Olen puolivälissä tuota Himasen "Missä enkelitkin pelkäävät" - kirjaa. ryssän 2022 - hyökkäys on juuri alkanut.
En ole vielä törmännyt murskaavaan Niinistö-kritiikkiin. Mutta selkein kuva on siitä, että putinin suunnitelma on ollut niin johdonmukainen vuodesta 2007 Münchenin puheen, että Suomen liittyminen Natoon ei vaan olisi ollut mahdollista. Kaksi perustetta:
1. Venäjä
2. Suomi
3. Länsi (ihmisiä on kolmenlaisia - sellaisia ketkä osaavat laskea ja sellaisia, ketkä eivät osaa).
1. Ukraina on ollut vain osa putinin suunnitelmaa. Isompi kuva oli Naton hajoittaminen, mm. kaiken 1997 jälkeen tuotujen aseiden poistaminen uusista jäsenmaista. ETYJin käyttäminen kaikilla mahdollisilla tavoilla osoittamaan, että ryssällä on legitiimi oikeus luoda itselleen uusi puskurivyöhyke, mantranaan se, että mikään valtio ei saa rakentaa turvallisuuttaan toisen valtion kustannuksella. Olisiko ryssä sallinut Suomen liittyä, kun tuollaiset vaatimukset ja tavoitteet ovat olleet päällimmäisinä? No ei. Keinoja kansalaismielipiteeseen vaikuttamiseen olisi ollut vaikka ja kuinka. Ja ryssä oli ystävä, jolta tilattiiin ydinvoimalakin, ystäviä kuunnellaan ja kunnioitetaan, tässä tapauksessa vaikka hampaat irvessä.
2. Meidän jälkisuomettumisemme demareiden, kepun, halosen, tuomiojan, vasemmiston, vihreiden jne voimin teki keskustelunkin mahdottomaksi. Liittyminen on niin iso askel, että siihen pitää nähdä tarve ja sitä kautta suuri yksimielisyys. Jo Natokin edellyttää, että kansan pitää haluta sitä. Normioloissa se olisi tarkoittanut kansanäänestystä, eli murskaavaa EI-leirin voittoa. Toinen vaihtoehto olisi ehkä ollut eduskuntavaalit, joissa liittyminen olisi ollut merkittävä teema. Järjestä nyt sellaiset, kun kokoomusjohtoinen hallitus kirjaa, että edes miettimistä ei kyseinen hallitus tee.
3. Otetaan lännestä esimerkiksi Saksa. Suomi ei olisi ilman EUn ja Naton suopeaa suhtautumista lähtenyt hakemaan jäsenyyttä. Miten olisi voinut, jos olisi tiedetty että lunta tulee tupaan? Ja Saksa oli kaasuineen merkkeleineen niin ryssän kainalossa, että lupaa ei olisi irronnut. Eivät paljon parempia olisi olleet ranska tai yhdysvallatkaan.
Niinistöön. Mitä olisi yksi mies mahtanut käytännössä koko länttä vastaan. Kaikki kannattivat lasittunein katsein ryssän matkaa kohti demokratiaa, ja aktiivisesti sulkivat silmät ja korvat pieniltä vinkeiltä, mm -07, -08, -14 jne siltä, mikä ryssä todellisuudessa on. Kyllä tiedettiin, mutta silti ajateltiin parasta. Ja kaasua. Ja kissaa.
Niinistöä moitittiin, että nössö kun ei lähtenyt uhoamaan vastaan että kyllä me, mutta mitä siitä olisi seurannut? Ei ainakaan mitään hyvää. Turvallisuuspolitiikan jakkara piti keksiä, kun ei mitään muutakaan ollut. Jos siihen jotakin tolppaa olisi ruvennut sorvaamaan, olisi meidän kansa ja poliitikot sen potkineet nurin samoin tein. Euroopan avustuksella. Ja Amerikan. Ja ryssän.
www.iltalehti.fi
