Mannerheimilla oli tunneside Pietariin. Vielä 1919 hän olisi halunnut jäädä maailmanhistoriaan valkoisena kenraalina, joka vapautti Pietarin, ei sen tuhoajana. Hän oli elämänkertureiden mielestä osaksi kosmopoliitti ja osaksi anglofiili, ja takuuvarmasti enemmän vanha venäläinen kenraali kuin saksalaismielinen. Toki hän inhosi bolshevikkeja.
Myöhemmin hänen oli varmasti helppo perustella saksalaisille, ettei voinut edetä, ennen kuin he saavuttaisivat omat tavoitteensa.
Viitteitä löytyy pitkin miehen uraa. Päämajasta on kerrottu seuraavaa: Mannerheim tunsi Neuvostoliittoon liitettyjä kansoja ja niiden mentaliteetteja. Yksi hänen tehtävistään oli tehdä armeijan hevoskauppoja Puolassa asti, ja hän tunsi myös Ukrainan ja Valko-Venäjän alueen. Saksan mahdollisuudet hän näki siinä, että muualla kuin Moskovassa oli suuri äänetön oppositio koko kommunistikonglomeraattia kohtaan. Voimakkaan hyökkäyksen tullessa kansat luonnollisesti näkisivät mahdollisuutensa ja jättäisivät "neuvostoperheen" ja koko korttitalo hajoaisi, hiukan kuin tapahtui 1991.
Mutta myöhään syksyllä 1941 itärintamalta kantautui tiedustelutietoa siitä, että saksalaiset miehittäjinä kohtelivat väestöä ali-ihmisinä ja syyllistyivät mielivaltaan ja raakuuksiin. Toimillaan he saivat väestön motivoituun vastarintaan kaikkialla - saivat siis vastaansa koko neuvostokansojen perheen, kaikki valtiot. Mannerheim totesi: "Nyt tuli saksalaiselle liian pitkä matka Mustallemerelle".
Oletan, että hänellä oli asiasta jonkinlainen perstuntuma sanan varsinaisessa merkityksessä, kun oli koko matkan ratsastanut Kiinaan ja takaisin. Jo seuraavan vuoden puolella (1942) hän teki myös kirjalliset merkinnät tulevasta tappiosta. Samaan tulokseen päätyi myös Aladar Paasonen. Syksyllä 1941 Churchill kirjoitti varoittaen Mannerheimille ja pyysi häntä pysäyttämään hyökkäyksen ja tuomitsi vanhan rajan ylittämisen. Churchill perusteli varsin tehokkaasti, miksi Saksa ei sotaa tule voittamaan. Mannerheim vastasi, että Itä-Karjalassa pyrittiin saamaan edulliset asemat sotilaallisista ja viime kädessä puolustuksellisista syistä ja siksi sillä suunnalla edettäisiin määrätylle tasalle. Samalla hän selvitti sodanpäämäärät muutenkin, Saksasta erillisinä.
Churchillin lupaama Ison-Britannian sodanjulistus Suomelle tuli 6.12. 1941. Se jäi symboliseksi.
Koska Suomi ei edes tulittanut tykistöllä kaupunkia, sen asukkaat hakeutuivat useimmiten pohjoisosiin piirityksen aikana.
Kauaskantoisin vaikutus?
Suomi sai Teheranin konferenssissa aivan eri aseman kuin Romania ja Unkari - tai jopa viattomat Baltian maat! Teheranissa Suomen tulevaisuutta miettimässä olivat vastasotijoistamme Stalin ja Churchill. Roosevelt kolmantena.