Minkälaisella tasolla Ruotsin puolustusvoimat olisivat, jos olisivat jatkaneet Suomen kanssa samoilla linjoilla?

[Fencer]

Tähän loppukappaleeseen tulee todeta, että onneksi Suomessa puolustusvoimat on huolehtinut tietoturvasta eri tavalla kuin naapuri. Julkisista lähteistä ei löydy tietoja pv:n tiloista / alueista (pl. tietysti varuskuntien osat, joissa siviilit pääsevät käymään).

Anekdootti kertoo, että Neuvostoliitossa asia oli viety pisimmälle. Turistin kysyessä bensa-asemalta lähitienoon karttaa, oli kouraan lyöty tällainen.

Spoiler: Lähitienoon kartta

 

[tulikomento]

Anekdootti kertoo, että Neuvostoliitossa asia oli viety pisimmälle. Turistin kysyessä bensa-asemalta lähitienoon karttaa, oli kouraan lyöty tällainen.

Spoiler: Lähitienoon kartta

Neuvostoliitossahan myös ihan suurkaupunkien perusturistikartat oli tarkoituksellisesti tehty harhaanjohtaviksi. Mittakaavat vinksallaan. Kaikki mikä ei ollut avointa tietoa, oli salattava.

 

[Samovarius]

Toisaalta takavuosina oli koomista, että suomalaisista kartoista puuttui mm. maanteiden varalaskupaikat, jotka kuitenkin ovat täysin avoimesti ja kyltein merkittynä julkisella tieverkolla ja mm. painettuina huoltoasemilta saataviin GT-karttoihin.

Toinen juttu mikä tekee touhusta vähän pöhköä on, että noin kaksi kolmasosaa miesväestöstä on Suomessa palvellut armeijassa. Miehiä, jotka tietävät vaikka KaiPr:n takapihalla könöttävän hehtaarihallin keskusvarastoksi lienee sata tuhatta, eikä tällaisen päättely satelliittikuvasta vaadi keneltäkään kummempia hoksottimia. Toivon mukaan tämä on johtanut päättelyyn, ettei näitä rättivarastoja edes ole järkeä pyrkiä salaamaan ja toisaalta kriittiset toiminnot pidetään paikoissa, joihin vain asianosasislla on pääsy. Satelliittikuvaus on kuitenkin ollut arkipäivää jo 50 vuotta ja nettikin on pullollaan kaupallisia satelliittikuvia.

Neuvostoliitossa sitten oli kokonaisia suljettuja kaupunkeja, joita ei merkitty karttoihin lainkaan. Tunnetuin esimerkki lienee Majak, maailman radioaktiivisesti saastunein paikka.

 

[tulikomento]

Toisaalta takavuosina oli koomista, että suomalaisista kartoista puuttui mm. maanteiden varalaskupaikat, jotka kuitenkin ovat täysin avoimesti ja kyltein merkittynä julkisella tieverkolla ja mm. painettuina huoltoasemilta saataviin GT-karttoihin.

Toinen juttu mikä tekee touhusta vähän pöhköä on, että noin kaksi kolmasosaa miesväestöstä on Suomessa palvellut armeijassa. Miehiä, jotka tietävät vaikka KaiPr:n takapihalla könöttävän hehtaarihallin keskusvarastoksi lienee sata tuhatta, eikä tällaisen päättely satelliittikuvasta vaadi keneltäkään kummempia hoksottimia. Toivon mukaan tämä on johtanut päättelyyn, ettei näitä rättivarastoja edes ole järkeä pyrkiä salaamaan ja toisaalta kriittiset toiminnot pidetään paikoissa, joihin vain asianosasislla on pääsy. Satelliittikuvaus on kuitenkin ollut arkipäivää jo 50 vuotta ja nettikin on pullollaan kaupallisia satelliittikuvia.

Neuvostoliitossa sitten oli kokonaisia suljettuja kaupunkeja, joita ei merkitty karttoihin lainkaan. Tunnetuin esimerkki lienee Majak, maailman radioaktiivisesti saastunein paikka.

Toinen legenda on Arzamas 16. NL:n ydinaseohjelman pääkallonpaikka.

 

[tulikomento]

Markku Salomaa lyttää puheet Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta ja keskinäisestä avunannosta. Länsinaapuri ajoi puolustuskykynsä niin alas, että vahinkojen korjaamiseen tulee menemään vuosikymmen. Ruotsin kansallinen puolustus alkaisi olla edes jotenkin kunnossa 2030-luvun alkupuolella.

Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi - todellista apua ei olisi tulossa

Vaikka Ruotsissa on poliittista tahtoa nostaa suorituskykyä, suunnitelmat etenevät sotilaslähteiden mukaan hitaasti, kirjoittaa Juha Muurinen.

www.iltalehti.fi

 

[Kapiainen]

Markku Salomaa lyttää puheet Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta ja keskinäisestä avunannosta. Länsinaapuri ajoi puolustuskykynsä niin alas, että vahinkojen korjaamiseen tulee menemään vuosikymmen. Ruotsin kansallinen puolustus alkaisi olla edes jotenkin kunnossa 2030-luvun alkupuolella.

Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi - todellista apua ei olisi tulossa

Vaikka Ruotsissa on poliittista tahtoa nostaa suorituskykyä, suunnitelmat etenevät sotilaslähteiden mukaan hitaasti, kirjoittaa Juha Muurinen.

www.iltalehti.fi

Luin tuon tuossa aamulla. Joudun olemaan tällä kertaa Salomaan kanssa vähän eri linjalla.
Ruotsissa keskustelussa on ollut jo hyvän aikaa sellainen piirre, että julkisessa keskustelussa Ruotsin asevoimien johto maalailee hyvin synkkää kuvaa maansa asevoimien suorituskyvystä (eli sen puutteesta). Kyse on kuitenkin tosiasiassa sisäpolitiikasta, eli siitä että ruotsalaiset sotilaat haluavat asevoimien kehittämiseen lisää resursseja, ei ehkä sittenkään niin siitä että asevoimien suorituskyky olisi niin olematon kuin annetaan ymmärtää.
Eihän se varmaankaan niin hyvä ole kuin olisi ehkä tarpeen, muttei kyllä niin huonokaan kuin ehkä voisi luulla.
Totuushan näissä asioissa selviää vasta kun se mitataan sodassa.
1940 Ranskan armeijaa pidettiin yhtenä maailman vahvimmista silloisin mittarein mitattuna - totuus oli toinen.

 

[AKE-ukki]

1940 Ranskan armeijaa pidettiin yhtenä maailman vahvimmista silloisin mittarein mitattuna - totuus oli toinen.

Eikös tässä tapauksessa työkalut olleet Ranskan armeijalla hyvät. Käyttötapa vaan oli väärä. De Gaulle saarnasi oikeasta taktiikasta, mutta häntä ei kuunneltu. Tosin sitten kuunneltiin... kun oli jo myöhäistä.

 

[Kapiainen]

Kyllä, työkalut olivat hyvät ja niitä oli paljon, samoin armeijan itseluottamus oli hyvä - uhka, johon valmistauduttiin sensijaan oli erilainen kuin mihin oli valmistauduttiin = jalkoihin jäätiin.
Jos taas mietitään Ruotsin armeijaa ja lähivuosina toteutunutta historiaa sillä saralla, niin Ruotsin armeija olisi todennäköisesti ollut yllättävänkin kova luu.
WWII - tyyliseen konventionaaliseen sotaan siitä ei olisi ollut - olisiko ollut kenestäkään muustakaan lähialueilla pl. Suomi? Aivan, todennäköisesti ei..

 

[Merten sheriffi]

Markku Salomaa lyttää puheet Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta ja keskinäisestä avunannosta. Länsinaapuri ajoi puolustuskykynsä niin alas, että vahinkojen korjaamiseen tulee menemään vuosikymmen. Ruotsin kansallinen puolustus alkaisi olla edes jotenkin kunnossa 2030-luvun alkupuolella.

Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi - todellista apua ei olisi tulossa

Vaikka Ruotsissa on poliittista tahtoa nostaa suorituskykyä, suunnitelmat etenevät sotilaslähteiden mukaan hitaasti, kirjoittaa Juha Muurinen.

www.iltalehti.fi

Itselleni silmään kalskahti tuo 20 Gripeniä toimintakunnossa sadasta.

 

[J0h1F]

Kyllä, työkalut olivat hyvät ja niitä oli paljon, samoin armeijan itseluottamus oli hyvä - uhka, johon valmistauduttiin sensijaan oli erilainen kuin mihin oli valmistauduttiin = jalkoihin jäätiin.
Jos taas mietitään Ruotsin armeijaa ja lähivuosina toteutunutta historiaa sillä saralla, niin Ruotsin armeija olisi todennäköisesti ollut yllättävänkin kova luu.
WWII - tyyliseen konventionaaliseen sotaan siitä ei olisi ollut - olisiko ollut kenestäkään muustakaan lähialueilla pl. Suomi? Aivan, todennäköisesti ei..

Mielestäni pirullista tässä on, että tuollainen isonkaan mittakaavan konventionaalinen sota ei ole poissuljettu, koska Venäjä voisi hyvinkin reagoida strategisen iskun mennessä pieleen vetämällä ison voiman peliin. Harva maa uskaltaa ottaa sitä arvovaltatappiota, joka epäonnistuneesta ja oikeudettomasta hyökkäyksestä tulee. Saatika kun turhaan kaatuneita sotilaita pitää ruveta selittelemään vihaisten kansanjoukkojen edessä.

 

[Wagner]

Markku Salomaa lyttää puheet Ruotsin ja Suomen yhteisestä puolustuksesta ja keskinäisestä avunannosta. Länsinaapuri ajoi puolustuskykynsä niin alas, että vahinkojen korjaamiseen tulee menemään vuosikymmen. Ruotsin kansallinen puolustus alkaisi olla edes jotenkin kunnossa 2030-luvun alkupuolella.

Näkökulma: Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on poliitikkojen lempilapsi - todellista apua ei olisi tulossa

Vaikka Ruotsissa on poliittista tahtoa nostaa suorituskykyä, suunnitelmat etenevät sotilaslähteiden mukaan hitaasti, kirjoittaa Juha Muurinen.

www.iltalehti.fi

Minä lyttään Salomaan puheet. Ei siinä mene kuin pari vuotta, jos siihen vain satsataan rahaa tarpeeksi. Tietotaitoa kyllä riittää.
Ruotsi on esikuva pienen valtion kyvystä valmistaa maailmanluokan aseistusta, esimerkiksi;
- Draken/Viggen integroituna STRIL 60 järjestelmään + kalliosuojat (Göteborgissa on museo)
- S -tankki (Strv 103), aikaansa edellä ollut torniton panssarivaunu joka oli parempi kuin mikään muu, kunnes tornilliset pystyivät ampumaan tarkasti liikkeessä.
- Bandkanon 1, jolla oli ällistyttävä tulinopeus.

 

[tviiru]

Kunnes sitten Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Tuli kylmä herätys svenssoneille.

Ja sitä ennen pari kertaa Tsetseniaan.

 

[Samovarius]

Minä lyttään Salomaan puheet. Ei siinä mene kuin pari vuotta, jos siihen vain satsataan rahaa tarpeeksi. Tietotaitoa kyllä riittää.
Ruotsi on esikuva pienen valtion kyvystä valmistaa maailmanluokan aseistusta, esimerkiksi;
- Draken/Viggen integroituna STRIL 60 järjestelmään + kalliosuojat (Göteborgissa on museo)
- S -tankki (Strv 103), aikaansa edellä ollut torniton panssarivaunu joka oli parempi kuin mikään muu, kunnes tornilliset pystyivät ampumaan tarkasti liikkeessä.
- Bandkanon 1, jolla oli ällistyttävä tulinopeus.

Ja kauanko näiden valmistamiseen ja kehittämiseen meni? Planckin aikayksikkö vai vuosikymmeniä? Tuliko samojen tehtaiden linjoilta myös ammattitaitoisia käyttäjiä ja harjaantuneita, koulutettuja joukkoja? Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta kadunmiehestä ei tule rakennusalan ammattilaista dumppaamalla sen kouraan Makitan työkalupakkia. Jos et muuten usko, katso miten afguilla meni omassa maassaan tai ryssillä Ukrainassa tuo meno, ihan sinänsä kurantilla kalustolla: kuin Jeesuksella pääsiäinen.

Noihin fanipoikien myytteihin S-vaunusta en viitsi edes vastata. Mutta kai mun pitäis sitten insinöörinä saada jotkut vähintään kapteenin natsat, kun kerran tietotaito on yhtä kuin tuotteet.

Jos olisin vähän hirtehisemmällä päällä, voisin huomauttaa, että nämä mainitsemasi wunderwaffet ovat siellä museossa ihan syystä (ne kehitettiin aikana, jolloin Ruotsilla oli ihan huomattavat asevoimat ja sen mukainen panostus, 50-luvulla mm. ilmavoimat olivat maailman neljänneksi vahvimmat) eikä Ruotsin puolustusteollisuuden ylpeys, E-Greippi, tahdo mennä kaupaksi edes kehitysmaihin...

 

[kusiainen]

Toisaalta takavuosina oli koomista, että suomalaisista kartoista puuttui mm. maanteiden varalaskupaikat, jotka kuitenkin ovat täysin avoimesti ja kyltein merkittynä julkisella tieverkolla ja mm. painettuina huoltoasemilta saataviin GT-karttoihin.

Toinen juttu mikä tekee touhusta vähän pöhköä on, että noin kaksi kolmasosaa miesväestöstä on Suomessa palvellut armeijassa. Miehiä, jotka tietävät vaikka KaiPr:n takapihalla könöttävän hehtaarihallin keskusvarastoksi lienee sata tuhatta, eikä tällaisen päättely satelliittikuvasta vaadi keneltäkään kummempia hoksottimia. Toivon mukaan tämä on johtanut päättelyyn, ettei näitä rättivarastoja edes ole järkeä pyrkiä salaamaan ja toisaalta kriittiset toiminnot pidetään paikoissa, joihin vain asianosasislla on pääsy. Satelliittikuvaus on kuitenkin ollut arkipäivää jo 50 vuotta ja nettikin on pullollaan kaupallisia satelliittikuvia.

Neuvostoliitossa sitten oli kokonaisia suljettuja kaupunkeja, joita ei merkitty karttoihin lainkaan. Tunnetuin esimerkki lienee Majak, maailman radioaktiivisesti saastunein paikka.

Nyt et oikein ymmärrä tätä kokonaisuutta. Tiedusteluresurssit on rajallisia. Niin kauan kuin PV:n peltihallien sijainti ja sisältö eivät ole julkista tietoa, niiden paikat pitää tiedustella. Tähän menee valtavasti aikaa ja rahaa. Se on kaikki pois tärkeämmästä toiminnasta.

 

[tviiru]