Mitä kalustoa kyettäisiin valmistamaan kotimaassa pakon edessä?

Te kysytte: Mitä kalustoa kyettäisiin valmistamaan kotimaassa pakon edessä?

Minä vastaan: Kenttäpullonkorkkeja. Valukumpu Oy sai luvan viedä 90 000 kenttäpullonkorkkia Iso-Britanniaan.


Kysymys herra ulkoministerille: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta normit puretaan panimoteollisuuden lisäksi myös kenttäpullonkorkkiteollisuudelta? :devilish:


https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nama-ovat-suomen-sotaviennin-erikoisuudet/4833392

Nämä ovat Suomen sotaviennin erikoisuudet

Kotimaa Julkaistu 04.03.2015 18:48


Suomesta viedään sotatuotteena esimerkiksi kenttäpullojen muovikorkkeja. Tupek



Puolustusministeriöltä on haettu vientilupaa monille tuotteille, joiden nimestä ei äkkiseltään ymmärrä, miten ne liittyvät sotimiseen.

Sotatuotteiden vientilupaa haettiin viime vuonna muun muassa teräs- ja lasilevyille, kämmentietokoneille ja pullonkorkeille.
Ehkä erikoisin luvan saanut yksittäinen tuote oli emulsiolevitin. Suomen terästekniikan toimitusjohtaja Markku Vainikainen kertoo, että yritys joutuu hakemaan emulsiolevittimille joka kerta vientiluvan ja tekemään tuotteiden loppukäyttäjäselvityksen.



Tutuimpia emulsioita arkikäytössä lienevät monet ruoka-aineet kuten majoneesit sekä erilaiset voiteet. Vientiluvan saanut emulsiolevitin ei kuitenkaan ole tarkoitettu kosteusvoiteen levittämiseen.
Levittimiä on monenlaisessa käytössä sekä siviili- että militääripuolella. Sotatuotteen siitä tekee se, että puolustuskäytössä laitteella puhdistetaan saastunutta varustusta.
- Jos esimerkiksi kalusto on saastunut kemiaalisessa sodankäynnissä käytetyistä aineista tai saa vaikkapa ydinsäteilyä, voidaan emulsiolevittimellä levittää neutraloiva emulsio, Vainikainen kuvailee.



"Armeijankin pulloissa tarvitaan korkit"
Lukumääräisesti eniten vientilupia on haettu pullonkorkkien vientiin. Hakija on Valukumpu Oy, jolle myönnettiin lupa viedä 90 000 pullonkorkkia Iso-Britanniaan.
Kyseessä on aivan tavallinen juomapullon korkki.
- Korkki kuin korkki. Ne menevät puolustusteollisuuden käyttöön ja siksi ne määritellään sotatuotteiksi. Armeijankin juomapulloissa tarvitaan korkit, Valukummun toimitusjohtaja Seppo Lappalainen toteaa.
Lupaa on haettu myös kämmentietokoneille. Control Express Finland Oy:n valmistamat laitteet eivät kuitenkaan ole samanlaisia perustabletteja, joita myydään jo marketeissakin.
- Tuotteemme sopivat esimerkiksi taistelukäyttöön, toimitusjohtaja Karl Lönngren kuvailee.
Kämmentietokoneet kestävät pudottamista, kovia iskuja ja vettä. Lisäksi ne eivät säikähdä sähkömagneettisesta säteilyä.
- Laitteisiin saa myös kiinni esimerkiksi radiolähettimiä. Niitä voidaan liittää toisiinsa militäärikäytössä olevilla liittimillä, Lönngren sanoo.
Sotilaskäytön lisäksi kämmentietokoneet sopisivat myös poliisi- tai pelastusviranomaisten käyttöön.







- Näillä ei varsinaisesti ole tarkoituksena aiheuttaa haittaa kenellekään. Sotatuotemäärittely tulee siitä, että ne menevät puolustusteollisuudelle.


Kaverilla meni yksi ilta keskustan riennoissa pitkäksi ja palasi vasta aamumetrolla komentobunkkeriinsa Matinkylään. Sanoi että oli nähnyt väliasemalla T-72:ia ajamassa huoltotunneleihin, varma tieto... :LOL:

OMG! Olin myöskin hiljan ensimmäisessä aamuvuorossa ja näin pieniä vihreitä miehiä... HÄLYTYS!
 
Jos reserviläinen kulkee metsiä pitkin Olarista pohjoiseen kohti Espoon keskusta, metsässä tulee vastaan isoja kenttiä vaunu-urille joissa on PV:n portti lukollisena. Olen itse nähnyt näitä kaksi.
Toisen vierestä löysin elämäni suurimman lehmäntatin, joka oli taysin madoton. Se ei voinut olla pelkkää sattumaa. Maahan on haudattuna jotain joka karkoittaa jopa madot. Lisäksi puusto oli nuorta.



En voi puhua enempää...
 
Kaverilla meni yksi ilta keskustan riennoissa pitkäksi ja palasi vasta aamumetrolla komentobunkkeriinsa Matinkylään. Sanoi että oli nähnyt väliasemalla T-72:ia ajamassa huoltotunneleihin, varma tieto... :LOL:
No onneksi ei nähnyt niitä Naton ydinsukellusveneitä

Ja kaikki on jo ennustettu "metrossa maailman"
 
Viimeksi muokattu:
Millä tahdilla pystyttäisiin rakentamaan yksinkertaisia rahtilaivoja Suomen telakoilla?
 
Maaseudun Tulevaisuudesta bongattu ajatus:

"Suomalainen Ponsse esimerkiksi voisi kehitellä korjuukoneeseen taistelukärjen. Kuusitoistametrisen puomin päässä olisi kaikki tähtäyslaitteet, etäisyysmittarit, yötähtäimet. Kasetista riippuen se voisi ampua perinteisellä konekiväärillä tai ilmatorjuntaohjuksella. Yksi henkilö hoitaa koko orkesteria."

Aika villin kuuloinen peli
 
Maaseudun Tulevaisuudesta bongattu ajatus:

"Suomalainen Ponsse esimerkiksi voisi kehitellä korjuukoneeseen taistelukärjen. Kuusitoistametrisen puomin päässä olisi kaikki tähtäyslaitteet, etäisyysmittarit, yötähtäimet. Kasetista riippuen se voisi ampua perinteisellä konekiväärillä tai ilmatorjuntaohjuksella. Yksi henkilö hoitaa koko orkesteria."

Aika villin kuuloinen peli

Ponssellahan on se kävelevä metsäkone. Siihen kun yhdistää pioneerien panssaroidun kaivurin kopin saisi aikaiseksi jotain tällaista?

s-l300.jpg
 
Ponssellahan on se kävelevä metsäkone. Siihen kun yhdistää pioneerien panssaroidun kaivurin kopin saisi aikaiseksi jotain tällaista?

Sikäli kun muistan, niin noissa koneissa (ei välttämättä korjuukoneissa, vaan niissä jotka hoitavat kaatamisen) on jo valmiiksi panssarilasi, koska se sahan ketju saattaisi katketa ja lentää ympäriinsä. Eli jonkinlaista tietämystä alalta on jo valmiiksi.
 
Sikäli kun muistan, niin noissa koneissa (ei välttämättä korjuukoneissa, vaan niissä jotka hoitavat kaatamisen) on jo valmiiksi panssarilasi, koska se sahan ketju saattaisi katketa ja lentää ympäriinsä. Eli jonkinlaista tietämystä alalta on jo valmiiksi.

Tekemistä vaille valmis?
 
Sikäli kun muistan, niin noissa koneissa (ei välttämättä korjuukoneissa, vaan niissä jotka hoitavat kaatamisen) on jo valmiiksi panssarilasi, koska se sahan ketju saattaisi katketa ja lentää ympäriinsä. Eli jonkinlaista tietämystä alalta on jo valmiiksi.
Panssarilasi ei nyt taida tarkoittaa sotakonetta. Tuskin tuota vehjettä on millään taivoin tehty sotatoimiin, jo ajatus moisesta naurattaa :D
 
Kun en motomiehiä en ole, en tiedä, mutta mitenkäs maasto-ominaisuudet, kävisikö huoltokuljetuksiin?

En minäkään motomiehiä, mutta tiedän niistä jotain.

Hakkuukoneissa eli motoissa on sen verran vahvistetut ikkunat, että hakkuupäässä katkennut sahan ketju ei tule silmille. Ei ole mikään panssarilasi.
Ei tästä ole monta vuotta, kun kuljettaja syötti puun ohjaamoon ja henki pois.

Metsäkoneet (moto ja ajokone) on erittäin maastokelpoisia telavarustuksessa. Ajokone, jossa nosturissa moton hakkuupää, olisi ihan toimiva huoltokuljetuksissa metsämaastossa.
(Ajokoneen nosturissa normaalisti puutavarakoura.)
Se voisi avata oman ajouransa käytännössä lähes mihin vain. Kantavuus isoilla ajokoneilla luokkaa 20 tn. Vähän pienemmilläkin menee se 10 tn. Eli kuormaa saisi kyytiin mukavasti.

Tämä idea moton (MT kuvassa oli ainakin 300 k euroa maksava Ponsse Scorpion) käyttämistä jonakin ohjuslavettina, on kyllä tuulesta temmattu.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä idea moton (MT kuvassa oli ainakin 300 k euroa maksava Ponsse Scorpion) käyttämistä jonakin ohjuslavettina, on kyllä tuulesta temmattu

Kirjoittaja on katsonut tv:n tuninkipaja juttuja ja lukenut business insideria(kuva)...tullut siihen johtopäätökseen, että viddu..kyllä täälläkin osataan..

rtxf5ky.jpg
 
Panssarilasijo ajatus moisesta naurattaa :D
En minäkään motomiehiä, mutta tiedän niistä jotain.

Hakkuukoneissa eli motoissa on sen verran vahvistetut ikkunat, että hakkuupäässä katkennut sahan ketju ei tule silmille. Ei ole mikään panssarilasi.
Ei tästä ole monta vuotta, kun kuljettaja syötti puun ohjaamoon ja henki pois.

Metsäkoneet (moto ja ajokone) on erittäin maastokelpoisia telavarustuksessa. Ajokone, jossa nosturissa moton hakkuupää, olisi ihan toimiva huoltokuljetuksissa metsämaastossa.
(Ajokoneen nosturissa normaalisti puutavarakoura.)
Se voisi avata oman ajouransa käytännössä lähes mihin vain. Kantavuus isoilla ajokoneilla luokkaa 20 tn. Vähän pienemmilläkin menee se 10 tn. Eli kuormaa saisi kyytiin mukavasti.

Tämä idea moton (MT kuvassa oli ainakin 300 k euroa maksava Ponsse Scorpion) käyttämistä jonakin ohjuslavettina, on kyllä tuulesta temmattu.

Vanhoissa prikaatikaavioissa yms. oli tyypillisesti metsätraktoreita aurauskalustona. Jonkinlaista luottoa maastokelpoisuuteen on ollut jo tuolloin.
 
Jos reserviläinen kulkee metsiä pitkin Olarista pohjoiseen kohti Espoon keskusta, metsässä tulee vastaan isoja kenttiä vaunu-urille joissa on PV:n portti lukollisena. Olen itse nähnyt näitä kaksi.
Toisen vierestä löysin elämäni suurimman lehmäntatin, joka oli taysin madoton. Se ei voinut olla pelkkää sattumaa. Maahan on haudattuna jotain joka karkoittaa jopa madot. Lisäksi puusto oli nuorta.



En voi puhua enempää...
Area 51, tuo jenkkien Espoo.
 
Kirjoittaja on katsonut tv:n tuninkipaja juttuja ja lukenut business insideria(kuva)...tullut siihen johtopäätökseen, että viddu..kyllä täälläkin osataan..
Miks mulle samantien pätkähti mieleen, että entinen jäsen Jukehan se on visioinu taas. Tällä kertaa vain lehtien palstoille.
 
Suomessa on yleisellä tasolla moottoriosaamista. Wartsilällä on moottoreja jos jonkinlaista aina kaksitahtisista alkaen. En tosin tiedä mitkä moottoreista tehdään vaasassa.

Agco konsernin ainoa moottoritehdas on nokialla (ent:sisu diesel). Heilläkin jos jonkinlaista moottoria

http://www.agcopower.com/fi/tuotteet/moottorit/tyokoneet/
http://www.idantie.fi/suomeksi/merimoottorit_ja_vaihteet/agco_power_uudet_moottorit
Näistäkään en varma mitkä tulevat nokialta.
Tuottaako acgo jotkut moottoreistaan alihankkijalla?



Yhteistä Ihan kaikelle tuotannolle suomessa on täysi riippuvuus tuonnista.

Suomesta ei taideta tuottaa ihan perus juttuja joita tarvitaan kaikkeen.

Esim. laakerit, ruuvit, pultit, mutterit, jarrulevyt, palat, hitsilangat , tekstiili , tarvittavia kemikaali, lista olisi loputon......

Ajoneuvo tuotanto vaatii varmasti satoja uusia tuotanto linjoja. Mistäs niinkin yksinkertaiset osat kuin ratti tai tarvittava mittaristo.
Yksinkertaistenkaa osien tuotannon pystyynlaittaminen tuskin on ihan helppoa.

Suomessa kasattavissa moottoreissakin on varmasti kymmeniä ellei satoja osia jotka tulevat ulkomailta.
Sama koskee kaikkea muuta teollisuutta.



Veikkaisin että ihan perusteollisuuskin on riippuvainen tuonnista
Harjavalta sulatto, raahe terästehdas , tornio terästehdas......
Normaalioloissa olemme riippuvaisia tuonnista useimpien tärkeiden komponenttien osalta, teollisuudenalasta riippumatta. Kuitenkin "pakon edessä" (ref. viestiketjun otsikko) voidaan soveltaa. Ei esim. moottoreita tarvitse ruveta valmistamaan tai ulkomailta hankkimaan, niitä on maassa kriisinajan käyttöön aivan riittävästi. Olennaista on, että maassa on riittävästi ymmärrystä sovellettavasta tekniikasta - jotta voidaan ja osataan soveltaa. PIA ry:n lehdessä (ref. http://afda.fi/sites/default/files/AFDA_News_1_16_valmis.pdf) oli taannoin artikkeli SISU -kuorma-autojen elinjaksopäivitysprojektista. Tässä viestiketjun aiheeseen liittyvä lainaus tuosta artikkelista: "Security of supply - Finland is somewhat remote, and isolated area, and highly dependent on the sea freight and air cargo connections and related logistics. The methods used in the current MLU project are suitable also in situation during which just the technologies and components that currently are in country, would be available. The existing fleet of heavy vehicles in country form a base of components, which can be utilised in changing the on-road trucks to vehicles that suit for harsher conditions, and also for off-road use. The versatile production facility of Sisu Auto has the capacity of not only producing the state of the art special vehicles, but also providing a wide range of Life Cycle Support services for various vehicle types – as is the case also in this ongoing refurbishment project of SISU E11T trucks.". Youtubesta löytyy video pienin muutoksin toteutetusta 'tavallisen' kuorma-auton maasto-ominaisuuksien petrauksesta. Vaihtamalla alle isot maastorenkaat tuplapyörien tilalle ja lisäämällä kitkaketjut vetäville pyörille päästään ajoneuvolla maastouraa pitkin ja vähän uran ulkopuolellekin:
 
Back
Top