Mitä tekisin jos olisin puolustusvoimien ylipäällikkö?

J

johan6

Kenraali
BAN
Joskus on mielenkiintoista kuvitella tilannetta jossa voisi ajatuksen tasolla nousta ilimmäksi päättäjäksi. Siis ikäänkuin päästä Kalifiksi kalifin paikalle.

Juuri tällä hetkellä ollaan loppusuoralla päätettäessä tulevien vuosimymmenien ajaksi eräästä tärkeimmästä investoinnista Suomen maanpuolustuksen osalta..Eikä kysymys ole pelkästään laitehankinnasta vaan siihen liittyy paljon muutakin. Erityisesti turvallisuuspoliittista ulottuvaisuutta hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Eli Suomen ilmavoimien keskeisimmän asejärjestelmän - hävittähien - hankinta. Se on myös taloudelliselta merkitykseltään erittäin suuri hanke.

Eli, mitä minä tekisin jos olisin puolustusvoimien ylipäällikkö (=presidentti)?

Tässä vaiheessa minulle olisi jo kerrottu siitä mihin tulokseen puolustusvoimen sisällä asiantuntijat ovat päätyneet/päätymässä hankiinnan osalta. Siis tiedossani on mikä ratkaisu on paras puhtaasti kokonaisvaltaiselta suorituskyvyltään.
- rohkenen olettaa että se on F-35, joka ainoana tarjokkaana edustaa uusinta teknologiaa ja on ylivoimianen suorituskyvyltään pahimman (ja ainoan) vihollisen kalustoon ja aseistukseen nähden.
- tämä on hyvä lähtökohta varsinaisen hankintapäätöksen tueksi.. Aiheesta voisi luottamuksella keskustella myös PV:n jkomentajien ja puolustusministerin kanssa..
- samalla olisi hyvä pohjustaa hieman omaa toimintaa...nimittäin..

Samalla pitäisi lähettää viestiä USA:n uudelle presidentillä ja pyytää audienssia hankintaan liittyen..eikä ole mitään syytä epäillä etteikö tällainen järjestyisi jossain välissä. Kysymyshän on varsin isosta asiasta myös USA;n puolelta. Jotta hävittäjälaivueen hankuinnasta saisi täysumääräisen hyödyn on välttämätöntä sopia myös kaupallisista ja turvallisuuspoliittisista asioista.
- näin suuri hankinta edellyttää luonnollisesti kaupallista vastavuoroisuutta ja sen periaatteista on päätettävä valtioiden kesken...ja USA:n kyseessä ollen se kuuluu myös presidenttien toimialaan/-valtaan.
- sinällään periaatteet vastaostoista jne. ovat tuttuja asioita jo aikaisempien hankintojen osalta...ei varmaankaan aihettaisi ongelmia ja käytännön asiat voisi delegoida eteenpäin.

Tärkeintä puolustusvoimien ylipäällikön näkökulmasta olisi varmastii se että kallis ja koko Suomen sotilaallisen turvallisuuden kannalta tärkeästä investoinnista saataisiin maksimaalinen hyöty..
- siksi tulisi sopia kaiksita oheistoiminnoista, asejärjestelmistä, käytettävyydestä ja kaikenlaisesta toiminnan/toimtakunnon ja mahdollisuuksien jatkuvuudesta niin rauhan kuin mahd. sodankin aikana.
- mukaanlukien erilaiset tuki- ja palvelujärjestemät, AVACS, avaruussatelliitti jne.mukaan lukien.. Ja myös siinä tapauksessa jos jouduttaisiin operoimaan Suomen alueen ulkopuolella jne.
- olisi myös tärkeää päästä sopimukseen siitä miten hävittäjien käytettävyyden osalta voitaisiin varsutautua myös sellaisia vihollisen asejärjestelmiä vastaa joita Suomella itsellään ei ole käytettävissä (esim. avaruus- ja ydinaseet jne.)

Suomen kannalta tavoitteena tulisi olla jopa USA:n ja Suomen keskinäinen sopimus sotilaallisesta puolustuksesta sekä yhteisistä turvallisuuspoliittisista periaatteista asinoan mahdollisen vihollisen varalta.
- esimerkiksi voitaisiin esittää havittäjäkaupan eräänä lähtökohtaisena edellytyksenä samanlaista perussopimusta jonka USA ja Ukraina solmivat 10.11.2021.
- jatkon kannalta Suomen ja USA:n keskinäinen sopimus voisi antaa parempaa pohjaa myös Suomen ja Ruotsin (sekä ehkä Norjan) kanssa tehtäville yhteisille puolustussopimuksille.
- pitkässä juoksussa se voisi avata mahdollisuuksia myös NATO:n jäsenyyteen..

Sekään ei olisi täysin merkityksetöntä että julkistamalla hävittäjähankinnan perustana olleen myös em. sopimussuohteita, joilla voitaisiin perustella hankintakilpailussa hävinneille valintaan liittyneitä taustatekijöitä...
- suhteet on hyvä säilyttää kaikkiin suuntiin.

Tällainen kokonainvaltainen hankinta ja turvallisuuspoliittinen sopimus olisi varmasti juuri sellainen kokonaisuus jonka merkitys kestäisi vuosimymmeniä.. Se olisi omiaan tuomaan lisäämään uskottavuutta Suomen maanpuolustukselle ja vakiinuttai asemaamme itsenäisenä länsimaisena valtiona.

Mutta, tapahtukoon niin tai näin - Todennäköisesti suomalaiset saavat itselleen parhaiten soveltuvat hävittäjät sekä puolustuspoliittisen ratkaisun...olipa puolustusvoimien ylipäällikkönä kuka tahansa..
 
Minä en kommentoisi mitään, keskittyisin tekoihin.
Ehkä joisin kahvia ja kuuntelisin Lapin Ukkoja kalareissulla enempi.
 
Mutta leikki sikseen. Kyllä tässä kohtaa pitää ehdottomasti pystyä maksimoimaan tulevasta valinnasta myös muu hyöty. Mieluummin sopimuksin kuin lupauksin. Oletan, että näin tehdäänkin. Kaikkea ei voi eikä edes pidä kertoa kansalle.

Naapuri tuossa vieressä esittää tällä hetkellä aikamoista sirkusta ja voi olla, että jossain välissä kokeillaan missä kohtaa heille laitetaan raja temppuilulle. Silloin ollaan liittoutumattomana ja ilman mitään sopimuksia kovin yksin jälleen kerran. Henkilökohtaisesti en usko pätkääkään Ruotsin tai EU:n apuun. Materiaali säästää verta siinä missä hikikin.

Se että pitääkö sopimukset riippuu tietysti sopimuskumppanin intresseistä, mutta silloin on edes mahdollisuus.
 
Eihän presidentti voi vaikuttaa mielipiteellään kalustohankintoihin, Kekkosen aika meni jo.
 
Menisin Otaniemeen TKK:lle juttelemaan operaatio Joukahaisesta jossa kaikessa hiljaisuudessa maalle rakennettaisiin ydinase vipuvarreksi kunnes olisin hiljentänyt vasemman laidan viedäkseni maan Naton-jäseneksi.
 
aab kirjoitti:
Eihän presidentti voi vaikuttaa mielipiteellään kalustohankintoihin, Kekkosen aika meni jo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Todennäköisesti paperit esitellälän myös puolustusvoimien ylipäällikölle.. Ja, toisekseen Suomen hävittäjähankkeeseen liittyy varmasti myös poliittisia vaikutuksia. Niihinkin joutuu puolustusvoimien ylipäällikkö ottamaan kantaa toisessa roolissaan tasavallan presidenttinä.
- itseasiassa juuri näiden osalta presidentti on nimenomaan keskeisin poliitikko...varsinkin silloin kun kysymys ei ole EU:n sisällä ratkaistavista asioista.

Itse toivoisin Niinistöltä vahvaa panosta nimenomaan puolustusvälineinen hankintojen poliittisiin taustoihin.
 
MeriTJ kirjoitti:
Menisin Otaniemeen TKK:lle juttelemaan operaatio Joukahaisesta jossa kaikessa hiljaisuudessa maalle rakennettaisiin ydinase vipuvarreksi kunnes olisin hiljentänyt vasemman laidan viedäkseni maan Naton-jäseneksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siellä oli jo Kekkosen avaama atomimiilu, joka käynnistyi vuonna 1960.

Tutkimusreaktori tarvittiin, jotta pystyttiin kouluttamaan henkilökuntaa Loviisaan ja Olkiluotoon.

Tutkimusreaktorin ydinpolttoaine on yhdysvaltalaista alkuperää ja kuuluu Yhdysvaltojen energiaministeriön käytetyn polttoaineen palautusohjelman piiriin. Ohjelman tarkoituksena on ydinmateriaalien leviämisen estäminen. Ydinenergialaki kieltää ydinjätteen viennin pois Suomesta. Laissa on kuitenkin poikkeus, jonka mukaan kielto ei koske tutkimusreaktorin ydinjätteitä.[1] Helmikuussa 2021 VTT kuljetti tutkimusreaktorin polttoaineen Denveriin, jossa Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus käyttää sitä vielä useita vuosia omassa reaktorissaan. Sen jälkeen Yhdysvallat huolehtii käytetystä polttoaineesta.

Eipä päätynyt edes Onkaloon.

FiR 1 oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin valmistama TRIGA Mark II -tyyppinen reaktori [1]. TRIGA on lyhenne sanoista Training, Research, Isotopes, General Atomics. TRIGA-reaktoreita on rakennettu yhteensä 66 kappaletta 24 eri maahan. [13]

Reaktorin alkuperäinen lämpöteho oli 100 kilowattia, ja reaktoria jäähdytettiin juoksuttamalla vesijohtovettä lämmönvaihtimen kautta viemäriin.

Turvallisuus ennen kaikkea, varsinkin Espoossa.

fi.wikipedia.org

Otaniemen tutkimusreaktori – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
Viimeksi muokattu:
Talvivaarassa on uraania niin että tyrä rytkyy, ei muuta kuin ostamaan sentrifuugeja tukussa että saadaan rikastettua U-235 riittävään prosenttiin.
 
Suomi teki erinomaisen hyvän päätöksen, hankkia F-35 hävittäjiä ilmavoimille. Niiden myötä turvataan merkittävällä tavalla maanpuolustuksen suorituskykyä yli 50-vuotta eteenpäin, jopa 2070 luvulle.asti. Vielä suurempi merkitys hankintapäätöksellä on Suomen maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan uskottavuudelle. Tällaisilla hankinnoilla ostetaan suomalaislle rauhaa sekä varmuutta turvallisesta yhteiskunnasta jopa kahden uuden sukupolven ajaksi. Toki jatkossa tarvitaan muutakin mutta F-35 hävittäjät ja ilmavoimien suorituskyky on nykymaailmassa erittäin keskeinen asejärjestelmä.
- kaikesta huolimatta Venäjän diktatuurin rikolliset johtajat saattavat päättää hyökätä Suomeen..siinä tapauksessa on vielä tärkeämpää ettei tarvitse puolustaa itsenaäisyyttämme ns. "tyhjin käsin"..

Kun hankintahinta diskontataan koko käyttöiän ajalle, kysymys on varsin edullisesta "vakuutuksesta" Suomen ja suomalaisten itsenäiselle valtiolle/yhteiskunnalle. Olen iloinen siitä että kerrankin tuntuu siltä että omatkin "veropennoseni" menevät tasan tarkkaan oikeaan kohteeseen. Jos Suomi saa elää maanpuolustukseen tehtyjen investointien myötä 50 rauhan vuotta, saamme rahallisen sijoituksen takaisin moninkertaisesti..maamme itsenäisyyttä sekä suomalaisten turvallisia elinvuosia ei voida laskea millään rahalla.

Tällä kertaa pitää antaa nöyrät kiitokset puolustusvoimille sekä poliittislle päättäjille!
 
Jos olisin kalifina kalifin paikalla, niin itsenäisen valtion päämiehenä minua vi...ttaisi varsin kovasti se että Suomen turvallisuutta ja tulevaisuutta koskevista asioista neuvotellaan vieraiden toimesta.. Jo yksistään tämä lähtökohta....
- että meidän asemastamme neuvotellaan osoittaa sen ettei meille haluta antaa, eikä meillä myöskään (de facto) ole samanlaista poliittista liikkumavaraa kuin niillä mailla joiden itsenäisyyttä ei aseteta kyseenalaiseksi.
- Venäjän esille tuomana tavoitteena on että Suomen maanpuolustus ei saa asettaa kyseenalaiseksi Venäjän poliittisia aikomuksia.
- siksi Suomen jäsenyyttä Euroopan maiden yhteisessä puolustusliitossa ei hyväksytä Venäjällä.
- Venäjän tavoitteena on myös heikentään Suomen puolustuskykyä aserajoitusten myötä jne.

Kukaan ei ole asettanut kyseenalaiseksi esim. Viron ja muiden balttianmaiden turvallisuutta...Eivätkä ne ole samalla tavalla rajoitusvaatimusten kohteita kuin Suomi...
- Norjasta ja Tanskasta puhumattakaan.
- eikä kysymys ole siitä onko valtio pieni tai suuri...yhteinen puolustuskyky muodostuu kaikista jäsenmaista ja niiden yhteisestä kokonaisuudesta.

Maanpuolustuksen tärkein kysymys on uskottavuus,...se on käytännössä kaikkein tehokkain ase.
- riittävä uskottavuus poistaa vihollisesta sodan sodalla uhkaamisen politiikan jatkeena..

Puolustusvoimien ylipäällikkönä joutuu ajattelemaan myös tulevaisuutta,,,tulevia vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin..Mitä se voisi tarkoittaa Suomen osalta?
- tärkeää on miettiä minkälaisessa yhteiskunnassa suomalaiset elää tulevaisuudessa..ja miten valittuun tavoitteeseen voidan päästä.
- Ei liene mitään varmuutta tuleeko sotia tai ketkä mahdollisesti ovat sotivina osapuolina..Joitaisn kehityssuuntia voidaan nähdä historiasta. Ainakin Suomen ja Venäjän osalta.

Pienellä maalla ei ole yksinään kovin suurta painoarvoa...Mutta joskus on mahdollisuus valita oikealla tavalla omat liittolaiset...
- ikävä kyllä tässä Suomi ei ole aina onnistunut....eipä tietenkään, koska muut ovat enemmän ja vähemmän sanelleen Suomen paikan ja aseman maailman kansojen joukossa.
-
Talvisotaa ennen kuvittelimme olevamme puolueettomia tai itsenäistymisaikojen peruna, jopa hienokseltaan Saksan ystävänä, vaikka kieltäydyimmekin hyökkäämättömyysliitosta Saksan kanssa. Olisi ehkä pitänyt harkita ko. hyökkäämättömyyssopimusta...se olisi voinut pelastaa Suomea joutumasta sille kuuluisalle salaiselle jakolistalle (Ribbebtropp-Molotov sopimus).
- no vuotta myhemmin, heti Talvisodan jälkeen oltiinkin jo innokkaana liittoutumassa Saksana kanssa. Toki se oli ymmärrettävää, mutta johti meidän taas uuteen sotaan Venäjää vastaan. Sekä samalla myös kaikkia länsimaita vastaan.
- jälkeenpäin voidaan spekuloida olisiko ollut parempi valita liittolaiset toisin päin... Ennen talvisotaa sopimus Saksan kanssa ja ennen jatkosataa yrittää pysytellä puolueettomana.

Jälkenpäin spekuloinnista ei ole kovin suurta hyötyä...siis pitää spekuloida jo etukäteen.

Sanoisin että Suomen tulee valita puolensa jo etukäteen...Liittoutua omalta kannaltaan samanmielisten maiden kanssa. Mikäpä muu se voisi olla kuin puolustusliitto NATO.
- NATO:n jäsenmaana Suomella olisi oma paikkansa länsimaiden puolustusyhteistyössä.
- parhaassa ja todennäköisessä tapauksessa se tarkoittaisi että olisimme jäseninä kaikkein suurimmassa ja sotilaallisesti ylivoimaisen vahvassa puolustusliitossa.
- jos sitten kävisi kuitenkin niin että sota syttyy niin Suomella olisi hyvä mahdollisuus säilyttää itsensä pahimpien sodan melskeiden ulkopuolella (oma vahva armeija ja NATOn "hartiat" taustalla).
- Toisaalta voidaan aina olettaa että ylivoimisesti suurin ja vahvin selviää jopa sodata voittavana osapuolena....tappioita kärsineenä mutta kuitenkin.

Rauhaa tehtäessä sodan voittajilla on tapana sanella ehdot...Juuri näin tehtiin Suomellekin Talvisodan jälkeen ja uudelleen jatkosodan päättyessä (luu kurkkuun).
- pienellä maalla saattaa olla jopa elinehtona se että pysyy ja säilyy sodan voittavana osapuolena..saa olla mukana laatimassa rauhanehtoja rikolliselle sodan aloittajalle.

Siis yhteenvetona pienelle valtiolle on tärkeää:

1. Säilyttää itsenäisyytensä ja suvereeni valtiolinen koskemattomuus.. (pienellä maalla ei ole paljoa vaihtoehtoja rikollisen suuren naapurin vieressä)
2. Edellä mainitussa tarkoituksessa liittoutua yhteistä maanpuolustusta varten samanmielisten valtioiden kanssa. (ja tietenkin mahdollisimman vahvaan liittoon)
3. Nauttia liittoutumisen varmentamasta itsenäisyydestä ja valtiollisesta koskemattomuudesta (voi silti toimia vapaasti ja tasapuolisesti kaikkien naapurimaiden kanssa)
4. Ensisijaisesti pysyttäytyä mahdollisen sodan ulkopuolella riittävä uskottavan maanpuolustuksen myötä.. (selvitä mahdollisimman pienin vaurioin)
5. Sotaan jouduttaessa ollaan kuitenkin ylivoimaisesti kaikkein vahvimman osapuolen kanssa liittoutuneena. (ainoa oikeaa vaihtoehto pienelle maalla)
6. Todennäköisesti on myös mahdollisen sodan jälkeen voittaneen osapuolen joukossa ( sodan voittajalla on aina parempi kohtalo kuin rikollisen sodan aloittaneella häviäjällä)
7. Sodan jälkeen voittaja palautuu nopeammin jaloilleen ja laatii myös "yhteiset pelisäännöt" (pienelläkin maalla on voittajan puolella parempi äänivalta kuin tappion kärsineellä)

Liittoutumisen voi nähdä myös vakuutuksena tulevaisuuteen....
Toivottavasti Suomi osaa valita jatkossa paremmin puolensa kuin reilut 80 vuotta sitten.

Enkä tarkoita että toivoisin sotaa...täysin päinvastoin. Sodan voi välttää vain varautumalla sotaan..
- eikä ole pelkkää sattumaa miten pieni valtio "pelaa korttinsa" Joskushan se sota kuitenkin tulee...Näin on aina ollut ja tulee olemaankin.
 
Maailmalla sattuu ja tapahtuu. Nyt olisi taas tarvetta Suomen Puolustusvoimien Ylipäällikön kannaotolle seuraavalla tavalla:

"Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa että jokaisen itsenäksen valtion tulee ylläpitää omalta osaltaa riittävän uskottavaa maanpuolustusta. Se on varsinkin pienelle valtiolle ja kansalla ainoa keino välttää itseensä kohdistuvat sotatoimet. Juuri sitä tarkoittaa riittävä sotilaallinen uskottavuus.

Sotilaallinen uskottavuus = Rauhaa ja itsenäisyyttä.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ei estänyt valtion ja yhteiskunnan suuruus (45 miljoonaan asukasta). Eikä edes vuosisatainen ystävyys slaavilaista sukulaisuutta edustavan naapurikansan kesken, kulttuuriin ja kieleen perustuvat yhteydet. Mitkään ukrainalaisten toimet eivät uhanneet Venäjää valtiona eikä venäläisiä kansana. Ukrainaa ei suojellut myöskään valtioiden keskinäiset yhteisesti hyväksytyt ja allekirjoitetut sopimukset eikä sitoumukset.

Venäjällä rikollisesti vallan anastaneet johtajat pyrkivät painostamalla ja kymmeniin miljooniin ihmisiin kohdistuvalla totaalisella sodalla alistaa naapurikansoja sekä itsenäisiä naapurivaltioita. Pelkästään siitä syystä että säälimättömän, kaikkiin vastustajiinsa ja demokraattiseen järjestelmään kohdistuvan väkivallan, sotimisen, salamurhien ja vangitsemisten avulla he kuvittelevat voivansa säilyttää ja lisätä omaa valtaansa.

Ukrainalaiset tulevat kuitenkin voittamaan sodan ja hyökkääjä karkoitetaan takaisin omien rajojensa taakse. Tässä taistelussa kaikki Euroopan maat ovat yhdessä Ukrainan tukena hyökkääjää vastaan. Auttavat Ukrainaa myös sodan jälkeen.

Suomen tulee vahvistaa omaa sotilaallisen puolustuksensa uskottavuutta. Meidän tulee hakeutua yhtä vahvaan ja uskottavaan asemaan maanpuolustuksen suhteen kuin pohjoismaiset kumppanimme Norja, Tanska sekä myös Venäjän rajanaapureina olevat Itämeren valtiot, Viro, Liettua, Latvia, Puola jne.

Suomi vahvistaa omaa maanpuolustustaan uusilla asejärjestelmillä ja entiseen tapaan yleisen asevelvollisuuden myötä. Ikävä kyllä, se ei silti riitä antamaan pienen maan puolustuskyvylle riittävää uskottavuutta jopa ydinaseiden käyttöön varustautunutta sekä niillä uhkaavaa Venäjää vastaan.

Euroopan turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi myös Suomi joutuu arvoimaan uudelleen turvallisuuspolitiikkaansa. Tästä syystä Suomi käynnistää asianmukaiset neuvottelut NATO:n jäsenmaisen kanssa ja jättää samalla hakemuksensa Puolustusliitto NATO:n jäsenyydestä."

Jotain tämänsuuntaista puhetta olisi toivottavaa kuulla Puolustusvoimien Ylipäälliköltä..
 
Nojatuolikersantin mietteet (kun nyt on kuulemma pätäkkää tarjolla):
- Lisää panssarintojunta-aseita, (NLAW, Spike)
- Lisää ilmatorjunta-aseita( Stinger/Crotale/NASAMS)
- Jalkaväkimiinat takaisin vaikka sopimuksia rikkoen
- Ohjautuvia krh- ja tykistöammuksia (STRIX jne)
- Droneja ja niiden vasta-aseita (osta iipoilta)
- Nörttijoukkue cybersodankäyntiin
- Lisää kertausharjoituksia
 
Jos olisin olisin Puolustusvoimen ylipäällikkö (rauhanaikainen) lähtisin USA:n tapaamaan Presidentti Biden'ia. Olisi nimittäin paljon asiaa.

Alkuunsa jutteleisin Bidenin kanssa niitä näitä henkilökohtaisista asioista ja historiasta..ja muisteltaisiin aikaisempaa tapaamista jne.
Ja, kuten suomalaiseen tapaan kuuluu niin heti lyhyen "smalltalk'in" jälkeen kääntäisin keskustelua tärkeimpiin asioihin.
- kohtelliaana diplomaattina antaisin toki isännän siis Joe Bidenin ensin esitellä omat asiansa jne. Näin saataisiin keskustelu hyvään vauhtiin.
- varmasti tässä keskusteltaisiin sotatilanteesta Ukrainassa sekä erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämerenalueen turvallisuustilanteesta.
- todennäköisesti USA:lla olisi sen osalta jotain ehdotuksia jne.

Suomen puolelta kertaisin hieman Suomen ja USA:n keskinäistä historiaa turvallisuuspolitiikan osalta. Nostaisin esille Suomen hävittäjähankinnat, entiset ja tämän uusimman päätöksen F-35 ja niiden aseistuksen osalta. Toisin myös esille aiheellisen huolen siitä ettei Suomella ole toistaiseksi riittävää ohjuspuolustusta jne.

Mahdollisesti tekisin ehdotuksen jolla voitaisiin varmistaa luotettavalla tavalla niin Suomen, Baltian maiden ja koko Skandinavian alueen sotilaallista puolustusta.

Ottaen huomioon Venäjän toimet Ukrainassa, esittäisin Biden'ille ettei olisi toivottavaa että Euroopan pohjoisen alueen valtiot (suurin osa jopa NATO:n jäsenmaita)jouduttaiiin Venäjän toimesta samalla tavalla yllätetyiksi "housut nilkoissa" kun Ukrainssa.
- sanoisin että olisi paljon parempi ottaa aloite omiin käsiin eikä jäädä passiivisena odottelemaan ja vastailemaan Venäjän uhkauksiin ja "sotilasteknisiin toimiin".

Yksinkertainen toimintaidea ja maiden keskinäinen aiesopimus olisi seuraava:
1. Lyhyiden käytännön valmistuiden jälkeen Suomi ja USA kertovat keskinäisestä sopimuksesta jonka myötä Suomi hakeutuu NATO:n jäseneksi. Koskee myös Ruotsia.
- tämä julkistus hakemuksesta voisi tapahtua jo viikon-kanden kuluessa tapaamisesta.
- USA esittää julkisesti sitoutuvansa tarvittaessa auttamaan Suomen maanpuolustusta myös hakemuksen käsittelyn aikana.

2. Suomi lisää omaa panostustaan maanpuolustuksen osalta hankkimatta Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän (tai jonkun vastaavan)
- tämä hankinta tehdään nopeutetulla hankinta ja toimitusmenettelyllä..

3. Suomi ja USA sopivat nopeuttavansa F-35 hävittäjätoimituksia siten että USA vuokraa Suomelle 24 kpl F-35 hävittäjiä aseistuksineen nopealla aikataululla.
- USA saa saman määrän hävittäjiä takaisin kun Suomelle allokoidut hävittäjät aikanaan valmistuvat.
- tästä järjestelystä aiheutuvat kustannukset sovitaan erikseen osapulten kesken.
- suomalaisten lentäjien koulutus aloitetaan mahdollisimman nopealla aikataululla, yhdessä USA:n ja muiden NATO-maiden F-35 yksiköiden kanssa..
- alkuvaiheessa Suomen käyttöön tulevien koneiden operointi tapahtuu yhteistyössä ja tukeutuen myös Norjan ja Tanskan kenttiin ja faciliteetteihin jne.

4. Suomen ja NATO:n osalta tähdennetään että Suomen puolustusliiton jäsenyys ja puolustuksellinen varustautuminen tapahtuu vain ja ainoastaan Suomen ja muiden NATO:n jäsenmaiden valtiollisen itsenäisyyden varmistamisesta ja Itämeren alueen puolustuksellisista näkökohdista.
- Suomi haluaa myös puolustusliitto NATO:n jäsenmaana ja Venäjän rajanaapurina edelleenkin kehittää keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja kanssakäymistä Venäjän kanssa.

Täytyy toivoa että Salella riittää rohkeutta Suomen itsenäisyyden kaikinpuoleiseen vahvistamiseen. Siihen saattaisi olla tarjolla historallinen tilaisuus juuri nyt. Samalla koko Itämenen alueen tulevaisuudelle luotaisiin kaikkien osapuolten kannalta aikaisempaa selkeämmät asetelmat turvallisuuspolitiikan osalta. Ehkä jopa pitkäksi aikaa tulevaisuuteen.
 
Wagner kirjoitti:
Nojatuolikersantin mietteet (kun nyt on kuulemma pätäkkää tarjolla):
- Lisää panssarintojunta-aseita, (NLAW, Spike)
- Lisää ilmatorjunta-aseita( Stinger/Crotale/NASAMS)
- Jalkaväkimiinat takaisin vaikka sopimuksia rikkoen
- Ohjautuvia krh- ja tykistöammuksia (STRIX jne)
- Droneja ja niiden vasta-aseita (osta iipoilta)
- Nörttijoukkue cybersodankäyntiin
- Lisää kertausharjoituksia
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikein..

En kuitenkaan tukeutuisi aivan noin paljon ulkomaisiin toimittajiin. Enkä missään tapauksessa venäläisiin ratkaisuihin.

Suomi panostaa jonkin verran mm. pulustusvälineiden tuotantoa ja yhteistyötä Patria-Kongsberg'in kanssa.. SItä voisi lisätä ja laajentaa. Lisäksi olisi erityisen fiksua lisätä omaan kotimaita kehitystyötä ja valmistusta mm. Bayraktar'in kaltaisten drone-järjestelmien osalta. Tällaisille olisii kysyntää tulevaisuudessa. Ja, paljon muutakin. Suomesta löytyy osaamista kaikenlaiseen uuteen tekniikkaan. Sitä tulisi hyödyntään myös puolustusväline/asetuotannossa.

Puolustusvoimien Ylipäällikkönä olisin ehdottomasti rorkaisemassa ja tukemassa tällaista kehitystyötä ja tuotantoa..
 
Hyvä ulkomaalaisen asiantuntijan kirjoittama juttu, joka kertaa ulkomaisten vapaaehtoisten käyttöä Talvisodassa ja pohtii sen hyödyllisyyttä Ukrainassa.
Meilläkin saattaisi pr-mielessä olla hyötyä varautua moiseen jos tulisi tosi eteen. Vaikka sinänsä on omaa ukkoa laittaa.
warontherocks.com

Lessons from Finland for Ukraine and Its Foreign Legion - War on the Rocks

Editor’s note: Don’t miss our comprehensive guide to Russia’s war against Ukraine. On the heels of Russia’s invasion, Kyiv opened embassy hotlines
warontherocks.com
 
Viimeisen puolen vuoden aikana on saatu Suomen hallitukselta ja presidentiltä pari hienoa päätöstä.. Ensiksi joulukuussa-21 tehtiin päätös uusien F-35 hävittäjien hankinnasta. Vieläkin kiitokset tästä päätöksestä.

Tänään tuli käytännässä selväksi että Suomi jättää Puolustusliitto NATO:n jäsenhakemuksen. Todennäköisesti jo ensi viikon alkupuolella. Itse olen kannattanut NATO-jäsenyyttä jo yli 30 vuotta. Päätös olisi pitänyt tehdä jo heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Toki olen ollut länsimaisen yhteisen puolustusjärjestelmän kannattaja jo tuota aikaisemminkin.

Kiitokset Suomen hallitukselle ja Puolustusvoimien ylipäällikölle historiallisesta ja hyvästä päätöksestä.
- käytännön asiat ovat toki vielä edessä, hakemuksen jättäminen ja sen käsittely sekä itse jäsenyys Puolustusliitossa.

Sanoisin kyllä senkin että tällä kertaa Suomen kansa teki ihan itse päätöksen mahdolliseksi. Suomalaisten suuri enemmistö, tällä hetkellä likimain 80 % kansalaisista, kannattaa NATO:n jäsenyyttä.
- mielenmuutoksen syynä on selkeästi Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.
- suomalaisten on ollut helppo ymmärtää että samanlainen kohtalo saattaa odottaa myös meitä.
- ehkä tässä auttaa se että hyvin koulutetut suomalaiset ymmärtävät ottaa oppia historiasta.
- Talvisodan aikainen ryssän hyökkäys pieneen Suomeen antoi opetuksen joka muistetaan edelleen.

Jäsenyys puolustusliitto NATO:ssa nostaa Suomen puolustusvoimien uskottavuuden käytännössä niin korkealle ettemme jatkossa joudu aseellisten hyökkäysten kohteeksi. Samalla Suomen osalta poistuu tarpeet spekuloimiseen ydinaseilla tai ydinsodilla.
- toivottavasti Suomi saa kehittää yhteiskuntaansa rauhassa ja yhteistyössä muun maailman kanssa.
- perusasiat ovat kunnossa..Suomi on EU:n talousalueen sekä Puolustusliitto NATO:n jäsenmaana (kunhan sopimus saadaan päätettyä).

Toivotaan että saadaan elää näin ainakin tämän vuosisadan loppuun..ja siitä eteenkin päin.
 
On mukava todeta että presidenttimme tapa keskustella asioista suoraan Putinin kanssa on juuri sitä miten valtioiden välisiä suhteita hoidetaan kaikissa tilanteissa. Eihän se oikeastaan eroa juurikaan siitä vastuullisuudesta kuinka yhteyksiä ylläpidetään myös yritysmaailmassa.

Suomi on tekemässä päätöstä NATO:n jäsenyyden hakemisesta. Nin merkittävästä asiasta on luonnollista informoida suoraan ja avoimesti naapurimaan johtoa. Siitäkin huolimatta että tieto lienee mennyt asianomaisille jo muitakin kanavia pitkin.

Itseäni on hieman hämmästyttänyt kotimaisen median innokkuus/halukkuus kaivella dramatiikkaa Venäjän "mahdollisista vastatoimista" Suomea kohtaan. Ikäänkuin varta vasten haluttaisiin oikeita ja konkreettisia tapahtumia.

Tottahan meillä on tiedossa Venäjän julkisuudessa esittämät näkemykset Suomen ja Ruotsin mahdolisesta NATO:n jäsenyydestä. Retoriikka on ollut varsin agressiivista. Mutta, toisaalta...
- Venäjällä tiedetään mitä naapurimaiden NATO:n jäsenyys merkitsee käytännön tasolla.
- Euroopassa on jo entuudestaan 30 NATO:n jäsenmaata..monet niistä Venäjän rajanaapureita.
- esim. yhteinen naapurimme Norja on ollut vuosikymmeniä Venäjän rajanaapurina niin Huippuvuorilla kuin Ruijassakin. Ilman mitään erityistä ja turhaa "vihanpitoa" käytännön yhteyksien tasolla.

Olen varma siitä että Venäjän johdossa tiedetään erinomaisen hyvin ettei Suomi ole aiheuttamassa tulevaisuudessakaan nykyistä suurempaa sotilaallista uhkaa Pietarin alueella tai muuallakaan.
- Venäjän johdolle NATO:n laajentumisella pelottelu on osa oman maan kansalaisille kohdistettua propagandaa.
- voi hyvinkin olla että Suomen mahdollinen jäsenyys uutisoidaan venäläisille ikävänä uhkana ja Suomen kiittämättömyytenä Venäjän "pitkäaikaisesta ystävyydestä Suomea kohtaan"jne.

Mahdollisesti "suurvallan" pitää toteuttaa jokin erityinen Suomeen kohdistuva konkreettinen toimenpide.
- voisin uskoa että sellainen tapahtuu mutta se jäänee kuitenkin tilapäiseksi "mielenilmaisuksi" jne.

Venäjä on harjoittanut monenlaista yhteistyötä useimpien NATO:n jäsenmaiden kanssa jo vuosikymmeniä. Tottakai Ukrainan sota vaikuttaa tässä hetkessä. Ja onhan se ollut eräänä keskeisenä herätteenä myös Suomelle.
- tästä huolimatta pitäisin ymmärrettävänä että Suomen ja Venäjän rajan molemmilla puolilla osataan välttää keskinäisten suhteiden turhaa kärjistämistä ja kiihkoilua.
- täällä ollaan oltu naapureita jo tuhat vuotta ja voidaan toivoa että sama tilanne sekä rauha säilyy jatkossakin.
- Sauli Niinistön harjoittamalla rehellisellä avoimuudella on ollut tärkeä merkitys suhteiden ylläpidossa.

Eipä tässä mitään valittamista entisen lakimiehen tekemisistä. Näyttäisi kaikin puolin siltä että Sauli on kasvanut tehtävissään ja hallitsee hommansa. Siitä hänelle kiitokset.

Positiivisin odotuksin toivotan hyvää kevättä kaikille!
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top