Milloin mitta on täysi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
crane

crane

Ylipäällikkö
Avataanpa keskustelua tällaisesta aiheesta: Milloin mittasi täyttyy valtion kasvavaan holhousvimmaan?

Nyt viimeisinpänä esimerkkinä väestön holhoamisesta kielletään facebookissa/blogeissa viinamerkeistä ja hinnoista kirjoittelu tai voi ostopaikalta lähteä alkoholiluvat!
Viinan tuontia yritetään kokoajan kriminalisoida, kiitos EU:n sitä ei pystytä kriminalisoimaan, mutta kaikenmaailman perusteluja pitäisi muka selitellä tullille pulloa tuodessa.
Autojen tuontia edelleen rankaistaan EU:n lakien vastaisesti ja siitä Suomi saa kokoajan moitteita, mutta vähät siitä välitetään.
Esimerkkejä tähän listaan löytyis ihan helvetin paljon, jokainen varmasti pystyy äkkiseltään niitä keksimään montakin.

Eli siis, milloin kansa saa tarpeekseen? Milloin tulee mitta ihmisillä täyteen ja he haistattavat vitut laeille ja säädöksille, joilla heitä koitetaan holhota?
Itehän harkitsen jo todella vakavasti maastamuuttoa.
 
Oma mittani on täyttynyt jo aikoja sitten. Alkaa poliitikkojen puheet Suomen länsimaisista arvoista tuntua aika tyhjiltä kun todellisuudessa Suomi on kuin mikä tahansa Iran, Pohjois-Korea, Venäjä.
 
On varmasti tiettyjä tilanteita jossa pitäisi nousta barrikaadeille, mutta onko se viinantuonnin rajoittaminen tai autoverotus. Mielestäni ei ole. Tässä on se ongelma "holhoomisesta" keskusteltaessa se menee aloitusviestissäkin oleviin aiheisiin ja vie pohjan koko keskustelulta. Veikkaisin että suurimmalle osalle juuri nämä aiheet ovat sellaisia että niiden rajoittamisella ei juuri ole merkitystä. Hyöty alkoholi mainonnan kieltämisestä voi olla kyseenalainen mutta kenellekään meistä kieltämisestä ei ole haittaa. Anna jotain todellisia esimerkkejä jossa sinun elämääsi rajoitetaan tavalla joka loukkaa sinun ihmisarvoa. Jos pystyt tähän pääsemme huomattavasti rakentavampaan keskusteluun ja sen jälkeen voitte ehkä verrata Suomea vaikka siihen Pohjois-Koreaan.

Kun asioita pystyy perustelemaan oikein hyvin niin niiden läpivieminenkin on huomattavasti helpompaa.
 
Aivan sama mitä Suomen viinanhinnat tai mainostusrajoitteet ovat. Taas huomenna suuntaan vapaan maailman iloihin hakemaan kalliisti verotettuja ylellisyystarvikkeita ja matkan hinta on vähemmän kuin seutulipun hinta eli rannasta rantaan ja takaisin 4 €. Verottakoon Suomen herra miten paljon huvittaa, minä olen ulkoistanut alkoholin ja tupakanhankinnan Viroon enkä osallistu tuollaisiin talkoisiin.
 
Kerran vielä pojat...

1. Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistelohon.

2. Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.

3. Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis on se vapauden lunastus.

4. Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa yhä vaan.
Ei nyt auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.

5. Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.

6. Kylvömme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin pieni Suomen kansa
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.


Suomessa oli 1900-luvulla kaksi aatetta yli muiden - nationalismi ja sosialismi. Niistä kummastakaa ei ole muuta jäljellä kuin irvokas ranka.

Se mitä tulevaisuus tuo tulleessaan on vielä tällä hetkellä auki.

Tämän jälkimmäisen tekstin on kirjoittanut 40 vuotias perheellinen insinööri.

Tuesday, October 7, 2014

X-sukupolven välintilinpäätös


Palatessaan Välimerenmaasta lentokoneen penkkijärjestys oli enemmän tai vähemmän arvottu, ja ruukinmatruuna sai vieruskaverikseen erään suunnilleen ikäisensä miehen pursiseurastamme. Purjehdus on yksi niistä harrastuksista, jotka ovat ukkoutuneet ja akkautuneet; siinä, missä nuoruudessamme omat vanhempamme aloittivat veneilyn jo varsin varhain, nykypäivänä ensimmäinen vene hankitaan lähempänä viittäkymmentä kuin neljääkymmentä, ja me edustamme pursiseurassamme sitä nuorempaa päätä - aktiivisimmat jäsenet ovat kuudenkympin tuolla puolen jo reippaasti.

Kyseinen mies oli yllättynyt, kun ruukinmatruuna kertoi olevansa suunnilleen hänen ikäisensä. Juttelimme siinä ummet ja lammet, ja huomasimme, että emme elä omaa elämäämme. Me elämme sukupolvemme elämää.

Jokaiselle sukupolvelle on aina tietty määrä yhteisiä kokemuksia ja sellaisia, jotka leimaavat sukupolven elämää ja määrittävät sen. Ja X-sukupolvelle varmasti se suurin yhteinen määrittäjä oli 1990-luvun lama. Me saimme elää suunnilleen turvatun lapsuuden ja elimme nuoruuden, jossa tuntui, että edessä on huikaisevan loistava tulevaisuus ja vain taivas on rajana - varsinkin, kun Pahuuden Valtakunta eli Neuvostoliitto luhistui. Sitten tuli 1990-luvun lama ja matto kiskaistiin jalkojen alta. Me putosimme tyhjän päälle - ruukinmatruuna itse oli valmistuttuaan vuoden työttömänä - emmekä oikeastaan koskaan ole saaneet mahdollisuuttamme, samalla tavoin kuin meitä edeltäneet sukupolvet saivat.

X-sukupolven määräävä kokemus on epäluottamus. Epäluottamus tulevaisuutta kohtaan, epäluottamus omaa taloutta kohtaan, epäluottamus uskontoa ja suuria ideologioita kohtaan, epäluottamus valtiota kohtaan, epäluottamus isänmaata kohtaan, epäluottamus instituutioita kohtaan, epäluottamus kapitalismia kohtaan ja epäluottamus työelämää kohtaan. Tähän ovat johtaneet kokemuksemme. Me olemme eläneet koko elämämme erittäin tietoisina siitä, että kaikki, mitä meillä on, voidaan kiskaista pois milloin tahansa. Monet meistä ovat kokeneet avioeron - joko vanhempiemme avioeron tai olemme itse eronneet, ja lähes jokainen X-sukupolven lapsi on ollut elämässään vähintään kerran työttömänä. Nämä kokemukset ovat nostattaneet meihin syvän epäluottamuksen tunteen.

Toinen X-sukupolven määräävä kokemus on jatkuva taistelu. Meille elämä on ollut jatkuvaa kamppailua - kamppailua opiskelupaikoista, kamppailua työpaikoista, kamppailua henkiinjäämisestä. Meille opiskelu ei ole ollut avain parempiin asemiin ja vihreälle oksalle: meille opiskelu on ollut välttämättömyys edes alkeellisenkin työn saamiseksi. Samoin meille kerran saatu työpaikka ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan meidän on pitänyt jatkuvasti tsempata ja taistella YT-kierrokset toisensa jälkeen, että olemme voineet osoittaa työnantajalle että olemme työpaikan arvoisia.

Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa syvä pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen. Olemme kasvaneet jatkuvassa epävarmuudessa, ja työhistoriaamme ovat monilla leimanneet jatkuvat pätkätyöt, määräaikaisuudet, epätyypilliset työsuhteet, huonot työolosuhteet ja työttömyysjaksot. Noin 45% meistä ei ole koskaan ollut vakituisessa työsuhteessa. Se ei johdu siitä, ettemme osaisi tai ettemme haluaisi, vaan siitä, että työelämä on kertakaikkiaan muuttunut eikä se ole muuttunut parempaan.

Olemme ensimmäinen sukupolvi 200 vuoteen, joka tulee jäämään vanhempiaan köyhemmäksi. USA:ssa 90% X-sukupolven 30-50 -vuotiaista on köyhempiä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kuin mitä heidän vanhempansa olivat samassa iässä. Eikä Suomessa tilanne poikkea olennaisesti tästä. Tämä nuorten ikäluokkien kurjistaminen perustuu aivan tietoisiin poliittisiin päätöksiin. Niillä vanhempi sukupolvi on turvannut omat etunsa. Tästä todistavat muun muassa epäoikeudenmukaiset eläkeratkaisut, yhteisen valtionomaisuuden vastuuton kauppaus, työvoimapoliittiset vikatoimet ja jopa Nordea-pankin lainavaihtoehdot.

Nyt viimeksi tuo eläkeuudistus, joka ei ollut mitään muuta kuin laillistettu petos. Oma ikäpolvemme saa tulevaisuudessa reilusti vanhempiaan pienemmän eläkkeen. Lisäksi niin sanotun elinaikakertoimen ansiosta nuoren eläkepalkka on sitä pienempi mitä vanhemmaksi hänen ikäluokkansa odotetaan elävän, ja kaupan päälle eläkkeelläjäänti-ikä tulee nousemaan tulevaisuudessa vaikka 65-vuotiaat eivät nykyoävänä ole yhtään sen työkuntoisempia ja työkykyisempiä kuin ennenkään. Hävyttömän koko hommasta ja ennen muuta leikkurista tekee tieto, että eläkeuudistuksesta päättäneet Puron työryhmän miehet (suurin osa suurten ikäluokkien edustajia) vetivät asiassa härskisti kotiin päin – eläkkeiden saksiminen alkaa vasta, kun he itse ovat ehtineet luikkia turvallisesti nauttimaan isoista eläkkeistään.

Meille luvattiin työvoimapulaa kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeellä ja sitä, että työnantajat suunnilleen kilpailisivat meistä. Nyt suuret ikäluokat ovat jo kokonaisuudessaan eläkkeellä, eikä mitään työvoimapulaa ole eikä tule. Maassa on yhä massatyöttömyys, ja sensijaan, että työntekijöistä kilpailtaisiin, heitä kilpailutetaan. Sillä on vissi ero. Nuorille on vuositolkulla luvattu vakitöitä ja vakaata elämää suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Puheille ei kuitenkaan ole katetta.

Me olemme koko aikuisuutemme kokeneet sen, että sana "uudistus" tarkoittaa olojen huonontamista, tilanteen kurjistamista ja asioiden tekemistä palkansaajan kannalta koko ajan entistä tukalammaksi. Tämä kaikki on tehnyt meistä erittäin kyynisiä ja nihilistisiä. Ruukinmatruunaa on syytetty kyynikoksi ja nihilistiksi ja hänen tekstejään toivottomiksi ja defaitistisiksi. Tähän on syynsä. Ruukinmatruuna ei puhu ainoastaan omasta kokemuksestaan, vaan koko X-sukupolven yhteisistä kokemuksista.

Miksi X-sukupolvi jää köyhemmäksi kuin vanhempansa - ja Y-sukupolvi vielä sitäkin köyhemmäksi?

Tärkein syy on työelämän murros ja sen raju huonontuminen. 1990-luvun lama oli katastrofi, josta Suomi ei ole vieläkään selvinnyt. Tuon laman perintönä meillä on yhä jättityöttömyys ja valtava määrä inhimillisiä tragedioita. Ja jos ensimmäinen työpaikka on pätkä-, silppu- tai tilapäistöitä, on todennäköistä, ettei työura koskaan kohoa siivilleen, vaan se jää lopullisesti pätkä-, silppu- ja tilapäistöiden asteelle. Siitä ei kerry sen enempää palkkaa kuin eläkekertymääkään, saati omaisuutta. Nollan rajalle painettu inflaatio on merkinnyt myös sitä, että yhä harvemmalla X-sukupolvelaisella on ollut varaa sellaiseen omaisuuteen, joka perinteisesti on hankittu velkarahalla, kuten omistusasuntoon, veneeseen tai kesämökkiin. Tästä seuraus on, että me olemme pursiseurassamme nuorimpia.

On arvioitu, että X-sukupolvesta olisi 15-20 prosenttia lopullisesti syrjäytynyt. Y-sukupolven, joka astui kouluun 1990-luvun lamassa ja työelämään nyt 2010-luvun lamaan, luvut ovat vielä hurjempia. Arvion mukaan tästä sukupolvesta jo liki 30 prosenttia on syrjäytynyt. Asuntojen hinnat ovat nousseet niin paljon, että asunnon omistaa enää vajaa puolet 60- ja 70-luvulla syntyneistä, kun 40- ja 50-luvulla syntyneistä omistusasunto on neljällä viidestä.

Catsy totesi kerran, että X-sukupolven vanhemmat pääsevät vielä hautaamaan omat lapsensa. Siinä on vinha perä. Jatkuvassa epävarmuudessa eläminen lisää stressiä, joka puolestaan näkyy terveydentilassa. Jo nyt on viitteitä, että X-sukupolven lapset tulevat olemaan, paitsi köyhempiä kuin vanhempansa, niin myös sairaampia ja kuolemaan nuorempina. Köyhyys työelämässä merkitsee myös olemattomia eläkkeitä ja köyhää vanhuutta.

Kaikkein pahinta asiassa on, että me emme ole kyenneet itse teoillamme tai valinnoillamme vaikuttamaan mitenkään kohtaloomme. Meitä isommat voimat - poliitikot, markkinavoimat, kansainvälinen globalisaatio ja kapitalismi - ovat sanelleet meille elämämme. Vaikka opiskelimme ahkerasti, vaikka teimme kaiken kuten meitä neuvottiin ja ohjeistettiin, silti saimme turpaan.

Siksi meistä kuulosti äärimmäisen loukkaavalta, kun meille sanottiin että "kyllä fiksut pärjää aina" tai "kyllä tekevä aina töitä löytää" tai "kyllä tuolla koulutuksella pääsee vaikka mihin töihin". Meidän vanhempamme ja suuret ikäluokat kävelivät yliopistoihin sisään kuin Stockan pyöröovista, ja valmistuivat sitten tarpeeksi lorvittuaan hyviin ammatteihin ja työpaikkoihin, joista heillä oli varaa valita. Heistä kilpailtiin. Meitä on kilpailutettu.

Mutta työelämän raju muutos on merkinnyt myös sitä, että X-sukupolvella ei enää ole varsinaisia työuria. On vain koko joukko tilkkutäkkimäisiä työsuhteita. Samoin yhä harvempi pääsee vanhemmiten esimiestehtäviin tai ylempään johtoon. Tähän on kaksi syytä. Ensimmäinen syy on työelämän muutos - organisaatiot ovat yksinkertaistuneet rajusti ja keskijohtoa on karsittu kautta linjan rajulla kädellä. Tuo luonnollinen kehityskulku, joka ennenmuinoin koski kolmi-nelikymppisiä eli että lattiatasolta noustiin ensin keskijohtoon ja sieltä sikariportaaseen, on tukittu. Toinen syy on, että X-sukupolvi meni työelämään, jolloin suuret ikäluokat olivat siellä jo, ja he miehittivät samalla kaikki keskijohdon ja ylemmän johdon paikat, ja ovat olleet siellä kuin tulppana, estäen nuorempien urakehityksen. Niinpä suuri osa X-sukupolvesta ei milloinkaan tule aiempien sukupolvien tapaan pääsemään todella hyville paikoille ja palkoille. Ennen keskiluokkaan riitti keskikoulu ja keskinkertaisuus - nykyisin ei tahdo riittää oikein mikään.

Ruukinmatruuna pohti eläkeuudistusta, ja on tullut siihen tulokseen, että kyseessä on aivan tietoinen vedätys. Uudistuksen tarkoituksena ei ole pidentää työuria, vaan sen tarkoituksena on leikata eläkkeet. Ikäsyrjintä työelämässä on truismi, ja jo 45-vuotiaan työttömän on täysin turhaa enää haaveilla työllistymisestä. Eläkeuudistuksen tarkoituksena on syrjäyttää mahdollisimman moni keski-ikäinen työelämästä mahdollisimman aikaisin, jolloin heille ei sitten vanhuksina tarvitse maksaa eläkettä kuin pelkkiä nakkirahoja, ja mitä useampi syrjäytynyt keski-ikäinen saadaan ajettua ennenaikaiseen hautaan, sen parempi kokonaisuuden kannalta. Eli kiitti vain v*tusti, päättäjämme, taas tästäkin.

Ruukinmatruuna pohti samoin kahta länsimaiden nemesistä: islamia ja Venäjää. Lopultakin jos tulevaisuudella ei ole tarjottavanaan sukupolvellemme kuin alati kiristyvää ruuvia, koko ajan heikompia näkymiä, työttömyyttä ja kurjistamista, niin miksi potkia tutkainta vastaan? Miksi välittää tällöin islamista tai Venäjästä? Eikö koko juttu ole tällöin aikas lailla yhdentekevä? Suuremmat viskaalit maailman menon kyllä määrää.

Ruukinmatruuna on samalla tavoin pohtinut lähestyvää vanhuutta. Me emme usko Jumalaan, me emme usko suuriin ideologioihin emmekä me usko, että meistä pidettäisiin vanhempana huolta mitenkään. Ruukinmatruuna ennustaa, että moni sukupolvestamme on varautunut tekemään itsemurhan kun terveydentila ja voimat heikkenevät eikä ole enää rahaa, millä ostaa ihmisarvoa. Julmaa ja kyynistä, mutta sellaista sukupolvemme elämä on koko ajan ollut. X-sukupolvea nimittäin leimaa kyynisyys, nihilismi ja "so what" -ajattelu sekä kaiken kyseenalaistaminen. Äksät yksinkertaisesti tekevät itsemurhan kun vanhuus, köyhyys, raihnaisuus ja krempat alkavat iskeä. Heillä ei ole varaa hoitoihin eikä lääkkeihin saati hoivakoteihin, ja jatkuva köyhyys ilman toivoa ei motivoi elämään. Pistoolinlaukaus tai pitkä kravatti ovat suht tuskattomia tapoja jättää tämä murheen alho taakse, eikä pitkä ikä ole mikään itsetarkoitus.

Kaikkein traagisinta tässä on, että meidän jälkeemme tulevilla tulee olemaan vielä huonommin. Laman lapset tulevat jäämään vielä meitä köyhemmiksi. Entäpä sitten ne, jotka ovat nyt valmistuneet työelämään tähän 2010-luvun lamaan? Mutta toisin kuin meillä, tällä uudella sukupolvella - laman lapsilla - ei ole mitään muistoa eikä mielikuvaa eikä kokemusta siitä, että asiat saattoivat olla joskus paremmin. Ja juuri se - kokemus siitä, että maailma on paha ja kova ja vihamielinen paikka - tekee laman lapsista niin brisantteja kuin he ovat. Siinä, missä me pahimmillamme olemme kyynisiä tai katkeroituneita, he ovat täynnä vihaa ja aggressiota. Ainainen epävarmuudessa, pelossa ja kilpailuasetelmassa eläminen vaikuttaa ihmisen psyykeen.

Sanokaapa se.

http://takkirauta.blogspot.fi/2014/10/x-sukupolven-valintilinpaatos.html
 
Viimeksi muokattu:
Ei alkoholipolitiikka liian tiukaksi mene. Kun kaljaa ja karaokea riittää ja telkkarissa huonoa viihdettä, eivät ihmiset yleensä huomaa kusetusta. Tai ainakin kovin sumeasti.
 
Aselainsäädäntö. Pitäkää kiinni pyssyistänne. Demokratia tarvitsee aseistettua kansaa.
 
crane kirjoitti:
Milloin mittasi täyttyy valtion kasvavaan holhousvimmaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ai kasvavaan? Mielestäni holhous Suomessa on vähentynyt, katsokaa vaikka jotain Karpon vanhoja ohjelmia jos on päässyt unohtumaan minkälaista se meno joskus aikoinaan oli. Yritän kuitenkin suhtautua holhoukseen lähinnä ironialla, kuten tässä parhaillaan laittaessani viskitilausta sisään hollantilaiseen nettikauppaan.
 
Monestakin syystä koen Suomen edelleen olevan voittopuolisesti jees. Ja aika kirkkaasti. Okei, Ruotsi ja Norja ja Tanska ovat suunnilleen samanlaisia. Ihan suoraan sanoen -lähivuosina- tulee eteen hyvin todennäköisesti muutto Lännelle. Mutta Atlantin itäpuolelle silti. Onhan esim. Norjassa tarjolla aika monenlaista taloudellisesti varsin houkuttelevaa vaihtoehtoa, eikä muissakaan oloissa ole moittimista.
 
Jaa että milloinka on mitta täysi?? Silloin kun johtava "isänmaallinen" oikeistopuolue myy meidät vanhalle vainoojalle ja väittävät, kirkkain silmin että Suomettumista ei ole. Virassa oleva pääministeri harrastaa sotilaskarkuruutta ja lähtee pakoon uppoavasta laivasta lihaisampien patojen ääreen ja oman maan oligarkki loikkaa veropakolaiseksi naapurimaahan. jne.jne.

Eiköhän tässä ole tarpeeksi isänmaalliselle (ent. oikeistolaiselle) maanpuolustajalle.
 
Museo kirjoitti:
Ai kasvavaan? Mielestäni holhous Suomessa on vähentynyt, katsokaa vaikka jotain Karpon vanhoja ohjelmia jos on päässyt unohtumaan minkälaista se meno joskus aikoinaan oli. Yritän kuitenkin suhtautua holhoukseen lähinnä ironialla, kuten tässä parhaillaan laittaessani viskitilausta sisään hollantilaiseen nettikauppaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

"Kaljaa ei saa kuin ruoan kanssa." :)
 
Eivät suomalaiset kapinoi. Liian aivopestyjä ja mukavuudenhaluisia. Tyytyvät vain pikkuhiljaa kuristumaan kuoliaaksi valtion hyysäyksen ja verotuksen kautta. Se on meidän kohtalo.
 
peelo kirjoitti:
On varmasti tiettyjä tilanteita jossa pitäisi nousta barrikaadeille, mutta onko se viinantuonnin rajoittaminen tai autoverotus. Mielestäni ei ole. Tässä on se ongelma "holhoomisesta" keskusteltaessa se menee aloitusviestissäkin oleviin aiheisiin ja vie pohjan koko keskustelulta. Veikkaisin että suurimmalle osalle juuri nämä aiheet ovat sellaisia että niiden rajoittamisella ei juuri ole merkitystä. Hyöty alkoholi mainonnan kieltämisestä voi olla kyseenalainen mutta kenellekään meistä kieltämisestä ei ole haittaa. Anna jotain todellisia esimerkkejä jossa sinun elämääsi rajoitetaan tavalla joka loukkaa sinun ihmisarvoa. Jos pystyt tähän pääsemme huomattavasti rakentavampaan keskusteluun ja sen jälkeen voitte ehkä verrata Suomea vaikka siihen Pohjois-Koreaan.

Kun asioita pystyy perustelemaan oikein hyvin niin niiden läpivieminenkin on huomattavasti helpompaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä se juuri onkin: ei ole mitään yksittäistä asiaa vaan kyse on kokonaisuudesta ja siitä ilmapiiristä johon Suomi on menossa. Jos sanon jonkin yksittäisen asian niin, muut ihmiset ja myös itse (!) pystyn perustelemaan itselleni että se on vain yksi pieni asia joka ei ole kovin tärkeä ja kiellon kanssa voin elää. Kyse on yleisestä ilmapiiristä jossa aina mennään kiellot edellä. Mä pelkään että kieltojen eteneminen noudattaa samaa logiikkaa kuin esim aserajoitusten eteneminen: ei kerralla kielletä kaikkea koska se herättäisi vastarintaa vaan kiellettään pikkuhiljaa, näennäisen pieniä asioita ja vedetään aseharrastajat itse mukaan kannattamaan kieltoja. Tupakointi on toinen hyvä esimerkki: ei kerralla kielletä tupakointia vaan pikkuhiljaa lisätään rajoitusten määrää jotta lopulta tupakointi on mahdotonta. Jälkeenpäin on sitten hyvin vaikea sanoa tiettyä kohtaan jolloin kiellot saavuttivat tason jolloin kohteena oleva ilmiö kävi liki mahdottomaksi toteuttaa. Koska kyseessä ovat lukemattomat pienet kiellot niin, koko asiasta on vaikea saada otetta ja on vaikea sanoa mitään konkreettista kuinka tulisi edetä. Tämä vaatisi laajaa kansalaiskeskustelua valtion ja yksilön välisestä suhteesta, mikä on Suomalaisen lainsäädännön perusfilosofia ja mitä tarkoittaa kansalaisuus Suomalaisessa yhteiskunnassa.
 
Timo Santala (Ravintolamaailma) lähti barrikadeille:

Vaadin alkoholilain muuttamista. Lisäksi pyysin eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään onko Aluehallintovirasto toiminut perustuslain vastaisesti.

‪#‎Viski‬

Ehdotan, että teette samoin.

1. Jaa tämä viesti. Laita saatesanoiksi esimerkiksi "Vaadin alkoholilain muuttamista."

2. Lähetä asiallista ja rakentavaa palautetta kansanedustajille ( [email protected] ) sekä erityisesti Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ( http://tinyurl.com/stvaliokunta ).

3. Lähetäasiallista ja rakentavaa palautetta Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajalle ( [email protected] ) toiminnasta ja päätöksistä.

3. Pyydä oikeusasiamiestä selvittämään virkamiesten toiminnan laillisuutta oheisella lomakkeella:http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

#Viski

En tiedä onko Aluehallintoviraston tarkoituksena osoittaa käytännössä, että alkoholilaki ja sen uudistus on paitsi järjetön ja mahdoton toteuttaa ja valvoa, myös perustuslain vastainen, ja osoittamalla sen järjettömyyden painostaa lain muuttamiseen.

Joka tapauksessa tässä tilanteessa alkoholilain muuttaminen on nähdäkseni ainoa mahdollinen ratkaisu.

Odotan käytännön toimia lain muuttamiseksi kaikilta kansanedustajilta, ja erityisesti Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä Lasse Männistö, Outi Alanko-Kahiluoto, Juha Rehula, Anneli Kiljunen & Sanna Lauslahti.

#Viski

Lain muuttamista odotellessa lähetin eduskunnan oikeusasiamiehelle oheisen selvityspyynnön siitä, onko Aluehallintovirasto ylitänyt toimivaltuutensa ja toiminut perustuslain vastaisesti:

"Helsingin Sanomien uutisen ( http://www.hs.fi/kotimaa/a1412992673442 ) perusteella vaikuttaa siltä, että:

1. Aluehallintovirasto on ylittänyt toimivaltuutensa ja toiminut hyvän virkamiestavan vastaisesti uhkaamalla Olut & Viskiexpo -tapahtumaa anniskeluluvan myöntämättä jättämisellä, elleivät kaksi tapahtumaan liittymätöntä yksityistä blogia poista viskiin liittyviä mainintoja blogeistaan.

2. Aluehallintovirasto on ylittänyt toimivaltuutensa ja toiminut hyvän virkamiestavan vastaisesti uhkaamalla Olut & Viskiexpo -tapahtumaa anniskeluluvan myöntämättä jättämisellä, ellei se muuta Patentti- ja rekisterihallituksen keväällä myöntämän Olut & Viskiexpo Finland -toiminimen mukaista tapahtuman nimeä Olut & Viskiexpo:sta Olutexpo:ksi ja muuta tapahtuman logoa.

Käsittääkseni Aluehallintovirasto näin toimiessaan yrittää lain ja hyvän virkamiestavan vastaisesti rajoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämän nimen käyttöä sekä perustuslain yksityishenkilöille takaamaa sananvapautta ja median piiriin laskettavien blogien julkaisunvapautta uhkaamalla anniskeluluvan myöntämättä jättämisellä eli näin ollen ennakkoon estämällä.

Perustuslain 12§ takaa jokaiselle sananvapauden: "Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

yst terv,
Timo Santala
 
Cold Will kirjoitti:
Tässä se juuri onkin: ei ole mitään yksittäistä asiaa vaan kyse on kokonaisuudesta ja siitä ilmapiiristä johon Suomi on menossa. Jos sanon jonkin yksittäisen asian niin, muut ihmiset ja myös itse (!) pystyn perustelemaan itselleni että se on vain yksi pieni asia joka ei ole kovin tärkeä ja kiellon kanssa voin elää. Kyse on yleisestä ilmapiiristä jossa aina mennään kiellot edellä. Mä pelkään että kieltojen eteneminen noudattaa samaa logiikkaa kuin esim aserajoitusten eteneminen: ei kerralla kielletä kaikkea koska se herättäisi vastarintaa vaan kiellettään pikkuhiljaa, näennäisen pieniä asioita ja vedetään aseharrastajat itse mukaan kannattamaan kieltoja. Tupakointi on toinen hyvä esimerkki: ei kerralla kielletä tupakointia vaan pikkuhiljaa lisätään rajoitusten määrää jotta lopulta tupakointi on mahdotonta. Jälkeenpäin on sitten hyvin vaikea sanoa tiettyä kohtaan jolloin kiellot saavuttivat tason jolloin kohteena oleva ilmiö kävi liki mahdottomaksi toteuttaa. Koska kyseessä ovat lukemattomat pienet kiellot niin, koko asiasta on vaikea saada otetta ja on vaikea sanoa mitään konkreettista kuinka tulisi edetä. Tämä vaatisi laajaa kansalaiskeskustelua valtion ja yksilön välisestä suhteesta, mikä on Suomalaisen lainsäädännön perusfilosofia ja mitä tarkoittaa kansalaisuus Suomalaisessa yhteiskunnassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksi ne ihmiset ovat pikkuhiljaa valmiita hyväksymään jonkin asian? Ehkä siksi että järki lopulta voittaa tunteet. En usko sen olevan pelkästään alistumista valtion holhottavaksi.

Toit pari esimerkkiä lisää joiden rajoittamisella ei edelleenkään kajota niihin oikeasti tärkeisiin asioihin, asioihin joilla vallanpitäjät "orjuuttaisivat" meitä.

Itse näkisin mielelläni yhteiskunnan jossa ei olisi niin paljon lakeja ja säännöksiä joilla rajoitetaan ihmisten elämää, mutta se edellyttäisi huomattavasti laajempaa omatoimista asioiden pohdintaa meiltä kaikilta. Tätä ei mielestäni juurikaan tapahdu, onko syynä mahdollisesti juuri valtion puuttuminen vai mikä?
 
peelo kirjoitti:
Miksi ne ihmiset ovat pikkuhiljaa valmiita hyväksymään jonkin asian? Ehkä siksi että järki lopulta voittaa tunteet. En usko sen olevan pelkästään alistumista valtion holhottavaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

No hyvänä esimerkkinä mitä tapahtuu kun valvonta käytännössä poistetaan, on vaikka pakollisen elokuvasensuurin poisto. Nuorempi polvihan ei edes tiedä, että aikoinaan Suomessa piti kaikki elokuvan tai videon muodossa levitettävä aineisto tarkastaa (tämä järjettömyys jatkui 90-luvullakin). Elokuva voitiin kieltää tai siitä leikattiin kohtauksia pois - ja niitä kohtauksia leikattiin pois aivan tavallisista elokuvista. Perustelut tällä sananvapautta rajoittavalle touhulle olivat "Suomessa ryhdytään katsomaan sairaita elokuvia jos sensuuria ei ole". Nykyisin elokuvatarkastamo vain luokittelee elokuvan ikärajan - tosin dvd:tä tai vaikka elokuvaa ei tarvitse alistaa "varhaiskasvattajien moniammatilliseen tarkastukseen" jos lätkäisee ikärajan k-18. Nykyisin esim. 70-luvun koko perheen sarja "Pieni talo preerialla" on k-18 tuote kun maahantuoja ei halua maksaa elokuvatarkastamolle - eikä ole huolestuttavaa, että vanhemmat päättävät ihan oman harkintakykynsä mukaan antavatko he esim. perheen 14 vuotiaan tyttären katsoa moista "järkyttävää ja dehumanisoivaa" tv-sarjaa?
 
Valtavankokoinen hallintobyrokratia kehittelee koko ajan uusia rajoituksia ja määräyksiä monella yhteiskunnan alueella.
Esimerkiksi alkoholiin liittyvä (viranomais)toiminta on kaikkineen yksi osoitus ahdasmielisestä ja tekopyhästä hurskastelusta, jolla valitettavasti on iso rooli Suomessa.
 
Kieltämättä tuossa sääntelyn ja holhoamisen hölläämisessä oltiin oikealla tiellä, kunnes taas ruvettiin kiristämään otetta.
Tässäpä oikeen hyvä esimerkki nappiin menneestä lainsäädännöstä
http://m.iltasanomat.fi/ruokala/art-1288750712716.html

Sitten niitä esimerkkejä täältä tien päältä:
-lisäpitkien rajoitukset
-äärivalojen rajoittaminen
-tieliikenteen sosiaalilainsäädännön totaalinen joustamattomuus

Lisää löytyy kyllä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top