Muurmannin rata poikki, Leningrad matalaksi

Aika hauskaa. Japani antautui, Saksa antautui, Neuvostoliiton kanssa Suomi teki aselevon, sitten välirauhansopimuksen ja tulipa vielä virallinen Pariisin rauhansopimus. Saksan kanssa kun ei ollut olemassa mitään tuollaista, mielenkiintoiinen ilmiö oli se, ettei myöskään siten oltu lopettu sotaa sen enempää kuin oikein aloitettukaan. Kunhan nyt vain pantiin aseet laulamaan.

Se oli outo sota. Saksalaiset olivat lähdössä muutenkin. Oikeastaan he eivät menneet juurikaan sen nopeammin kuin olisivat varastoineen ja kalustoineen niissä oloissa Lapin kyenneet tyhjentämään. Aluksi käytiinkin valesotaa. Paikoin saksalaisten kanssa neuvoteltiin, että he vetäytyvät ja sitten siihen tyhjään tilaan hyökätään. Neuvostoliitto halusi vankeja näytöksi sotatoimista, jolloin Rendulic harkitsi jopa jättää vaikka pieniä motteja. jotta valvontakomissio saisi himoamiaan vankeja. Neuvostoliitto haistoi nimenomaan vankien puutteesta, että kaikki ei ole kohdallaan.

Niinpä maihinnousu Tornioon saksalaisten selustaan. He tulivat vielä sielläkin valkoisen lipun kanssa, ja suomalaiset vastasivat tulella. Tornion taistelujen jälkeen saksalaisille sotilaille annettiin tuhomiskäskyt (Lapin polttaminen) ja alkoi oikea sota. Samaan aikaan myös Lagus pisti puita uuniin. Oli pakko. Pelättiin, että liittoutuneet katsovat, ettemme noudata välirauhansopimusta.

Viimeinen laukaustenvaihto oli 25.4.1945 Kilpisjärvellä. Kaksi partiota osui vastakkain lähellä Norjan rajaa.

1990-luvulla, kun Saksa yhdistyi, mietittiin hiukan huvittuneina, ollaanko niitä vastaan muuten vielä sodassa, kun ei ole rauhaakaan tehty, mutta joku löysi sitten jostain pöytäkirjasta vuoden 1954 muotoilun.

Tuo Wikitieto sodanjulistuksesta on varmaan kopioitu suoraan englanninkielisestä Wikistä, joka taas käyttää lähteenään jotain muuta aikajanaa ties mistä lähteestä, joka taas on saanut tiedon ties mistä. Oletan alkuperäiseksi lähteeksi jotain ulkomaista pikku-uutista, jossa on tulkittu Paasikiven maaliskuinen toteamus vallitsevasta sotatilasta, mutta en ole varma tästä.

@Vonka Tiedätkö yhtään tarkemmin, miten lähellä mahtoi olla se neukkujen hermostuminen suomalaisiin ? Meinaan että kun käytiin sitä valesotaa aina Tornion maihinnousuun saakka. Tosin, saksalaiset olivat tätä ennen yrittäneet Suursaaren valtausta, ja saivat meikäläisiltä turpiin.
 
@Vonka Tiedätkö yhtään tarkemmin, miten lähellä mahtoi olla se neukkujen hermostuminen suomalaisiin ? Meinaan että kun käytiin sitä valesotaa aina Tornion maihinnousuun saakka. Tosin, saksalaiset olivat tätä ennen yrittäneet Suursaaren valtausta, ja saivat meikäläisiltä turpiin.

Saksalaisilla oli kaksi suunnitelmaa: Tanne Ost (Suursaari) ja Tanne West (Ahvenanmaa). Jälkimmäiseen Hitler ei ryhtynyt, ja ensimmäinen epäonnistui.

Koko syyskuun venäläiset kiukuttelivat. Valvontakomissio halusi päivittäin tietoa operatiivisesta tilanteesta. Molotov sanoi turhautuneena, että näyttäkää edes yksi internoitu saksalainen.

11.9. 1944 käytiin neuvottelut saksalaisten rauhanomaisesta vetäytymisestä Lapista. Haahti ja Hölter olivat neuvottelijat. Sopimuksen mukaan suomalaiset antaisivat saksalaisten käyttöön 26 veturia ja 700 junavaunua evakuointia varten. Oulu jätettäisiin ehjäksi. ja jätettiin!

29.9. Suomen hallitus sai Valvontakomission varapuheenjohtaja kenraaliluutnantti Savonenkovin kirjelmän, jossa vaadittiin suomalaisia aloittamaan aktiiviset sotatoimet saksalaisia vastaan viimeistään seuraavana aamuna. Venäläisille oli toimitettava sotatoimisuunnitelma. Uhattiin miehityksellä. Mannerheim soitti Siilasvuolle jo vähän neuvottoman oloisena. Siilasvuo lupasi Mannerheimille, että ole huoletta, "pian tapahtuu".

Pudasjärven yhteenoton aikana 28. syyskuuta Rendulic toimitutti suomalaisten Mikkelin päämajaan kirjeen, jossa esitti, että solmitusta vetäytymissopimuksesta pidettäisiin kiinni. Mukana oli karttaliite aikatauluineen. Kirje ei aiheuttanut Päämajassa toimenpiteitä, sillä sopimusta ei enää noudatettu.

Siilasvuo katkaisi yhteydenpidon saksalaisiin jo 27.9. Heti ottaessaan komennon.
 
Ja Tornion taistelujen ollessa käynnissä NL:han aloitti myös hyökkäyksen saksalaisten kimppuun pohjoisempana. Silloin viimeistään selvisi että asiat eivät mene minkään aiemman sopimuksen mukaan.
 
Todellinen harmi, ettei Airo kirjoittanut muistelmiaan valmiiksi edes kassakaappiin...

Haastattelijat ovat kyllä valmistautuneet hyvin ja selvittäneet taustat huolellisemmin kuin yksikään nykytoimittaja, mutta silti ovat kuin pikkupoikia. Välillä nauroin ääneen dialogille:

(Buschengagenista)

Airo: Hänellä oli sellaisia ajatuksia, jotka minusta olivat mahdottomiakin - -

Haastattelija: Mitä neuvoja te hänelle annoitte?

Airo: Heillä oli suuret suunnitelmat mennä suoraan Ivalosta Muurmannin radalle. Minä annoin sen neuvon, että tunnen hyvin kaksi armeijaa: Venäjän armeijan ja Suomen armeijan. Ei kumpainenkaan meistä pystyisi sellaisiin operaatioihin, mitä ne suunnittelivat. Annoin neuvon, että pysykää nyt maantien varressa, niin teillä on jotakin mahdollisuuksia mennä eteenpäin…

Haastattelija (keskeyttää): Mennään mekin eteenp. - -

Airo (jatkaa): ... he menivät maantien varteen, mutta eivät siinäkään päässeet!

Haastattelija: Mennään mekin eteenpäin. Fagerholm on sanonut muistelmissaan, että blaa blaa blaa...
 
Haastattelijat ovat kyllä valmistautuneet hyvin ja selvittäneet taustat huolellisemmin kuin yksikään nykytoimittaja, mutta silti ovat kuin pikkupoikia. Välillä nauroin ääneen dialogille:

(Buschengagenista)

Airo: Hänellä oli sellaisia ajatuksia, jotka minusta olivat mahdottomiakin - -

Haastattelija: Mitä neuvoja te hänelle annoitte?

Airo: Heillä oli suuret suunnitelmat mennä suoraan Ivalosta Muurmannin radalle. Minä annoin sen neuvon, että tunnen hyvin kaksi armeijaa: Venäjän armeijan ja Suomen armeijan. Ei kumpainenkaan meistä pystyisi sellaisiin operaatioihin, mitä ne suunnittelivat. Annoin neuvon, että pysykää nyt maantien varressa, niin teillä on jotakin mahdollisuuksia mennä eteenpäin…

Haastattelija (keskeyttää): Mennään mekin eteenp. - -

Airo (jatkaa): ... he menivät maantien varteen, mutta eivät siinäkään päässeet!

Haastattelija: Mennään mekin eteenpäin. Fagerholm on sanonut muistelmissaan, että blaa blaa blaa...

Oma suosikkini on tuo kohta:

(Asekätkennästä) Syylliseksi havaittiin sitten loppujen lopuksi teidän läheinen alainen eversti Nihtilä. Onko mahdollista, että hän saattoi johtaa tämmöstä operaatiota teidän tietämättänne?

-Kyllä se mahdollista tietysti on, ei se nyt ole ihan mahdotontakaan. Mutta... kyllä nyt yleensä jotakin täytyy nähdä ja tietääkin... Mutta vaikeampi on kai todistaa se.

-Ja mitä tämä lausunto nyt tarkoittaa?

-Sitä mitä minä sanoin.
 
Saksalaisilla oli kaksi suunnitelmaa: Tanne Ost (Suursaari) ja Tanne West (Ahvenanmaa). Jälkimmäiseen Hitler ei ryhtynyt, ja ensimmäinen epäonnistui.

Tanne Ost oli suomalaisille lottovoitto. Saksalaiset puukottavat selkään ja vielä epäonnistuvat.
Saksalaisilla oli 'varma tieto' että Miettinen luovuttaisi saaren saksalaisille taisteluitta. Sodan jälkeen sekä Miettinen että saksalainen yhteysupseeri kielsivät jyrkästi että mitään tällaista oli koskaan sanottu. Mistähän tämä 'tieto' oli saksalaisille päätynyt? Vai oliko joku korkea-arvoinen vain härskisti ujuttanut sen tiedusteluraportteihin koska halusi operaation toteutuvan maksoi mitä maksoi? Tällainen ei ole ollut vallan tavatonta kyllä sekään.
 
Tanne Ost oli suomalaisille lottovoitto. Saksalaiset puukottavat selkään ja vielä epäonnistuvat.
Saksalaisilla oli 'varma tieto' että Miettinen luovuttaisi saaren saksalaisille taisteluitta. Sodan jälkeen sekä Miettinen että saksalainen yhteysupseeri kielsivät jyrkästi että mitään tällaista oli koskaan sanottu. Mistähän tämä 'tieto' oli saksalaisille päätynyt? Vai oliko joku korkea-arvoinen vain härskisti ujuttanut sen tiedusteluraportteihin koska halusi operaation toteutuvan maksoi mitä maksoi? Tällainen ei ole ollut vallan tavatonta kyllä sekään.
En ihmettelisi jos tuo olisi ollut suomalainen onnistunut tiedusteluoperaatio.
Suursaaren operaatio antoi moraalista selkänojaa siirtyä taistelemaan entistä aseveljeä vastaan ja toisaalta vakuutti Neuvostojohtoa onnistuneen yhteistoiminnan johdosta...
 
En ihmettelisi jos tuo olisi ollut suomalainen onnistunut tiedusteluoperaatio.
Suursaaren operaatio antoi moraalista selkänojaa siirtyä taistelemaan entistä aseveljeä vastaan ja toisaalta vakuutti Neuvostojohtoa onnistuneen yhteistoiminnan johdosta...
Enpähän koskaan aikaisemmin ollut yhdistänyt tapahtumia, mutta tämähän on hyvin samankaltainen onnekas sattuma kuin jatkosotaan liittyminen -- jostakin syystä Stavka/Stalin uskoi että olemattomilla kentillä Suomessa oli satoja tai tuhansia saksalaisia pommikoneita jotka olivat tulossa pommittamaan Leningradin matalaksi ja siksi määräsivät ison ilmaoffensiivin. Ilman tuota olisi sotaa ollut kovin paljon vaikeampi myydä Suomen kansalle.
 
Enpähän koskaan aikaisemmin ollut yhdistänyt tapahtumia, mutta tämähän on hyvin samankaltainen onnekas sattuma kuin jatkosotaan liittyminen -- jostakin syystä Stavka/Stalin uskoi että olemattomilla kentillä Suomessa oli satoja tai tuhansia saksalaisia pommikoneita jotka olivat tulossa pommittamaan Leningradin matalaksi ja siksi määräsivät ison ilmaoffensiivin. Ilman tuota olisi sotaa ollut kovin paljon vaikeampi myydä Suomen kansalle.

Olen joskus pohtinut että kylläpä NL antoi kätevän Casus bellin Jatkosodalle. Suorastaan taivaan lahja poliitikoille, Ryti pystyi toteamaan että NL toimien vuoksi olemme sotatilassa.

En ollenkaan ihmettelisi jos taustalla olisi ollut jokin operaatio jossa Neuvostoliitolle olisi syötetty virheellistä informaatiota joka provosoi NL:n suorittamaan ennaltaehkäisevän iskun. Toisaalta luulisi että sellaisesta olisi tihkunut joitakin tietoja julkisuuteen viimeisen 80 vuoden aikana.

En siis maalaile mitään salaliittoa vaan lähinnä pohdin että NL:n agressiot Jatkosodan alla olivat aika amatöörimaisia. Muutama pommitus sinne tänne, ja vähän tykkitulta Hangon suunnalla. Luulisi että Stavka olisi ymmärtänyt että tuollaisella pienimuotoisella sapelinkalistelulla ei saavuta mitään hyödyllistä.
 
En oikein usko että Suomen tiedustelu olisi ihan niin viksu ollut...Occamin 5-teräinen tuppaa laittamaan syytä epäpätevyyden niskoille.
Muistaakseni ensimmäiset jatkosodassa Suomea kohti tehdyt ilmahyökkäykset olivat Itämeren laivaston koneita. Kuznetsov oli nimittäin laittanut laivaston valmiuteen omalla auktoriteetillaan. 25. päivä tehtiin sitten laajamittainen ilmahyökkäys jonka tarkoitus näyttää selvästi olleen pelottaa Suomi pois sodasta. Hyökkäys epäonnistui lähes täysin johtuen suomalaisten valmiudesta ja hyökkääjien laadullisesta heikkoudesta. Nähdäkseni nämä hyökkäykset vertautuvat brittilaivaston suorittamiin pommituksiin ottomaaneja vastaan 1. maailmansodan alussa joiden tarkoitus oli säikäyttää turkkilaiset. Vaikutus oli silloinkin päinvastainen. (Tosin tietynlaisen salaliittoteorian mukaan britit toivoivat sotaa ottomaaneja vastaan jotta pääsisivät keräämään imperiumin alueet omiksi siirtomaikseen).

Tanne Ost oli Dönitzin lempiprojekti ja kun se oli flopannut, hän julisti että on yritettävä heti uudestaan. Yrittämättä jäi. On helppo kuvitella että tärkeää operaatiota olisi vauhditettu ylioptimistisella tiedustelutiedolla.
 
Back
Top