MP-netin lustraatioketju
- Viestiketjun aloittaja YliKoo
- Aloitus PVM
kolomaittis
Kenraali
Nyt ei aukee ajatus.
Ben Zyskowicz vertasi Vladimir Putinia Adolf Hitleriin - sai moitteet PS:lta | Verkkouutiset
Nykyinen varapuhemies Juho Eerola paheksui 2014 täysistunnossa pääministerille kysyen, oliko vertailu asianmukaista.www.verkkouutiset.fi
Mikä tässä on väärin? Putin/Hitler ?
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Ilmeisesti Eerolan mielestä Kaakkois-Suomelle kultaa ja mirhamia tuovan maan johtajaa ei olisi saanut verrata tuollaisiin pahansuopiin historiallisiin diktaattoreihin. Ja ilmeisesti myös EU-pakotteetkin olivat pahasta, mitäpä siitä, jos miehittivät Krimin.
Zyssen puheenvuoro oli kyllä erittäin oikeaan osunut, minkä historia on nyt todistanut.
viimeinen mohikaani
Kapteeni
Vieläköhän äänestäjät muistavat Fennovoiman ydinvoimalahankkeen sekä ryssän bulvaanina toimineen Migrit Solarna Energija -yhtiön? Arvottomassa näytelmässä Kremlin juoksupoikina toimivat pääministeri Stubb, elinkeinoministeri Vapaavuori sekä "venäjä-asiantuntija" Mykkänen.
Stubbin mielestä Ryssävoimahankkeessa oli kyse vain energiasta ja kaikki muu oli russofobiaa, Vapaavuori puski Rosatom-kuvion eduskunnan käsittelyyn ja Mykkästä tarvittiin myöhemmin Migrit Energijan Rosatom-yhteyksien valkopesuun. Olisi kiva tietää, millaisella puliveivauksella valtionyhtiö Fortum saatiin mukaan kesällä 2015 vaikka Fortum oli aikaisemmin julkisesti paaluttanut ettei Fennovoima ole kaupallisesti kannattava hanke.
Jos Fortumille on annettu poliittista ohjausta tässä asiassa, niin todennäköisesti sitä on annettu monessa muussakin jutussa. Kökkäreet on kyllä varsinaisten venäjä-asiantuntijoiden ja talousnerojen puolue...
Stubbin mielestä Ryssävoimahankkeessa oli kyse vain energiasta ja kaikki muu oli russofobiaa, Vapaavuori puski Rosatom-kuvion eduskunnan käsittelyyn ja Mykkästä tarvittiin myöhemmin Migrit Energijan Rosatom-yhteyksien valkopesuun. Olisi kiva tietää, millaisella puliveivauksella valtionyhtiö Fortum saatiin mukaan kesällä 2015 vaikka Fortum oli aikaisemmin julkisesti paaluttanut ettei Fennovoima ole kaupallisesti kannattava hanke.
Jos Fortumille on annettu poliittista ohjausta tässä asiassa, niin todennäköisesti sitä on annettu monessa muussakin jutussa. Kökkäreet on kyllä varsinaisten venäjä-asiantuntijoiden ja talousnerojen puolue...
YliKoo
Greatest Leader
Luultavasti poliittinen ohjaus tuli suoraan kremlistä.
YliKoo
Greatest Leader
Tuolla NATO-langassa virisi keskustelua YYA-sopimuksesta. En tiedä onko tämä oikea ketju keskustelun jatkamiseen, mutta YYA-Suomen rähmälläänolon kautta voisi ollakin.
En ole isommin asiaan perehtynyt mutta minua kiinnostaa, olisiko Suomella ollut todellisia vaihtoehtoja. Ensin erään keskustelijan kommentit siitä, että vaihtoehtoja oli.
Jäljempänä minun näkemyksiäni, johon en oikeastaan lisää muuta kuin sen, että Ison Britannian Unthinkable - suunnitelma haudattiin melko pian. Luulisin myös, että Barbarossa kakkoseen osallistuminen ei olisi ollut oikein relevantti juttu, kommunistien vallankaappausuhka oli päällä ja Suomi valvontakomission tiukassa otteessa.
Vänkäystä en siis havittele, vaan keskustelua. Jos asiaa on jo puitu, varmasti joku vinkkaa ketjun missä jatkaa.
@Mölkky 'n ajatukset:
Toisen maailmansodan jälkeen Suomella oli useita vaihtoehtoja poliittisesti ja taloudellisesti. Tässä muutamia esimerkkejä päävaihtoehdoista:
Näistä päävaihtoehdoista ajauduttiin johonkin 2-3 väliin.
VS
@YliKoo n näkemykset:
Kun YYA solmittiin, oltiin juuri torjuntavoitettu jatkosota ja "liittoutuneiden" valvontakomissio istui hotelli Tornissa kuin tatti. Porkkala oli miehitetty, tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta.
Vaaran vuosia oli eletty, ja kommunistit oli kukkona tunkiolla. Vaihtoehtoina olivat joko kommunistien vallankaappaus tai Neuvostoliiton miehitys. Siis Suomi ei olisi miehittänyt Neuvostoliittoa, vaan päin vastoin, noin selvennyksenä
Kylmä sota oli alkanut, eikä lännelläkään tainnut olla selvää käsitystä kuinka mahdollisessa sodassa kävisi. NL ei ollut vielä räjäyttänyt ydinasettaan, mutta luulen lännellä olleen käsitys siitä, että jyvällä asiasta olivat. Kenelläkään ei ollut mitään haluja yrittää estää Neuvostoliittoa luomasta ja hallitsemasta etupiiriään.
YYA solmittiin noissa oloissa, ja jos nyt on vaikea nähdä hyviä vaihtoehtoja sen solmimiselle, luulen että silloin se ei ollut yhtään sen helpompaa.
Kylmää sotaa en kuvaile, mutta Neuvostoliitolla ei ollut pienintäkään aikomusta luopua etupiiristään, johon Suomi kuului. Unkarin ja Tsekkoslovakian miehitykset olivat merkki siitä, kuinka NL toimi. Jaruzelski hoiti itse kurinpalautuksen maassaan ja vältti siten saman kohtalon. Kekkonen teki saman asian toisella tavalla.
Se, jos ymmärtää YYA-sopimuksen välttämättömyyden, ei alkuunkaan tarkoita sitä, että hyväksyisi sen ympärille kietoutuneen saastan. Vaikka se ei ollut millään tavoin hyväksyttävää, oli se tietyllä tavalla välttämätön seuraus. Kaikissa sodissa miehitetyissä maissa on aina löytynyt pian porukka, joka on hypännyt vihollisen kelkkaan. Mikä olisi tehnyt poikkeuksen meidän kohdallamme?
Hyvä muistaa, että kaikissa itäblokin maissa oli oma miehittäjiä mielistellyt rälssinsä, ja nuo maat ovat tehneet tilinsä selväksi tuon porukan kanssa, ja Saksa teki tilinsä selväksi natsien suhteen. Suomella tämä on kokonaan tekemättä. 70- ja 80- luvuilla oli vielä pakko pelata, ja se oli kuin krapulan hoitoa keskioluella. Ei onnistunut kaikilta, enkä tarkoita että mitään pitäisi antaa anteeksi kenellekään, päin vastoin.
Jälkisuomettumista pidän vielä alkuperäistä suurempana syntinä. Samoin median, kulttuurin, yliopistojen, demlan ja monen muun tahon tekoset pitäisi perata juurta jaksaen.
En ole isommin asiaan perehtynyt mutta minua kiinnostaa, olisiko Suomella ollut todellisia vaihtoehtoja. Ensin erään keskustelijan kommentit siitä, että vaihtoehtoja oli.
Jäljempänä minun näkemyksiäni, johon en oikeastaan lisää muuta kuin sen, että Ison Britannian Unthinkable - suunnitelma haudattiin melko pian. Luulisin myös, että Barbarossa kakkoseen osallistuminen ei olisi ollut oikein relevantti juttu, kommunistien vallankaappausuhka oli päällä ja Suomi valvontakomission tiukassa otteessa.
Vänkäystä en siis havittele, vaan keskustelua. Jos asiaa on jo puitu, varmasti joku vinkkaa ketjun missä jatkaa.
@Mölkky 'n ajatukset:
Toisen maailmansodan jälkeen Suomella oli useita vaihtoehtoja poliittisesti ja taloudellisesti. Tässä muutamia esimerkkejä päävaihtoehdoista:
- Lännen suunta: Suomi saattoi valita liittyä länteen, lähentyä Euroopan voittajavaltioiden kanssa ja luoda läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin. Britit esim. avoimesti miettivät hyökkäystä NL:n, joten halukkuutta ottaa suomi mukaan läntiseen liittoon olisi varmasti löytynyt. Tämä olisi voinut vahvistaa Suomen taloudellista ja poliittista asemaa kansainvälisesti.
- Neuvostoliiton suunta: Suomi saattoi myös valita läheisemmät suhteet Neuvostoliittoon, joka oli myös voittajamaa sodassa ja vaikutti suuresti Suomen ulkopoliittisiin valintoihin sodan jälkeen. Tämä olisi voinut johtaa poliittiseen ja taloudelliseen riippuvuuteen Neuvostoliitosta.
- Puolueettomuus: Suomi saattoi valita pysyä puolueettomana ja ylläpitää hyviä suhteita sekä länteen että Neuvostoliittoon. Tämä olisi voitu nähdä tasapainoisena ratkaisuna, joka olisi auttanut Suomea välttämään konflikteja ja pysymään poliittisesti ja taloudellisesti itsenäisenä.
- Sosialistinen suunta: Suomi saattoi myös valita sosialistisen suunnan ja liittoutua muiden sosialististen maiden kanssa, kuten Neuvostoliiton ja Kiinan. Tämä olisi voinut johtaa Suomen taloudelliseen ja poliittiseen läheisyyteen sosialististen maiden kanssa.
Näistä päävaihtoehdoista ajauduttiin johonkin 2-3 väliin.
VS
@YliKoo n näkemykset:
Kun YYA solmittiin, oltiin juuri torjuntavoitettu jatkosota ja "liittoutuneiden" valvontakomissio istui hotelli Tornissa kuin tatti. Porkkala oli miehitetty, tykinkantaman päässä Helsingin keskustasta.
Vaaran vuosia oli eletty, ja kommunistit oli kukkona tunkiolla. Vaihtoehtoina olivat joko kommunistien vallankaappaus tai Neuvostoliiton miehitys. Siis Suomi ei olisi miehittänyt Neuvostoliittoa, vaan päin vastoin, noin selvennyksenä
Kylmä sota oli alkanut, eikä lännelläkään tainnut olla selvää käsitystä kuinka mahdollisessa sodassa kävisi. NL ei ollut vielä räjäyttänyt ydinasettaan, mutta luulen lännellä olleen käsitys siitä, että jyvällä asiasta olivat. Kenelläkään ei ollut mitään haluja yrittää estää Neuvostoliittoa luomasta ja hallitsemasta etupiiriään.
YYA solmittiin noissa oloissa, ja jos nyt on vaikea nähdä hyviä vaihtoehtoja sen solmimiselle, luulen että silloin se ei ollut yhtään sen helpompaa.
Kylmää sotaa en kuvaile, mutta Neuvostoliitolla ei ollut pienintäkään aikomusta luopua etupiiristään, johon Suomi kuului. Unkarin ja Tsekkoslovakian miehitykset olivat merkki siitä, kuinka NL toimi. Jaruzelski hoiti itse kurinpalautuksen maassaan ja vältti siten saman kohtalon. Kekkonen teki saman asian toisella tavalla.
Se, jos ymmärtää YYA-sopimuksen välttämättömyyden, ei alkuunkaan tarkoita sitä, että hyväksyisi sen ympärille kietoutuneen saastan. Vaikka se ei ollut millään tavoin hyväksyttävää, oli se tietyllä tavalla välttämätön seuraus. Kaikissa sodissa miehitetyissä maissa on aina löytynyt pian porukka, joka on hypännyt vihollisen kelkkaan. Mikä olisi tehnyt poikkeuksen meidän kohdallamme?
Hyvä muistaa, että kaikissa itäblokin maissa oli oma miehittäjiä mielistellyt rälssinsä, ja nuo maat ovat tehneet tilinsä selväksi tuon porukan kanssa, ja Saksa teki tilinsä selväksi natsien suhteen. Suomella tämä on kokonaan tekemättä. 70- ja 80- luvuilla oli vielä pakko pelata, ja se oli kuin krapulan hoitoa keskioluella. Ei onnistunut kaikilta, enkä tarkoita että mitään pitäisi antaa anteeksi kenellekään, päin vastoin.
Jälkisuomettumista pidän vielä alkuperäistä suurempana syntinä. Samoin median, kulttuurin, yliopistojen, demlan ja monen muun tahon tekoset pitäisi perata juurta jaksaen.
YYA-sopimusta tulisi käsitellä osana 2 MS. jälkeistä euroopan jakoa Neuvostoliiton, USA:n ja Ison Britannian kesken.
Jos Saksan, Tsekkoslovakian, Bulgarian, Unkarin, Puolan, Itävallan ja Romanian kohtalo määrättiin Tehranin, Jaltan ja Potsdamin konferensseissa niin on jokseenkin lapsellista olettaa että Suomi "ihan itse" valitsi sodanjälkeisen turvallisuuspoliittisen asemansa. Neukkulan etupiirissä oltiin länsiliittoutuneidenkin mielestä. Siinä sitten pyristeltiin sen verran omaa kansallista etua kuin mihin paidankaulukset kesti.
Vaaralliseksi homma meni siinä vaiheessa kun YYA ja idänsuhteet muuttuivat Kekkosen ja muiden perässähiihtäjien pelimerkiksi sisäpolitiikassa. Jos Tehtaankatu päätti kuka oli salonkikelpoinen hallitukseen niin siinä on vaalien tulokset toisarvoista.
Jos Saksan, Tsekkoslovakian, Bulgarian, Unkarin, Puolan, Itävallan ja Romanian kohtalo määrättiin Tehranin, Jaltan ja Potsdamin konferensseissa niin on jokseenkin lapsellista olettaa että Suomi "ihan itse" valitsi sodanjälkeisen turvallisuuspoliittisen asemansa. Neukkulan etupiirissä oltiin länsiliittoutuneidenkin mielestä. Siinä sitten pyristeltiin sen verran omaa kansallista etua kuin mihin paidankaulukset kesti.
Vaaralliseksi homma meni siinä vaiheessa kun YYA ja idänsuhteet muuttuivat Kekkosen ja muiden perässähiihtäjien pelimerkiksi sisäpolitiikassa. Jos Tehtaankatu päätti kuka oli salonkikelpoinen hallitukseen niin siinä on vaalien tulokset toisarvoista.
YliKoo
Greatest Leader
Maksumuuri, mutta jollakin tapaa asia ehtii välittämään ingressistä.
www.talouselama.fi
Talouselämän tiedot: Venäjä halusi sulkea Ahvenanmaan konsulaatin – Salainen suunnitelma kariutui Suomen vastustukseen
Venäjä ehdotti kulissien takana Suomelle Maarianhaminan konsulaatin sulkemista vuonna 1998. Tilannetta pidettiin ulkoministeriössä turvallisuuspoliittisesti tulenarkana. Ulkoministeri Tarja Halonen (sd) edusti Suomea tapaamisessa, jossa nostettiin esiin talvisodan jälkeen solmittu sopimus.
Sanavalmis Muurinen
Kenraali
Täällä referaattiMaksumuuri, mutta jollakin tapaa asia ehtii välittämään ingressistä.
Talouselämän tiedot: Venäjä halusi sulkea Ahvenanmaan konsulaatin – Salainen suunnitelma kariutui Suomen vastustukseen
Venäjä ehdotti kulissien takana Suomelle Maarianhaminan konsulaatin sulkemista vuonna 1998. Tilannetta pidettiin ulkoministeriössä turvallisuuspoliittisesti tulenarkana. Ulkoministeri Tarja Halonen (sd) edusti Suomea tapaamisessa, jossa nostettiin esiin talvisodan jälkeen solmittu sopimus.
Talouselämä: Asiakirjat paljastavat – Venäjä lähetti Suomelle yllättävän nootin vuonna 1998
Venäjän ehdotusta pidettiin ulkoministeriössä turvallisuuspoliittisesti tulenarkana.
www.is.fi
StepanRudanskij
Respected Leader
Olisi kiva tietää, millaisella puliveivauksella valtionyhtiö Fortum saatiin mukaan kesällä 2015 vaikka Fortum oli aikaisemmin julkisesti paaluttanut ettei Fennovoima ole kaupallisesti kannattava hanke.
Jos Fortumille on annettu poliittista ohjausta tässä asiassa, niin todennäköisesti sitä on annettu monessa muussakin jutussa. Kökkäreet on kyllä varsinaisten venäjä-asiantuntijoiden ja talousnerojen puolue...
Nyt olisi sopiva hetki kysyä Fortumilta. Toimittajat hoi, skuupin paikka?
YliKoo
Greatest Leader
Täällä referaatti
www.is.fi
Media saisi kyllä perata koko Halosen kauden ihan tosimielellä, siis koko poliittisen toiminnan eikä pelkästään presidenttikautta.
Talouselämä: Asiakirjat paljastavat – Venäjä lähetti Suomelle yllättävän nootin vuonna 1998
Venäjän ehdotusta pidettiin ulkoministeriössä turvallisuuspoliittisesti tulenarkana.
www.is.fi
Osa Pariisin rauhansopimuksen pykälälistä oli todettu vanhentuneiksi ja pätetmättömiksi joitakin vuosia aikaisemmin. Halosen huoli oli sikäli aiheellinen, että tilanne olisi mennyt Suomen kannalta hyvään suuntaan ja Venäjän kannalta huonoon suuntaan.
Media saisi kyllä perata koko Halosen kauden ihan tosimielellä, siis koko poliittisen toiminnan eikä pelkästään presidenttikautta.
YliKoo
Greatest Leader
No katoin kuitenkinKenen hemro kestää, aukesi taas kommunistien propagandatuuti.
KOM-teatteri yrittää pestä nahkaansa väittämällä, että se on edelleen kantaaottava.
Vittu., ei pysty
Kaksi minuuttia lopusta "käsiteltiin" poliittista taustaa. Muutam nuorempi irtisanoutui ja vetosi humanismiin jne.
Muistettiin mainita, että edelleen aate kuvaa rakkautta jne.
Vanhat kovat kommarit ei avanneet suutaan aiheesta. Taitavat olla nykyäänkin vanhoja kovia kommareita, silmä kiilui siihen malliin.
Ota nitrot käden ulottuville, nyt se vasta alkoikin, TeemallaNo katoin kuitenkin
Kaksi minuuttia lopusta "käsiteltiin" poliittista taustaa. Muutam nuorempi irtisanoutui ja vetosi humanismiin jne.
Muistettiin mainita, että edelleen aate kuvaa rakkautta jne.
Vanhat kovat kommarit ei avanneet suutaan aiheesta. Taitavat olla nykyäänkin vanhoja kovia kommareita, silmä kiilui siihen malliin.
YliKoo
Greatest Leader
Kanava jäi auki, ja nyt tulee jo astetta suorempaa tekstiä. Ei enää ihan niin paljon peitellä.
"Toveit, tämän päivä sorretut on huomisen voittajia, muutos on mahdollinen jne
Eka punaviinilasillin ehti onneksi vaikuttaa, taidan ottaa toisen, nyt kun vapauden kaiho kajahtaa komeasti!
Poteropio
Kersantti
Maksumuuri, mutta jollakin tapaa asia ehtii välittämään ingressistä.
Talouselämän tiedot: Venäjä halusi sulkea Ahvenanmaan konsulaatin – Salainen suunnitelma kariutui Suomen vastustukseen
Venäjä ehdotti kulissien takana Suomelle Maarianhaminan konsulaatin sulkemista vuonna 1998. Tilannetta pidettiin ulkoministeriössä turvallisuuspoliittisesti tulenarkana. Ulkoministeri Tarja Halonen (sd) edusti Suomea tapaamisessa, jossa nostettiin esiin talvisodan jälkeen solmittu sopimus.
Ahvenanmaan kansanedustaja Elisabeth Naucler on myös ottanut kantaa ahvenanmaan asemaan kansainvälisessä politiikassa.
HS Turku | ”Paperinpala” on saarten paras linnoitus, sanoo Ahvenanmaan konkaripoliitikko
Ahvenanmaan osalta on tärkeämpää keskustella demilitarisaation sijaan neutralisoinnista, joka on Ahvenanmaan juridinen linnoitus. Näin sanoo Ahvenanmaan entinen kansanedustaja Elisabeth Nauclér.
www.hs.fi
Sikäli kun havaitaan Venäjän aktiivisten menetelmien tuottaneen reflektio kontrollin, on tässä henkilö jolle on saatu vahvasti syötettyä pajunköysi narratiivi. Ahvenanmaalla kun on konsulaatti ja kaikki. Suomalaiset on niitä pahoja, muistahan. (Tuomiojalla USA)
Poteropio
Kersantti
Kommentti: Neuvostoliiton oppien ymmärtäminen paljastaa syyt Venäjän raakaan sodankäyntitapaan – ja ovelat keinot saada vastustaja toimimaan juuri niin kuin Kreml haluaa
Venäjän taitavin vaikuttamisoperaatio kesti vuosia ja veti hyväuskoiset länsimaat syvään kuiluun, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.
www.is.fi
REFLEKSIIVISEN kontrollin tavoitteena on saada vastapuoli tekemään päätöksiä, joiden tämä kuvittelee olevan oman parhaan etunsa mukaisia. Todellisuudessa päätökset perustuvat tietoon, joka on tarkoituksellisesti syötetty vastapuolelle. Näin vastustaja saadaan toimimaan halutulla tavalla.
Jos operaatio onnistuu hyvin, vastapuoli ei edes tajua astuneensa ansaan.
REFLEKSIIVISEN kontrollin malli liittyy läheisesti harhauttamisen ja disinformaation käsitteisiin. Disinformaatio on tahallista väärän tiedon levittämistä. Näiden konstien käyttö osataan myös läntisessä sotataidossa.
Refleksiivisen kontrollin mallin voi ajatella kuuluvan myös venäläiseen maskirovkan taitoon, operaatioiden salaamiseen ja omien päämäärien peittelyyn. Venäjän operaatioissa maskirovka, disinformaatio ja refleksiivisen kontrollin käyttö liittyvät yhteen.
TOISIN SANOEN, länsimaissa nähtiin Venäjän päämäärät aivan erilaisina kuin ne todellisuudessa olivat. Saksassa – ja myös Suomessa – uskottiin, että Kremlin tarkoitus oli kehittää Venäjä vahvaksi taloudeksi ja luotettavaksi kauppakumppaniksi.
Väärin meni. Venäjän päämääränä oli koko ajan rakentaa länteen strateginen riippuvuussuhde, jota voi käyttää hyväksi väistämättömässä konfliktissa, tavoiteltaessa laajempaa päämäärää: Venäjän suurvalta-aseman palauttamista ja historiallisen vääryyden korjaamista, eli Neuvostoliiton hajonneen imperiumin rakentamista uudelleen.
Poteropio
Kersantti
Sirkka-Liisa Anttila: UPI:n Venäjä raportti ei ole hyväksi Suomen ja Venäjän suhteille
Ulkopoliittinen instituutti ei saisi rakentaa uhkakuvia, kansanedustaja katsoo.
www.ksml.fi
Sirkka-Liisa Anttila: UPI:n Venäjä raportti ei ole hyväksi Suomen ja Venäjän suhteille
Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) arvostelee kovin sanoin Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raporttia. SAMI SAARENPÄÄ
Ulkopoliittinen instituutti ei saisi rakentaa uhkakuvia, kansanedustaja katsoo.
Näin Kremlin vaikuttaja-agentit toimivat – heitä ei voida estää | Verkkouutiset
Kylmän sodan aikaiset KGB-keinot ovat analyysin mukaan yhä aktiivisessa käytössä.
www.verkkouutiset.fi
– Kremliä tukevien näkemysten levittäminen tai sen tavoitteiden edistäminen eivät ole rikoksia varsinkaan, se tapahtuu ”ideologisen tai poliittisen hengenheimolaisuuden” pohjalta, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen julkaisema analyysi toteaa.