Puolustusvoimien peruskoe negatiivisen Flynn-efektin ja koulutusjärjestelmän muutoksen jäljillä
12.11.2013 Yleinen JK
Tänä vuonna on julkaistu useampi tutkimus, joiden lähdemateriaalina on käytetty Suomen Puolustusvoimien Peruskoe-1:n tuloksia. Vuodesta 1981 lähtien alokkaille on tehty uudistettu Peruskoe-1 (aiemmin peruskoe), joka koostuu kolmesta osa-alueesta: kuviotesti, numerotesti ja sanatesti. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä koe on järjestelmällisesti toteutettu vuosikymmenten ajan lähes koko ikäluokan miehille.
Tutkijat Edward Dutton Oulun yliopistosta ja Richard Lynn Ulsterin yliopistosta saivat Suomen Puolustusvoimien P1-testien raakatulokset analysoitavakseen vuosilta 1988-2001 ja 2009. He valottavat saamiaan tuloksia Intelligence-lehdessä julkaistussa artikkelissa ”A Negative Flynn Effect in Finland, 1997-2009”. Testin pitkäaikaisen käytön ja suurten vuosittaisten osallistujamäärien ansiosta käytettävissä oli hyvin laaja aineisto: yhteensä 407 166 testitulosta.
Artikkeli nostaa aineistoanalyysistä esille muutaman mielenkiintoisen seikan: testin raakapisteiden keskiarvot nousivat vuosien 1988-1997 aikana, mutta sen jälkeen ne ovat kääntyneet laskuun. Keskiarvojen muutos ei ole yhtä voimakas kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi kuviotestin keskiarvo nousi osa-alueista eniten, ja vuoden 1997 jälkeistä tulosten heikkenemistä havaittiin enemmän numerotestissä ja sanatestissä. Vaikka havaitut muutokset ovat hyvin maltillisia, ne ovat kuitenkin johdonmukaisia. Ainoa poikkeus on vuosi 1991, jonka keskiarvot ovat selkeästi sekä edeltävää että seuraavaa vuotta korkeammat.
Ajanjakson alkuvuosien raakapistemäärän nousun selitykseksi kirjoittajat tarjoavat Flynn-efektiä ja viittaavat tulkintaa tukeviin muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin. Vuoden 1997 jälkeisen keskiarvojen alenemiseen ja mahdolliseen negatiiviseen Flynn-efektiin he tarjoavat yhdeksi syyksi negatiivisen korrelaation älykkyysosamäärän ja hankittujen lasten lukumäärän välillä. Kyseinen artikkeli on lyhyehkö katsaus aiheeseen ja mahdollisia syitä keskiarvojen laskuun ei siinä analysoida laajemmin.
Sari Pekkala Kerr ym. puolestaan käyttivät puolustusvoimien testituloksia vertaillessaan Suomen koulutusjärjestelmän muutosta rinnakkaiskoulujärjestelmästä (kansa- ja oppikoulu) peruskoulujärjestelmään, joka tapahtui vähitellen vuosien 1972-1977 aikana. Suomen aineisto on ainutlaatuinen vertailtaessa kahden koulutusjärjestelmän eroja. Aiemmin vastaavissa tutkimuksissa on vertailtu eri maiden järjestelmiä toisiinsa tai eri alueita saman maan sisällä, nyt pystyttiin vertaamaan muutoksen etenemistä maan sisällä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia sen suhteen, onko nuorena tehty eriyttäminen yhtenäiskoulua parempi koulutusjärjestelmä.
Vuodesta 1982 alkaen puolustusvoimien testien tulokset ovat identifioituja ja niitä voidaan verrata muihin tietopankkeihin, tässä tapauksessa Tilastokeskuksen väestötietoihin. Tämä mahdollisti tarkempien tietojen saamisen tutkituista henkilöistä, heidän kotitaustastaan ja esimerkiksi eri koulujärjestelmissä olleiden veljesparien vertailun. Tässä tutkimuksessa käytettiin vuosien 1962-1966 aikana syntyneiden testituloksia, jotka suorittivat asepalveluksensa tammikuusta 1982 alkaen. Tutkimus perustui laajaan tilastolliseen analyysiin ja differences-in-differences-menetelmään.
Yleisellä tasolla tuloksista löydettiin ainoastaan pieni parannus sanatestissä, mutta ei muutoksia muissa osakokeissa. Kiinnostavimmat muutokset huomattiin vertailtaessa oppilaiden taustaa: alhaisen koulutustason tai köyhien vanhempien lasten tulokset paranivat peruskouluun siirtymisen myötä ja näinollen sosioekonomisen aseman vaikutus oppimistuloksiin väheni. Kirjoittajat selittävät muutosta sekä opetussisällön muuttumisella uudistuksen yhteydessä että vertaisryhmän muutoksella. Varhain tehdyn kahteen ryhmään jaon (kansakoulu ja oppikoulu) poistuminen antoi varsinkin alhaisemman lähtökohdan oppilaille paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissaan. Oleellista oli, että koulutusjärjestelmän muutoksella ei havaittu negatiivista vaikutusta minkään ryhmän oppilaisiin.
Puolustusvoimien testitulosten saaminen tutkimuskäyttöön on myönteinen asia, vaikka liian suorien johtopäätösten tekeminen niiden perusteella voi johtaa harhaan. Kuten Pekkala Kerr ym. tutkimuksessaan toteavat, hyvin monia muuttujia täytyy ottaa huomioon aineistoa valikoidessa ja sen analysoinnissa on paljon haasteita. Toivottavasti kuitenkin näemme vastaisuudessakin Puolustusvoimien aineistoa käytettävän tutkimuksissa, sillä kuten jo todettua, aineisto on monessa mittakaavassa ainutlaatuinen.
A Negative Flynn Effect in Finland, 1997-2009. Edward Dutton and Richard Lynn.
Intelligence, Vol. 41, Issue 6, (November–December 2013), pp. 817–820
School Tracking and Development of Cognitive Skills. Sari Pekkala Kerr, Tuomas Pekkarinen, and Roope Uusitalo.
Journal of Labor Economics, Vol. 31, No. 3 (July 2013), pp. 577-602
