Mikä yhteiskunnassa nimeltä suomi on vialla?

Kyllä se toimii jos arvomaailmaan kuuluu ammattiylpeys. Se vaan tuntuu olevan katoavaista kamaa.

No siis tämähän on noidankehä. Totta kai yrittäjä yrittää saada toiminnasta maksimaalisen katteen. Työntekijät sitten tekevät mitä ehtivät.

Jos esimerkiksi elintarvikevalvontaa ei suoritettaisi, ja näiden tulokset eivät olisi julkisia, uskoisitko, että tilanne olisi tällä alalla yhtään parempi?

Säännöt, näiden valvonta, sanktiot ja ikävä julkisuus pitää homman kyllä melko hyvin paketissa, ja yrittäjäkin funtsii hetken aikaa kannattaako se ihan viimeinen euro repiä toiminnasta irti kaiken muun (työntekijöiden jaksaminen, laatu) kustannuksella.

Jos valvonta on tarpeeksi kattavaa, yrittäjä päinvastoin voi hyötyä tarpeeksi säntillisen valvonnan tuloksista käyttämällä sitä osana markkinointiansa. Tätä on näkynyt mm. Helsingin keskustan etnisten ravintoloiden yhteydessä, jotka ovat saaneet viranomaisilta erinomaisia tuloksia tarkastuksissa.
 
No siis tämähän on noidankehä. Totta kai yrittäjä yrittää saada toiminnasta maksimaalisen katteen. Työntekijät sitten tekevät mitä ehtivät.

Jos esimerkiksi elintarvikevalvontaa ei suoritettaisi, ja näiden tulokset eivät olisi julkisia, uskoisitko, että tilanne olisi tällä alalla yhtään parempi?

Säännöt, näiden valvonta, sanktiot ja ikävä julkisuus pitää homman kyllä melko hyvin paketissa, ja yrittäjäkin funtsii hetken aikaa kannattaako se ihan viimeinen euro repiä toiminnasta irti kaiken muun (työntekijöiden jaksaminen, laatu) kustannuksella.

Jos valvonta on tarpeeksi kattavaa, yrittäjä päinvastoin voi hyötyä tarpeeksi säntillisen valvonnan tuloksista käyttämällä sitä osana markkinointiansa. Tätä on näkynyt mm. Helsingin keskustan etnisten ravintoloiden yhteydessä, jotka ovat saaneet viranomaisilta erinomaisia tuloksia tarkastuksissa.

Itsekin jonkin aikaa yrittäjänä ulkomailla toimineena huomasin nopeasti, että homma toimii paremmin jos hieman tinkii omasta tulotasostaan ja pitää "duunarit" tyytyväisinä. Tulostaso nousee kummasti kun niitä ei vituta tulla töihin. Ja se on usein ihan pikkuasioista kiinni.

Maksoin keskivertoa suurempaa palkkaa, yksityiset sairausvakuutukset ja toimistossa oli aina ilmasta kaffetta, teetä ja semmosta pikkupurtavaa kuten hedelmiä ja keksejä. Joka aamu Lidlin kautta. Eikä firman kate siitä kauhiasti kutistunu.
 
Jo mainittu yhteisöllisyyden puuttuminen / väheneminen on merkittävä tekijä siinä, että ihmiset voivat huonommin kuin ennen, yksinäisyys lisääntyy jne. Osittain tämä yhteisöllisyyden väheneminen johtuu siitä, että ihmiset eivät enää jää asumaan samoille paikkakunnille kuin missä ovat syntyneet, joten sukulaiset ja tuttavat saattavat olla satojen kilometrien päässä. Tämä taas vaikuttaa kyläilykulttuurin heikkenemiseen (tosin vaikuttaa siihen moni muukin asia kuten siirtyminen enemmän ja enemmän kohti 24/7 yhteiskunta sekä digitalisaatio).

Itse en ole ikinä ollut mikään kyläilykulttuurin ystävä, mutta ymmärrän siinä piilevät varsin merkittävät sosiaaliset edut. Vaikka en kokonaisuutena arvosta kaikkien vähemmistökulttuurien elämäntapoja, niin täytyy sanoa että esim romanikulttuurissa yhteisöllisyys, vanhempien kunnioittaminen ym ovat perinteisesti olleet kovassa huudossa. Toki sielläkin on muutosta kovasti tapahtunut.

Työn tekemisen muutos johtuu suurelta osin globaalista markkinataloudesta. Ennen oli kehittyneet teollisuusmaat ja sitten oli kehitysmaat. Nykyään kehitysmaatkin (ehkä Kiina suurimpana esimerkkinä, mutta lähialueilta esim entiset Varsovan liiton maat missä työvoima on edelleen halvempaa kuin Suomessa) pyrkivät saamaan oman siivunsa kakusta, ja kun kakun koko ei kuitenkaan kasva niin muille jää vähemmän, ja sekös harmittaa. Totta kai; halutaan pitää kiinni siitä mitä ennen oli mutta välttämättä keinoja kiinnipitämiseen ei ole. Tai ainakin pitää kehittää uusia keinoja.
 
Kardinaalivirhe.

Katolisen kirkon kardinaali George Pell on todettu syylliseksi lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin Australiassa, kertoivat oikeuden viranomaiset tiistaina. Pell on korkeimmassa asemassa oleva katolisen kirkon jäsen, joka on tuomittu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
77-vuotias Pell todettiin syylliseksi kahden kuoropojan seksuaaliseen hyväksikäyttöön kirkon sakastissa Melbournessa 1990-luvulla.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katolisen-kirkon-kardinaallile-tuomio-lasten-seksuaalisesta-hyvaksikaytosta-australiassa-kaytti-hyvakseen-kahta-kuoropoikaa/7299652

Sakastissa tapahtuu meillä ja muualla.
 
Mikä yhteiskunnassa vialla. No ei paljoa, jos kyse olisi vain mummeleiden ja lapsien liian vähäisestä hoidosta.

Nuo hoituvat valvonnalla ja asettamalla sellaiset säännöt ja sanktiot, että hommat alkaa pelittämään tolkullisella tasolla. Lisäksi valvonnan tulokset julkisiksi.

Mutta kuka valvoo ketä?
Kenen syy on jos kunta ostaa kilpailutuksen kautta sutta ja sekundaa? Sen joka ei myy Mersua Ladan hinnalla, vaan Ladan, vai sen joka ostaa sen Ladan jollekkin toiselle.

Meillä on olemassa täysin toimivat menetelmät asian hoitamiseksi kunnolla ja niitä sovelletaan käytännössä joissain kunnissa/sairaanhoitopiireissä. Sieltä et lue näitä Esperi/Attendo tapauksista.
Ja tiedätkö kuka valvoo kunnallista terveydenhuoltoa?
 
Meillä on olemassa täysin toimivat menetelmät asian hoitamiseksi kunnolla ja niitä sovelletaan käytännössä joissain kunnissa/sairaanhoitopiireissä. Sieltä et lue näitä Esperi/Attendo tapauksista.

Varmaan pitää paikkansa. Maan sisällä on eroja niin kunnittain kuin shp:ttäin. Nyt seuraava kommenttini perustuu tottakai kapeaan näkemykseen, pieneltä alueelta, mutta on sentään de factoa: työvoima näyttää vaihtuvan aika vilkkaasti yks. hoivasta jne. kohti julkista.
 
Varmaan pitää paikkansa. Maan sisällä on eroja niin kunnittain kuin shp:ttäin. Nyt seuraava kommenttini perustuu tottakai kapeaan näkemykseen, pieneltä alueelta, mutta on sentään de factoa: työvoima näyttää vaihtuvan aika vilkkaasti yks. hoivasta jne. kohti julkista.

Eikä pelkästään maantieteellisesti. Samalla alueella saattaa olla esimerkkejä molemmista ääripäistä ja siltä väliltä.
Oleellisen ero johtuu virkamiehestä joka vastaa kilpailutuksesta ja yhteyshenkilöstä.
 
Sanottakoon alkuun, että Suomessa on lähtökohtaisesti asiat hyvin ja tämä on hyvä maa asua ja kasvattaa perhettä. Mutta ainahan parannettavaa löytyy:

- Osalla poliittisia päätäjiä päämäärä on vain rahan kerääminen itselle ja kavereille. Todelliset valtiomiehet ja vastuukantajat ovat harvassa

- Monimutkaisiin ongelmiin yritetään tarjota yksinkertaisia populistisia ratkaisuja

- Mielipiteet on nostettu samaan arvoon faktojen kanssa. Kokemusasiantuntija on päivän hitti ja heidät nostetaan samalle viivalle tieteellisen koulutuksen alaltaan saaneiden kanssa. Vaihtoehtoisen totuuden käsite on leviämässä Suomeenkin.

- Ahneus. Mikään ei riitä kun on mahdollisuus saada vielä vähän enemmän. Kaikki mulle heti nyt.

- Välinpitämättömyys. Jos joku makaa maassa niin otetaan kuva someen sen sijaan että kysyttäisiin vointia ja autettaisiin ylös.

- Ihmisten kyvyttömyys ja haluttomuus ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään. Aina joku muu on vastuussa. Minulla on oikeus, muilla velvollisuus.

- Journalismin alennustila. On tärkeämpää saada paljon myyviä otsikoita ja klikkauksia kuin oikeasti paneutua asioiden taustoihin ja kaivaa totuus esiin objektiivisesti ja ilman omien mielipiteiden tuomaa väritystä.

- Kaikesta pienestä valittaminen, itsekin juuri syyllistyn siihen.
 
Mielestäni tuo ei ole pienestä valittamista, vaan oireita yhteiskuntamme ja sen moraalikäsitysten muuttumisesta, mikä on tapahtunut tai tullut enemmän esille parin viime vuosikymmenen aikana. Ja se muutos ei ole tapahtunut hyvään suuntaan.

Toteaa nimimerkki "Perusarvot Kunniaan".
 
Mä olen vähän sitä mieltä, että Suomessa on ollut asiat liiankin hyvin. Täältä on tuo yhteisöllisyys kadonnut joka yleensä syntyy ja syvenee vaikeina aikoina.
 
- Osalla poliittisia päätäjiä päämäärä on vain rahan kerääminen itselle ja kavereille. Todelliset valtiomiehet ja vastuukantajat ovat harvassa

Jos ei tunne poliittista sisäpiiriä, on mahdotonta sanoa kuka pelaa omaan pussiin ja kuka on "oikea valtionpäämies". On pelkkiä arvailuja asiasta. Lisäksi suurimmalla osalla äänestäjillä ei ole aikaa ja halua tutustua ehdokkaaseen perinpohjaisesti.

Tämä on kieltämättä demokratian yksi heikko lenkki. Useasti ehdokkaasta tulee äänestäjän tietoon vain se, mitä ehdokas haluaa kertoa ja sehän on vain sitä kuorrutetta kakun päällä.

edit: Yksi äänestystrategia voisi olla välttää urapoliitikkojen äänestystä. Siellä luulis olevan ne kaikkien pahimmat kuprut.
 
Mielestäni tuo ei ole pienestä valittamista, vaan oireita yhteiskuntamme ja sen moraalikäsitysten muuttumisesta, mikä on tapahtunut tai tullut enemmän esille parin viime vuosikymmenen aikana. Ja se muutos ei ole tapahtunut hyvään suuntaan.

Mikä moraalikoodistossa on erityisesti pielessä tällä hetkellä?
 
Keskustelu on erinomaisen aaltoilevaa. Yksi turvaa Jumalaan, toinen taas pahoittaa mielensä, kun siivoajien hommat on kellotettu niin tarkasti, että laadukkaalle käsityölle ei jää enää tilaa.

Ilmoille on heitetty ajatus, että yhteiset vastoinkäymiset nostaisivat taas suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Omasta aikuisiästäni on puolet ollut lamaa tai laskusuhdannetta. Miten iso kriisi tarvitaan, että suomalaiset alkavat puhaltaa yhteen hiileen? Sota? Mikään automaatiohan tuollainen kansan yhdistyminen ei ole. Eihän Ukrainakaan ole yhdistynyt, vaan suurin osa ihmisistä on pelkkiä sivustakatsojia ja jopa sotilaallista apua on kavallettu (mm. suuri erä sotilasapuna saatuja maastopukuja on myyty kansainvälisille ylijäämämarkkinoille). Huvittavinta on tuo romanien ihailu! Kyllä varmasti on kiva elää ryhmässä jolla on puhdas sisäryhmämoraali. Voihan valkolainenkin päästä osalliseksi tuollaisesta yhteisöllisyydestä. Samalla periaatteeellahan toimii prosenttikerhot, vankilajengit ja erilaiset järjestäytyneen rikollisuuden muodot. Meidän oma porukka pitää aina yhtä ja muut ovat hyväksikäytetteviä olentoja, lienevätkö edes ihmisiä? Uskonto taas on sellainen juttu, että siitä tuskin on sirpaloituneen yhteiskunnan yhdistäjäksi.

Osalla ihmisistä on uskonnollisia tunteita ja on väkivaltaa väittää, että niitä ei olisi ja että niitä ei saisi henkilökohtaisessa elämässä huomioida. Jokainen ihminen tarvitsee maailmankatsomuksen & moraalikoodiston tai vaihtoehtoisesti uskonnollisen pohjan elämälleen. Osalla ihmisistä omat kyvyt ei riitä sen oman vakaumuksen muodostamisen, on hyvä asia, että on uskontoja, jotka voivat tarjota moraalikoodiston valmiina. Näin vältytään täysiltä niljakkeilta, jotka laittavat oman vatsan ja kullin kaiken edelle. Arabimaissahan ateisti on murhamiestä, pederastia ja äidinraiskaajaa alempana - paikalliset nimittäin uskovat vakaasti, että jumalaton voi syyllistyä ilman omantunnon ongelmia ihan mihin tahansa.

Sen verran pitkään on tullut oltua tällä pallolla, että on voinut omin silmin todistaa yhteiskunnan muutosta ympärillä. Suomi on todellakin eri yhteiskunta kuin joskus 90-luvulla, jostain 80-luvusta puhumattakaan. Tunne siitä, että me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä on heikentynyt ja osassa ihmisiä tuon vertauksen käyttö voi aiheuttaa jopa ylimielistä hekottelua.

Nykyisen yhteiskunnan jakolinja.

Itsenäisyys - Eurostoliitto
Kaupunki - Maaseutu
Oma kulttuuri - Monikulttuuri
Globalisaatio voittaja - Globalisaatio häviäjä
Asevelvollisuus - Vapaus olla oma itsensä
Syntyperä - Määrittelet itse kaiken, oman valintasi mukaan (sukupuoli, kansallisuus tms.)
Suomen kieli - Englanti
Suomalainen Suomi - Monikansallinen hallintoalue

Suomen tulevaisuus riippuu siitä miten nuo ristiriidat ratkaistaan.
 
Tunne siitä, että me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä on heikentynyt ja osassa ihmisiä tuon vertauksen käyttö voi aiheuttaa jopa ylimielistä hekottelua.

Muistanette varmaan 3015 kuohut...

Tämä ei ole sinun Suomesi, Krista Kosonen

Julkaistu: 22.4.2015 14:56

On eri asia vastustaa jonkun puolueen kannanottoa, kuin halveksia niitä suomalaisia, jotka käyttävät pyhintä oikeuttaan: äänioikeutta, kirjoittaa päätoimittaja Ulla Appelsin.
Suomessa on käyty erikoiset vaalit, sillä niiden oudoimmat lausunnot eivät olekaan tulleet, toisin kuin voisi luulla, vaalitaistelun aikana poliitikkojen vaan vaalien jälkeen helsinkiläisten taiteilijoiden suusta. Vaalitulosten selvittyä Helsingin Sanomat haastatteli liutaa taiteilijoita, jotka ottavat vahvasti kantaa vaalitulokseen. Tätä mieltä on muun muassa ohjaaja Pirkko Saisio: "Minusta tuntuu, että vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen.”

Kyllä, luit ihan oikein. ”Vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön”. Tunnustetun ohjaajan mielestä suomalaisen yhteiskunnan älymystöön siis kuuluu pelkästään vihreitä ja vasemmistolaisia. Eli kääntäen: muut kuin vihreitä tai vasemmistoa äänestävät eivät voi olla älymystöä vaan mitä ilmeisemmin vähän tyhmempiä ja vähemmän sivistyneitä ihmisiä.

Lausunto on paitsi hyvin erikoinen kommentti fiksuna pidetyltä Saisiolta, mutta se on myös loukkaava niitä hyviä tutkijoita, taiteilijoita ja yliopisto-opettajia jne kohtaan, jotka eivät vihreisiin tai vasemmistoon kuulu (sitä paitsi: millä perusteella joku näyttelijä tai kulttuurisihteeri ylipäänsä edustaa enemmän älymystöä kuin vaikkapa maanviljelijä, sairaanhoitaja tai opettaja?).

Ymmärtääköhän Saisio, että hän tekee vääryyttä myös vihreille ja vasemmistolle? Näissä liikkeissä on lukemattomia älykkäitä ja yhteistyöhaluisia ihmisiä, joille ei tulisi mieleenkään niputtaa kansalaisia näin yksioikoisesti ja vääristelevästi kuten Saisio tekee.

Samoilla linjoilla Saision kanssa oli myös näyttelijä Krista Kosonen, joka puolestaan julisti, että vaalitulos – siis keskustan voitto ja perussuomalaisten nousu kakkossijalle - ei edusta hänen Suomeaan. Kosonen myös erikseen korosti, että hän itse ei tunne yhtä ainutta perussuomalaisten äänestäjää.


Krista Kososen mukaan vaalitulos – siis keskustan voitto ja perussuomalaisten nousu kakkossijalle - ei edusta hänen Suomeaan. (KUVA: Tuomas Selänne)
Kerrotaanpa Kososelle faktat. Perussuomalaisia äänesti tämän kevään eduskuntavaaleissa puoli miljoonaa ihmistä. Tarkalleen ottaen 523 045 suomalaista. Nämä sadattuhannet äänestäjät ovat ihan tavallisia suomalaisia, joille tämä maa on varmasti yhtä tärkeä ja rakas kuin Kososellekin. Yhtään näistä 523 045:stä ihmisestä Kosonen ei omien sanojensa mukaan tunne – eikä kommenteistaan päätellen siis haluakaan tuntea.

Se on aika erikoinen näkemys ihmiseltä, jonka työ on asettumista toisen ihmisen tai hahmon asemaan. Kuvittelisi, että juuri näyttelijän pitäisi sietää ja ymmärtää erilaisuutta, jopa hakeutua erilaisten ihmisten pariin. Pitäisi tuntea oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, kaupunkilaisia ja maalaisia, nuoria ja vanhoja, lihavia ja laihoja jne. Eikö näyttelijää pitäisi viedä eteenpäin halu aidosti selvittää ja yritys ymmärtää, miten toiset ajattelevat?

Mikään puolue tai poliitikko ei voi olla arvostelun yläpuolella. Siten myös Kososen erikseen mainitsemien perussuomalaisten politiikkaa saa - ja välillä myös ehdottomasti pitääkin - arvostella. Paitsi mielipiteitä, kansalla on oikeus arvioida myös poliitikon toimia ylipäänsä. Kansanedustajalta on lupa odottaa sivistystä, perehtyneisyyttä asioihin ja hyvää käytöstä. Jälkimmäiseen ei esimerkiksi kuulu rehvasteleva alkoholin juominen pullon suusta vaalitilaisuudessa ja tv-kameroiden edessä. Kun näin tapahtuu, kyseessä on joko asiaton käytös tai sitten surullinen päihdeongelma, ja kummassakaan tapauksessa asiaa ei ole syytä vähätellä, saati ihannoida.

Mutta on kokonaan eri asia ilmoittaa, että vastustaa jonkun poliitikon toimintaa tai jonkun puolueen kannanottoa, kuin osoittaa halveksuntaansa kollektiivisesti kaikille niille sadoilletuhansillesuomalaisille, jotka demokratiassa käyttävät pyhintä oikeuttaan: äänestysoikeutta.

Viime päivinä on käyty keskustelua siitä, elävätkö helsinkiläiset, kantakaupungissa asuvat niin sanotut intellektuellit jonkinlaisessa kuplassa. Tälle näkemykselle on toki katetta, koska jo pelkästään fyysisen ympäristön erot voivat olla suomalaisilla valtavat. Toisaalla on kuhiseva kaupunki trendibaareineen ja välkkyvine valoineen, toisaalla taas hiljentynyt kylänraitti suljettuine kauppoineen. Maailma voi näyttää aika erilaiselta.

Esimerkiksi perussuomalaisten vahvalla kannatusalueella Kihniössä lauantai-ilta ei ole valintaa lukemattomien konserttien, luksusravintoloiden ja teattereiden välillä - koska niitä ei ole - vaan monen on tyytyminen kotisohvaan ja televisioon. Sieltä on voinut seurata vaikkapa viihdeohjelma Putousta ja Kingiä. Tiedättehän, niitä ohjelmia, jossa muuan Krista Kosonenkin taannoin yritti houkutella katsojia puolelleen.

Noiden katsojien joukossa oli varmasti lukemattomia Kososen nyt halveksumia perussuomalaisten äänestäjiä. He siis kelpaavat kyllä Kososen esitysten objekteiksi - mutta eivät itsenäisesti ajatteleviksi subjekteiksi.

Puhe elinympäristön eroista ja helsinkiläisestä kuplasta vie kuitenkin tässä keskustelussa ehkä hieman harhaan. Sillä loppupelissä tässä on kyse ihan yksinkertaisesta, mutta isosta periaatteesta: toisen ihmisen kunnioittamisesta. Niin juuri, tismalleen siitä samasta, mitä joiltakin perussuomalaisilta poliitikoilta itseltään on - ja ihan oikein välillä onkin - vaadittu. Samaa pitää vaatia myös heiltä, jotka ovat politiikasta perussuomalaisten ja heidän äänestäjiensä kanssa eri mieltä.

Se ei tarkoita sitä, etteikö näkemyksistä saisi kiistellä. Mutta kiistely ei tarkoita sellaista ylimielistä tavallisten suomalaisten äänestäjien yläpuolelle asettumista kuin mitä nyt on nähty.

On pakko siteerata kirjailija Jari Järvelän Twitter-lausuntoa:"Keskivertopersu vaikuttaa minusta erilaisuutta ymmärtävämmältä kuin Krista Kosonen."

Suomen tulevaisuuden haasteet ovat niin valtavat, että meidän täytyy kyetä ratkomaan niitä yhdessä: meillä ei ole tarkoituksellisesti rakennettaviin raja-aitoihin varaa. Ei Suomessa, mutta ei henkilökohtaisellakaan tasolla. On oikeastaan jopa vaarallista sulkea kaikki eri lailla ajattelevat pois omasta piiristään ja keskustella vain samanmielisten kanssa, koska silloin maailma ympärillä muuttuu helposti vain yhdeksi toisenlaisten joukoksi.

Eli, Krista Kosonen: tämä ei ole pelkästään Sinun Suomesi – eikä sen pidäkään sitä olla. Tämä on Meidän Suomemme. Tämä on vasemmistoliittolaisten, perussuomalaisten, kokoomuslaisten, demareiden, keskustalaisten, vihreiden, rkp:läisten ja lukemattomien muiden eri lailla ajattelevien maa, josta meidän pitäisi yhdessä pitää huolta. Tämä on ihan meidän kaikkien Suomi. Kaikkien niiden, jotka äänestävät, Krista, kuten sinä - ja kaikkien niiden, jotka äänestävät toisin. Näissä vaaleissa nyt vain sattuivat ne jälkimmäiset menestymään. Sitä kutsutaan demokratiaksi.
https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000913947.html
 
Mikä moraalikoodistossa on erityisesti pielessä tällä hetkellä?

Jäsen Raveni tiivisti mielestäni asian aika hyvin viestissä #32. Yhteisöllisyyttä ja samaan hiileen puhaltamista ei tunnu löytyvän samalla lailla kuin ennen. Tämä saattaa tietenkin olla vain näköharha joka johtuu siitä, että netissä kaiken maailman tohottajat saavat suhteettoman paljon näkyvyyttä todelliseen painoarvoonsa verrattuna.

Tuntuu siltä, että Suomessa on nykyään liian helppoa käpertyä puuhastelemaan omiaan ilman, että edes yrittäisi tosissaan maksaa maksaa yhteiskunnalle takaisin siltä saamaansa tukea.
 
Sanottakoon alkuun, että Suomessa on lähtökohtaisesti asiat hyvin ja tämä on hyvä maa asua ja kasvattaa perhettä. Mutta ainahan parannettavaa löytyy:

- Osalla poliittisia päätäjiä päämäärä on vain rahan kerääminen itselle ja kavereille. Todelliset valtiomiehet ja vastuukantajat ovat harvassa

- Monimutkaisiin ongelmiin yritetään tarjota yksinkertaisia populistisia ratkaisuja

- Mielipiteet on nostettu samaan arvoon faktojen kanssa. Kokemusasiantuntija on päivän hitti ja heidät nostetaan samalle viivalle tieteellisen koulutuksen alaltaan saaneiden kanssa. Vaihtoehtoisen totuuden käsite on leviämässä Suomeenkin.

- Ahneus. Mikään ei riitä kun on mahdollisuus saada vielä vähän enemmän. Kaikki mulle heti nyt.

- Välinpitämättömyys. Jos joku makaa maassa niin otetaan kuva someen sen sijaan että kysyttäisiin vointia ja autettaisiin ylös.

- Ihmisten kyvyttömyys ja haluttomuus ottaa vastuu itsestään ja tekemisistään. Aina joku muu on vastuussa. Minulla on oikeus, muilla velvollisuus.


- Journalismin alennustila. On tärkeämpää saada paljon myyviä otsikoita ja klikkauksia kuin oikeasti paneutua asioiden taustoihin ja kaivaa totuus esiin objektiivisesti ja ilman omien mielipiteiden tuomaa väritystä.

- Kaikesta pienestä valittaminen, itsekin juuri syyllistyn siihen.

Nämä vahventamani ovat haluttuja ominaisuuksia, joita maassamme on jo pitkään opetettu raskaalla kädellä.
Ihmisiä on holhottu ja omavastuuta väheksytty. Niitä jotka ovat aktiivisesti puuttuneet on rangaistu kun autettava onkin suuttunut auttamisesta. Seurauksena sitten sakkoja, joskus kipuja ja fyysisiä vammoja.

Eivät virkamiehet halua aktiivisia kansalaisia, vaan he haluavat päättää koska kansalaiset käyvät kaupassa, millaista alkoholia he saavat ostaa mistäkin, muista säännöistä puhumattakaan. Vuosikymmenten holhous jättää jälkensä.
 
Nämä vahventamani ovat haluttuja ominaisuuksia, joita maassamme on jo pitkään opetettu raskaalla kädellä.
Ihmisiä on holhottu ja omavastuuta väheksytty. Niitä jotka ovat aktiivisesti puuttuneet on rangaistu kun autettava onkin suuttunut auttamisesta. Seurauksena sitten sakkoja, joskus kipuja ja fyysisiä vammoja.

Eivät virkamiehet halua aktiivisia kansalaisia, vaan he haluavat päättää koska kansalaiset käyvät kaupassa, millaista alkoholia he saavat ostaa mistäkin, muista säännöistä puhumattakaan. Vuosikymmenten holhous jättää jälkensä.

Koululaitoksen muutokset on osaltaa edesauttanut negatiivista kehitystä.
 
4762275a546efd766180eed4a8f866b08a95348321518910af0ec5da73da52de.jpg


 
Back
Top