Olettehan muistaneet todeta sitten porukassa, että toiminnassa ei ole mitään vikaa vaan osallistujat ovat laiskoja ja tympeitä? Miksi osallistujat äänestävät jaloillaan? Mikä meni pieleen? Ymmärrän, että suomalaisessa sotaorganisaatiossa tällaisia kysymyksiä ei ole tarvinnut pohtia, kun 30 tuhatta uutta äitin helmoista kiskaistua rekryyttiä on voitu kirjata rulliin ihan itsestään lankeavana saavutettuna etuna.
Osallistujia aluksi sanotaan 100, vuoden kuluttua 25. Mikä meni pieleen? Miksi nuo 75 eivät sitoutuneetkaan? Neuvon ihan ilmaiseksi: älkää piiloutuko selitysten maailmaan. Ne 75 ei tule kertomaan miksi ei nappaa, he vain jäävät pois. Miksi? Seliselisaunaselitykset lihavista ja laiskoista ressuista. Olen niitä kuullut tarpeeksi. Silti nämä samat laiskajaakot pyörittävät urheiluseuratoimintoja, metsästysporukoita, kyläyhdistyksiä ja jos mitä jumppakerhoja. Miksi pv:n järjestämä akti viteetti ei nappaa? Miksi nämä muissa yhteiskunnan ja yhteisön riennoissa toimivat ihmiset eivät vuoden kokeiltuaan koekaan armeijan touhuja omakseen????? Sanokaa se ääneen eikä pikku porukassa enemmistön selän takana.
Miksi esim. Norjassa tätä ilmiötä ei ole? Mikä hitto se sitouttaa norski-läskin toimintaan, mutta suomipoika ei tartu "tilaisuuteen"?
Mulla ei ole vastauksia, olen hyvä pelkästään esittämään kysymyksiä. Otan kuitenkin itseni esimerkiksi: olen keskeinen toimija kolmessa yhdistyksessä ja urheiluseurassakin, siihen on litkoina kuntaluottamustehtäviä. Plus muuta. Miksi koin, että mpk-polku ei ole mun juttuni, vaikka koen mp-toiminnan tärkeäksi, miksi kaihdan lähteä enää ko. vohinoihin, mutta itkemättä pusken muuta toimintasarkaa?
Osallistujia aluksi sanotaan 100, vuoden kuluttua 25. Mikä meni pieleen? Miksi nuo 75 eivät sitoutuneetkaan? Neuvon ihan ilmaiseksi: älkää piiloutuko selitysten maailmaan. Ne 75 ei tule kertomaan miksi ei nappaa, he vain jäävät pois. Miksi? Seliselisaunaselitykset lihavista ja laiskoista ressuista. Olen niitä kuullut tarpeeksi. Silti nämä samat laiskajaakot pyörittävät urheiluseuratoimintoja, metsästysporukoita, kyläyhdistyksiä ja jos mitä jumppakerhoja. Miksi pv:n järjestämä akti viteetti ei nappaa? Miksi nämä muissa yhteiskunnan ja yhteisön riennoissa toimivat ihmiset eivät vuoden kokeiltuaan koekaan armeijan touhuja omakseen????? Sanokaa se ääneen eikä pikku porukassa enemmistön selän takana.
Miksi esim. Norjassa tätä ilmiötä ei ole? Mikä hitto se sitouttaa norski-läskin toimintaan, mutta suomipoika ei tartu "tilaisuuteen"?
Mulla ei ole vastauksia, olen hyvä pelkästään esittämään kysymyksiä. Otan kuitenkin itseni esimerkiksi: olen keskeinen toimija kolmessa yhdistyksessä ja urheiluseurassakin, siihen on litkoina kuntaluottamustehtäviä. Plus muuta. Miksi koin, että mpk-polku ei ole mun juttuni, vaikka koen mp-toiminnan tärkeäksi, miksi kaihdan lähteä enää ko. vohinoihin, mutta itkemättä pusken muuta toimintasarkaa?