Miksi olemme tulleet kitsaiksi sijoittamaan puolustukseen?

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
#1
Foorumilaisilla lienee hyvin tiedossa, miten alhaiset puolustusmenot useimmissa kehittyneissä maissa on. Harva Nato-maa pääsee edes liittokunnan minimisuositukseen, kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kehittyvässä maailmassa tosin syydetään rahaa aseisiin suuremmalla innolla.

Mutta eivät asiat ole aina olleet näin. Maailmansotien välisenä aikana vaurautta käytettiin puolustukseen kohtuullisen surutta maatalousvaltaisessa ja köyhässä Suomessa, moninverroin nykytilaan nähden.

TALOUDELLISET EDELLYTYKSET PUOLUSTUSVOIMIEN MATERIAALISELLE KEHITTÄMISELLE 1920- JA 1930-LUVUILLA


puolustusbudjetti 2030luvuilla.jpg


Mikä on tehnyt meistä entistä kitsaampia kuluttamaan rahaa puolustukseen, kun samalla olemme entistä vauraampia ja kun lisärahan sijoittaminen puolustukseen leikkasi entistä vähemmän absoluuttista hyvinvointiamme? Olemmeko vieraantuneet sodasta, kun olemme eläneet rauhassa jo yli 70 vuotta?

Enää ei olisi kyse siitä, onko leivän päälle varaa laittaa voin lisäksi juustoakin, vaikka moninkertaistaisimme puolustusmenomme nykyisestä. Pikemminkin joutuisimme tyytymään hieman vähempään kulutukseen, televisiota tai kännykkää ei ehkä olisi enää varaa uusia joka vuosi.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#2
Enää ei olisi kyse siitä, onko leivän päälle varaa laittaa voin lisäksi juustoakin, vaikka moninkertaistaisimme puolustusmenomme nykyisestä.
Mees valittaa nälkääs niin herrat lyö sun etees semmoiset rätingit,joissa todistetaan ettei sulla voi olla nälkä
(Lahtinen Väinö Linnan Tuntemattomassa)
Puolustusmenot maksetaan verotuloista, verokertymät eivät voi kasvaa nopeammin kuin reaalikansantalous, koska on fyysinen mahdottomuus viedä ihmisiltä perunoita nopeammin, kuin he ehtivät niitä kasvattamaan.

Puolustusmenojet eivät voi kasvaa nopeammin kuin verokertymä, muuten puolustumenot vievät lopulta 100% valtion tuloista.

Puolustusministeriö on saanut oman viipaleensa verotuloista ja sen osuus valtion kaikista menoista on ollut tasaisesti 5%, hyvinä vuosina hynkkyää satoi laariin enemmän, huonoina vähemmän.

Vertailu bruttokansatuloon onkin jo vaikeampi. Ensinnäkin joka kerta kun joku saa syövän tai torppa palaa kivijalkaan, BKT nousee, mutta siitä ei synny lisäresursseja puolustusvoimille jaettavaksi.

Toisekseen meidän pitäisi laskea puolustusmenot vertailukelpoisesti NATO-maiden kanssa, NATO-maat laskevat puolustusmenoikseen myös rajavartilaitoksen, sotilaallisen kriisinhallinnna ja maksetut sotilaseläkkeet.

Kolmannekseen asevelvollisuuden kulut eivät näy suoraan puolustusmenoissa, mutta koska ilmaista lounasta ei olekaan, on niillä oma vaikutuksensa kansantuloon. Varusmiespalvelus ei lyhennä opiskeluaikaa vaan työuraa ja piilokulut nostavat puolustuksen osuuden BKT:sta 2.3% [linkki]

Eli NATO-standardeilla laskettuna, Suomessa rahaa laitetaan puolustukseen niin, että heikottaa ja puolustuksen osuus bruttokansantuotteesta on reippaasti suurempi kuin se maaginen 2%. Ongelmana on se että 1990-luvun nousukauden ajateltiin jatkuvan ikuisesti ja PV mitoitti menorakenteensa sen mukaisesti. Nyt on vuodesta 2009 asti odotettu että jospa se hillotolppa aukeaisi uudelleen.

Mutta rahaa ei ole eikä tule, tulevan nousukauden tuoma lisäraha ei riitä kattamaan rahoitusvajetta, jos PV olisi firma niin se olisi saneerattu jo kauan sitten.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#3
Enää ei olisi kyse siitä, onko leivän päälle varaa laittaa voin lisäksi juustoakin, vaikka moninkertaistaisimme puolustusmenomme nykyisestä. Pikemminkin joutuisimme tyytymään hieman vähempään kulutukseen, televisiota tai kännykkää ei ehkä olisi enää varaa uusia joka vuosi.
Moninkertaistetaan toki. Velaksi. :cool: Valtio taitaa liisata fyffeä tänäkin vuonna noin 7 mrd euroa netto. Ilman puolllustusmenojen kolminkertaistamistakin.

Amerikkalainen viesti on selvä: rahahanat kaakkoon ja puolllustusmateriaalitilukkia sisään(amerikkalaisyhtiöiden konttoriin) tai saatte sumplia asianne iivanan kanssa keskenään. Tämä on SE viesti ilman lipitilapitia.

Puolllustustarvikeostot ovat yksi asia, toinen on poliittinen uskallus panna tarvittaessa materiaali paukkumaan. Mihin hävisivät inkkarit eurooppalaisista sotalaitoksista? Mitä esim. Saksan asevoima tekee käyttämillään miljardeilla de facto? Rahaa palaa ihan kiitettävästi, mutta missä inkkarit, joita tarvitaan kentällä? Sodankäynnin piti ulkoistua roboteille ja täsmäiskuhimmeleihin....eikö se nyt olekaan enää totta vai mitä vit.

Foorumilla kulutuksen siirtäminen puolllustukseen saa varmasti kannatusta, hieman heikommin se voi saada hurraahuutoja 99.88 prosentissa muissa suomalaisissa. :D

Eurooppalaisten valtioiden pääosan ongelma ei ole puolllustusmäärärahojen niukkuus vaan se, mitä sillä rahalla tehdään. Mitä sillä saadaan? Ja ovatko päättäjät valmiita käyttämään nyrkkiä silloin kun sitä "muut toivovat". "kehitysmaa-Venäjä" on käyttänyt asevoimaa. Käyttikö se sitä siksi, että sillä on ylivertainen materiaali ja ensilinjan kamaa on arot pullollaan? Ei, vaan siksi, että se uskalsi ottaa poliittisen riskin. En tod. ihannoi tuollaista tekemistä, mutta rautahousuista tässä koko showssa on enemmän kysymys kuin niukoista puolllustusbudjeteista.

ps. kolmen ällän puolllustusmenot eivät suinkaan ole luki-kirjoitushäiriön tuottamaa sotkua. Se on tarkoituksellista korostamista. Se kuvaa sitä tunteenomaista suhtautumista aiheeseen.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#4
Käyttikö se sitä siksi, että sillä on ylivertainen materiaali ja ensilinjan kamaa on arot pullollaan? Ei, vaan siksi, että se uskalsi ottaa poliittisen riskin. En tod. ihannoi tuollaista tekemistä, mutta rautahousuista tässä koko showssa on enemmän kysymys kuin niukoista puolllustusbudjeteista.
Näin se on. Hathat-vehkeistä eikä edes harjoittelusta niiden käyttöön ole mitään hyötyä, jos vastustajalla on käsitys, ettemme uskaltaisi käyttää kapasiteettiamme ajoissa.
Maanpuolustus alkaa loppujen lopuksi tuijotuskilpailulla poliittisilla areenoilla. Kun Putin ja Sale kohtaavat, Putinin on luettava Salesta sellainen sanaton viesti, että kyllä toi jätkä määrää ajoissa joukot liikkeelle, on sillä munaa, ei se epäröisi.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#5
Mutta todellisuudessa kun Putte ja Sale tulivat lehdistön eteen yksityisten keskustelujen jälkeen niin Sale näytti kovin murheelliselta. Putte oli näyttänyt että hänellä on ne rautahousut ja Salella vain leggingsit.
Niillä ilmeisesti ei ollut lainkaan niin hauskaa yhdessä kuin Putte Halosen kanssa.
 

adam7

Ylipäällikkö
#6
Jos nyt katsellaan tuota alkuperäistä kysymyksenasettelua, niin ensimmäisenä juttuna on että kyseisenä aikana yhteiskunta ja sen satsaukset olivat kovin erilaisia. Silloin oli kunnanlääkäri ja kunnaninsinööri ja sosiaalitoimi oli kuolevia ja orpolapsia varten. Nyt julkinen sektori on ihan eri tasolla. Valtio oli ns. yövartijavaltio, jolloin poliisi- ja puolustustoiminto oli paljon isommassa roolissa valtion toiminnassa kuin nykyään. Tuo silloinen tasohan oli "malli Kajander" eli liian pieni..

Bruttokansantuote mittaa kaikkea taloudellista toimintaa, joka on ihan eri tasolla kuin 1920- tai 1930-luvulla.
 
#8
Suomi olikin oikea kehitysmaa vielä 1920-1930 luvulla.
Pieni, mutta kuvaava esimerkki löytyy Kalle Päätalon kirjoista. Kallen isoveli syntyi, mutta kuoli pian syntymän jälkeen. Isä oli savotassa ja äiti vaikean synnytyksen jälkeen erittäin heikossa kunnossa. Isä ei koskaan nähnyt lastaan, ei ehtinyt edes hautajaisiin. Äiti merkitsi hautapaikan vieressä kasvaneen petäjän hakaneulalla (tuhkurilla), mutta kun myöhemmin yritti etsiä oikeaa puuta, ei enää löytänyt neulaa. Niinpä Päätalot eivät missään vaiheessa tienneet, mihin lapsi oli haudattu.

Seurakunnalla tieto kai olisi ollut, mutta onko sitten kaikkia köyhien kakaroita niin kirjoihin merkitty. Tai ovatko Päätalot iljenneet mennä kysymään niin vähäpätöistä asiaa niin tärkeästä paikasta. Vai onko sitten kirjailijan kertoma tarina, uskottava kuitenkin sinänsä.

Edit. Kirjailijan etunimi korjattu.
 
Viimeksi muokattu:

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#9
Moninkertaistetaan toki. Velaksi. :cool: Valtio taitaa liisata fyffeä tänäkin vuonna noin 7 mrd euroa netto. Ilman puolllustusmenojen kolminkertaistamistakin.

Amerikkalainen viesti on selvä: rahahanat kaakkoon ja puolllustusmateriaalitilukkia sisään(amerikkalaisyhtiöiden konttoriin) tai saatte sumplia asianne iivanan kanssa keskenään. Tämä on SE viesti ilman lipitilapitia.

Puolllustustarvikeostot ovat yksi asia, toinen on poliittinen uskallus panna tarvittaessa materiaali paukkumaan. Mihin hävisivät inkkarit eurooppalaisista sotalaitoksista? Mitä esim. Saksan asevoima tekee käyttämillään miljardeilla de facto? Rahaa palaa ihan kiitettävästi, mutta missä inkkarit, joita tarvitaan kentällä? Sodankäynnin piti ulkoistua roboteille ja täsmäiskuhimmeleihin....eikö se nyt olekaan enää totta vai mitä vit.

Foorumilla kulutuksen siirtäminen puolllustukseen saa varmasti kannatusta, hieman heikommin se voi saada hurraahuutoja 99.88 prosentissa muissa suomalaisissa. :D

Eurooppalaisten valtioiden pääosan ongelma ei ole puolllustusmäärärahojen niukkuus vaan se, mitä sillä rahalla tehdään. Mitä sillä saadaan? Ja ovatko päättäjät valmiita käyttämään nyrkkiä silloin kun sitä "muut toivovat". "kehitysmaa-Venäjä" on käyttänyt asevoimaa. Käyttikö se sitä siksi, että sillä on ylivertainen materiaali ja ensilinjan kamaa on arot pullollaan? Ei, vaan siksi, että se uskalsi ottaa poliittisen riskin. En tod. ihannoi tuollaista tekemistä, mutta rautahousuista tässä koko showssa on enemmän kysymys kuin niukoista puolllustusbudjeteista.

ps. kolmen ällän puolllustusmenot eivät suinkaan ole luki-kirjoitushäiriön tuottamaa sotkua. Se on tarkoituksellista korostamista. Se kuvaa sitä tunteenomaista suhtautumista aiheeseen.
Ja moni EU:n uskollinen kansalainen ei näe selväsi Venäjää uhkana.

Ongelmat nähdään EUn suurvallan muilla sivuilla. Turkki ja Afrikan pohjoisranta ovat monelle ne kuumimmat ongelmapesäkkeet.

Jo nykyisilläkin rahoilla nuo kansalaiset näkisivät mahdollisuuksia vakauttaa esim. Libyan rannikko
 
#10
Suomi olikin oikea kehitysmaa vielä 1920-1930 luvulla.
Nykyiseen verrattuna toki köyhä, mutta ei suinkaan kehitysmaa vaan maailman rikkaimpia valtioita. Vauraus mitataan suhteessa muihin. Ei elo ollut herkkua muuallakaan. Televisiosarjoissa, elokuvissa ja romaaneissa kuvaillaan useinmiten kartanoelämää. Englantilaisen, saksalaisen tai ranskalaisen työväenluokan elämä 20-30 -luvulla oli kaukana Downtown Abbeysta.
 
#11
Tuo silloinen tasohan oli "malli Kajander" eli liian pieni..
Suomi varustautui aika massiivisesti 1920-1930 -luvulla jos ei nyt verrata Natsi-Saksaan tai Neuvostoliittoon. Kun vastustajana oli Neuvostoliitto niin auttamatta jäätiin kakkoseksi joka tapauksessa. Pieni valtio pystyy puolustautumaan ajallisesti ja paikallisesti rajatusti.

Toinen asia puolestaan on, olisiko ennen 1930-luvun loppuvuosia oikein realistisesti puolustusmenoja korottaakaan? Verotuksen korottaminen oli syntiä, velanotto syntiä mutta muutakin toimintaa piti rahoittaa kuin maanpuolustus, esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, infrastruktuuri ym. Ilman noita olisi tuskin syntynyt sitä talvisodan henkeä joka ratkaisi sodan. Jos taas verotus olisi uudistettu 1920-1930 -luvulla olisi rahaa maanpuolustukseen ollut aivan eri tasolla.

Ilman Suomen Pankin idiootteja taas 1930-luvulla olisi otettu reippaasti velkaa ja voitu uusia puolustusvoimien varustus tasolle jolla talvisota olisi päätynyt Karjalan Kannaksella pääasemaan. Monesti olen pohtinut, että Risto Ryti teki enemmän maanpuolustuksen romuttamiseksi 1930-luvulla kuin yksikään pasifisti - ei ilkeyttään, ei tyhmyyttään vaan olemalla oman aikansa lapsi, uskomalla siihen että veroja ei voisi korottaa tai velkaa ottaa.
 
#12
Suomi varustautui aika massiivisesti 1920-1930 -luvulla jos ei nyt verrata Natsi-Saksaan tai Neuvostoliittoon. Kun vastustajana oli Neuvostoliitto niin auttamatta jäätiin kakkoseksi joka tapauksessa. Pieni valtio pystyy puolustautumaan ajallisesti ja paikallisesti rajatusti.

Toinen asia puolestaan on, olisiko ennen 1930-luvun loppuvuosia oikein realistisesti puolustusmenoja korottaakaan? Verotuksen korottaminen oli syntiä, velanotto syntiä mutta muutakin toimintaa piti rahoittaa kuin maanpuolustus, esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, infrastruktuuri ym. Ilman noita olisi tuskin syntynyt sitä talvisodan henkeä joka ratkaisi sodan. Jos taas verotus olisi uudistettu 1920-1930 -luvulla olisi rahaa maanpuolustukseen ollut aivan eri tasolla.

Ilman Suomen Pankin idiootteja taas 1930-luvulla olisi otettu reippaasti velkaa ja voitu uusia puolustusvoimien varustus tasolle jolla talvisota olisi päätynyt Karjalan Kannaksella pääasemaan. Monesti olen pohtinut, että Risto Ryti teki enemmän maanpuolustuksen romuttamiseksi 1930-luvulla kuin yksikään pasifisti - ei ilkeyttään, ei tyhmyyttään vaan olemalla oman aikansa lapsi, uskomalla siihen että veroja ei voisi korottaa tai velkaa ottaa.
Juuri näin, malli Cajander on osin myytti, ja kuten kirjoitit Suomessa herättiin Talvisodan alla lopultakin hyvinkin vakavissaan ja nopeasti varustamaan armeijaa. Se, että uniformuja ei ollut riittävästi, mihin malli Cajander erityisesti nivoutuu, sekin korjattiin suht nopeasti. Niinkuin täälläkin on monesti pohdittu, kysymys on ehkä pitkälle myös siitä miten oikein hankintoja painotettiin.

Viimeksi tämän päivän hesarissa oikein pääkirjoitustasolla nälvittiiin laivasto-ohjelmaa. Tosiasia on, että Talvisodan syttyessä Suomella oli laittaa tuleen sekä kaksi rannikkotaistelulaivaa, että liuta sukellusveneitä. Koska mitään suurta ei lopultakaan meririntamalla tapahtunut, on sitten jälkiviisasteltu, että turhia hankintoja. Entäpä jos näitä ei olisi ollut? Olisiko punalaivasto ollut monin kerroin röyhkeämmin höyryämässä raukoilla rannoillamme?!

Ilmavoimien osalta hävittäjävoimaa olisi tarvittu enemmän, mutta kuten tiedetään hankinnat kohdistuivat merkittävään määrään pommittajia. Jälkiviisaus kertoo, että kaksin-kolminkertainen määrä hävittäjiä, vaikka ihan Gladiatoreja ja Fokkereita, olisi ollut oikeampi päätös. Olisi varmasti saatu enemmän aikaan.

Ilmatorjunta samoin oli ehkä "alipainossa". Mikä sitten meni katastrofaalisesti pieleen oli panssarintorjunta, vaikka oltiin todettu vastoin 1920-luvun tutkimuksia että panssariase Kannaksella onkin mitä ilmeisin vaara. Pst-tykkien lisenssit hankittiin, mutta tuotantoa ei ehditty käynnistää. Aimo Lahden ajankohtaan nähden aivan kerrassaan erinomainen 20mm pst-kivääri ehti sotaan kahden (2) prototyypin voimin. Jos eka 400-500 pst-kiväärin erä olisi ehtinyt valmistua ennen Talvisotaa, olisi tilanne ollut aivan toinen. Toisin kuin Pst-tykit, jotka 25-37mm kaliiberissakin painoivat 300-400 kiloa ja olivat erittäin vaikeita siirtää maastossa, tuo määrä Lahti pst-kiväärejä paitsi Kannaksella niin erityisesti Laatokan Karjalassa ja Suomussalmen - Kuhmon - Sallan suunnassa olisi ollut todellinen game changer. Silloisia tankkeja olisi puhkottu edestä sivusta ja takaa sellaista tahtia, että tosi ei olisi ollut.

Lopultakin, aika loppui kesken, ja kävi miten ei pitänyt käydä - jäimme yksin Neuvostoliiton koneellista mahtiarmeijaa vastaan.

En silti syyttäisi etusijassa poliitikkoja, jos toisaalta sotilaitakaan on vaikea pelkästään syyllistää. Lopultakin aika tiimalasissa loppui, ja Suomen hidas kiirehtiminen pahensi tilannetta...
 
#13
Muihin EU-maihin verrattuna Suomen puolustusmenot ovat hyvää keskiluokkaa. Nuppia tai heppiä kohden laskettuna ylletään jopa mitalisijoille.


upload_2017-7-12_15-43-15.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Military_of_the_European_Union

Jos tuo 195 miljardin euron potti jaettaisiin tasan 28 EU-maan kesken, keskimääräinen puolustusbudjetti olisi 7 miljardia. Vaan ei ole (paitsi Siprin mukaan Suomella). Todelliset puolustusmenot ovat paljon keskimääräistä pienemmät. Esimerkiksi Maltalla.

Keskitetysti käytettynä 195 miljardilla (vuodessa) rakentaisi jo uskottavan puolustuksen. Pelotteeseen riittäisi vähempikin. Mutta kun kakku jaetaan 28 osaan, ei saada tehoja irti.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#14
Muihin EU-maihin verrattuna Suomen puolustusmenot ovat hyvää keskiluokkaa
Ranskassa ja UK:ssa puolustusmenoihin lasketaan mm. rajavartiosto, santarmi-laitos ja sotilaseläkkeet. Jos halutaan vertailla puolustusmenoja NATO-maihin niin ne pitäisi sitten laskea samalla tavalla.
 
#15
Ranskassa ja UK:ssa puolustusmenoihin lasketaan mm. rajavartiosto, santarmi-laitos ja sotilaseläkkeet. Jos halutaan vertailla puolustusmenoja NATO-maihin niin ne pitäisi sitten laskea samalla tavalla.
Niin. Laskelmia on yhtä monta kuin laskijoitakin. Vale, emävale, tilasto.

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Government_expenditure_on_defence

In 2015, 'defence' expenditure amounted to 1.4 % of GDP for the EU-28. For the euro area, defence expenditure amounted to 1.2 % of GDP; with expenditure in both areas changing little in comparison with 2014.

In 2015, the highest levels of total expenditure on defence in the EU and EFTA countries were observed in Greece (2.7 % of GDP), followed by the United Kingdom (2.1 % of GDP), Estonia (1.9 % of GDP) and France (1.8 % of GDP). In contrast, Luxembourg (0.3 % of GDP), Ireland (0.4 % of GDP), Hungary (0.5 % of GDP) and Austria (0.6% of GDP) had comparatively low expenditure on defence. Iceland reported the lowest level of expenditure on defence, as it does not have a standing army (0.0 % of GDP and 0.05 % of total expenditure).

At the level of the EU-28, the major part of 'defence' expenditure is concentrated in the COFOG group 'military defence' (1.2 % of GDP in 2015). 'Civil defence', and defence expenditure reported less than 0.05 % of GDP at the level of the EU.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#16
Keskitetysti käytettynä 195 miljardilla (vuodessa) rakentaisi jo uskottavan puolustuksen. Pelotteeseen riittäisi vähempikin. Mutta kun kakku jaetaan 28 osaan, ei saada tehoja irti.

Keskitetysti käytettynä Suomen puolustusvoimat lakkaa olemasta, samoin yleinen asevelvollisuus Suomessa, Euroopan yhteinen puolustus on muukalaislegioona josta suuri osa on mamuja.

Sellainen visio se.

PS. Roomassa kyseinen kokeilu johti mielenkiintoisiin seuraamuksiin.
 
#17
Keskitetysti käytettynä Suomen puolustusvoimat lakkaa olemasta, samoin yleinen asevelvollisuus Suomessa, Euroopan yhteinen puolustus on muukalaislegioona josta suuri osa on mamuja.

Sellainen visio se.

PS. Roomassa kyseinen kokeilu johti mielenkiintoisiin seuraamuksiin.
Niinpä. Siksi en pidä tuota (Saksan / Schäublen) ehdotusta EU:n yhteisestä puolustusbudjetista realistisena, vaikka logiikan ymmärränkin.

Ehkä Saksan liittotasavallassa sellainen toimii. Mutta esimerkiksi USA:n osavaltioissa on kansalliskaartit, eikä henkseleitä paukutella vain liittovaltion budjetilla.

Kataisen ehdotus EU:n puolustusrahastosta on kompromissi, jossa keskitettyä rahoitusta yritetään lisätä EU:n budjetin tuella (tosin vaatimattomalla summalla), vaikka jäsenmaat edelleen rahoittavat omat puolustusvoimansa kansallisista budjeteistaan.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#18
Ranskassa ja UK:ssa puolustusmenoihin lasketaan mm. rajavartiosto, santarmi-laitos ja sotilaseläkkeet. Jos halutaan vertailla puolustusmenoja NATO-maihin niin ne pitäisi sitten laskea samalla tavalla.
Jep, linkittämäsi 2,3% per BKT on mielestäni aika uskottavan kuuloinen laskelma, kaikki tekijät huomioiden.

Absoluuttisen summan vertailu vaikkapa vähän yli kahden prossan Viroon kertoo myös aika paljon, etenkin kun Virolla on ollut käytännössä nollassa koko asevoimien inventaario itsenäistyessään (toisin kuin Ukrainalla ja Valko-Venäjällä jonne jäi aika paljon Puna-armeijan kalustoa NL:n romahtaessa.)

"Jostain syystä" puolustusmenoja on haluttu esittää tässä männävuosina mahdollisimman alhaisina, valiten sellainen laskentatapa. Omasta mielestäni tämä on hyvä, koska muuten olisi ikuisen rauhan vuosina otettu siitäkin mitä nyt on. Mutta nyt ehkä voisi kertoa jo täydellisempää totuutta, kiitos Putten Ukraina-operaation. Vaikka eiköhän se ikuinen rauhakin taas ennemmin tai myöhemmin uudestaan koita.
 
Tykkäykset: PSS

Rannari

Ylipäällikkö
#19
Muihin EU-maihin verrattuna Suomen puolustusmenot ovat hyvää keskiluokkaa. Nuppia tai heppiä kohden laskettuna ylletään jopa mitalisijoille.
Per heppi tai muu vastaava väline ei yksinään paljoa merkitse. Voi myös sanoa että vähintään yhtä tärkeä luku on euroa per neliökilometri. Kuinkahan hyvin sijoittuisimme tuossa vertailussa? Jos vielä sotilasliiton jäsenyyskin asianmukaisesti huomioidaan on Suomen rahoitustilanne jo suorastaan katastrofaalisen huono. Tilastolla voi todistaa todeksi mitä sen laatija haluaa.
 
#20
Foorumilaisilla lienee hyvin tiedossa, miten alhaiset puolustusmenot useimmissa kehittyneissä maissa on. Harva Nato-maa pääsee edes liittokunnan minimisuositukseen, kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kehittyvässä maailmassa tosin syydetään rahaa aseisiin suuremmalla innolla.

Mutta eivät asiat ole aina olleet näin. Maailmansotien välisenä aikana vaurautta käytettiin puolustukseen kohtuullisen surutta maatalousvaltaisessa ja köyhässä Suomessa, moninverroin nykytilaan nähden.

TALOUDELLISET EDELLYTYKSET PUOLUSTUSVOIMIEN MATERIAALISELLE KEHITTÄMISELLE 1920- JA 1930-LUVUILLA


View attachment 15395


Mikä on tehnyt meistä entistä kitsaampia kuluttamaan rahaa puolustukseen, kun samalla olemme entistä vauraampia ja kun lisärahan sijoittaminen puolustukseen leikkasi entistä vähemmän absoluuttista hyvinvointiamme? Olemmeko vieraantuneet sodasta, kun olemme eläneet rauhassa jo yli 70 vuotta?

Enää ei olisi kyse siitä, onko leivän päälle varaa laittaa voin lisäksi juustoakin, vaikka moninkertaistaisimme puolustusmenomme nykyisestä. Pikemminkin joutuisimme tyytymään hieman vähempään kulutukseen, televisiota tai kännykkää ei ehkä olisi enää varaa uusia joka vuosi.
Hyvän sään aikana puolustusmenojen tarve muuttuu hyvin kaukaiseksi ja vieraaksi, mikä tekee siitä poliitikon lyhytjänteisestä näkökulmasta oivallisen säästökohteen vertailussa muiden säästökohteiden kanssa. On kiva jauhaa pehmeitä ja käydä arvokeskustelua. Monilla Euroopan mailla ei ole ollut mitään tarvettakaan investoida puolustukseen, koska vallitsevat ajatukset ovat olleet "rauha meidän aikanamme" ja dogmaattinen illuusio Yhdysvaltojen kaikkivoipaisesta selkänojasta, jota vasta Trump on ryhtynyt vähän ravistelemaan kertoessaan oman mielipiteensä vapaamatkustajista.

Yhtälön Trumpin Yhdysvallat + Venäjä tuottanee lähitulevaisuudessa lopputulemaksi sen, että Euroopan valtiot tulevat aloittamaan uudelleenvarustautumisen ja lisäämään täten puolustusmenojaan merkittävästi, koska enää ei voi tuudittautua Yhdysvaltojen selkänojaan samalla tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Samalla länsimaiset SURPLUS-markkinat ehtyvät kaiken modernin kurantin kaluston osalta. Aseteollisuuden osakkeet ovat olleet kohtalaisessa nousussa jo reilun vuoden ajan ja kurssien nousu saattaa hyvinkin vielä jatkua, mikä tarjoaa edelleen hyviä tilaisuuksia tahkota rahaa, jos sijoittaminen kiinnostaa.

Amerikkalainen viesti on selvä: rahahanat kaakkoon ja puolllustusmateriaalitilukkia sisään(amerikkalaisyhtiöiden konttoriin) tai saatte sumplia asianne iivanan kanssa keskenään. Tämä on SE viesti ilman lipitilapitia.
Juuri tämä sopiikin erinomaisesti Trumpin julistamaan "meikamerikakreitagen" -agendaan, kun vapaamatkustamisen loppuminen kanavoi Euroopan valtioiden rahavirtoja tilauksiksi amerikkalaiselle sotatarviketeollisuudelle. Malliesimerkki siitä, kuinka bisnestä tehdään ja kauppasuhteita edistetään valtionjohdon tasolta.