Minkälaisella tasolla Ruotsin puolustusvoimat olisivat, jos olisivat jatkaneet Suomen kanssa samoilla linjoilla?

Rannari

Greatest Leader
Jotenkin veikkaan, että kyseessä ei ollut sinisilmäisyys vaan silmissä oli toisenvärinen ideologinen kiilto. ja kuten tiedät, kun ideologia on korrekti, niin mikään teko ei ole väärä jos se tehdään ideologian nimissä.
Minkä väriset ne kokoomuslaiset silmät nyt sitten ovat? Eiköhän sininen ole sille ihan hyvä määritelmä niin ideologisella kuin henkiselläkin tasolla. Reinfeldtin hallituksen toilailuja tuo joka tapauksessa oli. Kokoomusvetoisestihan Ruotsissa mentiin 2006-2014.
 

Samovarius

Majuri
Baltian maissa on myös pieni väestö. Saisi BKT olla Luxemburgin luokkaa, että ne voisivat edes haaveilla hävittäjistä käytännössä. Tietty yhdessä ne voisivat varustaa hävittäjälaivueen, mutta miksi? Vahvuus ei riittäisi uhkan torjuntaan, varoja ei riittäisi juuri lainkaan maavoimille ja maantiede sanelee armotta, että mikäli sotaan joudutaan, Baltian maiden maaperällä käydään maasotaa. Jokatapauksessa NATO-liittolaisuus ratkaisee ilmatilavalvonnan ja balteille riittää niiden tukeminen.

Ruotsilla tilanne on lähes päinvastainen ja se onkin aina viisaasti panostanut ilmavoimiin (50-luvulla taisi olla maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat), joten uskoisin Flygvapnetin säilyvän yhtälösssä voittajana. Viggen olisi ehkä palvellut pidempään? Greippien lukumäärä varmaankin kolkuttelisi noin 250-300. Eriye-tutkakoneita olisi enemmän. Maavoimatkin varmasti olisivat hieman suuremmat.
 

Lepard

Kapteeni
Baltian maissa on myös pieni väestö. Saisi BKT olla Luxemburgin luokkaa, että ne voisivat edes haaveilla hävittäjistä käytännössä. Tietty yhdessä ne voisivat varustaa hävittäjälaivueen, mutta miksi? Vahvuus ei riittäisi uhkan torjuntaan, varoja ei riittäisi juuri lainkaan maavoimille ja maantiede sanelee armotta, että mikäli sotaan joudutaan, Baltian maiden maaperällä käydään maasotaa. Jokatapauksessa NATO-liittolaisuus ratkaisee ilmatilavalvonnan ja balteille riittää niiden tukeminen.

Ruotsilla tilanne on lähes päinvastainen ja se onkin aina viisaasti panostanut ilmavoimiin (50-luvulla taisi olla maailman neljänneksi suurimmat ilmavoimat), joten uskoisin Flygvapnetin säilyvän yhtälösssä voittajana. Viggen olisi ehkä palvellut pidempään? Greippien lukumäärä varmaankin kolkuttelisi noin 250-300. Eriye-tutkakoneita olisi enemmän. Maavoimatkin varmasti olisivat hieman suuremmat.
Ruotsin puolustuskyvyn tappoi Ruotsin lentokoneteollisuus. 1990-luvulla alettiin suunnittelemaan Viggenin korvaajaa vaikka yli 300 oli palveluskäytössä ja viimeiset olivat rullanneet ulos tuotantolinjoilta vasta 1990. Gripeniä suunniteltiin valmistettavaksi 400, oma kone kannatti selvitysten mukaan rakentaa jos niitä tehdään yli 350. Vggeneitä modattiin vielä 1996 mutta viimeinen lento tehtiin 2005. Eli paljon jäi lentotunteja hyödyntämättä.

Kun Gripeniä alettiin valmistaa, Neuvostoliitto hajosi ja poliitikot totesivat että koneita ei tarvita enää 400. Puolustusvoimien rahojen supistuessa ilmavoimat ilmoittivat operatiiviseksi tarpeeksi 80 konetta. Hallitus päätti Wallenbergien ohjaamana että 204 tilataan, pitihän teollisuuden saada rahansa. Näistä tilatuista 80 aseistettiin ja varustettiin omasuojalaitteilla, 44 meni suoraan varastoon myytäväksi ulkomaille (ei oikein onnistunut) ja loput 80 oli "vientitukea", eli niillä lennettiin lentoteollisuuden vientiponnistelujen tukemiseksi.

Koska A/B -versio ei oikein kelvannut kenellekään (ei ollut NATO-yhteensopiva), tehdiin C/D-versiot joiksi pääosa modattiin. Ja juuri kun tämä oli saatu tehtyä, teollisuus totesi että tarvitaan "Gripen steroideilla" kun alkuperäinen oli liian pieni lelu tositoimiin. Alettiin kehittämään nykyistä mallia jota meillekin tarjotaan. Ilmavoimille ilmoitettiin että tätä sitten tilataan, vaikka ilmavoimat ilmoitti ettei tarvita kun on noita vanhojakin liikaa ja juuri on ne modattu. Väärä vastaus, hallitus päätti että 60 hankitaan....

Että jos ihmettelette miksi merivoimien häivekorveteilla ei ole aseistusta ja maavoimilla on vain kaksi vajaata prikaatia, tästä se selitys löytyy....
 

Iku-Turso

Korpraali
Ruotsilla oli kylmän sodan aikaan ihan kovat asevoimat, että miksipä ei nykyäänkin, jos olisivat sillä linjalla jatkaneet.
Niin olihan Ruotsin puolustus jo 70-80 luvulla ilmeisesti todella kehittynyttä, varautumisesta lähtien aina omaan, täysveriseen sotateollisuuteen saakka.


Kannattaa katsella oheinen minisarja Om kriget kom, paljon mielenkiintoista aineistoa, vaikka ohjelman juontajan sensaatiohakuinen hehkutus onkin välillä aika ärsyttävää.

1. Förebudet

2. Döden på luften

3 Döden på havet

Osv.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Ylipäällikkö
Kylläpä viimeinen Ruotsin järkevä sotakone oli Draken. Sitä päivittämällä olisi pärjännyt kylmän sodan loppupuolelle, ihan kuin monet maat Starfightereillä ja Phantomeilla, sitten uudempaa konetta putkeen, olipa kyseessä sitten Hornet, Falcon tai joku muu.
 

Samovarius

Majuri
Viggen oli kyllä selvästi kyvykkäämpi kone ja sillä olisi ollut potentiaalia vielä paljon jäljellä. DK alkoi vanheta 80-luvulla ja olisi kaivannut uuden tutkan ja ohjuksen, mikä tietysti olisi ollut vielä mahdollisuuksien rajoissa. Niillä oltaisiin voitu elellä jonnekin 2000-luvun alkuun, Viggenillä päivitettynä taas melkein 2020-luvulle.
 

Pihatonttu

Ylipäällikkö
Baltian maissa on myös pieni väestö. Saisi BKT olla Luxemburgin luokkaa, että ne voisivat edes haaveilla hävittäjistä käytännössä. Tietty yhdessä ne voisivat varustaa hävittäjälaivueen, mutta miksi? Vahvuus ei riittäisi uhkan torjuntaan...
Ne voisivat toimia yhdessä, mutta Puolan ilmavoimien osana siten, että sanavalta on sidottu osallistumisen aineellisiin ja henkilöresursseihin.

Samalla ne voisivat tarjota Puola-Baltia -ilmavoimille laajempaa tukeutumis-, ennakkovaroitus- ja toimintatilaa.

Tuolla tavoin Baltian maat voisivat päästä valmiin organisaation koulutusjärjestelmiin, toimintakulttuuriin jne. mukaan.

Tuon tyyppistä kuviota voisi alkaa sisäänajamaan vaikka kuljetus- ja koulukoneiden parissa koeajalla. Jos ei saa toimimaan, niin voi palata entiseen. Jos lähtee toimimaan, niin voi laajentaa hävittäjä- ja UAV-suuntaan.
 

Samovarius

Majuri
Baltian mailla mahtaa olla täysi työ saada ylläpidettyä maavoimansa ja ilmavoimien tukikohtajärjestelmät ja tutkat. Ei siihen kovin helpolla mahduteta vaikkapa hävittäjäparven pääomia ja ylläpitoa. Lentäjätkin olisi pakko kouluttaa ulkomailla. Näin saavutettava hyöty ei vastaisi kustannuksia ja NATO on joka tapauksessa ratkaissut asian Baltic Air Policingilla. En myöskään näe miten baltit voisivat tarjota Puolalle enempää tukeutumis- ennakkovariutus ja toimintatilaa mitä ne tarjoavat NATO:lle.

Voisin kuvitella, että balteille kriittisempää kuin yksi parvi hävittäjiä olisi saada vaikkapa ajanmukaisia tst-panssarivaunuja. Hävittäjiä saadaan kyllä liittolaisilta mutta telaryssä joudutaan kampittamaan pitkälti omin voimin.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Viggen oli kyllä selvästi kyvykkäämpi kone ja sillä olisi ollut potentiaalia vielä paljon jäljellä. DK alkoi vanheta 80-luvulla ja olisi kaivannut uuden tutkan ja ohjuksen, mikä tietysti olisi ollut vielä mahdollisuuksien rajoissa. Niillä oltaisiin voitu elellä jonnekin 2000-luvun alkuun, Viggenillä päivitettynä taas melkein 2020-luvulle.
Viggen ja Gripenkin ovat koneena toki ok, mutta armottoman kalliita pienelle maalle, varsinkin kun 1960-luvulla oli jo selvää, että etenkin kylmän sodan maailmassa asekaupat olivat puhdasta politiikkaa ja pienen maan koneet joutuivat taistelemaan marginaaliostajista. Draken olisi ollut kelvollinen 1990-luvulle saakka, ihan kuin historiallisesti se olikin. Korvaaja sitten ulkomailta ilman Viggenin tarvetta, vaikkapa lisenssillä Saabin toimesta.

Kuitenkin, Viggen sinänsä oli ymmärrettävä virhe koska se suunniteltiin 1960-luvun maailmassa, mutta Gripen puolestaan jo silkkaa fantasiaa. Kuten ylläkin on kirjoitettu, svedut olisivat pärjänneet mainiosti modernisoidulla Viggenillä ties kuinka pitkälle.
 

Samovarius

Majuri
Viggeniä rakennettiin kuitenki yli 300 konetta joten kehityskustannukset jakautuivat tehokkaammin, ja lisäksi se oli 60/70-lukujen taitteessa hyvin kehittynyt kone ja suunniteltu maantietukikohtakäyttöön (moottorissa oli jopa suihkujarru tätä varten, harvinainen piirre hävittäjässä). Ei sen kehittäminen virhe ollut. Vastaavaa suorituskykyä olisi joutunut etsimään ulkomailta raskaista hävittäjistä eikä mulle tule muita vaihtoehtoja mieleen kuin F-4 Phantom II. Se taas oli kallis kone niin ostaa kuin ylläpitää, joten ne Viggenin kehityskustannukset tilanteessa, missä Ruotsilla oli kovasti intressejä tukea ja kehittää ilmailuteollisuuttaan ovat paremmin perusteltuja kuin äkkiseltään vaikuttaa. Saabhan 80-luvulla palasi siviilikonemarkkinoillekin mistä odotettiin hyviä tuottoja lentoliikenteen jatkuvasti kasvaessa.

Sen sijaan Gripen oli yltiöoptimistinen kyllä. Optimaalinen ratkaisu olisi ollut modernisoida Draken 80-luvun puolivälissä ja Viggen 90-luvun. Korvaava kone oltaisiin etsitty joskus vuoden 2000 paikkeilla ja ehtona, että Saab valmistaa koneesta Ruotsille oman erityisvariantin. Olisi saattanut syntyä vaikka F-16 JaktFalcon ruotsalaisella avioniikalla ja tietovuolla. Tuskin esimerkiksi Miragea, sillä Ruotsi oli sitoutunut jo aikaa sitten amerikkalaisten aseiden käyttöön. Eurofighter varmaan olisi mahdollisuuksien rajoissa. Villinä korttina ehkä yhteistyö korealaisten kanssa? Tuskin olisi ehtinyt ajoissa tosin. Japani ei periaatteellisista syistä tee asevientiä ja Taiwanin Cheng-Kuo oli vähän sellainen suunnitelma B kun Kiina torppasi uusien F-16-varianttien viennin. Hornet olisi tässä vaiheessa ollut jo liian vanha, koska Super Hornet pukkasi USA:ssa ja tuskin niin modernia konetta oltaisiin suostuttu luovuttamaan lisenssivalmistukseen? Israelin IAI Lavi olisi sopinut kuin nenärähmä ovenkahvaan, mutta niin timmi aseyhteistyö Israelin kanssa ei varmaankaan olisi tullut ruotsalaisille kysymykseen.

Eli tällaisessa vaihtoehtotodellisuudessa Ruotsi olisi korvannut Drakenit JaktFalconilla noin 2000-2005 ja F-16E/F JaktFalcon II korvaisi Viggenit noin 2015-2020.
 

tulikomento

Greatest Leader
Viggen oli kyllä selvästi kyvykkäämpi kone ja sillä olisi ollut potentiaalia vielä paljon jäljellä. DK alkoi vanheta 80-luvulla ja olisi kaivannut uuden tutkan ja ohjuksen, mikä tietysti olisi ollut vielä mahdollisuuksien rajoissa. Niillä oltaisiin voitu elellä jonnekin 2000-luvun alkuun, Viggenillä päivitettynä taas melkein 2020-luvulle.
Viggenin elso-versiosta on myös sanottu että se oli omassa lajissaan 2000-luvun paras.
 

Tetra

Respected Leader
Japani ei periaatteellisista syistä tee asevientiä
Historiallisesti totta ja täten relevanttia tämän vaihtoehtohistoriallisen pohdiskelun suhteen, mutta sittemmin Japani on luopunut asevientikiellosta ja on yrittänyt myydä sotilaskalustoa ulkomaille. Kauppoja ei ole paljoa syntynyt, mutta yritystä on kyllä ollut.

 
Top