MPK:n ISO HETKI

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#41
Touhottaja kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota historian painolastia. Tai siis ymmärrän tavallaan, mutta minulle se on asia menneisyydestä. "Suojeluskunta? Pöö. Nyt on jotain peljättävää." Ollaan pikkuisen eri tilanteessa kuin silloin joskus (ja osin toisaalta ihan samassa), pitäisi katsoa eteen- eikä taaksepäin. Joku ressujoukko, olipa nimellä millä tahansa, olisi sotilaallisessa maanpuolustustyössä hyvä olla. Perseestä jos historian karmeudet kummittelee ja vielä välissä olleen ideologian värjääminä.

Mutta se motivaatio.. jos porukka lakkaa kerran tai kahden jälkeen harrastamasta, jossain on jotain vikaa. Missä se on, ja miten se korjataan? Lopettavat jos ei kerro, järjestöjen pitäisi hoksaata se itse. Halutaanko mediaseksikästä haitekkia, eikö haluta perusjuttuja? Sori vaan, sotilaat tekee niitä perusjuttuja. Miten ne saadaan houkuttelevimmiksi? Haaste tuntuu olevan kova. No, näillä näkymin pääsen kohta itse kokeilemaan erinäistä toimintaa, ans kattoo kuin sitten käy.
Esimerkiksi jos vikana on joku alun kuntotesti ja tiputus pois niin ollaan jo ehkä pielessä.

Varmaan mukavampi hakea sitä hyvää peruskuntoa jossain porukassa jossa on samantapaisia motiiveja saada sitä kuntoa ylös.

Näin ei liikuntaseuroihin kuulumattomana, opiskelujen jälkeen huomasi kuinka hankalaa oli esim saada omaa sählyvuoroa kunnon pitämiseen. Ei siihen että haluaa pelata 9. divarissa 10 kertaa viikossa sählyä.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#42
noska kirjoitti:
Muinoin meillä kilta järjesti hyvää, aktiivista ja tehokasta koulutusta. Se pohjautui siihen, että jokaisella oli joko oman aselajin kulutus tai sitä vastaava ja muilla tavoin tälläisen omaava yksilö sopivaksi porukkaan todettu. Koulutus oli kovaa, vaihtelevaa ja porukka aktiivista. Eri harjoituksissa painotettiin eri asioita ja syvennettiin aiempaa osaamista asioista.
Siten tuli loistoidea alkaa maksattaa homma uudella ja hienolla MPK:lla. Portit aukesi ulkopuoliselle seulomattomalle wannabe porukalle. Koulutusiheita piti ruveta sensuroimaan, koulutusta löysäämään, koska kaikkien fysiikka ei riittänyt, taitojen ja tietojen syventäminen ei onnistunut kun mukana oli täysin nollatasolta lähteviä peruskouluttamattomia ensikertalaisa. Oma väki alkoi hävitä kurssilta ja jäljelle jääneet siirtyivät kouluttajiksi (ennen ei erillisä kouluttajia tarvittu, joku suunnitteli harjoituksen perusteet ja kukin vuorollaan koulutti jonkun osa-alueen mihin oli syventynyt ja lopun aikaa osallistui kurssille) tai maaliosastoon.
Ennen aktiiviset killan paikallisosastot alkoivat muuttua kabinettiporukoiksi, kunnes aktiivisimmat alkoivat eri paikallisosastoista kokoontua yhteen ja järjestää taas harjoituksia keskenään omalla suljetulla porukalla. Pv alkoi vetää tukeaan pois MPK harjoituksista joita ei ollut tilannut. Samaan aikaan oman aselajin väki junaili tukea jonkin verran (paljoa ei tarvittu) näille suljettujen porukoiden harjoituksille. Pikku hiljaa ollaan asiaa nostamassa samalle tasolle kuin ennen MPK:ta. MPK:n harjoitukset kuitenkin jatkuvat wannabe porukoille. Siellä käy väkeä kouluttamassa ja pitää silmät auki ja houkuttelevat sopivaa väkeä sitten tunne suljettuun porukkaan. Mielestäni vastaavaan toimintaan olisi mahdollisuus muillakin aselajikilloilla. Uskoisin että pv olisi kiinnostuneempi tukemaan koherenttia , homogeenista, omaan tehtävään sopivaan harjoitukseen osallistuvaa väkeä ja niiden mukaan sopivaksi todettujen ulkopuolisten sijoitusta tarvittaessa muuttamaan.

Muistakaas pojat sellainen juttu, että yhdelläkään suojeluskuntien harjoituksissa käyneellä ei ollut televisiota, internettiä eikä joka viikonloppu tapana käydä soittoruokalassa. Kuitenkin yleisellä tasolla olen tehnyt huomion missä tahansa järjestötoiminnassa. Mikäli porukka halutaan pitää mukana toiminnassa ja aktiivisena, vaatii se tiivistä yhteydenpitoa ja yhteishengen luomista. Etenkin alkuun on asia pidettävä koko ajan mielessä jatkuvalla viestimisellä. Porukka totutettava touhuun pienin askelin antaen pieniä tehtäviä tai järjestämällä pientä toimintaa todella usein. Sitne että jokaisella on mahdollisuus silloin tällöin olla poissa mutta silti osallistua toimintaan ja tutustua muihin. Kun yhdessä tekemisen meininki on opittu, totuttu jatkuvaan aktiivisuuteen ja tutustuttu toisiin, pyröittää väki viestirinkiä ja toimintaa paljonjo itsekin. Silloinkaan ei sovi johdon eristäytyä porukasta. Liian usein käy niin, että johto tekee mielestään tolkuttomasti töitä, mutta siitä ei näy eikä kuulu mitään rivijäsenille. Heille tulee kuva, että vain odotellaan ja mitään ei tapahdu. Jos vielä johdon suunnitelemat asiat eivät toteudu jostain ulkopuolisesta syystä johtuen ja koko kova työ menee hukkaan, niin riviväki on mielikuvassa, että mitään ei ole tehty eikä edes yritetty tehdä. Tapahtumista yritetään tehdä liian suuria, jolloin ne vaativat järjestelyorganisaatiolta tolkuttomasti töitä, varustelua, valmisteluja ja onnistumisen edellytyksenä on iso osallistujamäärä. Passivisena odottaneet rivijäsenet eivät ole valmiina aktivisoitumaan hetkessä. MOnella on äkkiä muuta tekemistä tai erilaisia esteitä. Osallistujamäärä jää pieneksi. Tapahtuma on kaikkien mielestä psen takia hieman epäonnistunut, joka riittää syömään motivaatiota osallistujilta, järjestäjiltä ja kuvauksia kuulleilta. Seuraava osallsitumismahdollisuus on mahdollisesti vasta puolen vuoden päästä. Miten sillä menetelmällä mikään porukka joka hakee toimintaa pysyisi tyytyväisenä. Toki sellaiset joille riittää että saa kotiin varusteet joilla rehvastella ja hienon tittelin ja on ylpeä kun pääsee sanomaan kuuluvansa johonkin joukkoon on tyytyväinen. Mikä organisaatio vaan hakee sellaista väkeä riveihinsä?
Jep, ja tuossa onkin iso liuta pointteja, jotka puoltavat reippaan paikallistoiminnan merkitystä. Ja paino sanalla - paikallis -. Kuten olen toitottanut: pitäkää pojat huoli niistä yhdistyksistä, joihin kuulutte. Osallistukaa ja tehkää oma sarkanne.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#43
Hehheh. Tankilla apsilla ja istahdin res.toverin kanssa hetken turinoimaan, puhuttiin näistä "omaa harjoittelua toteuttavista" ryhmistä, jotka korrektisti jättävät suosiolla aseet ja näkyvät merkit pois ja tyytyvät matalalla profiililla perehtymään mihin kulloinkin. Esitin argumentin: "tekeekö pv mitään näillä irrallisten ryhmien hankkimilla taidoilla jne." Res-toveri vastasi: "no ei tietenkään tee, pääasia näyttää olevan se, että kukaan ei harjoittele eli parempi on se, että syvä reservi menettää viimeisenkin kosketuksen mp-toimintaan kuin että harjoittelisivat epäortodoksisesti keskenään pienissä porukoissa".....aika pahasti sanottu, mutta valitettavasti näinhän se on.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#44
baikal kirjoitti:
aika pahasti sanottu, mutta valitettavasti näinhän se on.
Tuollaiseen tulokseen väistämättä päätyy, kun katsoo mitä Pv tekee sen sijaan, että vain kuuntelisi mitä puhutaan. Reservin suuri pääosa halutaan pitää joka tapauksessa marginaalissa, sijoitettu reservi mukaan lukien. Välillä tietysti luvataan sen verran, että porukka pysyy toiveikkaan rauhallisena odottaessaan jälleen uuden järjestelmän käynnistymistä heti yliylihuomenna.
 
#45
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Muinoin meillä kilta järjesti hyvää, aktiivista ja tehokasta koulutusta. Se pohjautui siihen, että jokaisella oli joko oman aselajin kulutus tai sitä vastaava ja muilla tavoin tälläisen omaava yksilö sopivaksi porukkaan todettu. Koulutus oli kovaa, vaihtelevaa ja porukka aktiivista. Eri harjoituksissa painotettiin eri asioita ja syvennettiin aiempaa osaamista asioista.
Siten tuli loistoidea alkaa maksattaa homma uudella ja hienolla MPK:lla. Portit aukesi ulkopuoliselle seulomattomalle wannabe porukalle. Koulutusiheita piti ruveta sensuroimaan, koulutusta löysäämään, koska kaikkien fysiikka ei riittänyt, taitojen ja tietojen syventäminen ei onnistunut kun mukana oli täysin nollatasolta lähteviä peruskouluttamattomia ensikertalaisa. Oma väki alkoi hävitä kurssilta ja jäljelle jääneet siirtyivät kouluttajiksi (ennen ei erillisä kouluttajia tarvittu, joku suunnitteli harjoituksen perusteet ja kukin vuorollaan koulutti jonkun osa-alueen mihin oli syventynyt ja lopun aikaa osallistui kurssille) tai maaliosastoon.
Ennen aktiiviset killan paikallisosastot alkoivat muuttua kabinettiporukoiksi, kunnes aktiivisimmat alkoivat eri paikallisosastoista kokoontua yhteen ja järjestää taas harjoituksia keskenään omalla suljetulla porukalla. Pv alkoi vetää tukeaan pois MPK harjoituksista joita ei ollut tilannut. Samaan aikaan oman aselajin väki junaili tukea jonkin verran (paljoa ei tarvittu) näille suljettujen porukoiden harjoituksille. Pikku hiljaa ollaan asiaa nostamassa samalle tasolle kuin ennen MPK:ta. MPK:n harjoitukset kuitenkin jatkuvat wannabe porukoille. Siellä käy väkeä kouluttamassa ja pitää silmät auki ja houkuttelevat sopivaa väkeä sitten tunne suljettuun porukkaan. Mielestäni vastaavaan toimintaan olisi mahdollisuus muillakin aselajikilloilla. Uskoisin että pv olisi kiinnostuneempi tukemaan koherenttia , homogeenista, omaan tehtävään sopivaan harjoitukseen osallistuvaa väkeä ja niiden mukaan sopivaksi todettujen ulkopuolisten sijoitusta tarvittaessa muuttamaan.

Muistakaas pojat sellainen juttu, että yhdelläkään suojeluskuntien harjoituksissa käyneellä ei ollut televisiota, internettiä eikä joka viikonloppu tapana käydä soittoruokalassa. Kuitenkin yleisellä tasolla olen tehnyt huomion missä tahansa järjestötoiminnassa. Mikäli porukka halutaan pitää mukana toiminnassa ja aktiivisena, vaatii se tiivistä yhteydenpitoa ja yhteishengen luomista. Etenkin alkuun on asia pidettävä koko ajan mielessä jatkuvalla viestimisellä. Porukka totutettava touhuun pienin askelin antaen pieniä tehtäviä tai järjestämällä pientä toimintaa todella usein. Sitne että jokaisella on mahdollisuus silloin tällöin olla poissa mutta silti osallistua toimintaan ja tutustua muihin. Kun yhdessä tekemisen meininki on opittu, totuttu jatkuvaan aktiivisuuteen ja tutustuttu toisiin, pyröittää väki viestirinkiä ja toimintaa paljonjo itsekin. Silloinkaan ei sovi johdon eristäytyä porukasta. Liian usein käy niin, että johto tekee mielestään tolkuttomasti töitä, mutta siitä ei näy eikä kuulu mitään rivijäsenille. Heille tulee kuva, että vain odotellaan ja mitään ei tapahdu. Jos vielä johdon suunnitelemat asiat eivät toteudu jostain ulkopuolisesta syystä johtuen ja koko kova työ menee hukkaan, niin riviväki on mielikuvassa, että mitään ei ole tehty eikä edes yritetty tehdä. Tapahtumista yritetään tehdä liian suuria, jolloin ne vaativat järjestelyorganisaatiolta tolkuttomasti töitä, varustelua, valmisteluja ja onnistumisen edellytyksenä on iso osallistujamäärä. Passivisena odottaneet rivijäsenet eivät ole valmiina aktivisoitumaan hetkessä. MOnella on äkkiä muuta tekemistä tai erilaisia esteitä. Osallistujamäärä jää pieneksi. Tapahtuma on kaikkien mielestä psen takia hieman epäonnistunut, joka riittää syömään motivaatiota osallistujilta, järjestäjiltä ja kuvauksia kuulleilta. Seuraava osallsitumismahdollisuus on mahdollisesti vasta puolen vuoden päästä. Miten sillä menetelmällä mikään porukka joka hakee toimintaa pysyisi tyytyväisenä. Toki sellaiset joille riittää että saa kotiin varusteet joilla rehvastella ja hienon tittelin ja on ylpeä kun pääsee sanomaan kuuluvansa johonkin joukkoon on tyytyväinen. Mikä organisaatio vaan hakee sellaista väkeä riveihinsä?
Jep, ja tuossa onkin iso liuta pointteja, jotka puoltavat reippaan paikallistoiminnan merkitystä. Ja paino sanalla - paikallis -. Kuten olen toitottanut: pitäkää pojat huoli niistä yhdistyksistä, joihin kuulutte. Osallistukaa ja tehkää oma sarkanne.
ALLEKIRJOITAN :a-smiley:
Aktiviteettia kehiin...
Jos ei MPK:n kautta onnistu, niin omia reenejä sitten.

Tuota noska:n mainintaa: "MPK:n harjoitukset kuitenkin jatkuvat wannabe porukoille. Siellä käy väkeä kouluttamassa ja pitää silmät auki ja houkuttelevat sopivaa väkeä sitten tunne suljettuun porukkaan." en täysin allekirjoita kouluttajan näkökulmasta. Urautuminen ja klikkiytyminen on luonnollista, jos ei ole sisäänrakentuneena uusiutumista. Paha uhka on ukkoutuminen.

Uutta verta ja uusia tuulia kyllä kaivataan ja haasteita/vastuuta annetaan, kunhan
SITOUMUSTA löytyy. Koulutuksen kehittäminen edellyttää pitkäpinnaista puurtamista ja vuosien sitoumusta vapaaehtoisuuteen. Sitä onneksi alkaa löytyä jo nuoremmastakin kaartista.

TUO ON TOTTA mutta myös haaste: "Tapahtumista yritetään tehdä liian suuria, jolloin ne vaativat järjestelyorganisaatiolta tolkuttomasti töitä, varustelua, valmisteluja ja onnistumisen edellytyksenä on iso osallistujamäärä."

Isompiakin tapahtumia tarvitaan ja pienemmän, yhden kurssin harjoituksen suunnittelu ja valmistelu vie useita henkilökuukausia ..ainakin jos/kun hommaa tehdään TOSISSAAN, niinkuin mielestäni kaikki sotilaallinen koulutus tulee tehdä.

Hyvä piirre on että kursseille/harjoituksiin tulee RYHMIÄ, esim. LJK:n ja RVL:n ressut on liikkeellä "omissa porukoissaan". Tämä kun tiedetään etukäteen, voidaan
asettaa enempi reenanneille vaativampia ja haasteellisempia tehtäviä jopa omina osastoinaan :D
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#46
baikal kirjoitti:
Hehheh. Tankilla apsilla ja istahdin res.toverin kanssa hetken turinoimaan, puhuttiin näistä "omaa harjoittelua toteuttavista" ryhmistä, jotka korrektisti jättävät suosiolla aseet ja näkyvät merkit pois ja tyytyvät matalalla profiililla perehtymään mihin kulloinkin. Esitin argumentin: "tekeekö pv mitään näillä irrallisten ryhmien hankkimilla taidoilla jne." Res-toveri vastasi: "no ei tietenkään tee, pääasia näyttää olevan se, että kukaan ei harjoittele eli parempi on se, että syvä reservi menettää viimeisenkin kosketuksen mp-toimintaan kuin että harjoittelisivat epäortodoksisesti keskenään pienissä porukoissa".....aika pahasti sanottu, mutta valitettavasti näinhän se on.
No meidän kohdallamme ei pv pistä pahakseen tuota omaehtoistakaan harjoittelua. Ei osoita hirveän suurta kiinnostustakaan, mutta ei pistä vastaankaan kun tulokset näkyvät sitten noissa heidän tukemissaan harjoituksissa. Yksilötasolla on muutama kantahenkilökunnan jäsen ilmaissut sanallisesti tukensa ja todennute, että kun ehillä ei ole enää takavuosien tapaan mahdollisuus aktiivisuutta hyödyntää ja tukea, niin on hyvä kun itse tehdään jotain. Olennainen asia onkin tuo omaehtoisuuden kytkeminen noihin virallisempiin hommiin. Porukka joka harjoittelee vain omin päin ilman mitän kytköksiä sa-tehtäviinsä ja pv:iin on heidän kirjoissaan samalla tasolla kuin sakki joka käy lauluseuroissa tai torvisoittokunnan harjoituksissa.
 
#47
Eikös tuosta vapaa-ajan sotilaskoulutuksesta ollut (on?) joku kieltolaki? ei sillä, saahan esim. airsoftia harrastaa, hyvä vain että aktiviteettia riittää. Mutta minä vierastan vallan kauheasti minkäänlaista "oikeaa" sotilaallista järjestäytymistä, joka ei ole kytköksisä PV:n valvontaan. Joku harrasteporukka vielä menee, mutta kun aletaan muuttua oman agendan mukaan toimivaksi yksityisarmeijaksi, vieraannun äkkiä moisesta.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#48
KorpiSISSI kirjoitti:
Tuota noska:n mainintaa: "MPK:n harjoitukset kuitenkin jatkuvat wannabe porukoille. Siellä käy väkeä kouluttamassa ja pitää silmät auki ja houkuttelevat sopivaa väkeä sitten tunne suljettuun porukkaan." en täysin allekirjoita kouluttajan näkökulmasta. Urautuminen ja klikkiytyminen on luonnollista, jos ei ole sisäänrakentuneena uusiutumista. Paha uhka on ukkoutuminen.
Uusiutumista tapahtuu koko ajan. Oma aselaji tuottaa uutta väkeä joka vuosi. Heitä rekrytään toimintaan mukaan koko ajan. Porukka on suljettu vain sillä mielellä, että sinne ei pääse vapaasti kuka tahansa.
"Tapahtumista yritetään tehdä liian suuria, jolloin ne vaativat järjestelyorganisaatiolta tolkuttomasti töitä, varustelua, valmisteluja ja onnistumisen edellytyksenä on iso osallistujamäärä."
Isompiakin tapahtumia tarvitaan ja pienemmän, yhden kurssin harjoituksen suunnittelu ja valmistelu vie useita henkilökuukausia ..ainakin jos/kun hommaa tehdään TOSISSAAN, niinkuin mielestäni kaikki sotilaallinen koulutus tulee tehdä.
Tottakai isompia tapahtumia tarvitaan. Puhuinkin toiminnan alkuvaiheen aktivisoimisesta. Ison tapahtuman ei pidä olla alkupään haaste. Kun harjoituksesta riisutaan pois byrokratia (esim MPK joka vaatii oman systeeminsä mukaisesti 1½v ennakkotiedon kurssista) ja mennään touhuamaan tutulla porukalla, jolla on varusteet omasta takaa ja valmisteluaiheet jaetaan porukan kesken, niin liikkeelle päästään lyhyelläkin aikataululla. Lyhyimmillään olemme järjestäneet viikonlopun harjoituksen aloittamalla soittoringin torstaina, kun saimme yllättäin mahdollisuuden hyödyntää ilamiseksi ulkopuolista huippuammattilaista kouluttajana spesifissä aiheessa. Ei tarvittu mitään ylimääräistä kun yhden osallistujan mökille koottiin porukkaa (16 osallistujaa) jotka varustivat ja muonittivat itsensä aiheen mukaisesti. Ja väitän että koulutuksen taso ja osallistujien motivaatio löivät kevyesti minkä tahansa MPK:n kurssin. Vastaavan harjoituksen järjestäminen MPK:n puitteissa olisi tullut vähintään 20 kertaa kalliimmaksi, vaatinut parin vuoden työn ja todennäköisesti kaatunut erinäisiin rajoituksiin ja sääntöihin vastuukysymyksissä.
Hyvä piirre on että kursseille/harjoituksiin tulee RYHMIÄ, esim. LJK:n ja RVL:n ressut on liikkeellä "omissa porukoissaan". Tämä kun tiedetään etukäteen, voidaan
asettaa enempi reenanneille vaativampia ja haasteellisempia tehtäviä jopa omina osastoinaan :D
Näin olemme ohjeistaneet omaa porukkaamme toimimaan. Harjoituksesta saa paljon enemmän irti kun sen suorittaa tutussa porukassa jonka lähtötaso on sama ja joka kykenee harjoituksessa opittua hyödyntämään omassa tehtävässään yhdessä. Usein opittu juttu saattaa kaatua siihen, että yksi mies ei tiedä omaa osuuttaan.
 
#49
Nuoska: samalla linjalla..

Tuohon "ryhmäreenaukseen" tulisi saada oma malli, ilman sen isompaa byrokratiaa.
Omia reenejä/kursseja saanee järjestettyä MPK:nkin kautta ns. "tilauskursseina"?
Jos/kun PV:n tukea ei tarvita, ei liene isonpi ongelma lyhyelläkään aikataululla.

On ollut juttua yhteisreenien järjestämisestä yo. mallilla: esim. sissit/tied+spol+ljk+erikj+Rj+ranj
suunniteltasiin ja toteutettaisiin yhdessä vkl:n SOVELLETUT ;)

Skenaarioita, tilanteita ja tehtäviä vaihtelemalla saisi monimuotoista reeniä ja myös johtajille kokemusta
Tämä "suoraan soveltamaan" malli sopii vain perusteet (omiin tehtäviinsä) hallitseville
..sitä 3-4-5 tasoa

Waltakunnalliset Wuosankaan :D ..ja lääniä riittää toimia
 
Top