Miksi Pohjanmaalla ei ole ollut maavoimien isoa joukko-osastoa?

Pohjanmaa oli Ruotsin aikaan enemmän osa Ruotsin hallintokulttuuria kuin Itämaan maakunta. Oli Länsipohja ja Itäpohja(Pohjanmaa). Ruotujakolaitoksen tullessa 1600-luvun loppupuolella Pohjanmaa ei lähtenyt siihen mukaan ennenkuin vasta 1730-luvulla. Ruotuarmeijan runko oli tässä vaiheessa jo luotu ja vakiintunut joten Pohjanmaalla ei seuraavien 80 vuoden aikana päässyt syntymään pitkälle kantavia perinteitä, rannikkokin oli Ruotsin sisämaata eikä sotilaallisesti kovin merkittävä. Venäjän vallattua Suomen ei suomalaista ruotuarmeijaa enää ollut. Krimin sodan aikaan ruotujakolaitos palautettiin hetkeksi, mutta aika oli liian lyhyt muodostamaan perinteitä. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa tukeuduttiin venäläisiltä jääneeseen kasarmikalustoon, Vaasassa oli jonkin verran sotilasinfraa. Pohjanmaan pojat sijoitettiin enimmäkseen muualle itsenäisyyden alkupuolella.
 
Outoa vääntää että Ruotsin pojat olisivat kaikkien mielestä huonoja sotilaita. Tai että me olisimme oikeasti huonoja koska uskomme itseemme, ja kykyihimme sotilaallisesti. Suomessa ja Ruotsissa on sotilaallisesti paskaa ainesta, ja kummassakin on myös erinomaista ainesta. Ainoa millä on väliä scheissen lopulta osuessa tuulettimeen (ja sehän osuu), on se että kaksi valtiotamme taistelee samalla puolella vapautemme ja tapamme elää puolesta. Toinen tuo taistelukentälle pienen mutta varustetun ammattiarmeijan, toinen valtavan massan muutamilla herkuilla. Mutta samalle puolelle.

Ja kyllä, Etelä-Pohjanmaalle oma tukikohta. Niitä peltoja lannoitetaan eniten joilla on suuri satopotentiaali. Kovan maanpuolustustahdon maakunnassa tulisi olla oma tappajamyllynsä.
 
Musta tuntuu että tän foorumin sankareista vähintään puolet luulee että sodan ajan joukot on just ne varuskuntien mukaiset.. :D
Eikä mikään ihme. Minun varusmies aikanani ei puhuttu mitään näistä asioista. Kaiken tehtäväni ulkopuolella olevan tiedon olen itse kaivanut jostain esiin tai sitten vain kuullut kavereilta.
 
Pohjanmaan lakeudet olisivat sinänsä ihan oiva paikka sijoittaa panssariyksikkö sinne. Littana ja avoin maasto tekee Pohjanmaasta panssarisodankäyntiin sopivan alueen, niin sotilaallinen tyhjiö alueella täyttyisi hyvin panssariyksiköllä.
 
Pohjanmaan lakeudet olisivat sinänsä ihan oiva paikka sijoittaa panssariyksikkö sinne. Littana ja avoin maasto tekee Pohjanmaasta panssarisodankäyntiin sopivan alueen, niin sotilaallinen tyhjiö alueella täyttyisi hyvin panssariyksiköllä.

Öööh, mutta eihän meidän todennäköisimmät taistelualueet ole Pohjanmaalla joten miksi harjoitella alueella, joka ei vastaa kovan tilanteen mukaisia alueita. Sen lisäksi sieltä on pitkä matka rajalle.
 
Menee hieman OT, mutta Stepanrudanskij mainitsi tuossa tuon jaon Länsipohjan ja Itäpohjan. Västerbottenin rykmentin sotilaat aloittivat Hämeen linnan kruununleipomon rakentamisen kesällä 1740. Alkuperäiset piirustukset on signeerannut Carl Fredrik Nordenberg 1737. Leipomoon tarvittavat tiilet ja harmaakivet saatiin samaan aikaan madalletusta kehämuurista ja etenkin ns. fatabuuritornista. Se valmistui todennäköisesti juuri ennen hattujen sotaa 1741, mutta ei myöskään ole mahdotonta, että se täydennettiin venäläismiehityksen aikana 1742-43.

Ensimmäinen kirjallinen maininta valmiista rakennuksesta sisältyy Ehrensvärdin päiväkirjaan vuodelta 1747, jossa hän lyhyesti toteaa, että leipomo on uusi ja kaunis.
 
Me ei meinata pitää Pohjanmaata.
 
Jos Pohjanmaa menee, on siinä mennyt jo paljon muutakin.:D
Pohojalaaset ne ei mitään joukko-osastoa tarvitse, eikö niitä pitänyt sitoa puuhun jo yh:n aikana, innokkaimmat olisivat olleet jo 1.12-39 Uralilla.:)

Eiköhän meillä riitä ryssänwihaa ja maanpuolustustahtoa riittämiin vaikka ei niitä varuskuntia olekaan. Kävästään katsomassa ja hiljentymässä viimeistään itsenäisyyspäivänä haudoilla ja muistetaan niitä jotka antoivat kaiken. :salut:
 
Last edited by a moderator:
Back
Top