MPK:n suuntaviivat päätetty

Lueppa tarkemmin: modilfioidaan ei modernisoidaan. Tarkoittaa että MPK maksaa MILLOGille aseiden muuttamisen TT4:sta TT3:si. Toki voi MPK voi noihin hankkia myös modernisoinnin RK-62M -tasolle MILLOGlta jos haluavat, mutta muutostyön hyöty on marginaalinen jos ei samalla osteta punapistetähtäimiä.

Samaa mieltä. Se on se ppt joka yksittäisenä hankintana tuottaa eniten lisäarvoa RK62M modifikaatioon.

Jos päädytään ostamaan Ruotsista hävittäjiä, niin Saab voisi ostaa omaan piikkiinsä "muutaman" (vähintään 100 000) Aimpoint CompM4:ää tai Micro T2:a tutusta naapurifirmasta ja muistaa meitä tilaajalahjalla / kaupanpäällisellä... :rolleyes:
 
Muistan vielä yhden kuvaavimmista postauksista, kun @JHartikka muisteli 1990-lukua, jolloin yritettiin luvallisesti hankkia reserviläisaseita Kaitseliitille ja silloisen MPY:n ensimmäisille vapaaehtoisille. Miehet organisoivat maahantuonnin.

Tilanne päättyi siihen, että yrittäjät saivat Suomessa rikossyytteen. Tutkinta kesti pitkään, lehdet käsittelivät rikollisina. Oikein mitään ei tahtonut löytyä. Aserikokselle ei löytynyt perusteita, mutta joku kirjanpitovirhe pöyhittiin esiin. Heidän maineensa tärvättiin väkisin.

Virossa heille myönnettiin toiminnastaan Kaitseliitin sotilasarvo, jäsenyys, ja korkea ansiomerkki.


#36
 
Virossa on muutenkin eri suhtautuminen aseisiin kun siellä on mahdollista saada aselupa itsepuolustusta varten ja aseen saa kantaa joka päivä sitä tarkoitusta varten, jos on saanut luvan ja haluaa.
Tästä huolimatta siellä ei ihmiset ammuskele kännissä toisiaan kaduilla luvallisilla aseilla kuten Suomessa aina perustellaan CCW-lupia vastaan
 
Tästä huolimatta siellä ei ihmiset ammuskele kännissä toisiaan kaduilla luvallisilla aseilla kuten Suomessa aina perustellaan CCW-lupia vastaan

Miten vain, mutta kyllä tuossa prosessissa näkyi myös virkamiesasenne. Jos joku halusi tuoda maahan aseita, hän oli rikollinen a priori.

Mutta nyt innostuin taas sivupolulle. Ei MPK:n toiminta ole muutamasta aseesta kiinni, ja sotilaallisilla kursseilla (VEH) PV on antanut joka tapauksessa aseet. Koska MPK:lla on myös ammuttajaoikeuksia, lisäys aseisiin on oikein hyvä juttu.

Käsittääkseni MPK:lla on tähänkin asti ollut jonkin verran aseita reserviläisammuntoja varten.
 
Lueppa tarkemmin: modilfioidaan ei modernisoidaan. Tarkoittaa että MPK maksaa MILLOGille aseiden muuttamisen TT4:sta TT3:si. Toki voi MPK voi noihin hankkia myös modernisoinnin RK-62M -tasolle MILLOGlta jos haluavat, mutta muutostyön hyöty on marginaalinen jos ei samalla osteta punapistetähtäimiä.


Sorry, jotenkin ajattelin että ne samalla modifioidaan moderneimmiksikin, tosin sehän taitaisi olla rahan tuhlaamista, koska harva MPK kursseille aktiivisesti osallistuva tuskin kuuluu joukkoihin, joille PV on varannut ne modernisoidut RK62:set.
 
Urkki vanhana putleristina on taas kovin järkyttynyt siitä, että armeijan rynkkyjä käytetään MPK:n harjoitteluun :rolleyes:


http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...e-kummastuttaa-miksi-asian-esittely-salattiin

Armeijan aselahjoitus yhdistykselle kummastuttaa – "Miksi asian esittely salattiin?"

Demarien kansanedustajat Sirpa Paatero ja Erkki Tuomioja oudoksuvat tapaa, jolla Puolustusvoimat lahjoittaa neljäsataa muunnettua rynnäkkökivääriä Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK).

Puolustusministeri Jussi Niinistölle (uv.) tekemässään kirjallisessa kysymyksessä entiset ministerit muistuttavat, että puolustus ja siihen liittyvä koulutus on järjestetty niin, että siihen tarvittavat aseet ovat ainoastaan Puolustusvoimien hallussa.

Paateroa ja Tuomiojaa ihmetyttää myös puolustusministeriön tuore linjaus, jonka mukaan MPK olisi Puolustusvoimien strateginen kumppani.




– Tosiasiassa sotataloussopimusta ei ole MPK:n kanssa solmittu, eikä strategista kumppanuutta näin ollen ole olemassa puolustusvoimien ja MPK:n välillä, Tuomioja tähdentää.

Hän korostaa myös, että puolustusselontekoa käsiteltäessä käytiin vastikään lävitse Puolustusvoimien strategiset kumppanuudet, eikä yhdistystä lisätty listalle.

Asia on demariedustajien mukaan on luokiteltu salassa pidettäväksi. Tämä on heidän mielestään omiaan herättämään ihmetystä.

– Valtion omaisuuden vastikkeeton luovutus on mahdollista ainoastaan koskien omaisuutta, joka on poistettu käytöstä. Tässä omaisuus on täysin käyttökelpoista, Paatero huomauttaa.

– Lisäksi on kyseenalaista, löytyykö esittelyn salassa pidolle tosiasiallisia perusteita, hän toteaa.

Lahjoitettavat aseet ovat itselataaviksi kertatuliaseiksi muunnettuja 7.62 RK 62 -rynnäkkökiväärejä varusteineen. Yhden rynnäkkökiväärin jäännösarvo on 800 euroa, joten lahjoitettavan materiaalin kokonaisarvo on 320 000 euroa. MPK maksaa modifioinnista syntyvät kustannukset.

Aseiden luovuttaminen MPK:lle mahdollistaa ministeriön mukaan reserviläisten ampumataidon harjoittelun mahdollisimman samankaltaisilla aseilla kuin Puolustusvoimilla.

MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Jäseninä on etenkin sotilasalan järjestöjä.
 
Vasemmiston itkuun vastattu.

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...alliseen_kysymykseen_kk_308_2017_vp.8634.news

"Puolustusministeri on 22.6.2017 esittelystä valtuuttanut puolustusvoimat lahjoittamaan maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) vastikkeetta 400 itselataaviksi kertatuliaseiksi muunnettavaa 7.62 RK 62 rynnäkkökivääriä varusteineen. Puolustusministeriön tekemässä aseiden luovuttamista koskevan päätöksen perusteluissa ei sanota, että MPK olisi puolustusvoimien strateginen kumppani. Puolustusministeriön luovutuksesta tekemässä tiedotteessa on viitattu MPK:n rooliin puolustusvoimien strategisena kumppanina. Puolustusvoimien ja MPK:n välillä on kumppanuussopimus. Maininta strategisesta kumppanista on esillä tuoreessa Valtioneuvoston puolustusselonteossa (2017, s. 27).

Puolustusministeriön päätöksessä rynnäkkökiväärien lahjoittamisesta ei sanota, että aseita luovutettaisiin MPK:n julkisten hallintotehtävien hoitamiseen tai että luovutuksen lainsäädäntöpohjana olisi laki MPK:sta. Lainsäädäntöpohjana luovutukselle on valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24 § 1 momentti, jolla säädetään valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisesta. Edelleen, valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 72b § 1 momentin nojalla irtainta omaisuutta, joka on poistettu käytöstä, saa luovuttaa vastikkeetta, jos luovutusta on pidettävä valtion etujen kannalta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Tämä asetuksen kohta on esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä aivan oikein todettukin. Puolustusministeriö on 18.7.2017 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt pääesikuntaa antamaan puolustusministeriölle selvityksen luovutuksen kohteena olevien aseiden käytöstä poistamisesta.

Puolustusministeriön päätös rynnäkkökiväärien lahjoittamisesta on julkinen asiakirja eikä Asian käsittelyyn täten sisälly salassapitopäätöstä.

Pääesikunta on esittänyt aseiden luovuttamista MPK:lle ja puolustusministeriö on tehnyt asiasta päätöksen.

Edellytyksenä aseiden luovuttamiselle on sisäministeriön alaisen poliisihallituksen hyväksyntä hallussapitolupien ja säilytyksen osalta. Asian valmistelussa on tehty yhteistyötä sisäministeriön ja poliisihallituksen kanssa."
 
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä kehitetään

Puolustusministeri Jussi Niinistö asetti 29.3.2017 työryhmän selvittämään vaihtoehtoja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittämiseen.

Taustalla työssä on puolustusselonteon kirjaus, jonka mukaan maanpuolustustahtoa ylläpidetään laadukkaalla koulutuksella ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tukemalla. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä ja näin vahvistaa maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä.

Käytännön tehtäväksi selonteossa määritettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kehittäminen puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

MPK:lla on nykyisin tärkeä tehtävä puolustusvoimien reservin kouluttajana ja sodan ajan joukkojen suorituskyvyn rakentajana. Lisäksi MPK tarjoaa siviilikoulutusta yhteiskunnan laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin varautumisessa sekä naisille mahdollisuuden maanpuolustustyöhön.

Selvitysryhmä tarkastelee työssään kolmea eri kehittämisvaihtoehtoa. MPK:ta voitaisiin kehittää julkisoikeudellisena yhdistyksenä käytännön kumppanuutta korostaen. Toisena tarkasteltavana vaihtoehtona on MPK:n kehittäminen perustamalla viranomainen. Kolmas vaihtoehto olisi MPK:n kehittäminen osana puolustusvoimia. Näistä kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa edellyttäisivät laaja-alaista muutoksen selvittämistä.

Selvitysryhmä luovuttaa esityksensä 30.9.2017 puolustusministerille. Sitä ennen asiasta on informoitu eduskunnan puolustusvaliokuntaa, TP-kansliaa ja MPK:n johtoa.
https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=8744
 
Selvitysryhmä tarkastelee työssään kolmea eri kehittämisvaihtoehtoa. MPK:ta voitaisiin kehittää julkisoikeudellisena yhdistyksenä käytännön kumppanuutta korostaen. Toisena tarkasteltavana vaihtoehtona on MPK:n kehittäminen perustamalla viranomainen. Kolmas vaihtoehto olisi MPK:n kehittäminen osana puolustusvoimia. Näistä kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa edellyttäisivät laaja-alaista muutoksen selvittämistä.
Hmmmm.. kukahan näistä vaihtoehdoista on täällä puhunut ainoina järkevinä keinoina kehittää MPK:ta? Vaihtoehto 1. tuomitsee MPK samalle ladulle jossa ollaan nyt eikä mikään muutu ml.rahoitus. Vaihtoehto 3. avaa vapaaehtoiselle toiminnalle PV:n resurssit ml. kaiken osaamisen käyttöön ja tekee MPK:sta de fakto Kodinturvan Ruotsin mallin mukaisesti.
 
tekee MPK:sta de fakto Kodinturvan Ruotsin mallin mukaisesti.

Olet oikeassa siinä että vaihtoehto ykköseen jos päädytään niin ei koko työryhmää olisi kannattanut asettaa lainkaan. Vaihtoehto 3:n ongelma taas olisi se, ettei kaikkea sitä mitä nykyään tapahtuu MPK:n nimissä saataisi lähimainkaan toteutetuksi kiinteänä osana Puolustusvoimia.
Osaamisesta ei tietenkään ole kysymys vaan kustannuksista. Ja jos niitä koetetaan pitää ilmaisina tai edes edullisina ressuvoimin, seuraa samat ongelmat kun täydennyspoliisijärjestelmällä. Vaihtoehto numero 2 ainoana voisi äkkiä ajatellen toimiakin. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt että paperit olisi tehty valmiiksi v 2015 ja lait saatu voimaan tämän vaalikauden aikana. Ensi hallitukseen näillä näkymin nousevat vihreät tulee estämään kaikki yritykset viranomaisvaltuuksien myöntämisestä osa-aika virkamiehille.

Ruotsissahan tilanne on kokonaan toinen. 1930 -luvun Ruotsin armeijassa ajateltiin yleisesti aivan samoin kun 1930 -luvun jälkipuoliskon Saksassa. Tuloksena muutama lakkomellakoissa kuoliaaksi ammuttu tehdastyöläinen. Sen jälkeen ei Ruotsin PV saanut antaa virka-apua lainkaan vaan toimijaksi tarvitaan Hemvärnet. Joka siis touhuaa yhtä lailla sisäasiain- kun puolustusministeriön tehtävissä.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni MPK:n nykyisessä toiminnassa on paljon karsinnan varaa. Riittää että sotilaskoulutus siirtyy ja samalla tälle osalle voisi siirtyä kokonaisvastuu pelkillä RK:llä & peltikypärin varustettuista sillanvartioyksikköistä kaikkine mummonetsintöineen & metsäpalojensammutteluineen. Muu puuhastelu jääköön mitallienjako & kampaviineriyhdistyksille.
 
Viimeksi muokattu:
Hmmmm.. kukahan näistä vaihtoehdoista on täällä puhunut ainoina järkevinä keinoina kehittää MPK:ta? Vaihtoehto 1. tuomitsee MPK samalle ladulle jossa ollaan nyt eikä mikään muutu ml.rahoitus. Vaihtoehto 3. avaa vapaaehtoiselle toiminnalle PV:n resurssit ml. kaiken osaamisen käyttöön ja tekee MPK:sta de fakto Kodinturvan Ruotsin mallin mukaisesti.
Kirjoitit joskus taannoin 4. puolustushaarasta, ja tarpeesta ammattimaistaa MPK:n koulutusta. Että nyt PV joutuu tilaamaan sitä mitä on tarjolla, eikä sitä mitä PV tarvitsee.
Jotenkin näin, en ole sitä viestiä palstan syövereistä etsinyt. Mutta jäi vaan mieleen.

Voitko avata että mitä PV tarvitsee MPK:ltä jatkossa paikallispuolustukseen tuohon työryhmän tehtävään viitaten?
 
Voitko avata että mitä PV tarvitsee MPK:ltä jatkossa paikallispuolustukseen tuohon työryhmän tehtävään viitaten?
Vapaaehtoiset ovat PV:lle voimavara ja heidän osaamisensa lisäämisestä on todella hyötyä. Suurin ongelma on tempoileva, laadultaan vaihteleva ja pääosi osin ilman minkäänlaista ura- ja oppimispolkusuunnittelua oleva kursseihin perustuva koulutustarjonta - en voi hyvällä omallatunnolla sanoa edes että se olisi minkäänlainen koulutusjärjestelmä koska niin sekainen se on.
Itse näen tärkeimpänä sen että vapaaehtoinen koulutus integroidaan PV:n toiminnan ja resurssien suunnittelu järjestelmään kuten muukin koulutus on integroitu. Tällöin se on suunniteltua ja sille saadaan varattua resurssit; ampumatarvikkeet, simulaattorit, ajoneuvot, kenttäkeittimet, jopa vastaosastot varusmiehistä. Samalla voidaan parantaa koulutuksen laatua integroimalla vapaaehtoisen koulutusjärjestelmään kantahenkilöstön urakiertoa: esim nuori luutnantti toimii 2-3v VM:n kouluttajana joukkuetasolla ja sitten 1v:n ennen maisterikurssia kouluttaisi päivätyönään reserviä "Kodinturvan" puolella tai valmistuva YE-majuri palvelisikin "Kodinturvan" koulutusstrategian suunnittelutehtävissä. Voisi laatu nousta myös reserviläiskouluttajilla? Kolmantena ponttina näen mahdollisuuden avata PV:n KHENK:n kursseja "Kodinturvahenkilöstölle": Kpääl sijoitettava ressu voisi käydä KADK:n "Komppanian puolustus" -opintojakson, SPOL-joukkueen varajohtaja SPOL-AU:den "kenttäjohtajien opetustilaisuuden", PAIKP:n tiedustelu-upseeri "analysoinnin perusopetustilaisuuden" tai KOTU kouluttaja tenttiä sinko-ammuntojen johtajan paperit. Näinhän on mm. Norjassa. Tämän toki pitäisi perustua suunniteltuihin urapolkuihin.

Tässäpä nopeasti muutama pointti.

Edit: kirjoitusvirheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä cv paahtaa vasittua asiaa. Mielestäni. Ja viimeisin posti naulaa ne teesit, jotka mahdollistavat nimenomaan ammattilaisvoiman koulutuksessa.

evp-illäkin ollee käyttönsä. Esiin nostetussa Norjassa heitä -vilisee- kodinturvaharjoituksissa.
 
Vapaaehtoiset ovat PV:lle voimavara ja heidän osaamisensa lisäämisestä on todella hyötyä. Suurin ongelma on tempoileva, laadultaan vaihteleva ja pääosi osin ilman minkäänlaista ura- ja oppimispolkusuunnittelua oleva kursseihin perustuva koulutustarjonta - en voi hyvällä omallatunnolla sanoa edes että se olisi minkäänlainen koulutusjärjestelmä koska niin sekainen se on.
Itse näen tärkeimpänä sen että vapaaehtoinen koulutus integroidaan PV:n toiminnan ja resurssien suunnittelu järjestelmään kuten muukin koulutus on integroitu. Tällöin se on suunniteltua ja sille saadaan varattua resurssit; ampumatarvikkeet, simulaattorit, ajoneuvot, kenttäkeittimet, jopa vastaosastot varusmiehistä. Samalla voidaan parantaa koulutuksen laatua integroimalla vapaaehtoisen koulutusjärjestelmään kantahenkilöstön urakiertoa: esim nuori luutnantti toimii 2-3v VM:n kouluttajana joukkuetasolla ja sitten 1v:n ennen maisterikurssia kouluttaisi päivätyönään reserviä "Kodinturvan" puolella tai valmistuva YE-majuri palvelisikin "Kodinturvan" koulutusstrategian suunnittelutehtävissä. Voisi laatu nousta myös reserviläiskouluttajilla? Kolmantena ponttina näen mahdollisuuden avata PV:n KHENK:n kursseja "Kodinturvahenkilöstölle": Kpääl sijoitettava ressu voisi käydä KADK:n "Komppanian puolustus" -opintojakson, SPOL-joukkueen varajohtaja SPOL-AU:den "kenttäjohtajien opetustilaisuuden", PAIKP:n tiedustelu-upseeri "analysoinnin perusopetustilaisuuden" tai KOTU kouluttaja tenttiä sinko-ammuntojen johtajan paperit. Näinhän on mm. Norjassa. Tämän toki pitäisi perustua suunniteltuihin urapolkuihin.

Tässäpä nopeasti muutama pointti.

Edit: kirjoitusvirheitä.
Sinulta on aina saanut asiallisiin kysymyksiin asialliset vastaukset, mutta nyt kyllä ylitit itsesi. Kiitän. Täyttä asiaa.
 
Vapaaehtoiset ovat PV:lle voimavara ja heidän osaamisensa lisäämisestä on todella hyötyä. Suurin ongelma on tempoileva, laadultaan vaihteleva ja pääosi osin ilman minkäänlaista ura- ja oppimispolkusuunnittelua oleva kursseihin perustuva koulutustarjonta - en voi hyvällä omallatunnolla sanoa edes että se olisi minkäänlainen koulutusjärjestelmä koska niin sekainen se on.
Itse näen tärkeimpänä sen että vapaaehtoinen koulutus integroidaan PV:n toiminnan ja resurssien suunnittelu järjestelmään kuten muukin koulutus on integroitu. Tällöin se on suunniteltua ja sille saadaan varattua resurssit; ampumatarvikkeet, simulaattorit, ajoneuvot, kenttäkeittimet, jopa vastaosastot varusmiehistä. Samalla voidaan parantaa koulutuksen laatua integroimalla vapaaehtoisen koulutusjärjestelmään kantahenkilöstön urakiertoa: esim nuori luutnantti toimii 2-3v VM:n kouluttajana joukkuetasolla ja sitten 1v:n ennen maisterikurssia kouluttaisi päivätyönään reserviä "Kodinturvan" puolella tai valmistuva YE-majuri palvelisikin "Kodinturvan" koulutusstrategian suunnittelutehtävissä. Voisi laatu nousta myös reserviläiskouluttajilla? Kolmantena ponttina näen mahdollisuuden avata PV:n KHENK:n kursseja "Kodinturvahenkilöstölle": Kpääl sijoitettava ressu voisi käydä KADK:n "Komppanian puolustus" -opintojakson, SPOL-joukkueen varajohtaja SPOL-AU:den "kenttäjohtajien opetustilaisuuden", PAIKP:n tiedustelu-upseeri "analysoinnin perusopetustilaisuuden" tai KOTU kouluttaja tenttiä sinko-ammuntojen johtajan paperit. Näinhän on mm. Norjassa. Tämän toki pitäisi perustua suunniteltuihin urapolkuihin.

Tässäpä nopeasti muutama pointti.

Edit: kirjoitusvirheitä.

Tämä olisi paljon parempi kuin tämän hetkinen. Itselle ei ole lainkaan avautunut MPK:n tarjonta. Ja sivusta seuranneena osa siitä on vaikuttanut ns "hömpältä". Itse en ole MPK:n toimintaan osallistunut, syynä se, että oma sa-sijoitus oli sellainen jota nuo kurssit eivät olisi mitenkään tukeneet (tosin kaikkihan me ollaan lopen kiväärimiehiä) Uskon, että jos tuollainen esittämäsi malli toteutuisi niin koulutukseen tulisi oikeasti jokin "punainen lanka", nyt kurssitarjonta on hieman sellaista, että mietityttää osan kursseja syvin tarkoitus reserviläiselle.

Todella hyviä ajatuksia sinulta.
 
Toisessa vakavasti otettavassa harrastuksessa olen ollut luomassa koulutusjärjestelmää: kouluttajia, koulutuksia, laatujärjestelmää. MPK:n hommasta puuttuu juurikin @CV9030FIN :n mainitsemat elementit. Kehtaan väittää, että nykypanoksen vaikuttavuus voisi olla tuplat, jos toiminnassa olisi jonkin sortin järjestelmä.
 
Back
Top