulääkitys pilvissä, mutta varaaminen jalalle sattui vlillä tosissaan. Tätä ennen pyysin tk lääkärilta vastaaotolla tarkistaa kuvat,cox artrosin luokitusta. Ei tarkistanut, ei vaivautunut. Ehdotti röntgeenin, kysyin miksi, kun on olemassa kattavat tietokone kuvat parhaalla laitteella, tuskin jo vuonna 2022 suositus "vakavasti harkita tekolonkaniveleen vaitoon "muuttunut "terveksi lonkaksi".Ei lähetettä.
Toinen käynti myöhemmin, kovan oma-aloitteisen kuntoilun ansiosta. Ei parannusta, päinvastoin, laitettu röntgen, todettu saman mitä olikin, laitettu leikkausjonoon. Tuntien tätä lääkäriä kuolen leikkausjonoon.
Niin coxartos 4 aste se oli. Menetin 1,5 vuotta siinä vatvotrlussa, tk lääkäri jotain söpersi "emme väkisin laitetaan leikkaukseen koskaan". Mutta anteeksi mitäh?? Ei minua voi leikata väkisin, mutta jos olisi kerrottu edes tosiasiaa, että tuo on 4 aste, edes yhden kerran. Sen verran järkevä olen kuitenkin. Röngen siis toisti sen mitä oli magnetti kavauksen lausunnossa.
Takaisin yksityiseen , hän "no mitä sinä haluat 4 aste, tämä tulee vain aina sattumaan pahemmin". Mikset jumalautta kertonut minulle heti v 2022??
Kas jos ei oma selvittely ja tarmo, tutkimusten tilamiseen, minulle ei koskaan olisi kerrottu lääkäreiden taholta missä kunnossa mun nivel. Artrosit ovat yleensäkin normi mun ikäisellä, jopa nuorilla, kaikkea ei tarvitse leikata, moni tietää yksityisten vimma leikata melkein heti olisi tarvetta tai ei.
Ehkä minulla on korkea kivun sieto kyky, kun en hälyttänyt pahemmin aikasemmin.
Silloin alkanut tapahtua kun olin äänekkästi järkyntynyt. Mitä helvettia tapahtuu tässä TH:ssa. Sain fysioterapeutin käynnin heti kotiin ja ROLLATTORIN yms sukkalaitteet yms
Vierastin sitä rollattoria viimeisen asti, häpesin sitä. Tyhmä, tiedän. Mutta kun joka 10 m ja pysähdys lonkakipuun hikituskineen, maksimi kipulääkitus tramadol, jonka nosto on sitten punaisellla linjalla, niin työnnän vaikka kaksi rollattoria. Ei ole enää väliä.
Olen sellaisissa tunnelmissa että haluan kuolla pois usko parempaan horjunnut.
Kestän paljon kaikenlaista, enkä valita pienestä, mutta kun kävelykyky menee, niin se on liika..se on sellaista avuttomuutta..lonka jo muuttunut asentoa, jalka lyheni, minun humattiin ontuvan.
Nyt maha oireilee vielä, se ei edes harmittaa niin kun tuo lonka. Epäiltyy myös jotain autoimmunista mahassa. Kun aiheuttaja bakteeria ei löytynyt. Olisin oikeutettu Palmia ruoka toimitukseen kunnes vahvistuisin, yksi tuttava kertoi vasta kotona toinen..naapuri itse invaliidi vahvisti..sanoi, jonkun piti opasta sinua käytännön asioihin jo sairaalassa. Ei vaivauduttu.
Nyt pitää odottaa maanantaihin sitäkin asia..
Tälläistä jäjestetään kokonaistilannetta arvioiden. On siellä merkinta "annettu rollattori käyttöön" yms tärkeä, pitkä sairauskertomus.
Tälläinen on terveydenhuolto!
En ole koskaan tilaillut ruokia kaupasta, en osa, ei oo mun juttu,olen tottunut valikoimaan ja laittamaan kaiken itse. Mutta nyt en jaksa mitään.
Vitutta ettei Suomessa saa eutanaasia. En halua vanheta tälläisessä maailmassa, edessä on pelkkä synkyyttä, kun ajatteleen terveyden huoltoa. Jos perustila tästä menee vielä huonommaksi, en ole leikkauskunnossakaan.
Mikään toivokaan ei ole ikuinen.