Jos kaapattu kone lähestyy ydinvoimalaa tai kaupungin keskustaa, se ammutaan alas – HS kertoo, miten päätös tehdään Suomessa
Tällä viikolla Suomessa nähtiin poikkeuksellinen tapaus, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjät lensivät matkustajakoneen kiinni ja saattoivat sen aina Tampere-Pirkkalan lentokentälle.
MIKA KANERVAKUVITELLAAN tilanne, jossa Suomen ilmatilassa oleva matkustajakone täynnä satoja siviilejä poikkeaa lentoreitiltään ja ottaa suunnan kohti ydinvoimalaa tai suuren kaupungin keskustaa.
Hornetit lentäisivät koneen kiinni nopeasti. Jossain vaiheessa, jos kone ei muuttaisi kurssiaan, se ammuttaisiin alas.
Esimerkki on hurja, mutta mahdollinen. Tällä viikolla Suomessa nähtiin poikkeuksellinen tapaus, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjät lensivät matkustajakoneen kiinni ja saattoivat sen aina Tampere-Pirkkalan lentokentälle.
Tampereen poliisin mukaan suuri hälytysoperaatio perustui häiriöön, jonka mukaan Malagasta Suomeen palannut kone olisi mahdollisesti kaapattu. Koneessa oli 149 matkustajaa.
VUONNA 2005 säädetyn lain nojalla kaapattu kone voidaan poikkeustapauksessa ampua alas. HS:n tietojen mukaan myös Tampereelle laskeutuneen koneen seuranta saattoi liittyä siihen, että koneen alasampumiseen varauduttiin.
Miten lähellä koneen pitää olla asutusta tai kriittistä infrastruktuuria, ennen kuin se ammutaan alas?
”Ei sitä voi sanoa suoraan. Jos kone esimerkiksi suuntaa kohti Loviisan ydinvoimalaa ja on 50 kilometrin päässä, päätös pitää jossain vaiheessa tehdä”, sanoo poliisitarkastaja Ari-Pekka Calin poliisihallituksesta.
”Kaikki tietävät, mitä siitä seuraa, jos ydinreaktori sulaa tai vahingoittuu. Siinä saattaa miljoonien ihmisten henki olla vaakalaudalla.”
CALININ mukaan päätös tehdään poliisin arvion perusteella.
”Jos tulee tällainen niin sanottu renegade-tapaus, että kone on terroristien toimesta kaapattu, poliisi alkaa välittömästi laatimaan uhka-arviota.”
Poliisin ylimmässä johdossa on päivystys vuorokauden ympäri. Sieltä tieto kaappaustilanteesta etenee ministereille ja tasavallan presidentille. Jos tilanne on niin kiireinen, ettei hallitus ehdi kokoontua, tapahtuu yhteydenpito sisä- ja puolustusministeriöiden välillä.
Kun poliisi arvioi tarvitsevansa tavanomaista suurempaa aseellista voimaa koneen pysäyttämiseksi, se pyytää puolustusministeriöltä virka-apua.
”En puhu nyt mistään rynnäkkökivääreistä tai muista vastaavista, vaan järeämmästä sotilaallisesta aseistuksesta”, Calin kertoo.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi ilmatorjunnasta tai hävittäjistä.
VIRKA-AVUSTA päättää puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) tai tarvittaessa hänen sijaisensa.
Sen jälkeen pallo siirtyy tilannetta kentällä johtavalle poliisille, yleisjohtajalle. Puolustusvoimat taas päättää, miten kone ammuttaisiin alas, hävittäjillä vai ilmatorjunta-aseilla.
”Poliisin yleisjohtaja tietää, että hänellä on käytössään puolustusministeriön voimakeino. Hän tekee viime kädessä kiireellisessä tapauksessa päätöksen, käyttääkö sitä vai ei”, Calin sanoo.
Kiireellisessä tilanteessa matkustajakoneen alasampumisesta päättää siis viime kädessä kentällä operaatiota johtava poliisi, ei kukaan poliisin, puolustusvoimien tai politiikan ylimmästä johdosta. Tosin poliisin ylimmän johdon päivystävä jäsen voi kumota ampumispäätöksen.
”Se olisi erittäin, erittäin hankala päätös. En mielelläni itse olisi siinä roolissa”, Calin pohtii.
Lain mukaan voimakeinojen käytön on oltava välttämätöntä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai suuren ihmismäärän henkeä välittömästi uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.
Ydinvoimalan ja kaupungin keskustan lisäksi mahdollisia kohteita, joissa koneen alasampuminen voisi tulla kysymykseen, voisivat Calinin mukaan olla esimerkiksi matkustajalaiva tai isompi yleisötapahtuma. Käytännössä mikä tahansa paikka, jossa on iso joukko ihmisiä.
CALIN ei kerro, miten nopeasti kaapattu kone voitaisiin pudottaa, koska tieto on salaista.
Olennaista on tietysti selvittää, että kone on aidosti kaapattu.
”Tämä on kriittinen kysymys ja se pyrittäisiin kaikin viranomaisten käytettävissä olevin keinoin saamaan selville.”
Yksi keino on se, että hävittäjät kuvaavat koneen sisälle.
Calinilla ei ole tiedossa, että Suomessa olisi edes varauduttu koneen alasampumiseen. Tampereen tapausta hän ei tunne, mutta pitää sitä erittäin harvinaisena.
Tällä viikolla Suomessa nähtiin poikkeuksellinen tapaus, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjät lensivät matkustajakoneen kiinni ja saattoivat sen aina Tampere-Pirkkalan lentokentälle.
MIKA KANERVAKUVITELLAAN tilanne, jossa Suomen ilmatilassa oleva matkustajakone täynnä satoja siviilejä poikkeaa lentoreitiltään ja ottaa suunnan kohti ydinvoimalaa tai suuren kaupungin keskustaa.
Hornetit lentäisivät koneen kiinni nopeasti. Jossain vaiheessa, jos kone ei muuttaisi kurssiaan, se ammuttaisiin alas.
Esimerkki on hurja, mutta mahdollinen. Tällä viikolla Suomessa nähtiin poikkeuksellinen tapaus, kun ilmavoimien Hornet-hävittäjät lensivät matkustajakoneen kiinni ja saattoivat sen aina Tampere-Pirkkalan lentokentälle.
Tampereen poliisin mukaan suuri hälytysoperaatio perustui häiriöön, jonka mukaan Malagasta Suomeen palannut kone olisi mahdollisesti kaapattu. Koneessa oli 149 matkustajaa.
VUONNA 2005 säädetyn lain nojalla kaapattu kone voidaan poikkeustapauksessa ampua alas. HS:n tietojen mukaan myös Tampereelle laskeutuneen koneen seuranta saattoi liittyä siihen, että koneen alasampumiseen varauduttiin.
Miten lähellä koneen pitää olla asutusta tai kriittistä infrastruktuuria, ennen kuin se ammutaan alas?
”Ei sitä voi sanoa suoraan. Jos kone esimerkiksi suuntaa kohti Loviisan ydinvoimalaa ja on 50 kilometrin päässä, päätös pitää jossain vaiheessa tehdä”, sanoo poliisitarkastaja Ari-Pekka Calin poliisihallituksesta.
”Kaikki tietävät, mitä siitä seuraa, jos ydinreaktori sulaa tai vahingoittuu. Siinä saattaa miljoonien ihmisten henki olla vaakalaudalla.”
CALININ mukaan päätös tehdään poliisin arvion perusteella.
”Jos tulee tällainen niin sanottu renegade-tapaus, että kone on terroristien toimesta kaapattu, poliisi alkaa välittömästi laatimaan uhka-arviota.”
Poliisin ylimmässä johdossa on päivystys vuorokauden ympäri. Sieltä tieto kaappaustilanteesta etenee ministereille ja tasavallan presidentille. Jos tilanne on niin kiireinen, ettei hallitus ehdi kokoontua, tapahtuu yhteydenpito sisä- ja puolustusministeriöiden välillä.
Kun poliisi arvioi tarvitsevansa tavanomaista suurempaa aseellista voimaa koneen pysäyttämiseksi, se pyytää puolustusministeriöltä virka-apua.
”En puhu nyt mistään rynnäkkökivääreistä tai muista vastaavista, vaan järeämmästä sotilaallisesta aseistuksesta”, Calin kertoo.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi ilmatorjunnasta tai hävittäjistä.
VIRKA-AVUSTA päättää puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) tai tarvittaessa hänen sijaisensa.
Sen jälkeen pallo siirtyy tilannetta kentällä johtavalle poliisille, yleisjohtajalle. Puolustusvoimat taas päättää, miten kone ammuttaisiin alas, hävittäjillä vai ilmatorjunta-aseilla.
”Poliisin yleisjohtaja tietää, että hänellä on käytössään puolustusministeriön voimakeino. Hän tekee viime kädessä kiireellisessä tapauksessa päätöksen, käyttääkö sitä vai ei”, Calin sanoo.
Kiireellisessä tilanteessa matkustajakoneen alasampumisesta päättää siis viime kädessä kentällä operaatiota johtava poliisi, ei kukaan poliisin, puolustusvoimien tai politiikan ylimmästä johdosta. Tosin poliisin ylimmän johdon päivystävä jäsen voi kumota ampumispäätöksen.
”Se olisi erittäin, erittäin hankala päätös. En mielelläni itse olisi siinä roolissa”, Calin pohtii.
Lain mukaan voimakeinojen käytön on oltava välttämätöntä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai suuren ihmismäärän henkeä välittömästi uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.
Ydinvoimalan ja kaupungin keskustan lisäksi mahdollisia kohteita, joissa koneen alasampuminen voisi tulla kysymykseen, voisivat Calinin mukaan olla esimerkiksi matkustajalaiva tai isompi yleisötapahtuma. Käytännössä mikä tahansa paikka, jossa on iso joukko ihmisiä.
CALIN ei kerro, miten nopeasti kaapattu kone voitaisiin pudottaa, koska tieto on salaista.
Olennaista on tietysti selvittää, että kone on aidosti kaapattu.
”Tämä on kriittinen kysymys ja se pyrittäisiin kaikin viranomaisten käytettävissä olevin keinoin saamaan selville.”
Yksi keino on se, että hävittäjät kuvaavat koneen sisälle.
Calinilla ei ole tiedossa, että Suomessa olisi edes varauduttu koneen alasampumiseen. Tampereen tapausta hän ei tunne, mutta pitää sitä erittäin harvinaisena.
