Millaiseen sopimukseen Ukrainan sota päättyy?

fulcrum kirjoitti:
Trump on usein peruutellut puheistaan jos niille sataa liikaa kotimaasta (lähinnä siis republikaaneilta) kritiikkiä. Suurin osa siitä mitä hän tekee tähtää oman julkisuuskuvan kiillottamiseen, kyllä hänkin tajuaa jos on liian ilmeistä tuubaa tullut soiteltua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä, ja jos Trump keksii että Putin onkin mulkku, joko sisäpoliittisista syistä tai mistä tahansa muusta, niin sitten mennään taas toiseen ääripäähän munaravia ja aiemmat puheet unohdetaan välittömästi.

Veikkaan että Venäjän luonnonvarat on se mikä tällä hetkellä kiiltelee Ison Donin silmissä, ja se että Kiina ei pääsisi niitä hyödyntämään. Päätellen siitä että jo Ukrainalta halutaan 500 miljardia puhtaana käteen, niin Venäjän suhteen tuotto-odotusten täytyy olla vähintään samaa luokkaa. Jos Trump tällä hetkellä haaveilee että Venäjän kanssa tehdään jonkinlainen "todella upea diili" missä harvinaiset maametallit seilaavat jenkkilään Kiinan sijaan, niin voi tulla vielä pettymään pahasti kun Putin tarjoaa lähinnä lämmintä kättä.

Toki myös se mahdollisuus on, että Putin lupaa kuun taivaalta ja vetää nimmarit paperiin, mutta yllättäen sitten malmijuna ei koskaan saavukaan satamaan, ainakaan amerikkalaiseen. Mutta kyllä siellä jenkkien hallinnossa ja republikaaneissa pitäisi olla tarpeeksi miehiä tietämässä että Putiniin ei ole luottaminen ja että projekti voi kusta kynsille.
 
Viimeksi muokattu:
KuukkeliHakija kirjoitti:
Brittiläisellä Times Radio -kanavalla näkyy olevan aika timanttista kykyä katsella tulevaisuutta, kaiken tämän nykyisen usvan seasta.

Tässä videossa Bill Browder (Kremlin vihaama kriitikko ja suursijoittaja Hermitage Fundinsa kautta) sanoo että Trumppi ei ollenkaan tajua, miten hommat toimii (ei strategian tajua, pelkkää kuvioiden rikontaa, diktaattorifrendeilyä, ..).

Juontaja kysyy että mitä toivoisi seuraavan 6 kk aikana tapahtuvan? Browderin vastaus:
-Euroopan johtajat kykenisivät ottamaan Venäjältä takavarikoidut 300 miljardia käyttöön, perustaisivat näillä Ukrainan puolustusrahaston
-Ukraina voisi rahaston turvin ihan itse päättää mitä tekevät (jatkaa sotaa, tehdä rauhan, jne.)
-Eurooppa ei menisi napit vastakkain Trumpin kanssa, mutta ei nöyristelisikään

Seuraavassa sitten, mitä Browder ajattelee oikeasti tulevan tapahtumaan?
-nuo Venäjän rahat lopulta tullaan takavarikoimaan
- mitään Peace Diiliä ei tule syntymään (liian hankala rysyille ja ukeille taipua mihinkään yhteiseen lopputulemaan)
- Trumppi sanoo kotiyleisölle että 'en saanut sitä perhanan diktaattori-Zeleä taipumaan, mutta lopetinpa rahan sinne syytämisen' (eli pesee kätensä tällä)

Mitä sitten jos USA vetäytyy Euroopan puolustamisesta?
-Euroopalla on lopulta kykyä (ydinpelotetta myöten) vastata rysyjen Ukrainassakin huonosti pärjäävään sotavoimaan
-Putinin nykyinen bluffi (paskat kortit kädessä) paljastuu

Browder oli käynyt kertomassa nämä samat jutut nyt Munchenin turvallisuuskonferenssissakin. Katsellaan miten käy..

Klikkaa laajentaaksesi...
Veikkaan samoin, ei tule mitään sopimusta. Johan on nähty, että sopimukset on vain pala paperia
 
Otetaan taas kotimaisen tutkijan kremlin ääntorven ajatuksia mistä kaikesta oltaisiin sopimassa Ukrainan rauhassa
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000011053575.html

Sama juttu ollut useammassakin aviisissa, tässä nyt Aamulehden suoritus. Tässä jotenkin totaalisesti unohdetaan mitä se Nato on ja miten se jäsenyys syntyy. Otetaan nyt vaikka USA:n valtiosopimukset, ne tehdään Kongrenssin toimesta. Vaatii sekä edustajanhuoneen enemmistön ja senaatin 2/3 enemmistön. Ei näitä joku presidenttin yksin päätä. Tämäkin fakta ohitetaan nyt vain että kyllä lilliputteli käskee niin Suomi erotetaan Natosta samalla sopparilla kuin Ukrainan rauha tehdään.

No parin turmpetin heiton perusteella alkaa kreml-myönteisillä selkeästi keulia.

Pientä tasoeroa juttujen laadussa kun vertaa vaikka tuohon ylläolevaan Times radiokavan asiantuntijaan.
 
teknohippi kirjoitti:
Otetaan taas kotimaisen tutkijan kremlin ääntorven ajatuksia mistä kaikesta oltaisiin sopimassa Ukrainan rauhassa
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000011053575.html

Sama juttu ollut useammassakin aviisissa, tässä nyt Aamulehden suoritus. Tässä jotenkin totaalisesti unohdetaan mitä se Nato on ja miten se jäsenyys syntyy. Otetaan nyt vaikka USA:n valtiosopimukset, ne tehdään Kongrenssin toimesta. Vaatii sekä edustajanhuoneen enemmistön ja senaatin 2/3 enemmistön. Ei näitä joku presidenttin yksin päätä. Tämäkin fakta ohitetaan nyt vain että kyllä lilliputteli käskee niin Suomi erotetaan Natosta samalla sopparilla kuin Ukrainan rauha tehdään.

No parin turmpetin heiton perusteella alkaa kreml-myönteisillä selkeästi keulia.

Pientä tasoeroa juttujen laadussa kun vertaa vaikka tuohon ylläolevaan Times radiokavan asiantuntijaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hypoteettisena ajatelmana olisikin hauskaa jos kaikki entiset itäblokin maat ja pohjola erotettaiin natosta, niin näiden kesken voitaisiin perustaa uusi liittouma jonka rintamasuunta olisi itään. Nimeksi voitaisiin laittaa vaikka varsovan liitto :cool:
 
Mitenkähän se Natosta erottaminen menisi, noin niinkuin hypoteettisesti?

Muistaakseni silloin kun Turkki ja Unkari jarruttelivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, oli esillä että ainakin Unkari pitäisi erottaa. Silloin vain todettiin, että Natossa ei ole sellaista mekanismia jolla jokin jäsenmaa voitaisiin erottaa.
 
YJT kirjoitti:
Mitenkähän se Natosta erottaminen menisi, noin niinkuin hypoteettisesti?

Muistaakseni silloin kun Turkki ja Unkari jarruttelivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, oli esillä että ainakin Unkari pitäisi erottaa. Silloin vain todettiin, että Natossa ei ole sellaista mekanismia jolla jokin jäsenmaa voitaisiin erottaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hypoteettisesti vaikka sillai että esmes unkari fuusioituisi takaisin itävallan kanssa :rolleyes: sopivalla valtionimellä
 
Tarkoitin lähinnä tätä Putinin vaatimusta.
 
Huhta kirjoitti:
Onkohan Ukrainalla todellisia mahdollisuuksia Nato-jäsenyyteen, vaikka Trump kääntäisi takkinsa? Natoonhan ei mennä ihan yhdellä nimmarilla, ja siinä saivat niin ruotsalaiset kuin suomalaisetkin voidella ja imeä niin Sulttaania kuin Orbania.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri nyt ei ole, mutta kenties Trumpin jälkeen jos tulee normaalijärkinen presidentti. Kummasta vaan puolueesta.

Edellyttää toki ettei uusia kyrbäneitä ponnahtale NATO-maiden poliitikan kärkeen. Yksittäinen pieni maa kuten Unkari saadaan kyllä ruotuun tarvittaessa, mikäli isot maat ovat yhdessä takana.

Sulttaani on ollut varsin johdonmukaisesti Ukrainan puolella tietyissä asioissa, mm. Krimi kuuluu Ukrainaan. Suhtautuminen voi toki muuttua jos sota loppuu ja Ukrainan NATO-ikkuna avautuu.
 
Raveni kirjoitti:
Eurooppa on kokoaan pienempi turvallisuuden tuottaja ja kansaivälinen toimija.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eurooppa ei ole edes turvallisuuden vapaamatkustaja vaan turvallisuuden kuluttaja. Tässä olisi ollut 11 vuotta aikaa saada juna raiteilleen mutta neppailua jatkuu edelleen vaikka turvallisuuden pitäisi olla ihan ykkösasia.

Turvallisuusneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä

Euroopan unionin strateginen tavoite on saavuttaa turvallisuusneutraalius vuoteen 2050 mennessä osana kokonaisvaltaista sodan ja rauhan siirtymän agendaa. Tämä edellyttää monitahoista politiikkakehystä, jossa yhdistyvät sääntelytoimet, markkinapohjaiset mekanismit ja jäsenvaltioiden kansalliset toimenpiteet.

Turvallisuusneutraaliuden perusta on tasapaino turvallisuuslähteiden ja turvallisuusnielujen välillä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat turvallisuuslähteiden vahvistaminen esimerkiksi innovatiivisten teknologisten ratkaisujen ja taktisten menetelmien avulla sekä turvallisuusnielujen vähentäminen kestävän teollisuuspolitiikan, sektorikohtaisten kehitystoimien ja sotateollisuussiirtymän investointien kautta.

EU:n taksonomia ja kestävän rahoituksen strategiat ohjaavat yksityisiä ja julkisia investointeja kohti turvallisuusneutraaleja ratkaisuja, edistäen samalla strategista omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Lisäksi laaja-alainen sidosryhmäyhteistyö ja kansalaisten osallistaminen tukevat yhteiskunnan resilienssiä ja sotateollisuussiirtymää.

Saavuttaakseen tavoitteensa EU hyödyntää edistyksellisiä sääntelyinstrumentteja, kuten turvallisuuspäästökauppajärjestelmää, innovaatiorahoitusta ja jäsenvaltioiden velvoitteita, varmistaakseen, että turvallisuuslähteet ylittävät turvallisuusnielut vuoteen 2050 mennessä. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa vahvistaa EU:n asemaa globaalina johtajana turvallisuusneutraaliudessa ja sotateollisuuskasvussa!
Klikkaa laajentaaksesi...
Mun puppugeneraattorikin hakkaa oikean EU:n 100-0! :ROFLMAO:
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Turvallisuusneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoista miten erilaisilla ilmastotavoitteilla on niin tiukat aikataulut mutta turvallisuudella taas ei. Vaikka turvallisuuspuolella asiat ovat pääasiassa ihmisten tekemisistä kiinni (toisin kuin joku maapallon lämpeneminen) ja siksi siellä suuria mullistuksia voi tapahtua nopeastikin. Esim. Ukraina olisi voinut joutua osaksi Venäjää reilusti alle vuodessa. Ei ilmeisesti EU:ssa tuollaiset pikkumuutokset paljon stressiä aiheuta.
 
On liian myöhäistä Trumpin, tai kenenkään muunkaan mussuttaa siitä ettei EU-maat investoi puolustukseen riittävästi. Se on ollut tiedossa jo ainakin 10 vuotta, ellei 20. Tällaisen kumivasaran heiluttelu tässä vaiheessa on yksinkertaisesti hyödytöntä. On Euroopalle ehkä noloa että asia nostetaan taas tikun nokkaan, tai että USA ja Venäjä neuvottelevat keskenään EUn ja Ukrainan yli. Mutta se on vain noloa, kyllä se kestetään. Mutta Ukraina ei ehkä kestä sitä, että Maailman Paras Neuvottelija keskittyy omien henkseleiden paukutteleen (vieläpä täysin aiheetta) eikä siihen, minkä pitäisi nyt olla tärkeintä.
 
^Tuossa sivutaan myös Budapestin muistion perusongelmaa, eli se tosiaankin oli vain muistio, tai 'juhlallinen vakuutus'. Esimerkiksi Yhdysvallat ilmoitti 2013, ettei muistio ole "laillisesti sitova", vaan "poliittinen lupaus".

Ukrainalainen kolumni vuodelta 2009, jossa käydään läpi muistion ongelmallisuutta. Tulevaisuuttakin ennustellaan: "How Russia has achieved its goals about Georgia is common knowledge. So it is now Ukraine’s turn."
 
Stubb oletettavasti myös kriittisiä fiiliksiä foorumilla herättää, mutta allaolevasta lienee helppo samanmielinen olla:

”Minulle tässä sodassa on pitkälti kyse Ukrainan olemassaolosta kansakuntana”, Stubb sanoi. Ukrainan on saatava oikeudenmukainen rauha, hän totesi.

”Jos nyt annamme Venäjän tehdä, mitä se haluaa tehdä, niin siinä ei häviä pelkästään Ukraina vaan myös Eurooppa ja myös Yhdysvallat”, Stubb jatkoi.

”Jos Venäjä saa nyt, mitä se haluaa, se ei pääty Ukrainaan, vaan Putin jatkaa.”
www.hs.fi

Sodan vuosipäivä | Stubb Kiovassa: ”Jos nyt annamme Venäjän tehdä mitä se haluaa, siinä ei häviä pelkästään Ukraina”

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 24. helmikuuta vuonna 2022.
www.hs.fi www.hs.fi
 

Tuenilmaus Kiovassa tuli tarpeeseen – sitten tarvitaan valtavasti rahaa ja rautaa​

Kommentti|Eurooppa tarvitsee ehkä 300 000 sotilasta ja 250 miljardia euroa vuodessa lisää puolustukseen, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski Kiovasta.


Presidentti Alexander Stubb keskusteli maanantaiaamuna Kiovassa Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa.

Presidentti Alexander Stubb keskusteli maanantaiaamuna Kiovassa Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa. Kuva: Juha Salminen / HS
Kuuntele juttu
Heikki Aittokoski HS

15:40 | Päivitetty 15:50
Euroopan turvallisuuden ympärillä tapahtui maanantaina paljon. Pitääkin tapahtua, koska läntinen maailmanjärjestys on murenemassa.

Brysselissä EU:n ulkoministerit sopivat uusista Venäjä-pakotteista. Samaan aikaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron matkusti Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Donald Trumpia ja puhumaan hänelle järkeä.

Macronin onnistumisen varaan ei kannata laskea.

Berliinissä Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz julisti tuoreeltaan, että hänen ykkösasiansa on ”vahvistaa Eurooppaa niin nopeasti kuin mahdollista, jotta saavutamme todellisen riippumattomuuden Yhdysvalloista”.

Merz toivottavasti pääsee tavoitteeseensa. Eurooppa todellakin tarvitsee johtajuutta.

Kiovassa taas oli maanantaina koolla suuri joukko eurooppalaisia johtajia, Suomesta presidentti Alexander Stubb. Eurooppalaisten lisäksi paikalla oli Kanadan pääministeri Justin Trudeau.

Huippukokous järjestettiin juuri 24. helmikuuta, koska se on päivämäärä, jona Venäjä aloitti hyökkäyssotansa vuonna 2022.

Täysimittainen tragedia on siis siirtynyt neljänteen vuoteensa. Kiovan huippukokous oli hieno ja tarpeellinen ele hetkellä, jolloin Yhdysvallat rikkoo välejään Eurooppaan ja Ukrainaan.

Tuella on väliä. Oli hyvä nähdä Suomen presidentti plaseerattuna Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin viereen.

Henkisiä tuenilmauksia enemmän Ukraina tarvitsee tietysti rahaa ja rautaa.

Rahaakin oli maanantain tuomisina. Muun muassa EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi 3,5 miljardia euroa ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez miljardin.

Pohjoismaat ja Baltian maat puolestaan lupasivat yhdessä varustaa ja kouluttaa yhden uuden Ukrainan armeijan prikaatin. Kyse on tuhansien ukrainalaissotilaiden joukosta.

Nämä ovat hyviä lisiä Ukrainan puolustustaisteluun, mutta nykytilanteen tarpeet ovat aivan eri tasolla. Eikä kyse ole pelkästään Ukrainan tarpeista.

Ajatushautomo Bruegelin arvion mukaan Euroopan maiden pitää kasvattaa yhteenlaskettuja puolustusmenojaan 250 miljardilla eurolla vuodessa, jos ne haluavat saada pelotteensa uskottavalle tasolle.

Joukkoja pitäisi Bruegelin mukaan perustaa 300 000 sotilaan verran lisää. Tuollaisen määrän ei pitäisi olla Euroopan tasolla mahdotonta, koska suuruusluokka on sama kuin Suomen armeijan sodan ajan vahvuus.

Monet valtiojohtajat tähdensivät Kiovassa, etteivät Venäjän tavoitteet rajoitu Ukrainaan. Niin teki myös Stubb omassa puheenvuorossaan.

”Jos Venäjä saa nyt, mitä se haluaa, se ei pääty Ukrainaan vaan Putin jatkaa”, Stubb sanoi.

Kiovan huippukokouksen aattona HS:llä oli tilaisuus kuunnella Ukrainan ulkomaantiedustelun päällikön Oleh Ivašenkon arvioita Venäjän pidemmän aikavälin tavoitteista. Ne olivat synkeitä.

Kysyin Ivašenkolta tarkennusta siihen, mitä hän arvioi Venäjän haluavan länsirajoillaan. Hän vastasi sotilaalle tyypillisellä ytimekkyydellä.

”Ensin Venäjä haluaa valloittaa Ukrainan”, Ivašenko sanoi. ”Sitten se kokee olevansa imperiumin hallitsija ja hamuaa lisää alueita. Yksinkertaisesti sanottuna, se haluaa palauttaa Neuvostoliiton.”
www.hs.fi

Kommentti | Tuenilmaus Kiovassa tuli tarpeeseen – sitten tarvitaan valtavasti rahaa ja rautaa

Eurooppa tarvitsee ehkä 300 000 sotilasta ja 250 miljardia euroa vuodessa lisää puolustukseen, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski Kiovasta.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Ei-yllättävästi, ryssän vuoteessa itsesaastutusta harrastaneita valtioita. Myös Euroopan sisältä löytyy. Onneksemme, kyse ei ole yksimielisen päätöksenteon piirissä olevasta. Kaavailut tukipaketin laajuudesta, mitä suurimmassa määrin heijastelevat yhtenäisyyden riittävää olemusta toteutuessaan. Toivottavasti tuo mainittu 20 mrd euroa, on alaraja toteutuvaan. Ja tässä kyse vain seuraavasta apupaketista. Ei jatkon laajuudesta.

Ulkoministeri Valtonen: Ylimääräisen Ukraina-paketin suuruuden pitäisi valjeta pian​

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) Brysselissä maanantaina.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) Brysselissä maanantaina. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoo, että Ukrainalle annettavan lisätukipaketin suuruus pitäisi olla viimeistään selvillä EU:n huippukokoukseen mennessä. EU:n ylimääräinen huippukokous järjestetään ensi viikolla.

"Nyt on tärkeintä, että saadaan mahdollisimman hyvä ja vaikuttava paketti, ja se on lähipäivinä tulossa", Valtonen sanoi Brysselissä EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.

Jo etukäteen on arvioitu, että tukipakettiin eivät välttämättä osallistuisi kaikki EU-maat, vaan halukkaat valtiot. Esimerkiksi Unkarin on jo etukäteen kerrottu hankaavan pakettia vastaan.

Valtonen totesi, että Suomen kanta on se, että päätöksiä saadaan aikaiseksi ja ne tehdään maaryhmässä, jossa päätökset ovat mahdollisia.

"Silloin katsotaan tällaista EU plus-miinus-ratkaisua mahdollisesti. Eli kaikki halukkaat EU-maat ja sen lisäksi keskeiset maat kuten Britannia, Norja, Islanti ja miksei Turkkikin", Valtonen sanoi.

Ohitetaanko tällä paketilla Unkarin ja Slovakian mahdollinen vastustus?

"Halukkaiden maiden ratkaisu on pöydällä ja katsotaan, jos Euroopan unioninakin saadaan jotain tehtyä", Valtonen sanoi.

Paketin suuruus ei ole vielä tiedossa. Mediassa kerrottujen tietojen mukaan summa on liikkunut muun muassa 20 miljardin euron tuntumassa. Jotkut maat ovat taas puskeneet selkeästi suurempaa tukipakettia.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi omassa lehdistötilaisuudessaan, että yksityiskohdista ja suuruudesta on tarkoitus sopia myöhemmin.

"Yksityiskohdista, erityisesti numeroista, päätetään ja tullaan keskustelemaan ensi viikon ylimääräisessä huippukokouksessa", Kallas sanoi.
www.is.fi

Venäjän Suomen-suurlähetystöllä osoitetaan mieltä

Poliisi oli paikalla.
www.is.fi www.is.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top