Minkälaisella tasolla Ruotsin puolustusvoimat olisivat, jos olisivat jatkaneet Suomen kanssa samoilla linjoilla?

Protheon_93

Protheon_93

Respected Leader
BAN
Eli 90-luvulla ei pureta asevelvollisuutta ja tehdä massiivisia leikkauksia kaiken kaluston määrään, vaan asevelvollisuus pysyy ja mitään jättimäisiä leikkauksia ei tehdä,, jne...

Missä kunnossa meidän länsinaapurin asevoimat olisivat nyt?
 
Herman30 kirjoitti:
Niiden olis ollut pakko joka tapauksessa tehdä jotain leikkauksia koska monet joukko-osastot olivat olemassa vain paperilla, kalusto vanhentunutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta jos olisivat menneet Suomen tavoin, heidän leikkaukset eivät olisi olleet läheskään niin rajuja ja itse veikkaisin, että nykypäivänäkin Ruotsilla saattaisi olla noin 350000-400000 miehen sodanajan vahvuus, kun skaalataan Suomen vahvuutta Ruotsin populaatioon ja BKT:hen.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Eli 90-luvulla ei pureta asevelvollisuutta ja tehdä massiivisia leikkauksia kaiken kaluston määrään, vaan asevelvollisuus pysyy ja mitään jättimäisiä leikkauksia ei tehdä,, jne...

Missä kunnossa meidän länsinaapurin asevoimat olisivat nyt?
Klikkaa laajentaaksesi...
HMS Göta Leijon sekä Tre Kronor ohjushävittäjät olisivat ainakin Itämeren upeimmat alukset. Niitä kelpaisi suomalaisten matruusien omilta aluksilta ihailla. Kiipeävät Sergein päälle. Näkee paremmin.
 
Ketkä olivat ne jotka saivat syötettyä Ruotsiin puolustusvoimien alasajon? Vai oliko se täysin niiden omaa keksintöä?
 
Ruotsilla oli kylmän sodan aikaan ihan kovat asevoimat, että miksipä ei nykyäänkin, jos olisivat sillä linjalla jatkaneet.
 
Herman30 kirjoitti:
Kunnes sitten Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Tuli kylmä herätys svenssoneille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kylmää vettä kyllä kaadettiin Svea-mamman päälle, mutta se ei vielä riittänyt herättämään. Ruotsihan lakkautti asevelvollisuuden vasta 2010, päätös tehtiin 2008-2009 talvella.
yle.fi

Ruotsi lakkauttaa asevelvollisuuden

Ruotsi aikoo lakkauttaa asevelvollisuuden. Samalla on tarkoitus nopeuttaa puolustusvoimien saattamista toimintakykyiseksi kriisin sattuessa.
yle.fi yle.fi
 
Protheon_93 kirjoitti:
Eli 90-luvulla ei pureta asevelvollisuutta ja tehdä massiivisia leikkauksia kaiken kaluston määrään, vaan asevelvollisuus pysyy ja mitään jättimäisiä leikkauksia ei tehdä,, jne...

Missä kunnossa meidän länsinaapurin asevoimat olisivat nyt?
Klikkaa laajentaaksesi...

Protheon_93 kirjoitti:
Mutta jos olisivat menneet Suomen tavoin, heidän leikkaukset eivät olisi olleet läheskään niin rajuja ja itse veikkaisin, että nykypäivänäkin Ruotsilla saattaisi olla noin 350000-400000 miehen sodanajan vahvuus, kun skaalataan Suomen vahvuutta Ruotsin populaatioon ja BKT:hen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miesvahvuutta ei kannata miettiä. Katsoo ennemmin vaikkapa alapuolista graafia. Mitä Ruotsi saisi aikaan, vaikka käyttäisi vuoden 1990 rahoitustasoa? Kaksi kertaa niin paljon kuin nykyään.

Ruotsille ilmavoimat ja merivoimat ovat olleet tärkeimmät puolustushaarat jo pitkään. Vihollinen pysäytetään ennen sen pääsyä manner-Ruotsiin, taistelua ei käydä omalla maaperällä, vaan maavoimat ovat kolmossijaiset.

Sillä logiikalla Ruotsilla olisi lähemmäs 200 Gripenin ilmavoimat, nykyistä suurempi laivasto ja jonkin verran nykyistä vahvemmat maavoimat. Mitään radikaalia en odottaisi, erinäistä kivääri ja kikkeli -varusteltua jalkaväkeä olisi epäilemättä enemmän kohteensuojauksessa joka tasolla, mutta taistelujoukot olisivat kohtalaisen lähellä nykytasoa, ei missään tapauksessa moninkertaiset. Kaluston kallistuminen kun osuu ruotsalaisiinkin eikä kylmän sodan päivien kalustoa ole varaa uusia läheskään vastaavassa mittakaavassa hävittäjä- ja sukellusveneprojektien painaessa päälle.

1574473064900.png
 
Huhta kirjoitti:
Miesvahvuutta ei kannata miettiä. Katsoo ennemmin vaikkapa alapuolista graafia. Mitä Ruotsi saisi aikaan, vaikka käyttäisi vuoden 1990 rahoitustasoa? Kaksi kertaa niin paljon kuin nykyään.

Ruotsille ilmavoimat ja merivoimat ovat olleet tärkeimmät puolustushaarat jo pitkään. Vihollinen pysäytetään ennen sen pääsyä manner-Ruotsiin, taistelua ei käydä omalla maaperällä, vaan maavoimat ovat kolmossijaiset.

Sillä logiikalla Ruotsilla olisi lähemmäs 200 Gripenin ilmavoimat, nykyistä suurempi laivasto ja jonkin verran nykyistä vahvemmat maavoimat. Mitään radikaalia en odottaisi, erinäistä kivääri ja kikkeli -varusteltua jalkaväkeä olisi epäilemättä enemmän kohteensuojauksessa joka tasolla, mutta taistelujoukot olisivat kohtalaisen lähellä nykytasoa, ei missään tapauksessa moninkertaiset. Kaluston kallistuminen kun osuu ruotsalaisiinkin eikä kylmän sodan päivien kalustoa ole varaa uusia läheskään vastaavassa mittakaavassa hävittäjä- ja sukellusveneprojektien painaessa päälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minusta tämä on järkevä ja realistinen kommentti. Eihän se miesvahvuus ole kovin suuri Ranskalla tai Englannillakaan, jostain Hollannista puhumattakaan. Tämä on vain näiden Länsi-Euroopan maiden doktriini ja oletus: Vihollinen pysäytetään, tai alkaa kolmas maailmansota, ennenkuin se on omilla rajoilla. Siksi rahat kannattaa käyttää ilmavoimiin, merivoimiin, kyberiin jne. Ruotsi, vaikka nyt yrittää parantaa valmiutta, ei ole suinkaan palauttamassa kattavaa asevelvollisuutta.

Onko tämä oletus ja dotkriini järkevä, en lähde siihen ottamaan kantaa tässä. Jos ajatellaan Ruotsin kannalta, niin varmaan pitäisi olla maailmankirjat aika lailla sekaisin, että puna-armeija olisi tekemässä rintamahyökkäystä Haaparanda - Karesuande -välillä. Varmaan siihen mennessä olisi jo Nato tai USA sekaantuneet asiaan. Kai? Ehkä? Eikö niin?

Varmaa on kuitenkin, että tämä doktriini muuttuisi, jos USA ilmoittaisi jonakin päivänä vetääntyvänsä Euroopasta. Silloin näkisimme jostain kumman syystä kutsuntoja Länsi-Euroopassa ;)
 
Alisuutari kirjoitti:
Varmaa on kuitenkin, että tämä doktriini muuttuisi, jos USA ilmoittaisi jonakin päivänä vetääntyvänsä Euroopasta. Silloin näkisimme jostain kumman syystä kutsuntoja Länsi-Euroopassa ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko tämä sitten Trumpin kakkoskauden juttu? Vähän Syyrian mallilla, että jätetään Itä-Eurooppa ja Balttia, mutta pidetään Länsi-Euroopan tukikohdat. Hiukan hirvittää, mutta on siinä sentään se katkera ja lyhytaikainen vahingonilo kun taivaanrannan maalarit Euroopassa saavat kuunnella taas telaketjujen kolinaa.
 
Alkuperäisen kyssärin mukaisesti oma arvio:

Siirtyminen valikoivaan asevelvollisuuteen = maavoimat pienenevät reserviltään ja vakituisilta yksiköiltään, mutta pysyvät iskukykyisinä tarpeeseen nähden. Hemvärnet pysyy ennallaan tai ehkä jopa laajenee.

Ilmavomat pysyvät ehkä 300 koneen vahvuisina.
Merivoimat eivät pienene mainittavasti suorituskyvyltä, alusmäärä kyllä mutta laadullinen lisäys korvaa sen suurelta osin. Visbyihinkin saadaan kunnollinen ilmatorjunta...
 
Alisuutari kirjoitti:
Minusta tämä on järkevä ja realistinen kommentti. Eihän se miesvahvuus ole kovin suuri Ranskalla tai Englannillakaan, jostain Hollannista puhumattakaan. Tämä on vain näiden Länsi-Euroopan maiden doktriini ja oletus: Vihollinen pysäytetään, tai alkaa kolmas maailmansota, ennenkuin se on omilla rajoilla. Siksi rahat kannattaa käyttää ilmavoimiin, merivoimiin, kyberiin jne.

....

Varmaa on kuitenkin, että tämä doktriini muuttuisi, jos USA ilmoittaisi jonakin päivänä vetääntyvänsä Euroopasta. Silloin näkisimme jostain kumman syystä kutsuntoja Länsi-Euroopassa ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä onko Erkki Nordbergin arvio liki kahdenkymmenen vuoden takaa ajankohtainen tai oliko se edes osuva, mutta hänen arvionsa mukaan nato halusi itäblokin maita mukaan toimintaansa osittain siitä syystä, että pystyy tuottamaan ja mobilisoimaan tarvittavia jalkaväkijoukkoja näistä maista, kehittyneiden länsi-euroopan natomaiden keskittyessä sotilasliitossa korkean teknologian aselajeihin ja järjestelmiin kuten ilmavoimiin ja laivastoon. Omasta mielestäni arvio ainakin kuulostaa realistiselta ja voi selittää osin sitä miksi niin monessa länsimaassa naton kontekstissa *inhottavat* maavoimat ovat verraten heikot. Joku yhteinen joukkotuotanto- ja mobilisointisuunnitelma natolla on oltava, tuskin jokainen siellä säätää omiaan ja fiilispohjalta säätelee omia vahvuuksiaan.
 
vastarannankiiski kirjoitti:
En tiedä onko Erkki Nordbergin arvio liki kahdenkymmenen vuoden takaa ajankohtainen tai oliko se edes osuva, mutta hänen arvionsa mukaan nato halusi itäblokin maita mukaan toimintaansa osittain siitä syystä, että pystyy tuottamaan ja mobilisoimaan tarvittavia jalkaväkijoukkoja näistä maista, kehittyneiden länsi-euroopan natomaiden keskittyessä sotilasliitossa korkean teknologian aselajeihin ja järjestelmiin kuten ilmavoimiin ja laivastoon. Omasta mielestäni arvio ainakin kuulostaa realistiselta ja voi selittää osin sitä miksi niin monessa länsimaassa naton kontekstissa *inhottavat* maavoimat ovat verraten heikot. Joku yhteinen joukkotuotanto- ja mobilisointisuunnitelma natolla on oltava, tuskin jokainen siellä säätää omiaan ja fiilispohjalta säätelee omia vahvuuksiaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihme kumma tämä järjestely sopi näille Itä-Euroopan maillekin...
 
Protheon_93 kirjoitti:
No mikseipäs. Esim. Baltian maille se on se kustannustehokkain vaihtoehto. Laitapa heidän budjeteillaan hävittäjiä ja korvetteja, niin eihän siinä jää edes hyvä kuin yhteen imen
Klikkaa laajentaaksesi...
Protheon_93 kirjoitti:
No mikseipäs. Esim. Baltian maille se on se kustannustehokkain vaihtoehto. Laitapa heidän budjeteillaan hävittäjiä ja korvetteja, niin eihän siinä jää edes hyvä kuin yhteen pataljoonaan varat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nimenomaan ja omaan nimeen.

Virolla ei ole maavoimissakaan sitä kalleinta komponenttia, eli panssarivoimia ja taistelupanssarivaunuja. Latvialla ja Liettualla lienee sama tilanne.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top