Milloin mitta on täysi?

Museo

Eversti
Millainen vaihtoehto puuttuu?
Hitto en minä mikään yhteiskuntateoreetikko ole! Lähinnä kait suomalaisesta demokraattisesta järjestelmästä puutuu yksilöitä aktiivisiksi tasavaltaa puolustamaan ja kehittämään haluaviksi kansalaisiksi kannustavat rakenteet. Edustuksellinen demokratia tuottaa nykyään kyynisiä kansalaisia, päätöksentekokyvyttömiä hallituksia ja saavutettuja etuja puolustavan työmarkkinatilanteen.

Pitäisi kehittää aktiivisten kansalaisten koulutusta peruskoulusta lähtien. Pitäisi varmaan lisätä paikallista demokratiaa lähipalvelujen tuottamiseen vaikuttamaan kykenevien kaupunginosaraatien ja aluelautakuntien muodossa. Pitäisi korvata toimimaton maakuntahallinto demokraattisesti valitulla aluehallinnolla. Pitäisi remontoida kuntademokratia purkamalla pöhöttynyttä kunnallishallintoa. Pitäisi purkaa passivoiva sosiaaliturvajärjestelmä. Pitäisi siirtyä vähitellen kohti suoraa demokratiaa valtakunnan tasolla. Pitäisi ja pitäisi. Siitä se ainakin lähtisi pikku askelin.
 

Tetra

Respected Leader
Ainakin muutos2011 on suoraa demokratiaa kannattanut. Muistaakseni myös monen muun pienpuolueen listalla on ollut suoran demokratian kannattaminen. Miksi nämä puolueet eivät kuitenkaan menesty kovin hyvin?
 

koponen

Kenraali
Suoran valtakunnallisen demokratian ongelma on edelleen se, että keskimääräinen informoinnin taso on erittäin huono, ja pitkäjänteisiä rakentajanäkemyksiä on äärimmäiseltä valtaosalta väestöstä tosiasiallisesti mahdotonta saada. Johtuu yksinkertaisesti siitä, että perehtyminen on aika kokopäiväistä hommaa. Ainakaan minun havaintojeni mukaan valtakunnan- ja laajempien mekanismien ymmärrys on aivan kuraa myös vahvoilla yritysjohtajilla, alueellisilla poliitikoilla, eri tieteenalojen asiantuntijoilla jne. Itse olen matkan varrella joutunut perehtymään muutamaan osajärjestelmään, ja huomannut että kovin vähän sitä tietää ja ymmärtää useimmista asioista.

Sen verran olen jo oppinut, että osaan perätä valtiomiestekojen perään. Siis syvälliseen perehtyneisyyteen, tilanteenarvioon ja päätökseen pohjautuvaa toimintaa, jossa useimmiten kyse ei ole hetkistä vaan vähintään vuosikymmenistä. Aidoista suunnanotoista. Sitä varten vain tarvitaan ihmisiä, jotka ovat ansainneet kannuksensa ja joita arvostetaan yli kuppikuntarajojen. Ei ole helppoa nykyisessä pilpekulttuurissa.

Sivumennen sanoen, monet tuntemani "yli yhden kauden" valtakunnanpoliitikot ovat oikeasti fiksua väkeä. Ei vain ole vieläkään keksitty reseptiä jolla tulisi uudelleen valituksi (tai edes niin, että oma puolue / puoli ei saisi osumaa riippumatta siitä tuleeko uskollisten omien toimesta henkilökohtaisesti valituksi), jos tekee temput joita tarvitaan. Muutoksessa joku häviää aina, ja sammakko kattilassa -syndrooma tuottaa vähemmän tuskaa. Siksi sodat ja muut isot kriisit tekevät niin hyvää - vasta pakon edessä tehdään myös välttämättömät muutokset.
 

Museo

Eversti
Olen elämässä oppinut että ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa se miten heitä kohdellaan. Jos kansaa kohdellaan jatkossakin kuten holhousta vaativia idiootteja nyt on tapana kohdella, niin turha tässä mitään parempaa Suomea on toivoa. Vanhojen tasavaltalaisen hyveiden mukainen itsenäisesti ajatteleva, aktiivinen ja laaja-alaisesti sivistynyt kansalainen kelpaa tavoitteeksi edelleen. Nyky-yhteiskunnan passivoituja nyhveröitä ja kapeakatseisia asiantuntijoita ei niinkään kaivata.
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Kopioin tuon tähän, koska linkit kuolevat. Kannattaa jatkossa kopioida uutinen linkkeineen, jotta varsinkin kännykkää käyttävien on mukavampi lukea.

Nämä FB-kuvat vievät asekouluttajan poliisin kuulusteluun
Torstai 30.10.2014 klo 12.10

Ylikomisario muistuttaa, että uhkaaviin sisältöihin puuttuminen on velvollisuus.


Osassa kuvista Lehtonen poseerasi ampumaradalla.


Tämä kirje kolahti Lehtosen postiluukusta.

Tuusulalaisen Piotr Lehtosen postin seasta löytyi eilen yllätysvieras: kutsu kuulusteluun Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle "liittyen ampuma-aseiden lupaharkintaan."

- Peruste: käyttäytyminen/sopivuus liittyen facebookissa julkaisemiinne kuviin ja tekstiin, lapussa lukee.

- Olen pöyristynyt ja hämmästynyt, oikeastaan aika surullinen poliisin toiminnan puolesta. Resursseja voisi käyttää varmaan viisaamminkin, vai eikö ole oikeita rikoksia, Lehtonen ihmettelee.

Kyse näistä kuvista?

Lehtonen kertoo omasta taustastaan seuraavaa: hän on Poliisihallituksen hyväksymä ase-, järjestyksenvalvoja- ja voimankäyttökouluttaja, vartiointiliikkeen vastuuhenkilö ja vanginvartija sekä usean luvallisen aseen haltija. Iltalehti sai nähtäväkseen Lehtosen kertoman todistavat dokumentit.

- En todellakaan hölmöile somessa mitään. Turvallisuusalan yrityksen sivuilla on minusta kuvia, joissa esittelen erilaisia ampumisasentoja. Ne liittyvät elinkeinon harjoittamiseen, eikä niissä näy edes oikeita aseita.

Lisäksi Lehtonen kertoo julkaisseensa omassa Facebook-profiilissaan kuvia muun muassa itsestään harjoittelemassa ampumaradalla, kaasunaamari kasvoillaan työpaikalla sekä sekalaisia asetelmia asejäljennöksistä esimerkiksi seteleiden ja poliisiliivien päällä.

- Otin sen ihan vain, koska se näytti hienolta, hän kertoo kuvasta, jossa näkyy miehen mukaan leikkirahaa sekä ase- ja patruunareplikoita.

- Kaasunaamarikuva on otettu vankilassa virka-asussa, kun testattiin naamarin toimivuutta.

- Jos tuollaisten kuvien takia aseenkäytön ammattilainen saa kutsun poliisikuulusteluun, se on mielestäni ihan älytön juttu. Minusta noissa ei ole mitään ihmeellistä, hän summaa.

Lupia on menetetty

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen lupavalvontayksikön päällikkö, ylikomisario Jouko Aromäki muistuttaa, ettei hän voi kommentoida julkisuuteen yksittäistapauksia.
Hän kertoo kuitenkin yleistasolla siitä, millä tavoin poliisi saattaa puuttua yksityishenkilön aseiden esittelyyn sosiaalisessa mediassa.

- Kyllä aseenkantolupiin on puututtu ja niitä on menetettykin internetkäyttäytymisen takia, hän vahvistaa.

- Aseharrastajien kannattaa miettiä, minkälaista viestiä näytille laitetut kuvat ja tekstit välittävät. Jos ne vaikuttavat ulospäin uhkaavilta, poliisi voi haluta sen johdosta jututtaa.

Aromäki korostaa, ettei poliisi puutu huvikseen, vaan velvollisuudesta. Hän uskoo, että valtaosa suomalaisista aseenomistajista ymmärtää hyvin, missä soveliaan sisällön rajat menevät.

- Joitakin tällaisia kuulusteluita järjestetään vuosittain, mutta kyse ei ole mistään isosta ongelmasta.



Lehtonen kertoo julkaisseensa kuvia ase- ja patruunajäljennöksistä muun muassa leikkirahan päällä.


******************************

Oma neuvoni on, että ns. "kuulemistilaisuuteen" ei missään tapauksessa kannata ottaa hallussapitolupia saati aseita mukaan totella viranomaista ehdoitta siitäkin huolimatta, että kyse on vain asevastaisen poliisimiehen näkemyksestä ja pyhästä uskosta, että virkamies on aina oikeassa ja kansalaiselle on aivan saatanan työlästä muuttaa politisoituneen virkakoneiston lainvastaisiakin päätöksiä siten, että virkamies saa satikutia virheellisestä toiminnasta. Joka tapauksessa aseet tulevat jäämään laitokselle ainakin "toistaiseksi", mikäli Lehtonen ne ottaa mukaan. Juuri mainitun kaltaiset poliisit, tarkoitan siis ylikommari Aromäkeä, pakottavat kansalaisia tekemään JEMMOJA ja moni tuossa kuvatun kaltaisessa tilanteessa olisi jo laittanut raudan paksuun rasvaan ja vetänyt Visan luoton tappiin patruunaostoksissa...

Ns. "kuulemistilaisuuteen" lue: takavarikkotilaisuuteen voi toki mennä, mutta etukäteen voi toki tiedustella tarvitseeko avustajaa tai onko mahdollista saada pari riskiä konstaapelia auttamaan aseiden siirrossa. Yksi vaihtoehto on toki vastata kasvottomaan sähköpostiin samalla tapaa, kuten kuningas Leonidas I:

MOLON LABE.
 

Tups

Kapteeni
Minua taas kismittää holhousyhteiskunnan tapa asettaa aitoja, joilla rajoitetaan liikkumista turvallisuuden nimissä. Konkreettisin kokemani tapaus on luonnollisesti Suomenlinna, jossa valitettavan onnettomuuden jälkeen estettiin pääsy alueille, joissa on mahdollisuus päättää päivänsä putoamalla. Toki tässä on osansa myös historiallisten rakenteiden suojelulla, joka on mielestäni ihan validi syy rajoittaa liikkumista, mutta pääasiassa sitä perusteltiin tuolla turvallisuusaspektilla. Tapaan verrata tilannetta kokemuksiini rakkaassa pohjoisessa naapurimaassamme. Asuin vuoden Huippuvuorilla, jossa liikkumista ei ole rajoitettu juuri mitenkään. Mentaliteetti on ennemminkin "saat mennä, kunhan varusteet ovat kunnossa ja tiedät mitä teet" sen sijaan, että liikkumista olisi sen enempää rajoitettu kiekaisemalla "ei saa mennä; se on vaarallista". Niin, ja oli minulla ladattu kiväärikin aina mukana, eikä sekään ketään uhannut. Eikä me myöskään koskaan kuoltu, muuta kuin kerran melkein, kun eksyttiin lumipyryssä...

Samantyyppiseen ajattelumalliin olen törmännyt myös toisen rakkaan harrastukseni (urban exploration) kanssa. En ole koskaan ymmärtänyt ajatusmallia, jossa ilman lupaa jokin asia olisi jotenkin vaarallisempaa kuin luvan kanssa...
 
Viimeksi muokattu:
Top